Lue keskustelun säännöt.
Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa
87-vuotias mummi on asunut kotona ja saanut kotihoidon käyntejä päivittäin, mutta nyt tilanne alkaa olla se että hoivakotiin pitäisi päästä.
Mutta pelkkä kotihoidon palveluihin myöntyminen on ollut mummille haastavaa, koska on sitä mieltä eihän vieraan ihmisen tarvitse hoitaa kun kerran on perhekin olemassa. Hän on sanonut kotona käyvälle hoitajalle usein, että ei sinun tarvitse tulla vaan kerro tyttärille ja suvun tytöille että he tulisivat.
No, hoivakotiin muuttaminen on mummille tietenkin aivan käsittämätön ajatus ja hän uhriutuu siitä jatkuvasti. Olemme kuulemma hylänneet ja pettäneet hänet, kun emme auta häntä asumaan kotona.
Mikä avuksi tilanteeseen?
Kommentit (1980)
Meillä hoidettu niin että pakotettiin muuttamaan meille, lähes aina joku paikalla. Ei yhden ihmisen ruokkiminen tai hoito juuri lisää mun taakkaa vaikka töissä käynkin. Valmistelkaa sitten oma hoitopaikka ajoissa, kun näköjään noita laitospaikkoja niin haluatte. Muutaman kk asumisen jälkeen varmaan tulette toisiin ajatuksiin. Sitten se on jo myöhäistä. Mutta se on varmaan eri asia kun kyse on teistä itsestänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei pääse hoivakotiin vaikka haluaisi. Meni lahjoittamaan oman velattoman asuntonsa suosikkilapselleen tämän painostuksesta ja nyt valittaa minulle kun ei pääse hoivakotiin. Juuri tänään sanoin että kai ymmärtää että sinne olisi voinut päästä kun olisi myynyt asuntonsa, olisi niillä rahoilla maksanut siellä vuosia asumisensa. Nyt eläke ei riitä että sinne pääsisi kunnan maksamana. Surullista. Syystäkin välit mennyt tälläisen jälkeen.
Tuo on täyttä höpöhöpöä.
Tässä tapauksessa on siis kyse vanhuksesta joka selviää yksin kotona vielä hyvin ilman kotihoita ym apua. Käy itse kaupassa jne. Mutta haluaisi hoivakotiin asumaan. On siis vielä liian hyväkuntoinen yhteiskunnan maksamaan hoivakotiin mutta pääsisi tottakai muuttamaan yksityiseen heti jos olisi varaa maksaa kuukausittain se 3000-4000e. Ei hänellä enää sellaisia rahoja ole, pieni 1300e eläke ja sillä ei yksityistä hoivakotia maksella. Oma vika, siihen olisi ollut mahdollisuus kun olisi myynyt asuntonsa ja maksellut niillä rahoilla hoivakodin hurjat kuukausivuokrat.
Jos kriteerit täyttyvät kunta ostaa yksityiseltä vanhuksenhoidon. Tiedän kolme vanhusta, joiden kohdalla kävi noin. Hoitomaksuun ei vaikuttanut omaisuus lainkaan, vaan hoitojaksoa perittiin sen verran kun oli eläkettä ja jätettiin omaan käyttöön n 120e/kk. Loppuosa noin 4000e kuukausimaksusta kuitattiin kunnan hoitosetelillä. Eli ei tarvinnut tuhlata pankissa seisovia varoja. En tiedä, onko noissa käytännöissä eroa kunnasta riippuen, mutta ei ainakaan noissa tapauksissa vaadittu kustantamaan muuta, kuin se eläkkeen vara ja sen päälle kelan hoitotuet.
Viimeisin tapaus oli vajaa kaksi vuotta sitten ja vanhuksella ei ollut lapsia perijöinä vaan varat menivät sisaren lapsille perintönä.Tuo yksityisen hoivakodin maksun määrä muuttui viime vuonna. Oma vanhempani pääsi tehostettuun palveluasumiseen kolme vuotta sitten ja hänellä kuukausimaksu oli enemmän mitä eläke ja eläkkeensaajan hoitotuki yhteensä. Säästöjä oli sen verran, että asumistukea hän ei saanut. Joka kuukausi meni useampi satanen säästöistä hoivakotimaksuihin. Kunnan palvelusetelin hän olisi saanut säästöjen loputtua. Tuossa oli kuntakohtaisia eroja, onneksi nykyään sama malli on joka kunnassa.
Millainen se joka kunnassa oleva malli on nykyään.
