Lue keskustelun säännöt.
Rajattomat lapset, äh en jaksa!
Pian alkaa taas työpäiväni varhaiskasvatuksessa. Olen jo valmiiksi uupunut kun mietin miten raskas se tulee olemaan. Ja syy: rajattomat lapset. Lapset joille ei ole kotona opetettu mikä on oikein ja mikä väärin. Lapset, jotka tuodaan päiväkotiin kasvatettavaksi, vaikka vanhempi olisi kotona. Ongelmana on vaan se, että he eivät kunnioita aikuista auktoriteettina.
Ja tarkoitan muuten normaalisti kehittyneitä lapsia, joskin jo tuon ikäisenä täysin kieroon kasvaneita. Miksi vanhemmat haluatte, että lapsenne kasvaa kieroon? Voisiko joku tällainen vanhempi vastata tai kommentoida. Näitä on niin paljon.
Kommentit (727)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi pitää rajoja ilman väkivaltaakin. Miksi aina nämä väkivaltajankkaajat ilmestyvät näihin keskusteluihin? Se, että sinulla ei ole sellaiseen taitoja, ei tarkoita sitä etteikö muilla olisi.
Väkivaltaa lapsia kohtaan ei ole koskaan hyväksytty. Kyse on vaan siitä, että väkivallan käsitettä on koko ajan laajennettu, eli aina vaan enemmän kurinpitokeinoja on päätynyt kieltolistalle. Nykyisin sallittuja sellaisia ei ole juurikaan enää jäljellä. Jollekin yliopistossa kasvatustieteitä opiskelleelle mestarikasvattajalle tämä ei ehkä ole ongelma, mutta aivan tavalliselle maija ja matti meikäläiselle se on ongelma ja iso sellainen onkin. Tavan ihminen harvemmin hallitsee mitään edistyneitä vippaskonsteja millä lapsen voi saada kuriin.
Kyllä ihan taviksetkin voi osata ne konstit, ei ne mitään rakettitiedettä ole. Mutta se vaatii vähän perehtymistä ja yrittämistä, jota kaikki ei osaa, halua tai viitsi tehdä. Helpompihan se olisi huutamalla ja rangaistuksen pelolla (rangaistuksella en tarkoita fyysistä väkivaltaa vaan vaikka jäähyä tai vastaavaa) hankkia se auktoriteetti, kuin nielemällä omat tunnekuohut ja olemalla lempeän periksiantamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ankara kurinpito vaikuta minusta olevan kovinkaan tehokas hyvin käyttäytyvien ihmisten luomiskeino. Maailmassa on paljon valtioita, joissa lasten fyysisen koskemattomuuden ja muiden oikeuksien taso ei ole suomen tasolla. Esimerkiksi itänaapurimme Venäjä ei ole kuuluisa lasten oikeuksiin liittyvästä woketuksesta, mutta siellä tapahtuu yli viisi kertaa enemmän murhia kuin Suomessa. Yleensäkin väkivaltarikollisuudesta tunnetut maat eivät ole niitä, jotka tulevat mieleen lasten hellästä kohtelusta.
On myös epäselvää, halutaanko ihmisille iskostaa käsitystä auktoriteeteistä. Ehkä esimerkiksi "ideoiden markkinoita" kannattavat ihmiset olisivat sitä mieltä, että asiat pitää perustella, ja jos niiden perustelu ei ole riittävän hyvä, niin väkivallan sijaan tulisi ehkä kriittisesti tarkastella sitä, onko kyseinen asia välttämättä universaalisti mielekäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko, että nuo vanhemmat tunnistaa edes mikä heillä on ongelmana saati että myöntäisivät sen täällä? Tuskin kukaan tahallaan kasvattaa huonosti käyttäytyviä lapsia, eiköhän se ole ihan kyvyttömyyttä ja kädettömyyttä. Ennen kyvytön vanhempi on kasvattanut selkäsaunalla ja sen pelolla, nyt se ei ole enää vaihtoehto joten ilmeisesti osa päätyy jättämään kasvattamatta. Jos on ollut aivan surkeat omat vanhemmat ja olemattomat tunnetaidot niin eihän se lapsen kasvatus helppoa ole. Jos ei ole mitään mallia siitä mikä olisi oikein ja normaalia, sitten jotkut vetää tähän ääripäähän...
