Ignooraaminen somessa - työpaikkakiusaamisen muoto?

Vierailija kirjoitti:

Niitäkin on, jotka itse eivät ota mitään kontaktia muihin eivätkä halua olla missään mukana ja sitten ihmetellään, kun enää ei pyydetä...

Toiset haluaa vain tehdä työnsä. Se riittää. Jos ei halua seurustella sen enempää, se on ok.

Sen sijaan MIKÄÄN ei oikeuta kiusaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan lasketa someksi, mutta meillä Teamsissa minut on ignoorattu tehokkaasti oman tiimini osalta. Kun laitan jonkun työyhteisöä koskevan viestin, eivät koskaan kommentoi, peukuta tai kehu. Toisilleen kyllä tekevät niin. Kerran yksi tiimiläisistä otti ideani omiin nimiinsä ihan röyhkeästi ja kiitteli kovasti saamistaan kehuista, kun ihmiset pitivät ideaa hyvänä. Ei korjannut missään vaiheessa, että tämä ei muuten ole minun ideani, vaan tuon Jennin.

Nyt kun rupesin miettimään, niin tajusin, etten ole saanut tiimiltäni kehuja julkisesti koskaan. Hieman noloa, kun muut voivat tulla kehumaan hyvää työtä ja sitten oma tiimi on ihan hiljaa. 

Todistin kerran samaa yhdessä organisaation tiimissä. Tiimin ainoa nainen sai paljon kehuja työstään ulkopuolelta, ja tiimin nuoret miehet eivät kestäneet sitä. Kiusasivat kateuttaan kunnes hän irtisanoutui. Pääasiassa kiusaaminen tapahtui jättämällä ihan kaikesta ulkopuolelle tiiminvetäjä innokkaimpana. Eristäminen ja ignoraaminen on yleisin kiusaamisen muoto. Tehokas myös. Sillä saa äkkiä mielenterveyden hajalle, jota tällä kai haetaan.

Tämä! Multa on viety mielenterveys ja itsetunto eristämisellä. En ole myöskään itse hakeutunut kiusaajien pariin enempää kuin on pakko ja tästä myös kritisoitu kiusaajien taholta. Virnistellään, että en ole tiimipelaaja. Vaikea sitä on yksin yrittää tehdä jotain, kun muut sulkevat ulkopuolelle.

Yritän ajatella, että kiusaamisesta huolimatta ammatillinen osaaminen ei ole kadonnut mihinkään. Toivon todella pääseväni nykyisestä työpaikasta pois. Onneksi on kokemusta myös toisenlaisista työpaikoista, eikä kaikkialla ole tällaista.

Aluksi yritit olla mukana?

Yritin. Kesti aika kauan tajuta, etten tule koskaan pääsemään tuohon porukkaan mukaan. Olen vähentynyt heidän seuraansa hakeutumista, kun pyrin välttämään tilanteita, joissa joutuisin heidän kiusaamakseen. En halua enää olla tekemisissä enempää kuin on pakko.

T. Tuo aiempi

Kyllä, eristäminen (somessakin) ON kiusaamista kun sitä tapahtuu näin kuten aloituksessa ja tässä ketjussa on kuvattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitäkin on, jotka itse eivät ota mitään kontaktia muihin eivätkä halua olla missään mukana ja sitten ihmetellään, kun enää ei pyydetä...

Toiset haluaa vain tehdä työnsä. Se riittää. Jos ei halua seurustella sen enempää, se on ok.

Sen sijaan MIKÄÄN ei oikeuta kiusaamiseen.

Minä olen juurikin sellainen eikä voisi vähempää kiinnostaa mitä jotkut hehkuttavat jossain somessa ja inhoan kaikkea teennäistä kehumista. En minä syytä muita siitä, jos antavat minun olla rauhassa.

Tuntuu ahdistavalta ajatellakin, että itsetuntoni olisi millään tavalla työyhteisön - tai edes kaveriporukan - "somepresenssiin" sidottu. Siis oikeasti, työyhteisöhän on sattumalta sinne arpoutuneiden ihmisten kokoelma ylipäätäänkin. Ei kai kukaan itsesuojeluvaistoinen mielenterveyttään sellaisen varaan pilaroi? Yt:t voi alkaa jo huomenna.

Minua ei voisi vähempää liikuttaa, mitä työkaverit somessa perseilevät. "Linkkari" on rasittavaa paskaa täynnä. "Faceen" en onneksi pääse kirjautumaan enää ollenkaan.

Todella ikävää ja tuntuu varmasti pahalta. Minuunkaan ei olla oikein haluttu tutustua henkilökohtaisesti työpaikalla ja muut ovat todella hyviä kavereita keskenään. Työtehtävät ovat ihania, mutta ulkopuolisuuden tunne raastaa yhä enemmän.

