oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku joka ei kehtaa siskoltaan/veljeltään/vanhemmiltaan pyytää ruokaa, vastata että miksi näin on? Jumalauta oma veli tai sisko, niin kai sille kehtaa sanoa, että tässä alkaisi olla nälkä, koska laitetaan ruokaa!
En muutenkaan tajua miksi ihmiset ei saa suutaan auki. Kerran olin jossain rippijuhlissa, jossa vessasta loppui vessapaperi. Ihmiset kuiski toisilleen, että ota vaikka nenäliina mukaan, siellä ei ole paperia. Aikani sitä naureskelin, kunnes menin itse vessaan ja sanoin kovaan ääneen ovelta, että täällä ei ole paperia. Äkkiä emäntä sitä sinne sitten juoksuttikin. Asiasta saa, voi ja pitää sanoa!! En mä ainakaan antaisi lasteni kärsiä janoa jollain saarella tai menisi autoon etsimään myslipatukkaa, kun voi sanoa ääneen että on nälkä ja jano. Ja miksei sitä itse tuomaansa viiniä voi pyytää toista lasillista, tai vaikka kolmatta? Suurin osa kommentoijista saa syyttää ihan vain itseään jos vierailu ei ole mennyt putkeen.
Ja tuokin, että jos joku sanoo että ei me juoda paljoa, niin mikä estää sanomasta että no me juodaan! Siis vettä, ja kuuma päivä. Ihmiset on omituisia.
Voisiko joku kertomusten isäntäväki tai vastaavalla tavalla toimiva kertoa perustelunsa toiminnalleen?
Miksi ette varaa riittävästi tarjottavaa vieraillenne?
Miksi jemmaatte tuliaisetkin kaappiin tarjoamatta edes niitä?
Miksi lähdette kauppaan vasta vieraiden tultua, jos silloinkaan?
Miksi kutsutte vieraita ollenkaan?
Tarjoan vieraille kaikki ateriat ja välipalat ja mieluummin liikaa kuin liian vähän. Vieraat sanovat sitten, jos eivät enää jaksa tai ottavat vain sen verran kuin haluavat.
Kaupassa käydään hyvissä ajoin ja ruokaa ostetaan todellakin paljon, ellei sitten kauppa ole ihan vieressä, niin että täydennystä saa helposti. Eihän liika ruoka hukkaan mene, kun vähän miettii mitä ostaa ja miten säilöö, jos kulutusta ei olekaan kaikelle. Itsehän se sitten syödään. Valmistelun myös ruoat etukäteen, joskin mietin monesti helppoja menoja ainakin osalle aterioita. Aamiaisella on yleensä kaiken muun ohella myös puuroa. Pakastimessa on myös raakapakasteita, jos tarvetta ilmenee väli- tai iltapaloiksi. Vihanneksia ja hedelmiä varataan myös paljon.
Meiltä ei lähde kukaan nälkäisenä tai janoisena, se nyt vaan on niin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Menimme lapsen kanssa tuttavaperheen mökille saareen.
Veimme tuliaisia lapsille ja aikuisille, viiniä ja herkkuja.
Mitään ruokaa ei kuulemma tarvinnut tuoda.
Ei myöskään vettä, vaikka sitä tarjouduin ottamaan kanisterissa mukaan.Olimme perillä noin 12.
Perheen isä häipyi metsään.
Äidillä oli hyvä kirja kesken.Onneksi mulla myös kirja mukana, ei mua tarvitse kylässäkään koko aika viihdyttää.
Mutta se ruoka.
Ja erityisesti juoma.Vettä ei todellakaan ollut riittävästi juotavaksi.
Kysyin suoraan, miten juomaveden kanssa tehdään ja he eivät kuulemma juo paljoa.
Oli kuuma kesäinen päivä.Ei ollut päiväkahvia, välipalaa, ei vettä, ei mitään.
Lapset leikkivät ja oma lapseni joi välillä mun pienestä retkipullosta.
Viiden maissa aloin kyselemään, mikä olisi ruokailun suunnitelma.
Ei kiirettä, odotetaan mies metsäreissulta kotiin ja saunotaan ensin.Kasin maissa illalla pöytään keitettiin kaks pientä perunaa per syöjä.
Jääkaapista pieni annos kalaa.