99% vanhemmista ja opettajista kasvatti selkäsaunalla. Nykyään, kun pitäisi vaan kehittää tunnetaitoja niin ei se helppoa ole, ja useimmilta se jää tekemättä.
Oletko nyt ihan tosiaan sitä mieltä, että 99% vanhemmista ja opettajista on nyt ja ennen olleet aivan kyvyttömiä kasvattajia?
Meillä päin on paljon suuria perheitä, ja järjestäen kaikki kiusaajat ja kurittomat tapaukset on perheistä, joissa on vähintään 3-4 lasta. Olen tulkinnut johtuvan siitä, että purkavat pahaa oloaan huonoon käytökseen, kun eivät saa tarpeeksi huomiota vanhemmiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi pitää rajoja ilman väkivaltaakin. Miksi aina nämä väkivaltajankkaajat ilmestyvät näihin keskusteluihin? Se, että sinulla ei ole sellaiseen taitoja, ei tarkoita sitä etteikö muilla olisi.
Väkivaltaa lapsia kohtaan ei ole koskaan hyväksytty. Kyse on vaan siitä, että väkivallan käsitettä on koko ajan laajennettu, eli aina vaan enemmän kurinpitokeinoja on päätynyt kieltolistalle. Nykyisin sallittuja sellaisia ei ole juurikaan enää jäljellä. Jollekin yliopistossa kasvatustieteitä opiskelleelle mestarikasvattajalle tämä ei ehkä ole ongelma, mutta aivan tavalliselle maija ja matti meikäläiselle se on ongelma ja iso sellainen onkin. Tavan ihminen harvemmin hallitsee mitään edistyneitä vippaskonsteja millä lapsen voi saada kuriin.
Kyllä ihan taviksetkin voi osata ne konstit, ei ne mitään rakettitiedettä ole. Mutta se vaatii vähän perehtymistä ja yrittämistä, jota kaikki ei osaa, halua tai viitsi tehdä. Helpompihan se olisi huutamalla ja rangaistuksen pelolla (rangaistuksella en tarkoita fyysistä väkivaltaa vaan vaikka jäähyä tai vastaavaa) hankkia se auktoriteetti, kuin nielemällä omat tunnekuohut ja olemalla lempeän periksiantamaton.
Jos lapsi ei saa pelätä mitään niin mikä motivaatio hänellä on antaa periksi vanhemmalleen eli tinkiä omista eduistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsille annetaan liian pieninä kännykkä tai pädi käteen pelaamista varten. Näin lapsi ei opi ikinä rauhoittumaan.
S.B. kirjoitti:
Ei ankara kurinpito vaikuta minusta olevan kovinkaan tehokas hyvin käyttäytyvien ihmisten luomiskeino. Maailmassa on paljon valtioita, joissa lasten fyysisen koskemattomuuden ja muiden oikeuksien taso ei ole suomen tasolla. Esimerkiksi itänaapurimme Venäjä ei ole kuuluisa lasten oikeuksiin liittyvästä woketuksesta, mutta siellä tapahtuu yli viisi kertaa enemmän murhia kuin Suomessa. Yleensäkin väkivaltarikollisuudesta tunnetut maat eivät ole niitä, jotka tulevat mieleen lasten hellästä kohtelusta.
On myös epäselvää, halutaanko ihmisille iskostaa käsitystä auktoriteeteistä. Ehkä esimerkiksi "ideoiden markkinoita" kannattavat ihmiset olisivat sitä mieltä, että asiat pitää perustella, ja jos niiden perustelu ei ole riittävän hyvä, niin väkivallan sijaan tulisi ehkä kriittisesti tarkastella sitä, onko kyseinen asia välttämättä universaalisti mielekäs.
Suomessa nuorten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat räjähtäneet käsiin sen jälkeen, kun kurinpidosta tuli paheksuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meitä vaivaa sekä perheellinen ja yhteiskunnallinen isättömyys. Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskoulussa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet lapset viettävät suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu auktoriteetti, jota kunnioittaa. Tämä on sitä itse keksinämme ideologiaa eli sitä saa mitä tilaa. Perhe ei ole enää siunaus vaan pikahuoltamista jaksamisen äärirajoilla. Tämä kansakuntamme lippulaiva, jossa sinäkin olet töissä on se joka sai lasten häiriökäyttäytymisen ja pahoinvoinnin lähtemään kasvuun, kun naisia alettiin arvostamaan samoilla mittareilla kuin miehiäkin arvostetaan. Et sinäkään varmaan halua kuulla, että lapset tulisi hoitaa kotona?
