oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?

Auschwitzissä oli aika nälkä eikä saanu kunnon ruokaa

Vierailija kirjoitti:

Ennen jouduttiin, miehen siskon perheessä. Nykyään käydään aina syömässä ennen sinne menoa, kun tiedetään, että siellä ei tarjota juuri mitään. 

Hassua me aina miehen kanssa naureskellaan veljen perheelle kun tulevat meille aina mäkkärin tms. kautta.. (lapset paljastavat).

Ihan reilusti meillä on ruokaa tarjolla, mutta kuulemma tulee niin hitaasti ettei jaksa odottaa.... Esim. grillaus aloitetaan aina vasta sitten kun vieraat tulevat eikä niin että saisivat kävellä ihan valmiiseen pöytään. Salaatit ym. on kuitenkin jo siinä vaiheessa tehtynä eli ei sitä ruokaa tunteja tarvi odotella silti.

Joskus nuorena tyttönä ammattikoulussa opiskellessa kävimme työharjoittelemassa yh-äidin luona. Työ oli ikkunan pesua ja muuta siivoamista eli fyysistä työtä 6-8 tuntia päivässä. Tuon yh-äidin kanssa oli sovittu, että hän tarjoaa lounaan. Tämä oli sosiaalisen perustein valittua hyväntekeväisyysyyttä eikä velvoitetta ruuan tarjoamiseen ollut, mutta hän oli tähän itse halukas, joten en varautunut eväillä. Lounaan hän tosiaan tarjosi:  2 nakkia, 2 kurkkuviipaletta ja lusikallinen punajuurisalaattia. Esikouluikäiselle pojalleen antoi kolmin tai nelinkertaisen annoksen ja poika oli juuri syönyt lounaan eskarissa....  Toisena päivänä lounaana oli yksi eineskarjalanpiirakka ja appelsiini. Tuolloin olin toki varautunut omilla eväillä, jotka söin salaa mattoja tampatessani....

Meillä käy paljon yövieraita, joskus pitempiaikaisiakin. Haluan tarjota hyvää ruokaa ja riittävästi. Ongelmana on, että pidän usein itseäni nälässä- että vierailta ei vaan syömiset lopu. Ts. emäntä nälässä, muut tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä käy paljon yövieraita, joskus pitempiaikaisiakin. Haluan tarjota hyvää ruokaa ja riittävästi. Ongelmana on, että pidän usein itseäni nälässä- että vierailta ei vaan syömiset lopu. Ts. emäntä nälässä, muut tyytyväisiä.

Toivon ettei marttyyrisukupolvi siirrä näitä survival-taitojaan seuraavalle sukupolvelle (tai lisäänny).

Kun järjestetään isommat juhlat (esim rippi/ylppäri) niin kaikki pitäisi jo tehdä vakiona laktoosittomaksi. Eräissä rippijuhlissa ei ollut juuri mitään, mitä olisin voinut syödä. Aina kuitenkin on joku jolle laktoosi ei sovi, ja en itse ainakaan jaksaisi alkaa eritellä että "tässä laktoositon ja tässä laktoosillinen kermakakku..."

Vierailija kirjoitti:

Kun järjestetään isommat juhlat (esim rippi/ylppäri) niin kaikki pitäisi jo tehdä vakiona laktoosittomaksi. Eräissä rippijuhlissa ei ollut juuri mitään, mitä olisin voinut syödä. Aina kuitenkin on joku jolle laktoosi ei sovi, ja en itse ainakaan jaksaisi alkaa eritellä että "tässä laktoositon ja tässä laktoosillinen kermakakku..."

Jeesus teidän allergikkojen kanssa. Etkö käsitä, että laktoosittomat tuotteet ovat kalliimpia kuin tavalliset? Ilmeisesti et ole myöskään ilmoittanut rajoitteestasi, kuten ei kukaan muukaan jos kerran laktoosittomia tuotteita ei ollut tarjolla. Miksi ihmeessä niistä pitäisi siinä tapauksessa tehdä laktoosittomia?

Kaveri on tosi nuuka ja tarjottavat oli tyyliin suolatikkuja ja salaattia ja nekin loppui ennen kuin kaikki vieraat oli ehtineet edes tulla. Osa oli pitkänmatkalaisia. Lähdettiin sit bileistä grillille syömään.

