Opiskelijat kasvavista mielenterveysongelmista: "Sukupolven verran ihmisiä suoraan valmistumisesta työkyvyttömyyteen"
Ensin maksettiin verovaroista koulutus, sen jälkeen maksetaan verovaroista työkyvyttömyyseläkettä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opiskelijat-kasvavista-mielentervey…
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää kun nuo pullamösssöt jatkuvasti vaan valittavat
Kotoahan tuokin lähtee. Kasvatetaan uusavuttomiksi, ei ole kunnianhimoa eikä työmoraalia kuten ennen. Masennutaan kaikesta.
t 4:n kouluttautuneen työssäkäyvän aikuisen lapsen äiti
Kiva, että lapsillasi on työpaikat, mutta ovatko ne oman alan? Jos, niin onnittelut!
Kyllä tuntuu turhauttavalta hakea pari vuotta yliopistoon ja sitten, kun onnistuu pääsemään siihen 10% onnellisen sisäänpääsijän joukkoon ja valmistua hyvillä arvosanoilla, niin työelämä onkin ei-oota ja pitäisi tehdä jotain paskahommaa, johon olisin päässyt ilman korkeakoulutustakin.Kyllähän tämä vähän ahdistaa ja vtuttaa hakea oman alan työtä koko aikuisikänsä.
N42
Niin, etukäteenhän ei kannata selvittää työllistymismahdollisuuksia, ennenkuin tuhlaa puoli vuosikymmentä tutkintoon jolla ei työllisty?
Sitä ”omaa alaa” arvotaan ja sitten päätetään opiskella jotain marginaalista ”kun se on niin minun juttu”
Vierailija kirjoitti:
Opiskelun ja työnteon yhdistäminen voi olla rankkaa, mutta yhtä paljon mielenterveyttä voi koetella se jos töitä ei saa ja joutuu esimerkiksi olemaan kesät toimettomana. Yksi kesä menee helposti lomaillessa, mutta ei se anna kauheasti toivoa tulevaisuuden suhteen jos ei kelpaa mihinkään, sen enempää oman alan kuin muihinkaan paikkoihin. Aina voi kehittää niitä ominaisuuksia itsessään, joilla työpaikkoja näyttää irtoavan, mutta kehitti miten paljon vain, se on kuitenkin sama määrä hakijoita jotka eivät paikkaa saa. Luultavasti työn löytäminen välivuosiksikin on vaikeutunut, jos ei tiedä heti mitä opiskella, ja siksi sellaista nuorisoa jää lorvimaan joka ei olisi ennen jäänyt.
En oikein tiedä, miten tuohonkin työpaikan saannin vaikeuteen pitäisi suhtautua.
Läpipiirissä ei ole olllut mitään ongelmaa nuorilla löytää työpaikkoja. Kaikenlaisia myyjän hommia marketeista, motoneteista yms. on löytynyt ihan järkevillä palkoilla. Jos on ollut enemmän kirjaimia ajokortissa, kuorkin yms. ajoa on löytynyt myös aina (intistä saadulla kortilla siis).
Olisiko kyse enemmän kranttuudesta ja siitä, että sitä nuoruutta on kivempi viettää tehden kaikkea muuta kuin töitä, kun niinkin VOI tehdä.
Ne ongelmat löytää töitä ovat olleet vanhemmalla väellä, eivät nuorilla.
Vierailija kirjoitti:
Eniten tässä huolestuttaa se että opiskelu paljon, siis todella paljon, helpompaa ja leppoisampaa kuin työelämä. Jos jo opiskelu aiheuttaa nykyisille opsikelijoille noin paljon henkisiä ongelmia, miten ihmeessä nämä koskaan tulevat pärjäämään työelämässä?
t. 2kpl tutkintoa ja kolmannen opinnot suorittanut yliopistotasolla
Ei voi yleistää. Toiset heittelevät helposti kasaan tutkintoja, toisille opiakelu takkuaa eikä tahdo edetä. Töissä voit olla melko rauhassa jos teet hommasi. Vähempikin riittää, kun löytäisi työn mitä jaksaa tehdä. Moni nostaa riman liian ylös. Kuuluu toki nuoruuteen sekin.
