Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

No ei niihin pääse katselemaan kuka vaan.

Kyllä sinne pääsee. Mene vaikka kesällä mukaan johonkin piha- tai muuhun ulkoilutapahtumaan. Ei kukaan käske sinua pois.

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

Tuo pätee isompituloisiin, 167€ pitää jäädä henkilökohtaiseen käyttöön pienieläkkeisillä. https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaali-ja-terveyd…

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

Maksu on 85 % tuloista siinä vaiheessa, kun kunta arvioi vanhuksen olevan niin huonokuntoinen, että enää 5 kotikäyntiä päivässä ei riitä, vaan hän tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa hoitokodissa.

Jos haluaa muuttaa hoitokotiin sitä ennen, voi kyllä muuttaa ominpäin yksityiseen palvelutaloon tai hoitokotiin, mutta silloin joutuu maksamaan kaikki maksut itse, ja siihen tarvitsee omaisuutta, sillä harvan eläke riittää niihin maksuihin.

Omaa läheistäni kaupunki ei katsonut tarpeeksi huonokuntoiseksi hoitokotiin vielä siinäkään vaiheessa, kun hän ei enää muistanut, että hänen puolisonsa on kuollut muutama kuukausi sitten. Onneksi omaisuutta oli niin paljon, että hän saattoi mennä sen ja eläkkeensä turvin todella hyvään yksityiseen hoitokotiin. Laskimme silloin, että omaisuus riittää kattamaan hoitomaksut (sen osan, johon eläke ei riitä) ainakin seuraavaksi 10 vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

Näin on. Omaisuutta ei tarvitse myydä, kun katsotaan tarvitsevan hoivokotipaikan. Maksut menee vain tuloista, ei omaisuudesta. Rahaa saa olla vaikka miljoona tai taloja saa olla vaikka kymmenen, ne eivät vaikuta maksuun.

Siinä tapauksessa jos katsotaan, että henkilö ei ole vielä hoivakotikelpoinen, mutta siitä huolimatta haluaa hoivakotiin ja tilaa löytyy eli pääsee, niin joutuu itse kustantamaan maksut. Harvalla tulot riittää, joten joutuu käyttämään myös säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot te että nyky-yhteiskunta on kiristänyt vaatimuksiaan niin paljon että entisenkaltaiselle perheen sisäiselle hoitotyölle ei enää löydy sijaa, nykyisin pitää olla niin tehokasta että hoivakoti on ainoa malli.

Kerropa näistä "nyky-yhteiskunnan kiristyneistä vaatimuksista". Mikä on muuttunut?

"Vanhukset ei kuulu vanhainkotiin"

No, pistetään sitten lumihankeen s*tna

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

Näin on. Omaisuutta ei tarvitse myydä, kun katsotaan tarvitsevan hoivokotipaikan. Maksut menee vain tuloista, ei omaisuudesta. Rahaa saa olla vaikka miljoona tai taloja saa olla vaikka kymmenen, ne eivät vaikuta maksuun.

Siinä tapauksessa jos katsotaan, että henkilö ei ole vielä hoivakotikelpoinen, mutta siitä huolimatta haluaa hoivakotiin ja tilaa löytyy eli pääsee, niin joutuu itse kustantamaan maksut. Harvalla tulot riittää, joten joutuu käyttämään myös säästöjä.

Onko tuollaista mukamas tarjolla, että pääsisi kunnan kautta kokonaan itsemaksavana, kunnathan joutuu muutenkin ostamaan osa yksityiseltä että missä niitä ylimääräisi paikkoja sitten olisi.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia mikä pitäisi välittömästi korjata ja auttaisi omaisia hoidossa: Kotihoitajat takaisin ja heti.