Vastauksena tälle, joka toivoi ettei marttyyrisukupolvi lisääntyisi: allekirjoittaneen tapauksessa myöhäistä, kun on jo aikuiset lapset ja heilläkin jälkipolvea :). Sota-ajan vanhempien kasvattamana on tottunut siihen, että ensin muille ja sitten itselle. Mutta tosiaan, yritän kasvattaa itselleni tervettä itsekkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun järjestetään isommat juhlat (esim rippi/ylppäri) niin kaikki pitäisi jo tehdä vakiona laktoosittomaksi. Eräissä rippijuhlissa ei ollut juuri mitään, mitä olisin voinut syödä. Aina kuitenkin on joku jolle laktoosi ei sovi, ja en itse ainakaan jaksaisi alkaa eritellä että "tässä laktoositon ja tässä laktoosillinen kermakakku..."

Jeesus teidän allergikkojen kanssa. Etkö käsitä, että laktoosittomat tuotteet ovat kalliimpia kuin tavalliset? Ilmeisesti et ole myöskään ilmoittanut rajoitteestasi, kuten ei kukaan muukaan jos kerran laktoosittomia tuotteita ei ollut tarjolla. Miksi ihmeessä niistä pitäisi siinä tapauksessa tehdä laktoosittomia?

Ei se nyt kyllä kovin monta lisäeuroa kustanna jos ostaa juhliin laktoosittomat tuotteet. Jos niin tiukkaa perheellä, niin ehkä nyyttärit olisi parempi vaihtoehto?

Vierailija kirjoitti:

Kun järjestetään isommat juhlat (esim rippi/ylppäri) niin kaikki pitäisi jo tehdä vakiona laktoosittomaksi. Eräissä rippijuhlissa ei ollut juuri mitään, mitä olisin voinut syödä. Aina kuitenkin on joku jolle laktoosi ei sovi, ja en itse ainakaan jaksaisi alkaa eritellä että "tässä laktoositon ja tässä laktoosillinen kermakakku..."

Aina kannattaa olla mukana lactase - tabletteja niin pystyy nauttimaan tarjoilusta.

Olen suomalainen:p kirjoitti:

On käsittämätöntä miten törkeitä voivat olla ne ihmiset jotka ei älyä/tajua/ei tahdo ruokkia vieraita/sukulaisia jotka tulee yökylään just vaikka useammaksi päiväksi, varsinkin kauempaa. Ja vaikka nämä vieraat sanoisivatkin että on nälkä yms, niin silti ei älytä tai ruveta mököttämään

Niin missä näkyikään se suomalainen ystävällisyys ja vierainvaraisuus?

Yhtä pölhöjä kuin nekin joille tarjotaan ruokaa/kahvileipää yms ja ei 'kehdata' ottaa vaikka vatsa kurisis kilometrien päähän:D typerää

Ehkä vieraat eivät ole tervetulleita?

Kyllä tervetulleille vieraille yleensä katetaan pöytä ihan mielellään, niille jotka väkisin tuppautuvat ei.  

Jos riittä yksi-kolme ruokailukertaa päivässä, kertoo siitä että ei ihan aineenvaihdunta käy täysillä. Tämähän on monien ylipainoisten ongelma, syödään niin harvoin ettei aineenvaihdunta pelaa ja voidaan olla pitkäänkin syömättä, tai sitten syödään harvoin ja mutta kerralla syödäänkin valtava määrä ruokaa. Minä olen ihan perusterve ja hoikka, ruokaa on pakko saada tasaisesti päivän mittaan ettei ala heikottamaan ja tule huono olo. Jotkut ovat herkempiä verensokerin heittelylle, eikä sillä ole mitään tekemistä painon kanssa. 

En tiedä sitten olenko vaativa vai onko liikaa pyydetty että jos tulee pitkältä reissulta toiselle kylään niin olisi jotain tukevampaa ruokaa kuin joku leivänkäntty? Eräs tuttavaperhe tarjoaa iltapalaksi vain sämpylää juuston kanssa ja itse ei kehtaa syödä niitä kolmea kappaletta (Mitä yleensä syö nälissään) vaan yhden kun on paikalla monta muutakin syöjää.

He itsekin ovat sellaisia että vaikka heillä on lapsia kolme kappaletta niin jos ovat reissussa, ostavat heille vain jäätelöä iltapalaksi ja itselleen ostavat jotain suolaista vatsantäytettä. Sitten lapset ovat nälissään loppuillan :( ei voi oikein ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

En käsitä ihmisiä, jotka yökyläilevät. OK, jos sukulainen asuu Lapissa ja sinä Helsingissä, ehkä sitten. Mutta kun hotellitkin on keksitty?!