En ihmettele maailma on ollu pari vuotta täysin sekasin ja vinksallaan luonnollisuudesta. Jossain helvetissä vissiin asutaan nyt ja ihmekään jos nuoret ja vanhemmatkin sairastuu mieleltä.
Täälläkin vaan ivataan ja pilkataan, koitetaan keksiä nokkelia loukkauksia, mennään henkilökohtaisuuksiin. Minulla melkein viiskymppisenä on tarpeeksi paksu nahka, mutta nuorisoon internetin paha puoli saattaa upota herkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelun ja työnteon yhdistäminen voi olla rankkaa, mutta yhtä paljon mielenterveyttä voi koetella se jos töitä ei saa ja joutuu esimerkiksi olemaan kesät toimettomana. Yksi kesä menee helposti lomaillessa, mutta ei se anna kauheasti toivoa tulevaisuuden suhteen jos ei kelpaa mihinkään, sen enempää oman alan kuin muihinkaan paikkoihin. Aina voi kehittää niitä ominaisuuksia itsessään, joilla työpaikkoja näyttää irtoavan, mutta kehitti miten paljon vain, se on kuitenkin sama määrä hakijoita jotka eivät paikkaa saa. Luultavasti työn löytäminen välivuosiksikin on vaikeutunut, jos ei tiedä heti mitä opiskella, ja siksi sellaista nuorisoa jää lorvimaan joka ei olisi ennen jäänyt.
En oikein tiedä, miten tuohonkin työpaikan saannin vaikeuteen pitäisi suhtautua.
Läpipiirissä ei ole olllut mitään ongelmaa nuorilla löytää työpaikkoja. Kaikenlaisia myyjän hommia marketeista, motoneteista yms. on löytynyt ihan järkevillä palkoilla. Jos on ollut enemmän kirjaimia ajokortissa, kuorkin yms. ajoa on löytynyt myös aina (intistä saadulla kortilla siis).
Olisiko kyse enemmän kranttuudesta ja siitä, että sitä nuoruutta on kivempi viettää tehden kaikkea muuta kuin töitä, kun niinkin VOI tehdä.
Ne ongelmat löytää töitä ovat olleet vanhemmalla väellä, eivät nuorilla.
Jos opiskelet di:ksi niin tuskin haluat viettää kolmea kesää esim. siivoojana tai myyjänä ikeassa kun et muutakaan satu löytämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää kun nuo pullamösssöt jatkuvasti vaan valittavat
Kotoahan tuokin lähtee. Kasvatetaan uusavuttomiksi, ei ole kunnianhimoa eikä työmoraalia kuten ennen. Masennutaan kaikesta.
t 4:n kouluttautuneen työssäkäyvän aikuisen lapsen äiti
Kiva, että lapsillasi on työpaikat, mutta ovatko ne oman alan? Jos, niin onnittelut!
Kyllä tuntuu turhauttavalta hakea pari vuotta yliopistoon ja sitten, kun onnistuu pääsemään siihen 10% onnellisen sisäänpääsijän joukkoon ja valmistua hyvillä arvosanoilla, niin työelämä onkin ei-oota ja pitäisi tehdä jotain paskahommaa, johon olisin päässyt ilman korkeakoulutustakin.Kyllähän tämä vähän ahdistaa ja vtuttaa hakea oman alan työtä koko aikuisikänsä.
N42
Niin, etukäteenhän ei kannata selvittää työllistymismahdollisuuksia, ennenkuin tuhlaa puoli vuosikymmentä tutkintoon jolla ei työllisty?
Sitä ”omaa alaa” arvotaan ja sitten päätetään opiskella jotain marginaalista ”kun se on niin minun juttu”
Ei sitten sinullekaan tullut mieleen että toimivassa maassa sen työn saannin ei pitäisi olla likikään noin hankalaa kuin se on suomessa ollut jo vuosikymmeniä. Ei ihme ettei isojakaan pitkäaikaisia ongelmia korjata kun kansa asennoituu siten että kun just mulla ei ole ongelmia joten älkää missään tapauksessa edes yrittäkö muuttaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Lopulta suuret visionäärit kirjoittivat tuon kehityksen kirjoihin. Uljas uusi maailma. 1984. Fahrenheit 451.