Lasillinen tuomistamme viineistä.
En kehdannut kysyä toista lasillista.Lasten annettiin valvoa yli puolilleöin,ilman vettä tai iltapalaa.
Äiti meni ajoissa nukkumaan, isä katosi jonnekin taas.Menin minäkin sitten unille.
Ikkunasta näin, kun isä pihan reunassa joi lasillisia, oisko ollut miestä väkevämpää sit.Aamusta tehtiin heti lähtöä kotiin, en edes muista minkä tekosyyn keksin.
Saatiin mehulasilliset ja yks leipä.
Ja onneksi venekyyti autolle 😂Lapsi sanoi, ettei ikinä mennä tonne enää eikä ollu menty.
Se janon tunne oli nälkääkin kamalampaa.
Tästä tarinasta välittyy sellainen tunne, että teitä ei haluttu sinne mökille. Kutsuitteko itse itsenne sinne vai miten homma meni?
Isäntä häipyy metsään heti kun saavutte paikalle.
Emäntä lukee kirjaa.
Ei tarjota vettä tai syömistä päivän mittaan.
Ruokaa ei selvästikään oltu varattu isommalle porukalle.
Isäntä ryypiskelee itsekseen porukan mentyä nukkumaan.
Jos itse menen kylään ja osa porukasta häipyy paikalta tai lukee kirjaa, katsoo telkkaria tms, niin tajuan häipyä. Taidat olla sellainen ihminen, joka ei ymmärrä yskää.
Vierailija kirjoitti:
Ja tuokin, että jos joku sanoo että ei me juoda paljoa, niin mikä estää sanomasta että no me juodaan! Siis vettä, ja kuuma päivä. Ihmiset on omituisia.
Ihmiset on erilaisia luonteeltaan ja kasvatettu eri tavoin. Vieraana ollessa tuodaan tuliaisia, seurustellaan ja otetaan ilolla vastaan emännän ja isännän tarjoilut ja lähdetään ajallaan pois. En edes perheenjäsenteni luona vieraillessa marssi yksin keittiöön. Ja jos minulla on vieraita ja viiniä tai ruokaa saa annostella itse, kehotan useita kertoja tekemään niin.
Saaressa vieraillut tod.näk. oli aivan tyrmistynyt saamastaan kohtelusta ja veden ja ruuan perään kysyminen ylitti jo omat kohteliaisuusnormit. Tyly vastaus ja ymmärrettävästi tunne, että asiaan ei ole tulossa muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Menimme lapsen kanssa tuttavaperheen mökille saareen.
Veimme tuliaisia lapsille ja aikuisille, viiniä ja herkkuja.
Mitään ruokaa ei kuulemma tarvinnut tuoda.
Ei myöskään vettä, vaikka sitä tarjouduin ottamaan kanisterissa mukaan.Olimme perillä noin 12.
Perheen isä häipyi metsään.
Äidillä oli hyvä kirja kesken.Onneksi mulla myös kirja mukana, ei mua tarvitse kylässäkään koko aika viihdyttää.
Mutta se ruoka.
Ja erityisesti juoma.Vettä ei todellakaan ollut riittävästi juotavaksi.
Kysyin suoraan, miten juomaveden kanssa tehdään ja he eivät kuulemma juo paljoa.
Oli kuuma kesäinen päivä.Ei ollut päiväkahvia, välipalaa, ei vettä, ei mitään.
Lapset leikkivät ja oma lapseni joi välillä mun pienestä retkipullosta.
Viiden maissa aloin kyselemään, mikä olisi ruokailun suunnitelma.
Ei kiirettä, odotetaan mies metsäreissulta kotiin ja saunotaan ensin.Kasin maissa illalla pöytään keitettiin kaks pientä perunaa per syöjä.
Jääkaapista pieni annos kalaa.
Lasillinen tuomistamme viineistä.
En kehdannut kysyä toista lasillista.Lasten annettiin valvoa yli puolilleöin,ilman vettä tai iltapalaa.
Äiti meni ajoissa nukkumaan, isä katosi jonnekin taas.Menin minäkin sitten unille.
Ikkunasta näin, kun isä pihan reunassa joi lasillisia, oisko ollut miestä väkevämpää sit.Aamusta tehtiin heti lähtöä kotiin, en edes muista minkä tekosyyn keksin.