No missä ne miehet on? Miksi he eivät halua kasvattaa ja olla isejä lapsilleen?
Ei naiset jaksa kaikkea yksin. Yhteiskunnassa tarvittaisiin miehiä, mutta heistä on iso pula. Missä he ovat? Ovatko he kaikki syrjäytyneet? Yliopisto-opiskelijoissa ei joillain aloilla ole miehiä enää yhtäkään. Esim. lääkärit ja moni muu ala.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin on paljon suuria perheitä, ja järjestäen kaikki kiusaajat ja kurittomat tapaukset on perheistä, joissa on vähintään 3-4 lasta. Olen tulkinnut johtuvan siitä, että purkavat pahaa oloaan huonoon käytökseen, kun eivät saa tarpeeksi huomiota vanhemmiltaan.
Ja näissä on sitäpaitsi ihan hyviä vanhempia, jotka ihan aidosti yrittävät puuttua lastensa käytökseen. Ei vaan riitä aika eikä energia enempään kuin pahimpien tulipalojen sammutteluun. Eräällekin käytöshäiriöiselle pojalle tarjottiin jotain ryhmäterapiaa tms tapaamisia, mikä olisi varmasti auttanut, mutta joutuivat jättämään sen kesken heti alkuunsa, koska vanhemman olisi pitänyt sitoutua siihen mukaan ja tehdä mm. harjoituksia kotona, mikä ei muiden lasten vuoksi kuulemma ole mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä tällainen lapatossuvanhemmuus johtuu?
Johtuu siitä ettei sille omalle lapselle voida sanoa ei kun sille voi tulla paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.
Miten lapsia rankaistiin? Eikö nykyään rankaista enää mitenkään? Enkä tietenkään tarkoita mitään fyysistä väkivaltaa, mutta muuten?
Minun tarha-aikanani (ysärillä) joutui puhutteluun tai nurkkaan seisomaan, tai ei saanut jälkiruokaa muiden tavoin. Ainakaan kahta nykyistä enää tuskin tehdään, kun sehän olisi lapsen esille nostamista ja julkista nöyryyttämistä. Eihän koulussakaan saa enää tuosta syystä heittää luokasta ulos, vaikka se oli aina varsin tehokas keino: häirikkö lähti ja muut saivat opiskella rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.
Miten lapsia rankaistiin? Eikö nykyään rankaista enää mitenkään? Enkä tietenkään tarkoita mitään fyysistä väkivaltaa, mutta muuten?
Minun tarha-aikanani (ysärillä) joutui puhutteluun tai nurkkaan seisomaan, tai ei saanut jälkiruokaa muiden tavoin. Ainakaan kahta nykyistä enää tuskin tehdään, kun sehän olisi lapsen esille nostamista ja julkista nöyryyttämistä. Eihän koulussakaan saa enää tuosta syystä heittää luokasta ulos, vaikka se oli aina varsin tehokas keino: häirikkö lähti ja muut saivat opiskella rauhassa.
Siis kahta jälkimmäistä.
Monet vanhemmat eivät kokemukseni mukaan kykene ottamaan lapsen vaikeita tunteita vastaan. Pelätään, että lapsi menee rikki, jos se alkaa itkeä pettymystään. Mutta pettymyksen sietokyky onkin itse asiassa todella tärkeä taito, joka jää monelta oppimatta. Sitten ollaan pulassa, kun teininä tämä kyseinen lapsi jostakin hyvin pienestä pettymyksestä tirvaisee ja alkaa tapella.
Monet vanhemmat eivät osaa ennakoida lasten kanssa yhtään. Yritetään vain selvitä siitä yhdestä hetkestä, eikä mietitä lapsen kokonaiskehitystä.
T. Lasten kanssa työskentelevä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi pitää rajoja ilman väkivaltaakin. Miksi aina nämä väkivaltajankkaajat ilmestyvät näihin keskusteluihin? Se, että sinulla ei ole sellaiseen taitoja, ei tarkoita sitä etteikö muilla olisi.