Meidän "soma" ovat erilaisia SSRI yms. mielialalääkkeet. Meidän valvonta on somen yms. valvontaa. Meidän kirjojen poltto on kirjastoista aineiston poistoa, nettisensuuria yms.
Meillä on jo vaikka kuinka uussanoja, jotka tarkoittavat eri asiaa. Esimerkiksi rasismi ei tarkoita enää rotusortoa, vaan ihan hovioikeus on tuominnut rasistisena rikoksena valkoihoisen toista valkoihoista kohtaan tekemän pahoinpitelyn. Sanoja sensuroidaa ja muutetaan, niinkuin kafferikiitäjä on nykyään häätökiitäjä. Poliisi käyttää valtavan määrän voimavaroja somen seurantaan, niin että perinteisten omaisuus yms. rikosten tutkinta jää tekemättä.
Mutta, tasavallassa me saamme juuri sellaisen yhteiskunnan kuin äänestäjinä ansaitsemme. Tämä on hyvä kaikkien muistaa.
Me 70-80 luvuilla syntyneet saimme kokea ihmiskunnan huippuajat ja nyt vaitonaisina seuraamme tätä kehitystä, eristäytyneinä omakotitaloihimme ja kesämökeillemme.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko woketus ja kolmas vuosi koronavouhotuksen kanssa olla yhtenä syypäänä kenties? Porno, median syytämä maksullisten naisten, polyamorian ja kimppakivojen ihanuus kenties? Avioerojen ihanuus? Somen muokatut tissi perse hauis sixpack voimaantumis kuvat? Eihän näistä yksikään voi olla osasyyllisenä lisääntyviin nuorten mt ongelmiin. Eihän?
Jos yhtään lohduttaa, kyllä nuo lisäävät pahoinvointia, masennusta ja kyynisyyttä vanhemmissakin ikäryhmissä. Perinteisesti nuoret ovat olleet niitä idealisteja, suojelleet itseään ja vältelleet moskaa. Huonolta näyttää tämä nykysuunta missä nuoret ikäänkuin kyynistetään ja kaupallistetaan, ovat myös itse tuotteita. Pelottavaa. Eli ihaillaan kovuutta ja pintaa yli kaiken, massin tekoa.
Siitäpä onkon melkoinen loikka elämän karuihin lainalaisuuksiin, somen la la landista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko woketus ja kolmas vuosi koronavouhotuksen kanssa olla yhtenä syypäänä kenties? Porno, median syytämä maksullisten naisten, polyamorian ja kimppakivojen ihanuus kenties? Avioerojen ihanuus? Somen muokatut tissi perse hauis sixpack voimaantumis kuvat? Eihän näistä yksikään voi olla osasyyllisenä lisääntyviin nuorten mt ongelmiin. Eihän?
Näin juuri. Mutta on löydetty nyt syyllinen kaikkeen: etäkoulu!
Ehkä teidän boomereiden mielestä porno ja polyamoria ym on syypää kaikkeen pahaan, mutta ei se meille jotka näiden ilmiöiden keskellä oikeasti elää ole mikään juttu. Some ja ulkonäkökeskeisyys kyllä varmasti aiheuttaa paineita, mutta johonkin polyamoriaan suurin osa suhtautuu aika välinpitämättömästi. Itsekin tunnen monia avoimissa suhteissa eläviä, ei vaikuta mun elämään mitenkään enkä menetä yöuniani toisten suhteita miettiessä. Ovat pääasiassa ihan normaaleja ihmisiä joista monista en olisi osannut arvata suhdemuotoa.