Saatiin mehulasilliset ja yks leipä.
Ja onneksi venekyyti autolle 😂Lapsi sanoi, ettei ikinä mennä tonne enää eikä ollu menty.
Se janon tunne oli nälkääkin kamalampaa.
Tästä tarinasta välittyy sellainen tunne, että teitä ei haluttu sinne mökille. Kutsuitteko itse itsenne sinne vai miten homma meni?
Isäntä häipyy metsään heti kun saavutte paikalle.
Emäntä lukee kirjaa.
Ei tarjota vettä tai syömistä päivän mittaan.
Ruokaa ei selvästikään oltu varattu isommalle porukalle.
Isäntä ryypiskelee itsekseen porukan mentyä nukkumaan.Jos itse menen kylään ja osa porukasta häipyy paikalta tai lukee kirjaa, katsoo telkkaria tms, niin tajuan häipyä. Taidat olla sellainen ihminen, joka ei ymmärrä yskää.
Heh, itse toimisin just noin jos joku kutsumaton vieras tulisi mökillemme.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kertomusten isäntäväki tai vastaavalla tavalla toimiva kertoa perustelunsa toiminnalleen?
Miksi ette varaa riittävästi tarjottavaa vieraillenne?
Miksi jemmaatte tuliaisetkin kaappiin tarjoamatta edes niitä?
Miksi lähdette kauppaan vasta vieraiden tultua, jos silloinkaan?
Miksi kutsutte vieraita ollenkaan?
Juuri tämän minäkin haluaisin tietää. Nyt olisi hyvä saada kuulla kertomuksia epävieraanvaraisilta isänniltä ja emänniltä: miksi pidätte kutsumianne vieraita nälässä ja janossakin?
En itse mutta yllätysvieraat sekä itse itsensä kutsuneet tyhjin käsin tulevat saavat olla nälässä meillä.
Kahvia ja pullaa tarjoan en muuta.
Kun aloin seurustella nykyisen naisystäväni kanssa, meillä oli ihan eri ruokarytmit ja naisystäväni kärvisteli nälkää. Hän ei kehdannut alkuun kysyä, että syötäisiinkö. Minä syön muutaman tukevamman aterian päivässä, hän useamman pienemmän. Onneksi hän lopulta sai suunsa auki asian suhteen, sillä kyllä minulla aina ruokaa on 😅 aina ei vain välttämättä tajua kovasti eroavaa ruokailurytmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä tarinoita kun lukee, niin ihmetyttää miten paljon ja usein muut ihmiset syövät. Minä olen just niitä, jotka eivät aamupalaksi tarvitse mitään syötävää. Ei ole nälkä, mutta teetä juon monta kupillista. Lounaskin jää usein väliin, ja syön ekan kerran useimmiten klo 16-17 kun oikeasti alkaa olla nälkä. Usein se on päivän ainoa lämmin ateria. Illalla joskus 20-22 välillä syön vielä leipää tai jotain pientä. Muuten ei vain ole nälkä eikä vatsa murise.
Vieraille kyllä tarjoan aina aamupalan, ja kyselen pitkin päivää että onko nälkä ja laitetaanko jotain syötävää. Ymmärrän ettei kaikilla ole samanlainen rytmi ja nälättömyys kuin itsellä.
Sitä ihmettelen miksei ihmiset kehtaa sanoa omille sisaruksilleen, vanhemmilleen, appivanhemmilleen, ystävilleen jne että voisinko saada jotain syötävää. Mitä noloa siinä on, jos toinen ei itse tajua. Etenkin jos kyse on tosiaan omista siskoista tai veljistä!!
Sama juttu minulla, syön alkuillasta kun tulee nälkä ja illalla jotain pientä, enkä pupella pitkin päivää. Ja aamulla juon pelkän kahvin. Mutta luulisi nyt omalle lähiperheelle uskaltavan sanoa jos nälkä tulee, ja kuka kyläilee muuten niin usein, että jatkuvasti olisi nälässä.