Väkivaltaa lapsia kohtaan ei ole koskaan hyväksytty. Kyse on vaan siitä, että väkivallan käsitettä on koko ajan laajennettu, eli aina vaan enemmän kurinpitokeinoja on päätynyt kieltolistalle. Nykyisin sallittuja sellaisia ei ole juurikaan enää jäljellä. Jollekin yliopistossa kasvatustieteitä opiskelleelle mestarikasvattajalle tämä ei ehkä ole ongelma, mutta aivan tavalliselle maija ja matti meikäläiselle se on ongelma ja iso sellainen onkin. Tavan ihminen harvemmin hallitsee mitään edistyneitä vippaskonsteja millä lapsen voi saada kuriin.
Kyllä ihan taviksetkin voi osata ne konstit, ei ne mitään rakettitiedettä ole. Mutta se vaatii vähän perehtymistä ja yrittämistä, jota kaikki ei osaa, halua tai viitsi tehdä. Helpompihan se olisi huutamalla ja rangaistuksen pelolla (rangaistuksella en tarkoita fyysistä väkivaltaa vaan vaikka jäähyä tai vastaavaa) hankkia se auktoriteetti, kuin nielemällä omat tunnekuohut ja olemalla lempeän periksiantamaton.
Jos lapsi ei saa pelätä mitään niin mikä motivaatio hänellä on antaa periksi vanhemmalleen eli tinkiä omista eduistaan?
Oletko nyt ihan tosissaan? Siis että pelko on ainoa asia joka saa ihmisen käyttäytymään hyvin? Ei, hyvin kasvatettu lapsi ei käyttäydy hyvin siksi että pelkäisi seurauksia. Silloin on varhaiskasvatuksessa mennyt joku pieleen jos pelko on ainoa motivaatio toimia oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.
Miten lapsia rankaistiin? Eikö nykyään rankaista enää mitenkään? Enkä tietenkään tarkoita mitään fyysistä väkivaltaa, mutta muuten?
Minun tarha-aikanani (ysärillä) joutui puhutteluun tai nurkkaan seisomaan, tai ei saanut jälkiruokaa muiden tavoin. Ainakaan kahta nykyistä enää tuskin tehdään, kun sehän olisi lapsen esille nostamista ja julkista nöyryyttämistä. Eihän koulussakaan saa enää tuosta syystä heittää luokasta ulos, vaikka se oli aina varsin tehokas keino: häirikkö lähti ja muut saivat opiskella rauhassa.
Vika on juuri tuossa, että nykyään on alettu nähdä melkein kaikissa kurinpitokeinoissa jotain haittoja. Pitäisi siis palauttaa ihmisille usko siihen, että kurinpito on hyväksi eikä haitaksi, jotta kuria saisi ja uskaltaisi taas pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi pitää rajoja ilman väkivaltaakin. Miksi aina nämä väkivaltajankkaajat ilmestyvät näihin keskusteluihin? Se, että sinulla ei ole sellaiseen taitoja, ei tarkoita sitä etteikö muilla olisi.
Väkivaltaa lapsia kohtaan ei ole koskaan hyväksytty. Kyse on vaan siitä, että väkivallan käsitettä on koko ajan laajennettu, eli aina vaan enemmän kurinpitokeinoja on päätynyt kieltolistalle. Nykyisin sallittuja sellaisia ei ole juurikaan enää jäljellä. Jollekin yliopistossa kasvatustieteitä opiskelleelle mestarikasvattajalle tämä ei ehkä ole ongelma, mutta aivan tavalliselle maija ja matti meikäläiselle se on ongelma ja iso sellainen onkin. Tavan ihminen harvemmin hallitsee mitään edistyneitä vippaskonsteja millä lapsen voi saada kuriin.
Kyllä ihan taviksetkin voi osata ne konstit, ei ne mitään rakettitiedettä ole. Mutta se vaatii vähän perehtymistä ja yrittämistä, jota kaikki ei osaa, halua tai viitsi tehdä. Helpompihan se olisi huutamalla ja rangaistuksen pelolla (rangaistuksella en tarkoita fyysistä väkivaltaa vaan vaikka jäähyä tai vastaavaa) hankkia se auktoriteetti, kuin nielemällä omat tunnekuohut ja olemalla lempeän periksiantamaton.
Jos lapsi ei saa pelätä mitään niin mikä motivaatio hänellä on antaa periksi vanhemmalleen eli tinkiä omista eduistaan?