Somenkin ongelmat on vähän muutakin kuin vaan ne muokatut kuvat. Minusta isoin ongelma mikä someen liittyy on se, että sillä on taipumus luoda pinnallisia suhteita ja yhteyksiä ihmisten välille ja siten lisätä yksinäisyyttä. Itse ainakin olen kokenut paljon ulkopuolisuuden kokemuksia somessa, vaikka todellisuudessa usein ne ihmiset joiden illanviettoja katsoin kaihoten olivat aika etäisiä enkä olisi osannut heitä muuten elämääni kaivata.
Some vie myös aikaa niiltä oikeasti tärkeiltä ihmissuhteista ja tutkimuksissa on jopa havaittu, että runsas somen käyttö voi vähentää livekeskusteluista saatavaa tyydytystä. Itse olen jättänyt somen enkä kaipaa sinne takaisin, vaikka toki se on myös vaikeuttanut ihmissuhteita. Toivoisin ja jollain tapaa uskonkin että tulevat sukupolvet, jotka ovat lapsesta asti eläneet digimaailmassa, kyllästyisivät siihen ja se ei enää tulevaisuudessa näyttelisi niin oleellista osaa meidän elämässä.
N27
Vierailija kirjoitti:
En ihan rehellisesti ymmärrä tätä nykyistä vouhotusta.
Kaikki tutkinnot ovat helpottuneet merkittävästi ajan myötä, eli oppimateriaalia on vähennetty. YO-kirjoituksetkin voi jakaa useammalle vuodelle, eikä kirjoittaa kaikkea kerralla. Olin erään nuoren miehen tukena tuolla polulla, ja se vaadittu taso ja oppimäärä oli romahtanut omasta 1990-luvun vastaavasta. Ihan vastaavasti oma oli romahtanut 1960-luvun tasosta ja oppimäärästä, kun selailin silloin isäni vastaavia oppikirjoja. Koulu helpottuu koko ajan valtavasti.
Nykyäänhän ei enää tule edes kotiläksyjä käytännössä. Itse tein joka päivä arkisin läksyjä ja viikonloppuna sunnuntaina. Nykyään ei edes saa kaikkia kirjoja kotiin, kuin ennen koeviikkoa, eli tehdään vain koulussa mitä tehdään. Tuo pelkkä läksyjen puuttumattomuus vähentää koulun viemää aikaa nuorilta satoja tunteja vuodessa.
Ehkä nuoria nimenomaan vaivaa se, ettei enää vaadita mitään? Ei ole enää mitään tavoitteita?
Häh? En ymmärrä sun logiikaa. Tai siis täh?
Kouluissa joo rimaa lasketaan koko ajan. Tai siis vaatimustasoa lasketaan koko ajan. Aina vain huonommat oppilaat voi valmistua.
Mutta mä olen käsittänyt asian olevan näin päin: oppilaat on sairaita, joten ei niiltä voi vaatia paljoa. Jos halutaan että ne valmistuu koulusta niin koulun pitää olla helppo.
Ja tällä hetkellä "poliittinen tahto" tms on tosiaan sellainen että halutaan että oppilaat saadaan valmistumaan, keinolla millä hyvänsä, vilunkipelillä millä hyvänsä. Eli vaikka opettajat tietää että oppilaat ei osaa tarpeeksi eikä pärjää tarpeeksi hyvin kokeissa, niin opettajat ei saa antaa hylättyjä arvosanoja, opettajien on pakko päästää ne oppilaat valmistumaan.
En sitten tiedä miksi se koulusta valmistuminen on niin tärkeää. Outo poliittinen tahto. Onko "koulutus" jokin "taikasana"? Että kunhan ihmisellä on koulutus niin kyllä hän sitten elämässä pärjää ja pääsee eteenpäin?
Ihmisen pitäisi olla terve ennenkuin hänet pistetään kouluun. Turha laittaa sairaana kouluun. Koska kyllä sairaana nykykoulusta valmistuu, mutta se on turhaa koska valmistumisen jälkeen ei sairaana pysty työntekoon.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele maailma on ollu pari vuotta täysin sekasin ja vinksallaan luonnollisuudesta. Jossain helvetissä vissiin asutaan nyt ja ihmekään jos nuoret ja vanhemmatkin sairastuu mieleltä.