Ei aterioiden ja välipalojen syöminen ole "pupeltamista pitkin päivää" , vaan ihan normaalia syömistä. Oma 20 tunnin paasto-syömisesi sen sijaan ei ole. Mikäli jättää syömättä tai pitää pitkiä ruokavälejä, normaali näläntunne katoaa. Eikä se kerro siitä, ettet tarvitsisi ruokaa. Aivot esim. tarvitsevat sokeria (täsmennykseksi vielä, kaikki ravinto muuttuu veressä sokeriksi, enkä tarkoita sokerisia elintarvikkeita) toimiakseen tehokkaasti.
Joopa joo. En yhtään ihmettele, että yli puolet suomalaisista ovat ylipainoisia. Ketjussa olevien kommenttien perusteella suurin osa juuri pupeltaa pitkin päivää: aamiainen, välipala, lounas, välipala/kahvi kakun tai pullan kanssa, illallinen, iltapala. Huh huh, mitä määriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Menimme lapsen kanssa tuttavaperheen mökille saareen.
Veimme tuliaisia lapsille ja aikuisille, viiniä ja herkkuja.
Mitään ruokaa ei kuulemma tarvinnut tuoda.
Ei myöskään vettä, vaikka sitä tarjouduin ottamaan kanisterissa mukaan.Olimme perillä noin 12.
Perheen isä häipyi metsään.
Äidillä oli hyvä kirja kesken.Onneksi mulla myös kirja mukana, ei mua tarvitse kylässäkään koko aika viihdyttää.
Mutta se ruoka.
Ja erityisesti juoma.Vettä ei todellakaan ollut riittävästi juotavaksi.
Kysyin suoraan, miten juomaveden kanssa tehdään ja he eivät kuulemma juo paljoa.
Oli kuuma kesäinen päivä.Ei ollut päiväkahvia, välipalaa, ei vettä, ei mitään.
Lapset leikkivät ja oma lapseni joi välillä mun pienestä retkipullosta.
Viiden maissa aloin kyselemään, mikä olisi ruokailun suunnitelma.
Ei kiirettä, odotetaan mies metsäreissulta kotiin ja saunotaan ensin.Kasin maissa illalla pöytään keitettiin kaks pientä perunaa per syöjä.
Jääkaapista pieni annos kalaa.
Lasillinen tuomistamme viineistä.
En kehdannut kysyä toista lasillista.Lasten annettiin valvoa yli puolilleöin,ilman vettä tai iltapalaa.
Äiti meni ajoissa nukkumaan, isä katosi jonnekin taas.Menin minäkin sitten unille.
Ikkunasta näin, kun isä pihan reunassa joi lasillisia, oisko ollut miestä väkevämpää sit.Aamusta tehtiin heti lähtöä kotiin, en edes muista minkä tekosyyn keksin.
Saatiin mehulasilliset ja yks leipä.
Ja onneksi venekyyti autolle 😂Lapsi sanoi, ettei ikinä mennä tonne enää eikä ollu menty.
Se janon tunne oli nälkääkin kamalampaa.
Tästä tarinasta välittyy sellainen tunne, että teitä ei haluttu sinne mökille. Kutsuitteko itse itsenne sinne vai miten homma meni?
Isäntä häipyy metsään heti kun saavutte paikalle.
Emäntä lukee kirjaa.
Ei tarjota vettä tai syömistä päivän mittaan.
Ruokaa ei selvästikään oltu varattu isommalle porukalle.
Isäntä ryypiskelee itsekseen porukan mentyä nukkumaan.Jos itse menen kylään ja osa porukasta häipyy paikalta tai lukee kirjaa, katsoo telkkaria tms, niin tajuan häipyä. Taidat olla sellainen ihminen, joka ei ymmärrä yskää.
Tuokin, että ruokaa ja vettä ei tarvinnut tuoda mukana = emme halua että jäätte tänne asumaan. Jos vieraat olisivat olleet mieluisia, niin äiti ei olisi piiloutunut kirjan taakse, vaan olisi seurustellut ja jutellut. Iltasella niitä tuliaisviinejä olisi todennäköisesti yhdessä juotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Menimme lapsen kanssa tuttavaperheen mökille saareen.
Veimme tuliaisia lapsille ja aikuisille, viiniä ja herkkuja.
Mitään ruokaa ei kuulemma tarvinnut tuoda.
Ei myöskään vettä, vaikka sitä tarjouduin ottamaan kanisterissa mukaan.Olimme perillä noin 12.