Meneekö omaisuudesta, jos ei eläke riitä?
Ainakaan Oulussa ei mennyt säästöistä mitään. En tiedä muiden käytännöistä.
Vanhustenhoitohan menee vain enenevässä määrin siihen, että hoidetaan kotiin. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi.
Ei kertakaikkiaan pääse hoivakotiin, vaikka haluaisi ja olisi jo melkein puolikuollut. Pitää olla pahasti dementoitunut, että pääsee. Yhteiskunnan rahat ei riitä. Tehostettu palveluasuminen on kallista.
Harva se päivähän tätä uutisoidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei pääse hoivakotiin vaikka haluaisi. Meni lahjoittamaan oman velattoman asuntonsa suosikkilapselleen tämän painostuksesta ja nyt valittaa minulle kun ei pääse hoivakotiin. Juuri tänään sanoin että kai ymmärtää että sinne olisi voinut päästä kun olisi myynyt asuntonsa, olisi niillä rahoilla maksanut siellä vuosia asumisensa. Nyt eläke ei riitä että sinne pääsisi kunnan maksamana. Surullista. Syystäkin välit mennyt tälläisen jälkeen.
Tuo on täyttä höpöhöpöä.
Tässä tapauksessa on siis kyse vanhuksesta joka selviää yksin kotona vielä hyvin ilman kotihoita ym apua. Käy itse kaupassa jne. Mutta haluaisi hoivakotiin asumaan. On siis vielä liian hyväkuntoinen yhteiskunnan maksamaan hoivakotiin mutta pääsisi tottakai muuttamaan yksityiseen heti jos olisi varaa maksaa kuukausittain se 3000-4000e. Ei hänellä enää sellaisia rahoja ole, pieni 1300e eläke ja sillä ei yksityistä hoivakotia maksella. Oma vika, siihen olisi ollut mahdollisuus kun olisi myynyt asuntonsa ja maksellut niillä rahoilla hoivakodin hurjat kuukausivuokrat.
Jos kriteerit täyttyvät kunta ostaa yksityiseltä vanhuksenhoidon. Tiedän kolme vanhusta, joiden kohdalla kävi noin. Hoitomaksuun ei vaikuttanut omaisuus lainkaan, vaan hoitojaksoa perittiin sen verran kun oli eläkettä ja jätettiin omaan käyttöön n 120e/kk. Loppuosa noin 4000e kuukausimaksusta kuitattiin kunnan hoitosetelillä. Eli ei tarvinnut tuhlata pankissa seisovia varoja. En tiedä, onko noissa käytännöissä eroa kunnasta riippuen, mutta ei ainakaan noissa tapauksissa vaadittu kustantamaan muuta, kuin se eläkkeen vara ja sen päälle kelan hoitotuet.
Viimeisin tapaus oli vajaa kaksi vuotta sitten ja vanhuksella ei ollut lapsia perijöinä vaan varat menivät sisaren lapsille perintönä.Tuo yksityisen hoivakodin maksun määrä muuttui viime vuonna. Oma vanhempani pääsi tehostettuun palveluasumiseen kolme vuotta sitten ja hänellä kuukausimaksu oli enemmän mitä eläke ja eläkkeensaajan hoitotuki yhteensä. Säästöjä oli sen verran, että asumistukea hän ei saanut. Joka kuukausi meni useampi satanen säästöistä hoivakotimaksuihin. Kunnan palvelusetelin hän olisi saanut säästöjen loputtua. Tuossa oli kuntakohtaisia eroja, onneksi nykyään sama malli on joka kunnassa.
Millainen se joka kunnassa oleva malli on nykyään.
Meneekö omaisuudesta, jos ei eläke riitä?
Nykyisin pitää eläkkeestä jäädä tietty suojaosa vanhuksen omaan käyttöön. Omaisuutta ei ennenkään ole tarvinnut realisoida, nyt saa pankkitilitkin olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä hoidettu niin että pakotettiin muuttamaan meille, lähes aina joku paikalla. Ei yhden ihmisen ruokkiminen tai hoito juuri lisää mun taakkaa vaikka töissä käynkin. Valmistelkaa sitten oma hoitopaikka ajoissa, kun näköjään noita laitospaikkoja niin haluatte. Muutaman kk asumisen jälkeen varmaan tulette toisiin ajatuksiin. Sitten se on jo myöhäistä. Mutta se on varmaan eri asia kun kyse on teistä itsestänne.
