oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?

Joo,en saanut kuin aamupalan,lounaan ja iltapalan,siiiis töööörkeäää! Ei välipalaa tai yöpalaa!!! Tartteen puolen tunnin välein ruokaa,muuten verensokerit laskee

T,se av-mamma.

Kyllä.

Yksi sukulainen oli kutsunut meidät kylään mökilleen. Veimme sinne hänen aikuiset lapsensa, jotka ovat töissä samalla paikkakunnalla. Lähdimme työpäivän jälkeen liikkeelle ja pohdimme miehen kanssa, että veisimmekö mukanamme ruokatuliaisia, mutta nuo aikuiset lapset kielsivät tiukasti, että "siellä on kunnon tarjottavat". Luotimme siihen.

No, kun saavuimme perille, sillä oli kolme karjalanpiirakkaa jaettu 7 hengen kesken, kaksi pulla pilkottu pienimmiksi paloiksi, kahvia ja teetä. Oli kamala nälkä! Siellä kun emäntä ei ollut käynyt kaupassa, kun olikin ottanut päikkärit. 

Siihen aikaan ei ollut vielä wolttia, josta tilata ruokaa ja paikalliset ravintolat olivat ajat sitten menneet kiinni, joten nälkä oli. En enää muista, että mitä aamulla söimme, mutta lounaalle suuntasimme buffetravintolaan ja ruokaa kyllä meni!

Tuo myslipatukka on tosi hyvä vinkki, täytyypä pitää mukana jatkossa tiettyjen henkilöiden luona kyläillessä.

Juuri muutama viikko sitten oltiin yökylässä sukulaisen luona, ja tarjoilut olivat ihan hyvät, mutta kun 3,5 h ajomatkan jälkeen perille saavuttuamme illallinen ei ollutkaan sovittuun aikaan vaan 2-3h myöhemmin joskus klo 21 niin olisi kyllä ollut myslipatukan paikka.

Usein kyseisillä henkilöillä kyläillessä ruoka on hyvää, mutta tarjolla on kaikkea jotenkin tosi vähän oloisesti ja ruokaa omalle lautaselle laittaessa pitää koko ajan miettiä, että ottaa vain vähän jotta muillekin jää. Joitain ruokia saattaa olla 4-5 henkilölle tarjolla sen verran mitä 2 ihmistä söisi, joten siinä täytyy sitten ottaa lautaselle pari miniluumutomaattia, pari salaatin lehteä, muutama pala fetaa jne...

Mutta. Kyseisessä paikassa jälkiruokien tai kahvileivonnaisten osalta saattaa olla välillä ihan päinvastainen tilanne (jos niitä on tarjolla). Usein kaikkien lautasille leikataan jo valmiiksi pala kakkua/piirakkaa, kysymättä haluaako ottaa kyseistä ruokaa tai minkä kokoisen palan haluaa. Pöydässä saattaa lisäksi olla lautanen, jolle on asetettu jokaiselle yksi munkki/pulla, joten sekin täytyy siitä sitten syödä vaikkei jaksaisi makeaa niin paljoa.. 

Tämä menee vähän ohi aiheen, mutta täytyy itse muistaa, että annan omien vieraitteni itse ottaa haluamansa määrän ruokaa tai olla ottamatta, koska on tosi epämukava syödä isoa annosta jotain sellaista josta ei yhtään pidä, väkisin ja kohteliaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Teininä olin ns. piikana eräässä maalaistalossa. Aamiaista en saanut, minun oli kyllä laitettava se koko perheelle. Päivälliseksi sain jämät mitä muilta jäi, mikä oli usein ehkä n. 1dl soppaa tai puolikas kanankoipi ja yksi peruna. Illalla sain sentään keittää puuron. Onneksi heillä oli marjapuskia, viinimarjaa, vadelmaa, syksyllä omenoita. Niillä pääosin täytin vatsani. En vieläkään ymmärrä miksi isäni pakotti minut sinne töihin. Palkkaa sain 10 markkaa viikossa mutta lähin kauppa oli 15 km päässä, joten sinnekään ei päässyt kun pari kertaa kuukaudessa.

Mikähän vuosikymmen on ollut menossa? Ei kai ne ruoat ole lukkojen takana olleet, kiellettiinkö sinulta syöminen? Olit pikana ja pääsy varmastikin ainakin ruisleipään ja voihin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä.