Perheen isä häipyi metsään.
Äidillä oli hyvä kirja kesken.Onneksi mulla myös kirja mukana, ei mua tarvitse kylässäkään koko aika viihdyttää.
Mutta se ruoka.
Ja erityisesti juoma.Vettä ei todellakaan ollut riittävästi juotavaksi.
Kysyin suoraan, miten juomaveden kanssa tehdään ja he eivät kuulemma juo paljoa.
Oli kuuma kesäinen päivä.Ei ollut päiväkahvia, välipalaa, ei vettä, ei mitään.
Lapset leikkivät ja oma lapseni joi välillä mun pienestä retkipullosta.
Viiden maissa aloin kyselemään, mikä olisi ruokailun suunnitelma.
Ei kiirettä, odotetaan mies metsäreissulta kotiin ja saunotaan ensin.Kasin maissa illalla pöytään keitettiin kaks pientä perunaa per syöjä.
Jääkaapista pieni annos kalaa.
Lasillinen tuomistamme viineistä.
En kehdannut kysyä toista lasillista.Lasten annettiin valvoa yli puolilleöin,ilman vettä tai iltapalaa.
Äiti meni ajoissa nukkumaan, isä katosi jonnekin taas.Menin minäkin sitten unille.
Ikkunasta näin, kun isä pihan reunassa joi lasillisia, oisko ollut miestä väkevämpää sit.Aamusta tehtiin heti lähtöä kotiin, en edes muista minkä tekosyyn keksin.
Saatiin mehulasilliset ja yks leipä.
Ja onneksi venekyyti autolle 😂Lapsi sanoi, ettei ikinä mennä tonne enää eikä ollu menty.
Se janon tunne oli nälkääkin kamalampaa.
Tästä tarinasta välittyy sellainen tunne, että teitä ei haluttu sinne mökille. Kutsuitteko itse itsenne sinne vai miten homma meni?
Isäntä häipyy metsään heti kun saavutte paikalle.
Emäntä lukee kirjaa.
Ei tarjota vettä tai syömistä päivän mittaan.
Ruokaa ei selvästikään oltu varattu isommalle porukalle.
Isäntä ryypiskelee itsekseen porukan mentyä nukkumaan.Jos itse menen kylään ja osa porukasta häipyy paikalta tai lukee kirjaa, katsoo telkkaria tms, niin tajuan häipyä. Taidat olla sellainen ihminen, joka ei ymmärrä yskää.
Meidät pyydettiin kylään saareen.
Perheen lapset oli mun lapsen päiväkotikavereita, en tuntenut vanhempia juurikaan.
Ja kyllä, kutsu saareen on tullut joka kesä viiden vuoden ajan sen jälkeen.
Ja saaresta ei niin vain pois pääse, paluukyyti veneellä oli sovittu seuraavalle iltapäivälle mutta lähdimme jo aamusta kotiin syömään ja juomaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja tuokin, että jos joku sanoo että ei me juoda paljoa, niin mikä estää sanomasta että no me juodaan! Siis vettä, ja kuuma päivä. Ihmiset on omituisia.
Kun saaressa sitä juomavettä ei ollut.
Tarjouduin kyllä tuomaan, niinkuin viestissäni sanoin.
Kysyin juomavedestä suoraan, niinkuin viestissäni kirjoitin, ja he vastasivat ettei sitä juurikaan ole koska he eivät juo paljoa.
Siis juotavaa vettä ei yksinkertaisesti ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Menimme lapsen kanssa tuttavaperheen mökille saareen.
Veimme tuliaisia lapsille ja aikuisille, viiniä ja herkkuja.
Mitään ruokaa ei kuulemma tarvinnut tuoda.
Ei myöskään vettä, vaikka sitä tarjouduin ottamaan kanisterissa mukaan.Olimme perillä noin 12.
Perheen isä häipyi metsään.
Äidillä oli hyvä kirja kesken.Onneksi mulla myös kirja mukana, ei mua tarvitse kylässäkään koko aika viihdyttää.
Mutta se ruoka.
Ja erityisesti juoma.Vettä ei todellakaan ollut riittävästi juotavaksi.
Kysyin suoraan, miten juomaveden kanssa tehdään ja he eivät kuulemma juo paljoa.