Meille ei mahdu yhtään lisähenkilöä, sen lisäksi meidän asunnossa ei ole hissiä eikä vanhempani kykene enää kulkemaan portaista. Meillä on yksi yhteinen wc-kylppäri, sekään ei riitä. Minulla on naimaton sisarus, joka asuu alle 40 neliön kaksiossa, joten hänenkään luo ei mahdu. Ainoa ratkaisu olisi, että jompi kumpi meistä muuttaisi vanhemman luo asumaan. Itse olen niin itsekäs, että asun mieluummin mieheni kanssa.
Omat lapset eivät muuta enää koskaan tänne kotipaikkakunnalle, tuskin asuvat samassa maassa, joten heidän varaan en meidän hoitoa laske. Me ollaan jo nyt puhuttu miehen kanssa vanhuudesta, missä asutaan ja mitä palveluja tarvitaan. Se on aihe, josta omat vanhemmat eivät koskaan ole puhuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksi te olette hylänneet ja pettäneet mummonne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei pääse hoivakotiin vaikka haluaisi. Meni lahjoittamaan oman velattoman asuntonsa suosikkilapselleen tämän painostuksesta ja nyt valittaa minulle kun ei pääse hoivakotiin. Juuri tänään sanoin että kai ymmärtää että sinne olisi voinut päästä kun olisi myynyt asuntonsa, olisi niillä rahoilla maksanut siellä vuosia asumisensa. Nyt eläke ei riitä että sinne pääsisi kunnan maksamana. Surullista. Syystäkin välit mennyt tälläisen jälkeen.
Tuo on täyttä höpöhöpöä.
Tässä tapauksessa on siis kyse vanhuksesta joka selviää yksin kotona vielä hyvin ilman kotihoita ym apua. Käy itse kaupassa jne. Mutta haluaisi hoivakotiin asumaan. On siis vielä liian hyväkuntoinen yhteiskunnan maksamaan hoivakotiin mutta pääsisi tottakai muuttamaan yksityiseen heti jos olisi varaa maksaa kuukausittain se 3000-4000e. Ei hänellä enää sellaisia rahoja ole, pieni 1300e eläke ja sillä ei yksityistä hoivakotia maksella. Oma vika, siihen olisi ollut mahdollisuus kun olisi myynyt asuntonsa ja maksellut niillä rahoilla hoivakodin hurjat kuukausivuokrat.
Jos kriteerit täyttyvät kunta ostaa yksityiseltä vanhuksenhoidon. Tiedän kolme vanhusta, joiden kohdalla kävi noin. Hoitomaksuun ei vaikuttanut omaisuus lainkaan, vaan hoitojaksoa perittiin sen verran kun oli eläkettä ja jätettiin omaan käyttöön n 120e/kk. Loppuosa noin 4000e kuukausimaksusta kuitattiin kunnan hoitosetelillä. Eli ei tarvinnut tuhlata pankissa seisovia varoja. En tiedä, onko noissa käytännöissä eroa kunnasta riippuen, mutta ei ainakaan noissa tapauksissa vaadittu kustantamaan muuta, kuin se eläkkeen vara ja sen päälle kelan hoitotuet.
Viimeisin tapaus oli vajaa kaksi vuotta sitten ja vanhuksella ei ollut lapsia perijöinä vaan varat menivät sisaren lapsille perintönä.Tuo yksityisen hoivakodin maksun määrä muuttui viime vuonna. Oma vanhempani pääsi tehostettuun palveluasumiseen kolme vuotta sitten ja hänellä kuukausimaksu oli enemmän mitä eläke ja eläkkeensaajan hoitotuki yhteensä. Säästöjä oli sen verran, että asumistukea hän ei saanut. Joka kuukausi meni useampi satanen säästöistä hoivakotimaksuihin. Kunnan palvelusetelin hän olisi saanut säästöjen loputtua. Tuossa oli kuntakohtaisia eroja, onneksi nykyään sama malli on joka kunnassa.
Millainen se joka kunnassa oleva malli on nykyään.
Meneekö omaisuudesta, jos ei eläke riitä?
Nykyisin pitää eläkkeestä jäädä tietty suojaosa vanhuksen omaan käyttöön. Omaisuutta ei ennenkään ole tarvinnut realisoida, nyt saa pankkitilitkin olla rauhassa.