Epärealistinen ihmiskuva, josta tuhoava kapitalismi ammentaa voittonsa. Heikot sortuu elontiellä on ollut mantra jo lamasta lähtien.
Kaukana ovat hyväosaisten ja näppejään nuolevien maailmat..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan rehellisesti ymmärrä tätä nykyistä vouhotusta.
Kaikki tutkinnot ovat helpottuneet merkittävästi ajan myötä, eli oppimateriaalia on vähennetty. YO-kirjoituksetkin voi jakaa useammalle vuodelle, eikä kirjoittaa kaikkea kerralla. Olin erään nuoren miehen tukena tuolla polulla, ja se vaadittu taso ja oppimäärä oli romahtanut omasta 1990-luvun vastaavasta. Ihan vastaavasti oma oli romahtanut 1960-luvun tasosta ja oppimäärästä, kun selailin silloin isäni vastaavia oppikirjoja. Koulu helpottuu koko ajan valtavasti.
Nykyäänhän ei enää tule edes kotiläksyjä käytännössä. Itse tein joka päivä arkisin läksyjä ja viikonloppuna sunnuntaina. Nykyään ei edes saa kaikkia kirjoja kotiin, kuin ennen koeviikkoa, eli tehdään vain koulussa mitä tehdään. Tuo pelkkä läksyjen puuttumattomuus vähentää koulun viemää aikaa nuorilta satoja tunteja vuodessa.
Ehkä nuoria nimenomaan vaivaa se, ettei enää vaadita mitään? Ei ole enää mitään tavoitteita?
Häh? En ymmärrä sun logiikaa. Tai siis täh?
Kouluissa joo rimaa lasketaan koko ajan. Tai siis vaatimustasoa lasketaan koko ajan. Aina vain huonommat oppilaat voi valmistua.
Mutta mä olen käsittänyt asian olevan näin päin: oppilaat on sairaita, joten ei niiltä voi vaatia paljoa. Jos halutaan että ne valmistuu koulusta niin koulun pitää olla helppo.
Ja tällä hetkellä "poliittinen tahto" tms on tosiaan sellainen että halutaan että oppilaat saadaan valmistumaan, keinolla millä hyvänsä, vilunkipelillä millä hyvänsä. Eli vaikka opettajat tietää että oppilaat ei osaa tarpeeksi eikä pärjää tarpeeksi hyvin kokeissa, niin opettajat ei saa antaa hylättyjä arvosanoja, opettajien on pakko päästää ne oppilaat valmistumaan.
En sitten tiedä miksi se koulusta valmistuminen on niin tärkeää. Outo poliittinen tahto. Onko "koulutus" jokin "taikasana"? Että kunhan ihmisellä on koulutus niin kyllä hän sitten elämässä pärjää ja pääsee eteenpäin?
Ihmisen pitäisi olla terve ennenkuin hänet pistetään kouluun. Turha laittaa sairaana kouluun. Koska kyllä sairaana nykykoulusta valmistuu, mutta se on turhaa koska valmistumisen jälkeen ei sairaana pysty työntekoon.
PS. Jostain joskus kuulin mitä joku yläasteen opettaja oli kuulemma sanonut, kun oli keskusteltu siitä miten yläasteen opettajien pitäisi tukea ja auttaa oppilaita enemmän: "Ei me voida niitä oppilaita täällä enää auttaa, koska ne on ihan pilalla jo kun ne tulee tänne".
Olen ehdottomasti samaa mieltä. Monet lapset on "ihan pilalla" jo 13 vuotiaina. Silloin on myöhäistä enää auttaa. Pitäisi auttaa jo paljon ennen tuota. Eli on kyllä omituinen tuo aloittajan linkkaama uutinen kun siinä todetaan että pitäisi auttaa kun on opiskelija. Silloin on vielä pahemmin myöhäistä kuin yläasteella.