Oli kuuma kesäinen päivä.Ei ollut päiväkahvia, välipalaa, ei vettä, ei mitään.
Lapset leikkivät ja oma lapseni joi välillä mun pienestä retkipullosta.
Viiden maissa aloin kyselemään, mikä olisi ruokailun suunnitelma.
Ei kiirettä, odotetaan mies metsäreissulta kotiin ja saunotaan ensin.Kasin maissa illalla pöytään keitettiin kaks pientä perunaa per syöjä.
Jääkaapista pieni annos kalaa.
Lasillinen tuomistamme viineistä.
En kehdannut kysyä toista lasillista.Lasten annettiin valvoa yli puolilleöin,ilman vettä tai iltapalaa.
Äiti meni ajoissa nukkumaan, isä katosi jonnekin taas.Menin minäkin sitten unille.
Ikkunasta näin, kun isä pihan reunassa joi lasillisia, oisko ollut miestä väkevämpää sit.Aamusta tehtiin heti lähtöä kotiin, en edes muista minkä tekosyyn keksin.
Saatiin mehulasilliset ja yks leipä.
Ja onneksi venekyyti autolle 😂Lapsi sanoi, ettei ikinä mennä tonne enää eikä ollu menty.
Se janon tunne oli nälkääkin kamalampaa.
Tästä tarinasta välittyy sellainen tunne, että teitä ei haluttu sinne mökille. Kutsuitteko itse itsenne sinne vai miten homma meni?
Isäntä häipyy metsään heti kun saavutte paikalle.
Emäntä lukee kirjaa.
Ei tarjota vettä tai syömistä päivän mittaan.
Ruokaa ei selvästikään oltu varattu isommalle porukalle.
Isäntä ryypiskelee itsekseen porukan mentyä nukkumaan.Jos itse menen kylään ja osa porukasta häipyy paikalta tai lukee kirjaa, katsoo telkkaria tms, niin tajuan häipyä. Taidat olla sellainen ihminen, joka ei ymmärrä yskää.
Meidät pyydettiin kylään saareen.
Perheen lapset oli mun lapsen päiväkotikavereita, en tuntenut vanhempia juurikaan.Ja kyllä, kutsu saareen on tullut joka kesä viiden vuoden ajan sen jälkeen.
Ja saaresta ei niin vain pois pääse, paluukyyti veneellä oli sovittu seuraavalle iltapäivälle mutta lähdimme jo aamusta kotiin syömään ja juomaan.
Kuin hullu pitää olla että lähtee saareen tuntemattomien ihmisten vieraaksi, vaikka lapset oliskin päiväkotikavereita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Menimme lapsen kanssa tuttavaperheen mökille saareen.
Veimme tuliaisia lapsille ja aikuisille, viiniä ja herkkuja.
Mitään ruokaa ei kuulemma tarvinnut tuoda.
Ei myöskään vettä, vaikka sitä tarjouduin ottamaan kanisterissa mukaan.Olimme perillä noin 12.
Perheen isä häipyi metsään.
Äidillä oli hyvä kirja kesken.Onneksi mulla myös kirja mukana, ei mua tarvitse kylässäkään koko aika viihdyttää.
Mutta se ruoka.
Ja erityisesti juoma.Vettä ei todellakaan ollut riittävästi juotavaksi.
Kysyin suoraan, miten juomaveden kanssa tehdään ja he eivät kuulemma juo paljoa.
Oli kuuma kesäinen päivä.Ei ollut päiväkahvia, välipalaa, ei vettä, ei mitään.
Lapset leikkivät ja oma lapseni joi välillä mun pienestä retkipullosta.
Viiden maissa aloin kyselemään, mikä olisi ruokailun suunnitelma.
Ei kiirettä, odotetaan mies metsäreissulta kotiin ja saunotaan ensin.Kasin maissa illalla pöytään keitettiin kaks pientä perunaa per syöjä.
Jääkaapista pieni annos kalaa.
Lasillinen tuomistamme viineistä.
En kehdannut kysyä toista lasillista.Lasten annettiin valvoa yli puolilleöin,ilman vettä tai iltapalaa.
Äiti meni ajoissa nukkumaan, isä katosi jonnekin taas.Menin minäkin sitten unille.
