Työpaikasta irtisanoutunut todella moni - voiko olla vain sattumaa?
Olen töissä alalla, jossa vakituiset työpaikat ovat kiven alla. Työskentelen pk-seudun tuntumassa, missä alallani on _todella vaikea_ löytää vakituista työpaikkaa, koska paikkoja on harvoin auki ja hakijoita on sijainnin takia todella paljon. Vakituisen työpaikan saaminen tältä seudulta on kuin lottovoitto ja yleensä ihmiset pitävät näistä paikoista kynsin hampain kiinni. Itse olen ollut tässä paikassa pari vuotta.
Työpaikallani moni on ollut töissä 10-30 vuotta. Viimeisen parin vuoden aikana meiltä on irtisanoutunut todella monta työntekijää, osa on ollut parikymmentä vuotta töissä. Muutama irtisanoutui tyhjän päälle, osa lähti toiseen työpaikkaan aivan eri puolelle Suomea. Muutamat ovat ottaneet opintovapaata. Irtisanoutumiset ovat olleet äkillisiä ja niitä on lyhyen ajan sisällä ollut paljon. Eräästä "työtiimistä" irtisanoutui/jäi pois töistä puolet alle vuoden mittaisena ajanjaksona.
Itse olen sitä mieltä, että irtisanoutumiset johtuvat huonosta työilmapiiristä. Työpaikalla on huono ilmapiiri ja monissa asioissa haasteita. Viimeisin esimies oli muutaman vuoden ajan ja viime vuoden lopulla valittiin uusi. Nämä esimiehet ovat sitä mieltä, että irtisanoutumiset ovat vain sattumaa eivätkä kerro, että työyhteisössä olisi jotakin vialla. Minä olen tästä eri mieltä. Parin yksittäisen työntekijän lähtö voisi olla minusta sattumaa, mutta muutamassa vuodessa on lähtenyt todella moni. Mitään toimenpiteitä ei ole aloitettu, vaikka todella moni on irtisanoutunut. Onko tämä sattumaa vai onko oikeasti huono työpaikka muidenkin kuin minun mielestäni?
Kommentit (54)
no mitäpä luulet?
eri juttu alalla, jossa paikkoja riittää. kyllä tuossa paikassa vikaa on.
Meillä on joukkopako typerien uudistusten myötä. Kaikkea tehostetaan eikä nämä suunnittelijat tiedä mitään niistä töistä mitä ovat "tehostamassa", eli penkin alle menee.
Samaa olen joskus miettinyt, tosin kunnallisella puolella. Aiempina vuosina ei yhtään irtisanoutujaa yhtä työpaikan vaihtajaa lukuun ottamatta, mutta nyt on irtisanoutujia parin vuoden aikana useita, ja osa tosiaan aika tyhjän päälle. Moni on erilaisilla vapailla jne. Samaan aikaan on työilmapiiri heikentynyt, johdon diktatuuri on huipussaan, varoituksia yms. on alkanut sadella. Ehkä tosiaan liittyvät toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Joukkopako ei ole koskaan sattumaa.
Mieluummin potkia pois yksi kuin päästää monta taitavaa .Mutta se ammattiliitto on saatanan keksimä.
Yksittäinen irtisanoutuminen ja johonkin perähikiälle sukujuurien takia muuttaminen on vielä ihan käsitettävissä. Mutta tuskin mystisesti pitkän työuran jälkeen iskee monella päätös muuttaa kotiseudulle tai johonkin aivan randompaikkaan.
Ei missään tapauksessa ole sattumaa.
Minä olen ollut kahdessa tuollaisessa paikassa ja niissä oli huonoa johtamista, huono työilmapiiri, epäselvät työnkuvat. Kun yksi lähti opintovapaalle, se tarttui kuin infektio, ja kohta jokainen kynnelle kykenevä oli opintovapaalla. Osaan myös hyvin kuvitella, että pari kolmannen lapsen saanutta on perheen lapsiluvusta miehensä kanssa keskustellessaan käyttänyt yhtenä argumenttina sitä, että voisi olla töistä pois ja etsiä sen jälkeen uuden työn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joukkopako ei ole koskaan sattumaa.
Mieluummin potkia pois yksi kuin päästää monta taitavaa .Mutta se ammattiliitto on saatanan keksimä.
Höps. Jostain syystä niitä pahimpia kiusaajia ei panna yt-neuvotteluissakaan pihalle, jossa kuitenkin saa ihan luvan kanssa valita kuka lähtee ja kuka jää.
Suomessa on ihan käsittämättömän helppo irtisanoa. Uutta ei vaan saa ottaa tilalle, jos vanha haluaa takaisin. Läheskään aina eivät edes halua...