Hyvä että tästä puhutaan. Pointti kai on se, että tuo on eräs eristämisen muoto ja eristäminen on kiusaamista. Jos se on systemaattista, sitä henkilön eristämistä todennäköisesti tapahtuu siinä työyhteisössä muissakin muodoissa. 

"Ei me olla mitään tehty." On aika usein kommentti näissä, jos somessa eristetään työkaveri.

Niinpä. Ette ole tehneet. Ette tykänneet, ette kommentoineet. Toisen työ on ihan näkymätöntä. Eli siinä mielessä tuo selitys kuvastaa tilannetta hyvin.

Minä en usko hetkeäkään, että toistuva tuollainen käytös on vahinko. Päinvastoin, ovelaa pelaamista ja yritetään itse näyttää syyttömiltä.

Siis mitä teinejä tämä porukka on? Hankkikaa elämä ja lopettakaa se somen kyylääminen. Missään vakavasti otettavassa työpaikassa ei levitellä työasioita työntekijöiden omilla sometileillä. Mikähän on se ammattiryhmä, jossa edes tarvitsee olla somekaveri työkaverien kanssa. Toki tiedon pitää kulkea työpaikalla, mutta asiallisia väyliä pitkin jo ihan tietoturvasyistä.. Työpaikalla pitää tulla kaikkien idiooottien kanssa toimeen, mutta se ei tarkoita että vapaa-ajan puolella pitää olla missään tekemisissä. Se ei ole mitään kiusaamista.

Kannattaa myös näiden "somekiusattujen " katsoa myös peiliin ja kasvaa aikuisiksi. Vähän kyllä vaikuttaa että tässä taas yksi henkilö on kirjoittanut suurimman osan viesteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on just tätä :D

"Olit kyllä järjestänyt niin hienon esityksen tänään! Onni on, kun saa olla sinun työkaverisi, Sari!<3" (Siirin esityksestä ei sanota mitään, vaikka se oli huolella tehty ja hyvä)

"Maija Mallikas on henkilöiden Tuuli Tomera, Sanna Säihkyvä ja Ulla Upea seurassa. Tänään käytiin työporukalla syömässä onnistuneen projektin kunniaksi. Tehtiin yhdessä tosi hienoa jälkeä." (Siiri Syrjittykin oli tekemässä tuota projektia, mutta häntä ei mainita eikä edes kutsuttu syömään. Siiri kuitenkin näkee tuon julkaisun somesta ja työkaverit tietävät sen.)

Jeps, terveisin tuo Siiri. 🙄

Sama. Meillä käytiin tiimeittäin syömässä joululounas työnantajan piikkiin. Mulle ei tietenkään muu tiimi ilmoittanut, milloin menevät syömään. Mulla jäi koko lounas välistä. Toisaalta, ylimääräinen tunti kiusaajien seurassa ei houkuta muutenkaan.

Ja itsehän tätä ei tietenkään voinut kysyä? Muiden on reppana puolesta kaikki järjestettävä?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vahinko, että juuri tietyn ihmisen nimi unohtuu aina mainita julkisissa kiitoksissa tai hänen työtään ei koskaan kehuta julkisesti. Vaikka kuinka väitettäisiin vahingoksi, niin se ei sitä ole. Jokaisen työssä on jotakin kehumisen aihetta, ihan turha muuta väittää.

Kaikkien työssä ei ole mitään kehumista. Osa vaan on täysiä urpoja ja muut saavat selvitellä heidän mokansa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle oli työpaikkakiusattuna raskasta vielä se, että sen työpaikalla tapahtuvan kiusaamisen lisäksi eristettiin somessa. Ei tykätty mistään, mitä julkaisin työnantajan sivuilla. Mutkan kautta kuulin, että kävivät kyllä lukemassa kuulumisiani julkisen instani kautta, vaikka eivät seuranneet minua tai tykänneet julkaisuista. Napsautin estot päälle noille ihmisille instan ja facen puolella. Pahin kiusaaja suuttui tuosta sen verran, että esti mieheni facessa. Eivät ole siis koskaan tavanneet, joten hieman kumma ratkaisu. :D

Uutta työpaikkaa etsiessä...

Omituisinta tässä on se, että miehesi on hyväksynyt hänelle tuntemattoman naisen alunperinkään kaverikseen facessa.

Vierailija kirjoitti:

Jollekulle kiusaajalle otti näköjään koville, kun pitää monen viestin voimalla tulla tähän puolustelemaan. Taisi osua kunnolla. Lopeta spämmääminen.