Joissain kunnissa on mennyt omaisuuttakin. Vissiin ainakin Tampereella
Hyvä, jollei enää mene
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei pääse hoivakotiin vaikka haluaisi. Meni lahjoittamaan oman velattoman asuntonsa suosikkilapselleen tämän painostuksesta ja nyt valittaa minulle kun ei pääse hoivakotiin. Juuri tänään sanoin että kai ymmärtää että sinne olisi voinut päästä kun olisi myynyt asuntonsa, olisi niillä rahoilla maksanut siellä vuosia asumisensa. Nyt eläke ei riitä että sinne pääsisi kunnan maksamana. Surullista. Syystäkin välit mennyt tälläisen jälkeen.
Tuo on täyttä höpöhöpöä.
Tässä tapauksessa on siis kyse vanhuksesta joka selviää yksin kotona vielä hyvin ilman kotihoita ym apua. Käy itse kaupassa jne. Mutta haluaisi hoivakotiin asumaan. On siis vielä liian hyväkuntoinen yhteiskunnan maksamaan hoivakotiin mutta pääsisi tottakai muuttamaan yksityiseen heti jos olisi varaa maksaa kuukausittain se 3000-4000e. Ei hänellä enää sellaisia rahoja ole, pieni 1300e eläke ja sillä ei yksityistä hoivakotia maksella. Oma vika, siihen olisi ollut mahdollisuus kun olisi myynyt asuntonsa ja maksellut niillä rahoilla hoivakodin hurjat kuukausivuokrat.
Jos kriteerit täyttyvät kunta ostaa yksityiseltä vanhuksenhoidon. Tiedän kolme vanhusta, joiden kohdalla kävi noin. Hoitomaksuun ei vaikuttanut omaisuus lainkaan, vaan hoitojaksoa perittiin sen verran kun oli eläkettä ja jätettiin omaan käyttöön n 120e/kk. Loppuosa noin 4000e kuukausimaksusta kuitattiin kunnan hoitosetelillä. Eli ei tarvinnut tuhlata pankissa seisovia varoja. En tiedä, onko noissa käytännöissä eroa kunnasta riippuen, mutta ei ainakaan noissa tapauksissa vaadittu kustantamaan muuta, kuin se eläkkeen vara ja sen päälle kelan hoitotuet.
Viimeisin tapaus oli vajaa kaksi vuotta sitten ja vanhuksella ei ollut lapsia perijöinä vaan varat menivät sisaren lapsille perintönä.Tuo yksityisen hoivakodin maksun määrä muuttui viime vuonna. Oma vanhempani pääsi tehostettuun palveluasumiseen kolme vuotta sitten ja hänellä kuukausimaksu oli enemmän mitä eläke ja eläkkeensaajan hoitotuki yhteensä. Säästöjä oli sen verran, että asumistukea hän ei saanut. Joka kuukausi meni useampi satanen säästöistä hoivakotimaksuihin. Kunnan palvelusetelin hän olisi saanut säästöjen loputtua. Tuossa oli kuntakohtaisia eroja, onneksi nykyään sama malli on joka kunnassa.
Eihän siinä ole kunnasta riippuvia eroja jos ostaa itse yksityisen hoivakotipaikan, saahan sitä mennä, kunnalliseen hoivaan ei ole pakko, mutta kaikki pääsee kunnallisen jos haluaa, eikä silloin mene säästöistä mitään, vaan tulojen mukaan laskutetaan.
Tiedän mummeli, joka oli leski ja jolla 7 lasta. Hän halusi, että käyvät vuorotellen niin, että aina on joka päivä kylässä yksi lapsista. Kotihoito kävi lisäksi.
Eräs lapsista asui kauempana. Hän maksoi palkkaa lapsenlapselle, joka kävi hänen puolestaan kerran viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
Vanhainkoti on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että se kodissa jääräpäisesti loppuun asunut vanhus löydetään henkihievereissä tai pahempaa lattialta muutama päivä kaatumisen jälkeen. Oikeasti.
Ei ole. Sitä hyvää elämää kotona on paljon pidempään, kuin että jos joutuu vanhainkotiin odottelemaan sängylle kuolemaa. Turvapuhelin on keksitty. Ateriapalvelu on keksitty. Kotihoito on keksitty.
Elämä on ohi, kun joutuu vanhainkotiin.