Yksi sukulainen oli kutsunut meidät kylään mökilleen. Veimme sinne hänen aikuiset lapsensa, jotka ovat töissä samalla paikkakunnalla. Lähdimme työpäivän jälkeen liikkeelle ja pohdimme miehen kanssa, että veisimmekö mukanamme ruokatuliaisia, mutta nuo aikuiset lapset kielsivät tiukasti, että "siellä on kunnon tarjottavat". Luotimme siihen.

No, kun saavuimme perille, sillä oli kolme karjalanpiirakkaa jaettu 7 hengen kesken, kaksi pulla pilkottu pienimmiksi paloiksi, kahvia ja teetä. Oli kamala nälkä! Siellä kun emäntä ei ollut käynyt kaupassa, kun olikin ottanut päikkärit. 

Siihen aikaan ei ollut vielä wolttia, josta tilata ruokaa ja paikalliset ravintolat olivat ajat sitten menneet kiinni, joten nälkä oli. En enää muista, että mitä aamulla söimme, mutta lounaalle suuntasimme buffetravintolaan ja ruokaa kyllä meni!

Raivostuttavaa.

Meillä on aina autossa jääkaapissa jotain syötävää mukana sekä säilyviä kuivaruokia sen verran, että pärjätään aina kaikissa tilanteissa sen ajan, että pääsee kauppaan tai ravintolaan, jos ruoasta tulisi pula kitsaassa tai kädettömässä kyläpaikassa.

Meidän perhe (2 aikuista, 1 lapsi) kutsuttiin kaverien kakkosasunnolle maalle. Hankittiin tuliaisina viiniä, kahvipaketti, kesäkeksipussi, grillattavia pieniä kanakoipia iso laatikko ja heidän lapsille namia. Normaalit, hyvät tuliaiset mistä itse tulisin tosi iloiseksi. Menimme lau-aamupäivällä ja olimme syöneet kotona aamupalan. Heillä ei ollut lounasta lainkaan, iltapäivällä keittivät kahvit mansikkakakun kera ja laittoivat tuomamme keksit pöytään. Koko iltapäivä tekemistä täynnä, uintia, kävelyä ja autettiin karsimaan heidän marjapensaita. Minulla vatsa murisi viiden aikaan niin, että oli pakko syödä autossa olevat loput lapsen namit ja onneksi siellä oli myslipatukka. Oma lapsi tuli sanomaan kuuden aikaan, että on kamala nälkä koska täällä syödään. Kysyin kaveriltani asiaa ja hän vastasi, että saunan jälkeen grillataan mutta saunaa ei oltu edes laitettu lämpiämään siinä vaiheessa. He tarjosivat meidän tuomia viiniä, mutta nälkäisinä emme voineet tyhjään vatsaan viiniä juoda. Sauna ja grillaus siirtyivät koko ajan. Alettiin miettiä, että häivytään vähin äänin mutta pakko oli sanoa, että pojalla on niin kova nälkä, että voidaanko tehdä iltaruoka? sain luvan hakea heidän jääkaapiltaan pojalle leipiä ja kun näin jääkaapin sisällön niin ymmärsin, että kaupassa ei oltu käyty ainakaan meitä varten. Grillattavat laitettiin iltayhdeksän aikaan eli meidän tuoma kanaboxi ja heidän makkarapaketti, jossa 4 makkaraa. Saatiin pojalle ruokaa, itselle ihan vähän. Kiitettiin kohteliaasti rentouttavasta kesäpäivästä ja lähdettiin kotiin grillin kautta. Emme ole olleet sen jälkeen tekemisissä. Ei kannata kutsua "huulenheittona" kavereita mökille, jos ei aidon oikeasti olla vieraanvaraisia tai näytetään selkeästi, ettei ole tervetullut. Jäi kyllä ikävät fiilikset.

Meillä on sukulaisperhe, joilla itsellä kaksi lasta. Meillä kolme. Kutsuivat meidät kahden tunnin ajomatkan päästä heille klo 13. Ruoka-aika? Aikuiset saivat kuohuviinilasilliset. Lapsille ei mitään. Klo 15 perheen äiti kysyi mieheltään, että voisiko tämä lähteä kauppaan ostamaan ruokaa, koska kaikilla on kohta kai nälkä. Lähti mieheni kanssa. Palasivat, marinoivat, pilkkoivat, keittivät. Ruoka oli klo 17. Me olimme syöneet aamupalan klo 9.