Ei vaan hän on ainoa järkevä kommentoija koko ketjussa. Kasvakaa aikuisiksi ja ottakaa vastuu itsestänne ja työstänne sen sijaan ,että syytetään kaikesta toisia. Jos ette jotain tiedä ,kysykää. Jos haluatte jonkun somekaveriksi pyytäkää itse ensin. Jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitäkin on, jotka itse eivät ota mitään kontaktia muihin eivätkä halua olla missään mukana ja sitten ihmetellään, kun enää ei pyydetä...

Toiset haluaa vain tehdä työnsä. Se riittää. Jos ei halua seurustella sen enempää, se on ok.

Sen sijaan MIKÄÄN ei oikeuta kiusaamiseen.

Ja te tässä ketjussa haluatte jotain työkavereidenne somekehuja!?

Haa hahaa! Jos minun työntekijäni käsittelisivät yhtiöni asioita sosiaalisessa mediassa, tulisi ainakin varoitus. Puhumattakaan siitä, että työntekijät eivät päätä mikä asema kullakin on ja mitä tehtäviä kukin työntekijä tekee. Se on kyllä työnjohdon ja minun asia!

Tämä ole mikään punakaarti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa somekiusaamisessa musta tosi ikävää on, että se tapahtuu kaikkien silmien alla julkisesti. Ilkeät kahvipöytäkeskustelut ei ole kaikkien kuultavissa.

plus tää on tosi helppo kiistää 

"en mä edes tiennyt, että annalla on facebooktili/instagram"

"en ole nähnyt noita jutan tekemiä julkaisuja, siksi en ole niistä tykännyt"

"mä vaan unohdin mainita marin muiden joukossa, mut ei marikaan tullut asiasta sanomaan"

Joo mutta sitten joskus myös sattuu oikea unohdus jos on todella suuri työyhteisö ja kiire, ei ole maailmankaikkeuden suurin vääryys ja vaino jos yhden kerran yksi ihminen unohtuu. Toistuessa voi ehkä jo miettiä kaksi kertaa. 

Ja ei ole pakko hyväksyä kaveriksi omaan yksityiseen someen, eikä ole pakko vielä työsuhteen päätyttyä pitää kavereissa jos on mennyt hyväksymään aiemmin. Eikä tarvitse olla velkaa selityksiä. "Etkö tykkää mun kontentista?!" Jep jep. Miten olis toi sun feminiininen toksisuus ja napautteleva asenne jossa maailma on sulle kaiken velkaa...

Vierailija kirjoitti:

Oikeesti, annatteko somessa tapahtuville tykkäyksille noin ison merkityksen??

Ihmettelen tätä minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle oli työpaikkakiusattuna raskasta vielä se, että sen työpaikalla tapahtuvan kiusaamisen lisäksi eristettiin somessa. Ei tykätty mistään, mitä julkaisin työnantajan sivuilla. Mutkan kautta kuulin, että kävivät kyllä lukemassa kuulumisiani julkisen instani kautta, vaikka eivät seuranneet minua tai tykänneet julkaisuista. Napsautin estot päälle noille ihmisille instan ja facen puolella. Pahin kiusaaja suuttui tuosta sen verran, että esti mieheni facessa. Eivät ole siis koskaan tavanneet, joten hieman kumma ratkaisu. :D

Uutta työpaikkaa etsiessä...

Omituisinta tässä on se, että miehesi on hyväksynyt hänelle tuntemattoman naisen alunperinkään kaverikseen facessa.

Niin miksi miehesi on tosiaan hyväksynyt vieraan naisen? Miksi sinulla on julkinen insta? Miksi annat ihmisille tuollaisen vallan? Miksi osallistut somehuomiolla kilpailuun? Mitä julkaisit työnantajan sivuilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle oli työpaikkakiusattuna raskasta vielä se, että sen työpaikalla tapahtuvan kiusaamisen lisäksi eristettiin somessa. Ei tykätty mistään, mitä julkaisin työnantajan sivuilla. Mutkan kautta kuulin, että kävivät kyllä lukemassa kuulumisiani julkisen instani kautta, vaikka eivät seuranneet minua tai tykänneet julkaisuista. Napsautin estot päälle noille ihmisille instan ja facen puolella. Pahin kiusaaja suuttui tuosta sen verran, että esti mieheni facessa. Eivät ole siis koskaan tavanneet, joten hieman kumma ratkaisu. :D

Uutta työpaikkaa etsiessä...

Omituisinta tässä on se, että miehesi on hyväksynyt hänelle tuntemattoman naisen alunperinkään kaverikseen facessa.

Estää voi kenet tahansa, sellaisenkin ihmisen, joka ei ole kaverisi.

Kylläpäs ketjuun tuli nyt yksi aggressiivinen trolli ajamaan omaa kriittistä mielipidettään. Kummasti ketjun yläpeukut aiempiin viesteihin ja lukuisat kokemukset tästä somekiusaamisesta kertovat muuta.