Ikkunasta näin, kun isä pihan reunassa joi lasillisia, oisko ollut miestä väkevämpää sit.Aamusta tehtiin heti lähtöä kotiin, en edes muista minkä tekosyyn keksin.
Saatiin mehulasilliset ja yks leipä.
Ja onneksi venekyyti autolle 😂Lapsi sanoi, ettei ikinä mennä tonne enää eikä ollu menty.
Se janon tunne oli nälkääkin kamalampaa.
Tästä tarinasta välittyy sellainen tunne, että teitä ei haluttu sinne mökille. Kutsuitteko itse itsenne sinne vai miten homma meni?
Isäntä häipyy metsään heti kun saavutte paikalle.
Emäntä lukee kirjaa.
Ei tarjota vettä tai syömistä päivän mittaan.
Ruokaa ei selvästikään oltu varattu isommalle porukalle.
Isäntä ryypiskelee itsekseen porukan mentyä nukkumaan.Jos itse menen kylään ja osa porukasta häipyy paikalta tai lukee kirjaa, katsoo telkkaria tms, niin tajuan häipyä. Taidat olla sellainen ihminen, joka ei ymmärrä yskää.
Meidät pyydettiin kylään saareen.
Perheen lapset oli mun lapsen päiväkotikavereita, en tuntenut vanhempia juurikaan.Ja kyllä, kutsu saareen on tullut joka kesä viiden vuoden ajan sen jälkeen.
Ja saaresta ei niin vain pois pääse, paluukyyti veneellä oli sovittu seuraavalle iltapäivälle mutta lähdimme jo aamusta kotiin syömään ja juomaan.
Kuin hullu pitää olla että lähtee saareen tuntemattomien ihmisten vieraaksi, vaikka lapset oliskin päiväkotikavereita?
Kyllä, olin hullu ja hölmö.
En ollut koskaan ennen törmännyt moiseen käytökseen.
En sen jälkeen myöskään.
Ennen sitä ja sen jälkeen on meillä pidetty hyvä huoli sekä omista ja että lapsen (nykyään lasten) vieraista, sekä kotona että mökillä.
Vierailija kirjoitti:
Joillekki pitäs olla sitä välipalaa,proteiinijuomaa ja muuta ruokaa jatkuvasti.
Ulkomuodosta tietää keitä he ovat.
Kun ihmetellään missä nämä tylyt isännät ja emännät on ja mitä ne ajattelee, niin tässä yksi. Yleisesti suositellun ateriarytmin ja annoskoon noudattaminen on "jatkuvaa puputtamista". Jotkut ehkä ymmärtämättömyyttään tarjoavat ei-oota, mutta sitten on näköjään näitä epäsosiaalisia ja/tai ilkeitä tyyppejä, jotka ilmeisesti nauttivat saadessaan kiduttaa ihmisiä janolla ja syömättömyydellä.
Ensiksi mainituille tiedoksi, että googlettamalla löytyy suositellut annoskoot, jonka verran pitäisi varata kalaa/kahvia/pottuja yms per henki.
Vierailija kirjoitti:
En itse mutta yllätysvieraat sekä itse itsensä kutsuneet tyhjin käsin tulevat saavat olla nälässä meillä.
Kahvia ja pullaa tarjoan en muuta.
Tämähän on se ns minimikohteliaisuus, ja aina jos oikeasti tulee yllätysvieraita niin voi pahoittella tyyliin "ei nyt valitettavasti ole mitään/mitään suolakkaa tarjolla". Parhaimmillaan näin voisi sanoa vaikka puhelimitse yllätysvieraille heidän soittaessa, jolloin he osaavat halutessaan pysähtyä kaupan kautta ja tuoda täsmätuliaisia. Se taas on aivan eri jos kutsutaan kylään ruoka-aikaan, pitkän matkan takaa tai pidemmäksi aikaa. Silloin kutsujan tulisi varautua oikeaoppisesti. Vähävarainen voi ihan rohkeasti etukäteen kertoa, että valitettavasti ei voi tarjota mitään isompia aterioita, mutta lähellä on ravintola jos vieraat haluavat käydä kunnolla syömässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Menimme lapsen kanssa tuttavaperheen mökille saareen.