--
Eli nykyään sairaat ihmiset käy koulut ja sen jälkeen sairaat ihmiset yrittävät siirtyä työelämään. Joten missä hyvänsä nuo sairaat ihmiset ovatkin niin tarvitaan niitä kovasti mainostettuja "tukitoimia". Miksei elämää voida elää enää ihan normaaliin tapaan? Miksei voida ihan vain elää? Kaikkialla mukamas tarvitaan tukitoimia, kaikille lisää tukitoimia, tuettua elämistä, tuettua asumista, tuettua koulunkäyntiä, tuettua työtekoa, tuettua vessassa käymistä, tuettua ruokailua, tuettua tuettue tuettua tuettua tuettua...
Sairasta. Nyt mulla tuli mieleen että ehkä tärkein syy miksi mediassa paisutellaan näin "nuorten ongelmia" on se että silloin saadaan äänestäjät huijattua huolestumaan, jotta saadaan annettua lisää verorahoja "tukitoimia" myyville yrityksille. Eli silkka bisneshuijaus koko juttu. Ei niistä tukitoimista ole mitään hyötyä, ei ole tarkoituskaan olla. On vain tarkoitus saada rahat huijattua pois hölmöläiskansalta joka on "huolissaan" nuorten mielenterveydestä.
Mitä ihmettä? Mehän ollaan maailman onnellisin kansa...
Pitäis saada kaikki töihin, että voidaan osallistua maksajiksi Ukrainalle sodan varalle. Maksajina tulee olemaan muutenkin kuristusotteessa olevat työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat.
Nykyiset 50 plus ikäisten kakarat ovat kieroonkasvaneita kuten vanhempansakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelun ja työnteon yhdistäminen voi olla rankkaa, mutta yhtä paljon mielenterveyttä voi koetella se jos töitä ei saa ja joutuu esimerkiksi olemaan kesät toimettomana. Yksi kesä menee helposti lomaillessa, mutta ei se anna kauheasti toivoa tulevaisuuden suhteen jos ei kelpaa mihinkään, sen enempää oman alan kuin muihinkaan paikkoihin. Aina voi kehittää niitä ominaisuuksia itsessään, joilla työpaikkoja näyttää irtoavan, mutta kehitti miten paljon vain, se on kuitenkin sama määrä hakijoita jotka eivät paikkaa saa. Luultavasti työn löytäminen välivuosiksikin on vaikeutunut, jos ei tiedä heti mitä opiskella, ja siksi sellaista nuorisoa jää lorvimaan joka ei olisi ennen jäänyt.
En oikein tiedä, miten tuohonkin työpaikan saannin vaikeuteen pitäisi suhtautua.
Läpipiirissä ei ole olllut mitään ongelmaa nuorilla löytää työpaikkoja. Kaikenlaisia myyjän hommia marketeista, motoneteista yms. on löytynyt ihan järkevillä palkoilla. Jos on ollut enemmän kirjaimia ajokortissa, kuorkin yms. ajoa on löytynyt myös aina (intistä saadulla kortilla siis).
Olisiko kyse enemmän kranttuudesta ja siitä, että sitä nuoruutta on kivempi viettää tehden kaikkea muuta kuin töitä, kun niinkin VOI tehdä.
Ne ongelmat löytää töitä ovat olleet vanhemmalla väellä, eivät nuorilla.
Ainakaan korkeakouluopiskelijoiden kohdalla kyse ei ole kranttuudesta vaan ihmettely tulee juuri työnantajien puolelta kun haetaan ikään kuin liian matalan tason työpaikkaa. Oletus on, että kk-opiskelija menisi "parempiin" töihin jo opiskeluaikana, mutta eihän se tänä päivänä toimi niin kuin harvoilla.
Syy voi olla liian kova kilpailu. Kun huomaa, että ei pärjää kilpailussa on helppo luovuttaa. Yrityksillä pitäisi olla velvollisuus palkata, myös kokemattomia työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopulta suuret visionäärit kirjoittivat tuon kehityksen kirjoihin. Uljas uusi maailma. 1984. Fahrenheit 451.