Tämän jälkeen ollaan menty ko. perheeseen Mäkkärin kautta, niin kaikki ovat tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä tarinoita kun lukee, niin ihmetyttää miten paljon ja usein muut ihmiset syövät. Minä olen just niitä, jotka eivät aamupalaksi tarvitse mitään syötävää. Ei ole nälkä, mutta teetä juon monta kupillista. Lounaskin jää usein väliin, ja syön ekan kerran useimmiten klo 16-17 kun oikeasti alkaa olla nälkä. Usein se on päivän ainoa lämmin ateria. Illalla joskus 20-22 välillä syön vielä leipää tai jotain pientä. Muuten ei vain ole nälkä eikä vatsa murise.

Vieraille kyllä tarjoan aina aamupalan, ja kyselen pitkin päivää että onko nälkä ja laitetaanko jotain syötävää. Ymmärrän ettei kaikilla ole samanlainen rytmi ja nälättömyys kuin itsellä.

Sitä ihmettelen miksei ihmiset kehtaa sanoa omille sisaruksilleen, vanhemmilleen, appivanhemmilleen, ystävilleen jne että voisinko saada jotain syötävää. Mitä noloa siinä on, jos toinen ei itse tajua. Etenkin jos kyse on tosiaan omista siskoista tai veljistä!!

Sama juttu minulla, syön alkuillasta kun tulee nälkä ja illalla jotain pientä, enkä pupella pitkin päivää. Ja aamulla juon pelkän kahvin. Mutta luulisi nyt omalle lähiperheelle uskaltavan sanoa jos nälkä tulee, ja kuka kyläilee muuten niin usein, että jatkuvasti olisi nälässä.

Ei aterioiden ja välipalojen syöminen ole "pupeltamista pitkin päivää" , vaan ihan normaalia syömistä. Oma 20 tunnin paasto-syömisesi sen sijaan ei ole. Mikäli jättää syömättä tai pitää pitkiä ruokavälejä, normaali näläntunne katoaa. Eikä se kerro siitä, ettet tarvitsisi ruokaa. Aivot esim. tarvitsevat sokeria (täsmennykseksi vielä, kaikki ravinto muuttuu veressä sokeriksi, enkä tarkoita sokerisia elintarvikkeita) toimiakseen tehokkaasti.

Joo. Useinkin.

Siksi en enää yökyläile. Pikavisiitit jaksaa ilman tarjoiluakin.

Monet varmaan tunnistavat tämän: kun on yön yli- vieraana jossain ja kun kun sen kyläperheen syömistahdin ”armoilla”, niin aika usein omalle perheelle tulee eri aikaan nälkä. Tutumpien kanssa se ei ole ongelma, koska sen kehtaa sanoa ja alkaa valmistelemaan jotain, mutta vieraammassa paikassa se voi olla aika ahdistavaa.

Kun omat lapseni olivat pienempiä, mulla olikin lähes aina hiukan eväitä mukana, tämän opin erään ikävän kokemuksen jälkeen.

Eli tämä tapaus jäänyt mieleen ikävänä: olimme kutsuttuna tuttujen mökillä ja tuo pariskunta on sellainen, että lutkuttavat kallista shampanjaa pitkin päivää ja eihän siinä nälkä sitten tulekaan, aikuisille ihmisille.

Aamiaisen ja seuraavan ruuan välillä oli varmaan 6-7 tuntia ja lapseni olivat vielä aika pieniä. Nolotti pyytää pientä leivänpalaa lapsille, vaikka olimme itse vieneet kaikenlaista ruokaa ( leipää leipomosta, artesaani pestoa ja muita tahnoja, jugurttia, marjoja…) mukanamme, juuri tästä syystä, vahvoista estelyistä huolimatta. Ruuat laitettiin jääkappiin, eikä niitä sen jälkeen näkynyt.

Pariskunta on hyvin varakas, ei siis ole rahasta kiinni mikään.

No, saatiin toki lopulta ruokaa, mutta sitä oli päivän kokonaismääräänä aivan liian vähän ja lopulta jouduin laittamaan lapseni nukkumaan hieman nälkäisinä. Ei siinä mitään, kestivät sen kyllä, mutta oli kyllä viimeinen kerta kun menen minnekään vieraampaan paikkaan ilman pientä salaevästä laukussa.