Veimme tuliaisia lapsille ja aikuisille, viiniä ja herkkuja.
Mitään ruokaa ei kuulemma tarvinnut tuoda.
Ei myöskään vettä, vaikka sitä tarjouduin ottamaan kanisterissa mukaan.Olimme perillä noin 12.
Perheen isä häipyi metsään.
Äidillä oli hyvä kirja kesken.Onneksi mulla myös kirja mukana, ei mua tarvitse kylässäkään koko aika viihdyttää.
Mutta se ruoka.
Ja erityisesti juoma.Vettä ei todellakaan ollut riittävästi juotavaksi.
Kysyin suoraan, miten juomaveden kanssa tehdään ja he eivät kuulemma juo paljoa.
Oli kuuma kesäinen päivä.Ei ollut päiväkahvia, välipalaa, ei vettä, ei mitään.
Lapset leikkivät ja oma lapseni joi välillä mun pienestä retkipullosta.
Viiden maissa aloin kyselemään, mikä olisi ruokailun suunnitelma.
Ei kiirettä, odotetaan mies metsäreissulta kotiin ja saunotaan ensin.Kasin maissa illalla pöytään keitettiin kaks pientä perunaa per syöjä.
Jääkaapista pieni annos kalaa.
Lasillinen tuomistamme viineistä.
En kehdannut kysyä toista lasillista.Lasten annettiin valvoa yli puolilleöin,ilman vettä tai iltapalaa.
Äiti meni ajoissa nukkumaan, isä katosi jonnekin taas.Menin minäkin sitten unille.
Ikkunasta näin, kun isä pihan reunassa joi lasillisia, oisko ollut miestä väkevämpää sit.Aamusta tehtiin heti lähtöä kotiin, en edes muista minkä tekosyyn keksin.
Saatiin mehulasilliset ja yks leipä.
Ja onneksi venekyyti autolle 😂Lapsi sanoi, ettei ikinä mennä tonne enää eikä ollu menty.
Se janon tunne oli nälkääkin kamalampaa.
Tästä tarinasta välittyy sellainen tunne, että teitä ei haluttu sinne mökille. Kutsuitteko itse itsenne sinne vai miten homma meni?
Isäntä häipyy metsään heti kun saavutte paikalle.
Emäntä lukee kirjaa.
Ei tarjota vettä tai syömistä päivän mittaan.
Ruokaa ei selvästikään oltu varattu isommalle porukalle.
Isäntä ryypiskelee itsekseen porukan mentyä nukkumaan.Jos itse menen kylään ja osa porukasta häipyy paikalta tai lukee kirjaa, katsoo telkkaria tms, niin tajuan häipyä. Taidat olla sellainen ihminen, joka ei ymmärrä yskää.
Meidät pyydettiin kylään saareen.
Perheen lapset oli mun lapsen päiväkotikavereita, en tuntenut vanhempia juurikaan.Ja kyllä, kutsu saareen on tullut joka kesä viiden vuoden ajan sen jälkeen.
Ja saaresta ei niin vain pois pääse, paluukyyti veneellä oli sovittu seuraavalle iltapäivälle mutta lähdimme jo aamusta kotiin syömään ja juomaan.
Kuin hullu pitää olla että lähtee saareen tuntemattomien ihmisten vieraaksi, vaikka lapset oliskin päiväkotikavereita?
Kyllä, olin hullu ja hölmö.
En ollut koskaan ennen törmännyt moiseen käytökseen.
En sen jälkeen myöskään.Ennen sitä ja sen jälkeen on meillä pidetty hyvä huoli sekä omista ja että lapsen (nykyään lasten) vieraista, sekä kotona että mökillä.
Mä en kyllä olisi edes uskaltanut lähteä lasten kanssa tuntemattoman pariskunnan mökille saareen ilman omaa venettä ja omia eväitä... Siis saareen! Saareen mennään vain omalla kyydillä tai sitten jonkun tosi luotettavan järjestämillä kyydeillä.
Voisiko joku joka ei kehtaa siskoltaan/veljeltään/vanhemmiltaan pyytää ruokaa, vastata että miksi näin on? Jumalauta oma veli tai sisko, niin kai sille kehtaa sanoa, että tässä alkaisi olla nälkä, koska laitetaan ruokaa!