Yökyläilen harvoin ja vain yhden ystävän luona. Ajomatkaan menee 2,5 h suunta ja tapaamme max. pari kertaa vuodessa. Olemme tulleet siihen tulokseen, että 5 h ajo päivässä syö liikaa aikaa tapaamiselta, joten yövymme toistemme luona ja saamme reilun vuorokauden aikaa yhdessä.

Jos ystäväni tulee tänne, teen ruokaa valmiiksi. Hänen luonaan on joko tarjolla lounas tai käymme sovitusti pizzalla. Sitten yhteinen kauppareissu ja tehdään jotain hyvää illaksi.

Ilta venähtää jutustellessa putkälle yöhön, kunnes on ihan pakko saada unta. Muutaman tunnin unet ja kömmitään aamupalalle ja tarinointi jatkuu.

Miksi tuossa välissä pitäisi viitsiytyä hotelliin? Turha kulu ja vie taas osan yhteisestä ajasta siirtymisineen.

Mutään hyvänpäiväntuttuja tai ilmaisen ylöspidon kaipuisia "sähän-oot-hei-sukua-ja-olis-tosi-kätevää-ja-halpaa-tulla-teille" -tyypoejä en majoita. Enkä änge itseäni heille.

Olen tuo joka kirjoitti ottavansa opiksi tästä ketjusta.

Kaverini tuli eilen kylään noin kahden aikoihin. En tiennyt kuinka pitkään hän viipyisi, mutta ainakin useamman tunnin. Kysyin onko hän jo syönyt etukäteen vai söisikö meillä. Oli sitten lasagne uunissa kun hän saapui. Tarjosin juotavaa ja pian siitä ruokailimme, molemmat santsasimme kunnolla. Myöhemmin halusin itse syödä hapankorppuja, joten toin hapankorput ja juustot ym päälliset olkkarin pöydälle juomien kanssa. Kävimme vielä kaupassa hakemassa maitoa että sain iltapalaksi pannukakun tehtyä. Kaveri viipyi siis myöhäiseen iltaan saakka. Sanoin että lasagnea saa myös ottaa lisää jos on nälkä :D Mulla ei mennyt ylimääräistä rahaakaan kun lasgnen olisin jokatapauksessa tehnyt, hapankorput ym löytyi kotoa ja muut pannariainekset lukuunottamatta maitoa löytyi kotoa.

Aiemmin olisin suoraan olettanut että hän on jo syönyt lounaan ennen kahta. Olisin tehnyt vaan pannarin ja hapankorppuja en olisi edes kehdannut tarjota, kun ne ei tuntunu tarpeeks "hienolta" vieraalle tarjottavaksi - mutta se kelpasikin! Opin tästä ketjusta senkin että parempi vaan latoa leipätarvikkeet pöytään kuin olla tarjoamatta mitään.

En tarjoa ruokaa vieraille. Näin toimimalla olen päässyt yöpaikkaa vastaan usein ravintolaan syömään (meillä ravintolan ehdottaa maksaa). Siitä vinkkiä kaikille.

Kyllä vieras saa tuoda eväät/kahvimaidot yms minähän en ala lokkeja ruokkimaan on tässä muutakin rahan menoa

Näläkä kirjoitti:

Olen joutunut, aika useinkin. Miesystäväni ei tarjoa mitään ruokaa kun sinne perjantai-iltana menee. Hän ei ole nälkäinen ennen iltaa. Olen alkanut syömään töissä reilummin perjantaisin ja sunnuntaina lähden kotiin aikaisemmin koska edellispäivän ruoka pysyy jääkaapissa vaikka sitä reilusti olisikin jäljellä. Mies haluaa ilmeisesti nauttia siitä yksin viikolla. Olen melko ärsyyntynyt tästä ettei hän ota huomioon muita ihmisiä vaikka ollaan hänen kotonaan. Siinä sitten kyselen että josko voisi voileivän tehdä. Asiaa auttaa jos ostaa itse ruokatarvikkeet ja tekee itse ruokaa, kehtaa ottaa lisääkin. En tiedä mistä on kyse, onko hän pihi vai onko jonkunlainen ongelma naisen ruokailun kanssa ettei vaan pääse eukko lihomaan? 

Jos ei aikuisena naisena uskalla omalle miesystävälleen perustarpeistaan keskustella niin eikö tuossa ole vähän kaksi mahdollisuutta miten toimia. Miten tuollaisen kanssa voi jostain seksistä tai yhtään mistään muustakaan puhua.

Sukulaiseni valmistujaisissa pääruokaa olisi juuri riittänyt kaikille vieraille, elleivät isäntäväen omat, teini-ikäiset lapset olisi menneet rohmuamaan ruokaa heti ensimmäisten joukossa.