Uskon silti, että jokainen kyläperhe napsii keittiöstä ihan huomaamattaan suuhunsa yhtä sun toista ja näin ruuan tarve siirtyy helposti tunteja eteenpäin.

Näin todennäköisesti saatan toimin itsekin, van en tosiaan huomaa sitä.

Mutta kyläpaikassa ns. nälkää kärsineenä yritän itse olla tarkka siitä, että vieraille olisi aina rennosti tarjolla erilaista välipalaa ja kyselen jo aamupalalla, että mihin aikaan haluatte syödä ruokaa, että mihin olette tottuneet jne.

Minulle on itsestäänselvää, että tarjoan vierailleni aamupalan, lounaan, iltapäiväkahvit, päivällisen ja iltapalan ja kyselen vielä siinä välissä, että joko nälättää - halutaanko jotain välipalaa tai kahvitusta ennen seuraavaa ateriaa. Aina varaan kunnon tarjoomukset ja riittävästi niin, etteivät lopu kesken. Vieraanvaraisuus oli jo äidilleni kunnia-asia, ja hänen ja enoni kertoman mukaan myös karjalainen mummoni oli pitänyt sitä tärkeänä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on itsestäänselvää, että tarjoan vierailleni aamupalan, lounaan, iltapäiväkahvit, päivällisen ja iltapalan ja kyselen vielä siinä välissä, että joko nälättää - halutaanko jotain välipalaa tai kahvitusta ennen seuraavaa ateriaa. Aina varaan kunnon tarjoomukset ja riittävästi niin, etteivät lopu kesken. Vieraanvaraisuus oli jo äidilleni kunnia-asia, ja hänen ja enoni kertoman mukaan myös karjalainen mummoni oli pitänyt sitä tärkeänä.

Joo, sama juttu ja kaikki tuttuni ja sukulaiseni, joiden kanssa ollaan tekemisissä, ovat juuri tälläisiä. Ihmettelen usein näitä ( ja muitakin ) juttuja täällä, kun itse en tunne ketään, joka toimisi toisin. Tai muutenkaan järjettömästi, oikeastaan minkään asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sukulaisperhe, joilla itsellä kaksi lasta. Meillä kolme. Kutsuivat meidät kahden tunnin ajomatkan päästä heille klo 13. Ruoka-aika? Aikuiset saivat kuohuviinilasilliset. Lapsille ei mitään. Klo 15 perheen äiti kysyi mieheltään, että voisiko tämä lähteä kauppaan ostamaan ruokaa, koska kaikilla on kohta kai nälkä. Lähti mieheni kanssa. Palasivat, marinoivat, pilkkoivat, keittivät. Ruoka oli klo 17. Me olimme syöneet aamupalan klo 9.

Tämän jälkeen ollaan menty ko. perheeseen Mäkkärin kautta, niin kaikki ovat tyytyväisiä.

Informaatiokatkos tai väärinymmärrys.

Jos minut kutsutaan klo 13, tulkitsen kutsun about päiväkahvikutsuksi, jos ei muusta ole puhetta. Meillä kun syödään lounasta n. 10.30 - 11.30; siihen on päädytty koska lasten koulut ja vanhempien työpaikat noudattavat samaa lounasaikataulua.

Toki itse yleensä keskustelen etukäteen vieraiden kanssa siitä mihin aikaan syödään, ja jopa kyläänkutsujiltakin kehtaan kysyä ja jopa kertoa ainakin lasteni ruoka-aikatauluista ihan häpeilemättä. Toisaalta seurustelenkin vaan järkevien ihmisten kanssa, joiden kanssa näistä asioista sopii jutella ihan normaalisti...

Huh onneksi ei tarvii enää kyläillä tai kutsua vieraita kun on masennusdiagnoosi. Ahdistaa jo ajatuskin että puoliväkisin tullaan kylään tai tarvii toisten nurkissa olla ja sitten täällä haukutaan. Kotona on hyvä olla.