Minun ex-työpaikassani oli myös suuri vaihtuvuus, uudet työntekijät eivät kauaa viihtyneet siinä missä me vanhat 10+ vuotta talossa olleet vanhat parrat oltiin siellä lähinnä tottumuksesta ja laitostumisesta sietäen sitä kaikkea skeidaa mitä nämä uudet tulijat eivät jaksaneet kauaa katsella. Oli ihan helpottavaa päästä pois viimeinkin.
Ollaankohan samassa työpaikassa? :D
Nimimerkillä oli niin hirveää, että parin vuoden kohdalla aikaistettiin perheenperustamissuunnitelmia miehen kanssa ja nyt olen esikoisen kanssa hoitovapaalla. En todellakaan ole palaamassa tuohon paikkaan kuin pakon edessä.
Totta hemmetissä kertoo, ettei asiat ole kunnossa.
Aika harva "koko ikänsä" samassa paikassa ollut vaihtaa työpaikkaa, jos on jo muutaman vuosikymmenen viihtynyt ja tietää, että saisi olla töissä eläkkeelle asti.
mulla töissä vastaava tilanne. olen nyt virkavapaalla, mutta satun tietämään, että töissä on järjestetty nyt kaikenlaisia ryhmämuotoisia kehityskeskusteluita. tyyliin, näin kuuntelet työkaveriasi paremmin. kiva idea joo, mutta ei nuo poista sitä faktaa, että muutama kiusaaja hallitsee koko työyhteisöä eikä johto tee asialle sen enempää, kun irtisanominen on niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Joukkopako ei ole koskaan sattumaa.
Tämä. Joskus toki voi tulla "kausi", että muutama lähtee kerralla. Mutta alalla, jossa paikat on harvassa, ei vaihtohaluja ja mahdollisuuksia niin vain ole.
Vierailija kirjoitti:
Ollaankohan samassa työpaikassa? :D
Nimimerkillä oli niin hirveää, että parin vuoden kohdalla aikaistettiin perheenperustamissuunnitelmia miehen kanssa ja nyt olen esikoisen kanssa hoitovapaalla. En todellakaan ole palaamassa tuohon paikkaan kuin pakon edessä.
Miehillä ei ole tätä vaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaankohan samassa työpaikassa? :D
Nimimerkillä oli niin hirveää, että parin vuoden kohdalla aikaistettiin perheenperustamissuunnitelmia miehen kanssa ja nyt olen esikoisen kanssa hoitovapaalla. En todellakaan ole palaamassa tuohon paikkaan kuin pakon edessä.
Miehillä ei ole tätä vaihtoehtoa.
hoitovapaalle voi jäädä ja olla useamman vuoden pois. ei katso sukupuolta. mies voi myös pitää vanhempainvapaita.
Kyllähän itsekin tiedät, ettei ole sattumaa. Jos työtyytyväisyyskyselyitä ei edes mitata, kertoohan se jotakin johdon innokkuudesta tehdä asian eteen yhtään mitään. Huono puoli on tietysti tulijoiden määrä. Aina löytyy tekijöitä olipa siellä miten kamala tahansa.
Meillä on myös joukkopako menossa. Viime vuonna lähti lähes kolmannes sadasta työntekijästä. Tänä vuonna olen kuullut jo 5 ihmisen lähdöstä, mutta oikeasti niitä voi olla enemmänkin, mene ja tiedä... On toiseen työpaikkaan lähtijöitä, tyhjän päälle hyppääviä, opintovapaalle jääviä yms. Asiasta ei puhuta, eikä pois lähtijöistä ei ikinä kerrota yleisesti missään. Välillä huomaa työkaverille sähköpostia kirjoittaessa, että ai sillä onkin tuommoinen automaattivastaus, ettei ole enää täällä töissä. :D Tai sitten kuulee asiakkaalta, että oma kollega on häippäissyt jo kuukausi sitten. Läheisemmät työkaverit on tietysti itse kertoneet pois lähdöstään, mutta monista kuulee vasta jälkeenpäin.
Työnantajan on joskus vaikea parantaa ilmapiiriä.
Jos kiusaaminen tapahtuu aina piilossa ilman silminnäkijöitä, niin eipä sellaisesta voi edes valittaa, tai jos valittaa saa huonon maineen.
Mikä ihmisiä vaivaa nykyään, tullaan töihin kiusaamaan eikä töiden tekemisestä tule mitään. Jotkut siirtävät sen sitten eteenpäin asiakkaaseen. Hoitohenkilökunnassa huomaan paljon tällaista. Sen jälkeen en halua enään hakeutua lääkäriin, ym.
Tosi monessa työpaikassa on nykyään tällaista, minunkin työpaikalla on tulossa joukkopako, itsekkin harkitsen, ihan puhtaasti huonon johtamisen vuoksi ja esimiehet eivät tätä asiaa suostu hyväksymään, joten eipä jää oikein muuta vaihtoehtoa, kuin lähteä pois.
Joukkopako ei ole koskaan sattumaa.