Oletko nyt ihan tosissaan? Siis että pelko on ainoa asia joka saa ihmisen käyttäytymään hyvin? Ei, hyvin kasvatettu lapsi ei käyttäydy hyvin siksi että pelkäisi seurauksia. Silloin on varhaiskasvatuksessa mennyt joku pieleen jos pelko on ainoa motivaatio toimia oikein.
On ihmiselle luonnollista pelätä seurauksia. Esim. ulos ei mennä ilman pipoa, koska pelätään kylmää. Jos seurausten pelko otetaan lapsilta pois, niin tuloksena on kaaos ja anarkia perheissä ja tarhoissa.
Kaffepulla kirjoitti:
Tästäkään ei tietenkään saa puhua, mutta kyllä väkivaltaisimmat lapset tulee ainakin täällä pk-seudulla näistä muualta tulleiden perheistä. Paljon lapsia ja vähän kasvatusta.
Niissä kulttuureissa äidit on kotona, eikä eroja ole. Eli ihan ydinperheitä. Ja silti lopputulos on tuo mikä on.
Ulkomailla on yleensä remmi hyvinkin ahkerassa käytössä ja tottelevaisuutta edellytetään. Mutta sitten, kun perheet tulevat Suomeen niin heille kerrotaan ensimmäisenä se, että remmi johtaa lasuun. Jolloin lapset kaappaavat vallan perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi pitää rajoja ilman väkivaltaakin. Miksi aina nämä väkivaltajankkaajat ilmestyvät näihin keskusteluihin? Se, että sinulla ei ole sellaiseen taitoja, ei tarkoita sitä etteikö muilla olisi.
Väkivaltaa lapsia kohtaan ei ole koskaan hyväksytty. Kyse on vaan siitä, että väkivallan käsitettä on koko ajan laajennettu, eli aina vaan enemmän kurinpitokeinoja on päätynyt kieltolistalle. Nykyisin sallittuja sellaisia ei ole juurikaan enää jäljellä. Jollekin yliopistossa kasvatustieteitä opiskelleelle mestarikasvattajalle tämä ei ehkä ole ongelma, mutta aivan tavalliselle maija ja matti meikäläiselle se on ongelma ja iso sellainen onkin. Tavan ihminen harvemmin hallitsee mitään edistyneitä vippaskonsteja millä lapsen voi saada kuriin.
Kyllä ihan taviksetkin voi osata ne konstit, ei ne mitään rakettitiedettä ole. Mutta se vaatii vähän perehtymistä ja yrittämistä, jota kaikki ei osaa, halua tai viitsi tehdä. Helpompihan se olisi huutamalla ja rangaistuksen pelolla (rangaistuksella en tarkoita fyysistä väkivaltaa vaan vaikka jäähyä tai vastaavaa) hankkia se auktoriteetti, kuin nielemällä omat tunnekuohut ja olemalla lempeän periksiantamaton.
Jos lapsi ei saa pelätä mitään niin mikä motivaatio hänellä on antaa periksi vanhemmalleen eli tinkiä omista eduistaan?
Vanhempiaan pelkäävä lapsi on näkymätön kotonaan ja riehuu koulussa/päivähoidossa.
Itse ainakin koin tosi haastavaksi sen, että vauva-aikana kaikki puhui kuinka pitää olla vauvantahtinen ja vastata lapsen tarpeisiin jne. Se oli helppoa. Sitten se vauva kasvoi ja oikein muistan jossain vaiheessa tajunneeni, että ei hitsi, ei tämä vauvantahtisuus enää taida oikein toimia vaan pakko alkaa opetella kasvattamista. Se on varmaan se kohta, jossa moni menee metsään. Neuvolassa ym vanhemmille puhutaan vain siitä, miten vauvaa hoidetaan ja vauvan tarpeisiin vastataan, mutta ei sieltä tule ohjekirjaa siitä miten taaperolle pidetään rajat ja mikä on se oikea vaihe kun ei enää voikaan tehdä niinkuin se vauva haluaa.
Niinpä. En ymmärrä vanhempia jotka jäävät kuuntelemaan jotain jankkausta tai katselemaan pentunsa itkupotkuraivaria. Se joka haluaa säästää energiaa komentaa vain kerran ja jos pentu ei tottele niin seuraavaksi tiedossa on rankkua tai pennun kanto pois paikalta.