Eksän perheessä oli jännä tapa, että ruokaa kyllä lapattiin pöytään vaikka millä mitalla, mutta ikinä ei pöydässä ollut tarjottavana ruuan kanssa vettä eikä mitään muutakaan juomaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sukulaisperhe, joilla itsellä kaksi lasta. Meillä kolme. Kutsuivat meidät kahden tunnin ajomatkan päästä heille klo 13. Ruoka-aika? Aikuiset saivat kuohuviinilasilliset. Lapsille ei mitään. Klo 15 perheen äiti kysyi mieheltään, että voisiko tämä lähteä kauppaan ostamaan ruokaa, koska kaikilla on kohta kai nälkä. Lähti mieheni kanssa. Palasivat, marinoivat, pilkkoivat, keittivät. Ruoka oli klo 17. Me olimme syöneet aamupalan klo 9.

Tämän jälkeen ollaan menty ko. perheeseen Mäkkärin kautta, niin kaikki ovat tyytyväisiä.

Informaatiokatkos tai väärinymmärrys.

Jos minut kutsutaan klo 13, tulkitsen kutsun about päiväkahvikutsuksi, jos ei muusta ole puhetta. Meillä kun syödään lounasta n. 10.30 - 11.30; siihen on päädytty koska lasten koulut ja vanhempien työpaikat noudattavat samaa lounasaikataulua.

Toki itse yleensä keskustelen etukäteen vieraiden kanssa siitä mihin aikaan syödään, ja jopa kyläänkutsujiltakin kehtaan kysyä ja jopa kertoa ainakin lasteni ruoka-aikatauluista ihan häpeilemättä. Toisaalta seurustelenkin vaan järkevien ihmisten kanssa, joiden kanssa näistä asioista sopii jutella ihan normaalisti...

Teillä syödään poikkeuksellisen aikaisin lounasta. Hienoa, että käytte keskustelun vieraiden kanssa, niin ei tule ikävänä yllätyksenä. 

Jotenkin ajattelen, että kun kutsutaan vieraita, heille tarjotaan tunnin sisään jotain syötävää ja juotavaa, oli se sitten kunnon ateria, drinkit ja naposteltavaa tai pullakahvit. Ja jos vierailun on tarkoitus kestää yli kaksi tuntia, on tarjottava jossain vaiheessa kunnon ruokaa. Vierailla on mennyt aikaa matkustamiseen ja menee taas lähtiessä. 

Jos aiemman kirjoittajan isäntäperhe oli jo syönyt lounaansa, olisi silti ollut kohteliasta aloittaa pienellä välipalalla kuohuviinin kanssa. Jos tarjolla olisi ollut jotain suolaista ja makeaa, ja alkoholittomia juomia, perhe olisi pärjännyt hyvin viiteen asti. Ja kohteliainta olisi ollut varmistaa, että kyläilijän ovat syöneet lounasta matkan varrella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sukulaisperhe, joilla itsellä kaksi lasta. Meillä kolme. Kutsuivat meidät kahden tunnin ajomatkan päästä heille klo 13. Ruoka-aika? Aikuiset saivat kuohuviinilasilliset. Lapsille ei mitään. Klo 15 perheen äiti kysyi mieheltään, että voisiko tämä lähteä kauppaan ostamaan ruokaa, koska kaikilla on kohta kai nälkä. Lähti mieheni kanssa. Palasivat, marinoivat, pilkkoivat, keittivät. Ruoka oli klo 17. Me olimme syöneet aamupalan klo 9.

Tämän jälkeen ollaan menty ko. perheeseen Mäkkärin kautta, niin kaikki ovat tyytyväisiä.

Informaatiokatkos tai väärinymmärrys.

Jos minut kutsutaan klo 13, tulkitsen kutsun about päiväkahvikutsuksi, jos ei muusta ole puhetta. Meillä kun syödään lounasta n. 10.30 - 11.30; siihen on päädytty koska lasten koulut ja vanhempien työpaikat noudattavat samaa lounasaikataulua.

Toki itse yleensä keskustelen etukäteen vieraiden kanssa siitä mihin aikaan syödään, ja jopa kyläänkutsujiltakin kehtaan kysyä ja jopa kertoa ainakin lasteni ruoka-aikatauluista ihan häpeilemättä. Toisaalta seurustelenkin vaan järkevien ihmisten kanssa, joiden kanssa näistä asioista sopii jutella ihan normaalisti...