Oma pari vuotta sitten edesmennyt mummoni ei suostunut ottamaan turvapuhelinta käyttöön kun se oli kuulemma liian hankala. Turvarannekkeeseen suostui pitkän painostuksen jälkeen, meni heittämään sen hissun kissun roskiin. Ateriapalvelukaan ei kelvannut, heitti sieltä saadut ruuat myös salaa roskiin ja kävi kaupassa. Kaatui useaan otteeseen noiden kauppareissujen aikana ja kerran poltti itsensä pahasti ruokaa laittaessaan. Valehteli kotihoidolle siitä että tämän lapset käy hoitamassa sen ja sen jutun että ei sinun tarvitse, sekä räyhäsi kerran miespuoliselle hoitajalle että tämän on varas koska miehet ei ole mitään hoitajia. Ei kuitenkaan ikinä joutunut hoitolaitokseen koska pää pelasi ainakin lääkärin mukaan mutta kroppa ei. Kyllä, tällaisiakin vanhuksia on. Ja tuo on raskasta kaikille osapuolille.
Eikö tämä nyt riipu aika paljon siitä, millainen avuntarve mummolla on?
Mummo joka tarvitsee apua isompiin kodin askareisiin vs. dementoitunut mummo joka unohtaa välillä syödä, ja paljon siltä väliltä.
Tilanteet ovat niin kovin erilaisia. On myös perheitä, jotka yrittävät kynsin hampain pitää mummon kotonaan vaikka tilanne ei palvele enää ketään, ja toisaalta myös perheitä jotka eivät jaksa auttaa sitten tippaakaan ja olisivat laittamassa mummoa kernaasti hoivakotiin heti kun selkä alkaa reistailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoivakodit on aika ikäviä paikkoja nykyään. Toivottavasti saan olla kotonani loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Vanhustenhoitohan menee vain enenevässä määrin siihen, että hoidetaan kotiin. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi.
Ei kertakaikkiaan pääse hoivakotiin, vaikka haluaisi ja olisi jo melkein puolikuollut. Pitää olla pahasti dementoitunut, että pääsee. Yhteiskunnan rahat ei riitä. Tehostettu palveluasuminen on kallista.
Harva se päivähän tätä uutisoidaan.
No mihin ne rahat menevät? Mehän olemme varakas maa, sanoi Marin. Mihin se valtionvelka jota koko ajan otetaan, menee?
Ettei menisi, kuten se kuusi miljardia, etelän maihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkopaitaan ja hullujenhuoneelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
Joo, ne on kaikki (en tiedä onko poikkeuksia, hyviä hoitajia on joukossa tietysti) kamalia paikkoja. Täysin sydämettömiä ja julmia täytyy olla naisten jos laittaa sinne oman äitinsä tai isoäitinsä ilman omantunnontuskia. Ennen oli paremmin.
Ei, vaan ennen ei ollut muita vaihtoehtoja, ja muutenkin fyysisesti rankka elämä karuissa olosuhteissa yleensä kaatoi usein aliravitun ja perussairaan ihmisen ns. saappaat jalassa jo ennen seitsemääkymppiä.
Mikset muuten puhu miehistä mitään, tai näiden isistä/isoisistä? Onko oletus, että Naiset™ hoitavat heidätkin?
Vierailija kirjoitti:
Vanhustenhoitohan menee vain enenevässä määrin siihen, että hoidetaan kotiin. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi.
Ei kertakaikkiaan pääse hoivakotiin, vaikka haluaisi ja olisi jo melkein puolikuollut. Pitää olla pahasti dementoitunut, että pääsee. Yhteiskunnan rahat ei riitä. Tehostettu palveluasuminen on kallista.
Harva se päivähän tätä uutisoidaan.
Itse asiassa se kotona asuminen maksimipalveluineen ja päivystysralleineen on yllättävän usein huomattavasti kalliimpaa kuin laitoshoiva. Toki jos ikääntynyt pärjäilee parilla kotihoidon käynnillä per päivä, tällöin säästöjä tulee. Mutta moni rallaa edestakaisin kodin ja päivystyksen/erikoissairaanhoidon väliä (ambulanssilla), käynnit on maksimissa, (myös yöaikaan), ja tämän lisäksi turvapuhelimen kautta lisäkäyntejä kun kaatuu/dementikko lähtee harhailemaan asunnostaan ulos ja ovihälytin hälyttää. Tämä se vasta maksaakin, mutta koska maksut kasaantuvat useasta eri paikasta, ei niitä osata nähdä kokonaisuutena.
Säästöjä toki tulee jos verrataan 4xkotihoito/päivä vs. laitoksessa asuminen, mutta tämän lisäksi kotihoitoon ikääntyneitä ohjaa se viime vuosikymmenien yleinen uskomus siitä, että se koti on kaikille se paras paikka, mahdollisimman pitkään. Vaikka päivänkin kotihoidossa työskennellyt tietää, että näin ei todellakaan ole. Mutta koska niitä paikkoja ei vaan laitoksissa ole, valtaosa ikäihmisistä kärvistelee kotonaan. Tämä aiheuttaa turhaa kärsimystä, niin niille vanhuksille, heidän läheisilleen, kuin myös työssään uupuville hoitajille, ja samalla myös yhteiskunnalle koituu turhia kuluja.