Meidän "soma" ovat erilaisia SSRI yms. mielialalääkkeet. Meidän valvonta on somen yms. valvontaa. Meidän kirjojen poltto on kirjastoista aineiston poistoa, nettisensuuria yms.
Meillä on jo vaikka kuinka uussanoja, jotka tarkoittavat eri asiaa. Esimerkiksi rasismi ei tarkoita enää rotusortoa, vaan ihan hovioikeus on tuominnut rasistisena rikoksena valkoihoisen toista valkoihoista kohtaan tekemän pahoinpitelyn. Sanoja sensuroidaa ja muutetaan, niinkuin kafferikiitäjä on nykyään häätökiitäjä. Poliisi käyttää valtavan määrän voimavaroja somen seurantaan, niin että perinteisten omaisuus yms. rikosten tutkinta jää tekemättä.
Mutta, tasavallassa me saamme juuri sellaisen yhteiskunnan kuin äänestäjinä ansaitsemme. Tämä on hyvä kaikkien muistaa.
Me 70-80 luvuilla syntyneet saimme kokea ihmiskunnan huippuajat ja nyt vaitonaisina seuraamme tätä kehitystä, eristäytyneinä omakotitaloihimme ja kesämökeillemme.
Jos noi oli huippuajat niin eipä tässä kovinkaan ylhäällä ole käyty.
Vierailija kirjoitti:
En ihan rehellisesti ymmärrä tätä nykyistä vouhotusta.
Kaikki tutkinnot ovat helpottuneet merkittävästi ajan myötä, eli oppimateriaalia on vähennetty. YO-kirjoituksetkin voi jakaa useammalle vuodelle, eikä kirjoittaa kaikkea kerralla. Olin erään nuoren miehen tukena tuolla polulla, ja se vaadittu taso ja oppimäärä oli romahtanut omasta 1990-luvun vastaavasta. Ihan vastaavasti oma oli romahtanut 1960-luvun tasosta ja oppimäärästä, kun selailin silloin isäni vastaavia oppikirjoja. Koulu helpottuu koko ajan valtavasti.
Nykyäänhän ei enää tule edes kotiläksyjä käytännössä. Itse tein joka päivä arkisin läksyjä ja viikonloppuna sunnuntaina. Nykyään ei edes saa kaikkia kirjoja kotiin, kuin ennen koeviikkoa, eli tehdään vain koulussa mitä tehdään. Tuo pelkkä läksyjen puuttumattomuus vähentää koulun viemää aikaa nuorilta satoja tunteja vuodessa.
Ehkä nuoria nimenomaan vaivaa se, ettei enää vaadita mitään? Ei ole enää mitään tavoitteita?
Puhut yksinkertaisesti potaskaa. Lukio varsinkin on paljon vaativampi nykyään, vaikka kirjoitukset voikin hajauttaa. Esim. englannista joskus 60-luvulla laudaturin kirjoittanut saisi varmaan hyvässä lykyssä M:n tämän päivän kirjoituksissa. Ja läksyjä tulee. Paljon. En tajua mitä selität ettei saisi kirjoja kotiin, omat kirjathan ne on ja niitä tarvitsee yhä edelleen läksyjä varten.
Opiskelun ja työnteon yhdistäminen voi olla rankkaa, mutta yhtä paljon mielenterveyttä voi koetella se jos töitä ei saa ja joutuu esimerkiksi olemaan kesät toimettomana. Yksi kesä menee helposti lomaillessa, mutta ei se anna kauheasti toivoa tulevaisuuden suhteen jos ei kelpaa mihinkään, sen enempää oman alan kuin muihinkaan paikkoihin. Aina voi kehittää niitä ominaisuuksia itsessään, joilla työpaikkoja näyttää irtoavan, mutta kehitti miten paljon vain, se on kuitenkin sama määrä hakijoita jotka eivät paikkaa saa. Luultavasti työn löytäminen välivuosiksikin on vaikeutunut, jos ei tiedä heti mitä opiskella, ja siksi sellaista nuorisoa jää lorvimaan joka ei olisi ennen jäänyt.