Mikä informaatiokatkos tai väärinymmärrys tossa nyt muka on? Ovat kutsuneet pitkän matkan vieraat klo 13, ja KAUPPAAN lähdetään hakemaan ruokaa vasta, kun vieraat ovat olleet muutaman tunnin. Ihan käsittämättömän epäkohteliasta. Ymmärrän, että ihmiset tulevat erilaisista perhe- ja ruokakulttuureista, silti aikuisen pitäisi ymmärtää miten huolehtia myös muiden kuin omasta ruokatarpeesta silloin kuin vieraita varta vasten kutsuu. Ja erityisesti pieniä lapsia.

Kyllä.

Menimme lapsen kanssa tuttavaperheen mökille saareen.

Veimme tuliaisia lapsille ja aikuisille, viiniä ja herkkuja.

Mitään ruokaa ei kuulemma tarvinnut tuoda.

Ei myöskään vettä, vaikka sitä tarjouduin ottamaan kanisterissa mukaan.

Olimme perillä noin 12.

Perheen isä häipyi metsään.

Äidillä oli hyvä kirja kesken.

Onneksi mulla myös kirja mukana, ei mua tarvitse kylässäkään koko aika viihdyttää.

Mutta se ruoka.

Ja erityisesti juoma.

Vettä ei todellakaan ollut riittävästi juotavaksi.

Kysyin suoraan, miten juomaveden kanssa tehdään ja he eivät kuulemma juo paljoa.

Oli kuuma kesäinen päivä.

Ei ollut päiväkahvia, välipalaa, ei vettä, ei mitään.

Lapset leikkivät ja oma lapseni joi välillä mun pienestä retkipullosta.

Viiden maissa aloin kyselemään, mikä olisi ruokailun suunnitelma.

Ei kiirettä, odotetaan mies metsäreissulta kotiin ja saunotaan ensin.

Kasin maissa illalla pöytään keitettiin kaks pientä perunaa per syöjä.

Jääkaapista pieni annos kalaa.

Lasillinen tuomistamme viineistä.

En kehdannut kysyä toista lasillista.

Lasten annettiin valvoa yli puolilleöin,ilman vettä tai iltapalaa.

Äiti meni ajoissa nukkumaan, isä katosi jonnekin taas.

Menin minäkin sitten unille.

Ikkunasta näin, kun isä pihan reunassa joi lasillisia, oisko ollut miestä väkevämpää sit.

Aamusta tehtiin heti lähtöä kotiin, en edes muista minkä tekosyyn keksin.

Saatiin mehulasilliset ja yks leipä.

Ja onneksi venekyyti autolle 😂

Lapsi sanoi, ettei ikinä mennä tonne enää eikä ollu menty.

Se janon tunne oli nälkääkin kamalampaa.

Vierailija kirjoitti:

Joillekki pitäs olla sitä välipalaa,proteiinijuomaa ja muuta ruokaa jatkuvasti.

Ulkomuodosta tietää keitä he ovat.

Niin no, syön 2 ateriaa päivässä ja paastoan 18 tuntia mutta jos minulla on vieraita pidemmän aikaa kylässä niin pidän itsestään selvänä että jääkaappiin ostetaan monipuolisemmin tarjottavaa sekä tarjotaan normaaliin aikaab aamiainen, päivällinen/lounas ja iltapala. Ja annan luvan hakea välipalaa tai syödä leipää/hedelmää jos nälkä yllättää. Tai vaikka oli lyhyempi vierailu mutta oli pitkä ajomatka takana niin kysyn kyllä onko nälkä. Tiedän millaista on olla kylässä nälkäisenä kun toisten ateriarytmi on aivan erilainen. Esim. Siinä parikymppisenä kun oli pidempään kylässä kavereilla niin syötiin aamulla kahvi ja leipä voilla+2 viipaletta juustoa päälle ja seuraavan kerran syötiin 7-9 tunnin kuluttua ja illalla taas pala leipää. Ja itse olin laiha ja nämä kaverini enwmmän tai vähemmän ylipainoisia että turha väittää että ne tietyn muotoiset henkilöt ovat niitä joiden täytyy syödä koko ajan :D minulla vatsa kurni 2-3h jälkeen kun kaverini vain "unohtivat" syödä.

Kiinnostaisi kuulla joskus asian toinenkin puoli näiltä ruokapihtareilta: miksi kutsutte vieraita jopa useammaksi vuorokaudeksi ilman, että teillä on aikomustakaan ruokkia heitä? Mikä siinä on ajatuksena?