On käsittämätöntä, että sitä virhettä ei vaan voida myöntää, että laitoshoivan näin raju alasajo oli virhe, ja tilannetta ei korjata. Mt-puolella tähän on pikku hiljaa herätty, että esim. lastenpsykalle nyt vaan on saatava lisää niitä laitospaikkoja, avohoito ei kaikille riitä. Ikääntyneiden kotihoitoakaan on turha pyrkiä uusilla hankkeilla ja projekteilla kehittämään, kun ongelman syy on näin selvä; kotona yritetään hoitaa vanhuksia, jotka ovat kotihoitoon aivan liian huonokuntoisia. Ainoa ratkaisu on lisätä laitoshoitopaikkoja.
Dementikot voivat olla usein hankalia, arvaamattomia ja jopa väkivaltaisia. Lähimuisti voi heiketä myös muissa kuin muistisairauksissa, esimerkiksi neurologisessa Parkinsonin taudissa. Sähköhella jää päälle, ruoat homehtuvat jääkaappiin, ihminen eksyy ulkona, avaimet ovat hukassa ja jäädään talvipakkaseen lukkojen taakse ja kotona ja pihalla sattuu epämääräisiä kaatumisia, putoamisia ja kotitapaturmia.
Huonokuntoinen, muistisairas, iäkäs ja monisairas vanhus ei pärjää yksin tai iäkkään ja huonokuntoisen puolison kanssa kotona. Kotihoidon nopea käynti 1-2 kertaa päivässä ei ratkaise ongelmaa, jos vanhus on jo vaaraksi itselleen ja muille. Kun kotona sattuu tapaturmia, niin tilataan 112 ambulanssi ja ensihoito kärrää sekavan vanhuksen päivystykseen. Sekava vanhus palautetaan päivystyksestä takaisin kotiin ja tämä ralli jatkuu. Ja ambulanssiralli kodin ja päivystyksen välillä tulee kalliiksi.
On hyvin helppo sanoa, että perhe ja omaiset - hoitakaa itse ne vanhuksenne. Kertoisitteko vielä, miten se onnistuu? Me kaikki emme asu samalla paikkakunnalla tai edes samassa maakunnassa omien vanhempiemme ja sukulaistemme kanssa. Vanhempiemme koti on Itä-Suomessa, Lapissa tai Pohjanmaalla ja me aikuiset lapset perheinemme asumme Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla tai muussa kasvukeskuksessa. Meillä on oma perhe, omat lapset ja oma koti hoidettavana. Käymme myös töissä. Kertoisitteko vielä, miten se iäkäs, monisairas ja muistisairas äiti tai isä tai molemmat hoidetaan siinä sivussa? Naurettavan pienellä omaishoidon tuella ei pärjää Suomessa, joten pieni omaishoidontuki ei ole mikään vaihtoehto palkkatulolle.
Tosiasia on myös se, että aika harva meistä edes haluaisi, osaisi tai jaksaisi hoitaa iäkästä, 87-vuotiasta, muistisairasta ihmistä 24/7. Vanhusten hoitaminen on kuormittavaa, vaativaa, raskasta ja matalapalkkaista työtä. Sen takia kotihoidossa ja vanhustyössä onkin yhä paheneva työvoimapula.
Vierailija kirjoitti:
Dementikot on hankalia joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja joutilas sukulaispoika ei kelpaa mummille?
Joutilas sukulaispoika mummun pimppaa pesemässä? Joo-o.
Kummakun nää hoivajutut aina sälytetään tyttärille.
Isoisäni äidillä oli 12 poikaa (eli ukillani oli 11 veljeä).
Poikien vaimot hoitivat lopulta hänet, pojat eivät niinkään.
Hoivakotiin pääsee enää tyyliin dementikko, jolla on kävelykyky mennyt. Jos 90v mummo kävelee ja puhuu ja ilmoittaa oman tahtonsa, eli haluaa asua kotona, niin ei todellakaan myönnetä hoivapaikkaa.
Vieläkö joku ajattelee, ettei kannata olla mitään säästöjä vanhana, koska sitten joutuu maksamaan vanhainkotipaikasta itse?