"Niitä vanhanaikaisia kodinhoitajia, jotka osasivat pestä pyykit ja mankeloida, valmistaa silakkapihvejä ja vispipuuroa, pestä ikkunat ja puhdistaa uunin luukun laseja myöten. Sen lisäksi kodinhoitaja pystyi hoitamaan säärihaavan, pistämään insuliinin, jakamaan lääkkeet, hoivaamaan koliikkivauvaa, leikittämään isompia, kuuntelemaan, täyttämään lomakkeita, leipomaan pullaa, käymään kaupassa. Sitten joku suuressa viisaudessaan keksi, että kodinhoitajan sijaan pitää saada lähihoitaja. Kodinhoitajien koulutus lakkautettiin. Kohta lakkasi myös kodinhoitajien toiminta sellaisena kuin se oli. Työ pirstaloitui. Vanhuksen luona saattaa ravata väkeä kuin hollituvassa: yksi käy siivoamassa, toinen tuo ruoan, kolmas toimii saattoapuna lääkärireissulla, neljäs pesee ja pukee ja niin edelleen. Tätä perustellaan tehokkuudella, mutta kaukanahan se on tehokkuudesta, kun työntekijät ajavat korttelirallia ympäri kaupunkia kunkin käydessä pikaisesti hutaisemassa sen oman pienen viipaleen "kokonaisvaltaiseksikin" kehutusta vanhustyöstä."

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/merjanurmiostuomi/218477-olipa-kerran-…

Tämä on paras kirjoitus ikinä. Kiitis tästä.

Ehkä hieman ruusunpunaisella nostalgialla ryyditetty, mutta kaunis satu toki.

Ei tuo mikään satu ole. 80-luvulla normielämää.

Meillä oli usein kodinhoitaja, kun lapset sairaana ja tekivät kyllä kaikkea em hommia.

Yhdessä vaiheessa oli 3 päivää putkeen.

Tämä ei myöskäön maksanut mitään, koska lapsista maksettiin jo päiväkotimaksut.

Jep, eli tällaistako toivot edelleen yhteiskunnan rahoilla tehtäväksi?

Olen eri, mutta kommentoin.

Mielestäni ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan, kyllä silloinkin oli tarveharkinta.

Nykyään käy eri tyypit istumassa, juttelemassa ja ehkä lapsia hoitamassa tai ulkoiluttamasaa. Tämä palvelu tulee vasta lasuasiakkaalle ennen sijoitusta, monelle puoliväkisin. (Vanhuksilla käy useita eri tyyppejä 5-10 min päivässä, paitsi jos ei ehditä.)

Toivoisinko hyviä, ennalta ehkäiseviä yhteiskunnan tukimuotoja takaisin? Kyllä.

Mieluummin kuin niitä kerrannaisvaikutuksia, joita on tullut "säästöistä".

Olemme yhteiskuntana valinneet tuet muuhun maailmaan, mielenterveysongelmien kasvun, vanhusten ja lasten huonon hoidon, koulutusjärjestelmän ja terveydenhoidon romauttamisen, rikollisuuden lisääntymisen. Ja ihmisten auttamishaluttomuuden, kyynisyyden ja kyräilyn.

Yhteiskunta maksaa tavalla tai toisella. Maksaisin itse mieluummin etukäteen vähemmän kuin jälkikäteen liikaa.

Ennemmin tai myöhemmin hyvinvointiyhteiskunnan alasajo koskettaa jokaista tässä yhteiskunnassa asuvaa tavallista veronmaksajaa tavoilla jota emme toivo. Hyvin varakkaita se ei kosketa, heillä on siinä vaiheessa aidatut ja vartioidut asuinalueet kuten jenkeissä. Sitäkö me (yhteiskunta) haluamme?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

Näin on. Omaisuutta ei tarvitse myydä, kun katsotaan tarvitsevan hoivokotipaikan. Maksut menee vain tuloista, ei omaisuudesta. Rahaa saa olla vaikka miljoona tai taloja saa olla vaikka kymmenen, ne eivät vaikuta maksuun.

Siinä tapauksessa jos katsotaan, että henkilö ei ole vielä hoivakotikelpoinen, mutta siitä huolimatta haluaa hoivakotiin ja tilaa löytyy eli pääsee, niin joutuu itse kustantamaan maksut. Harvalla tulot riittää, joten joutuu käyttämään myös säästöjä.

Hoivakoteihin on niin pitkät jonot, että sinne ei todellakaan pääse, jos kunnon puolesta voi asua muualla. Kun puolisoni kuoli iltapäivällä, oli arkku hankittava ja puolisoni siirrettävä muualle klo 18:aan mennessä. Huone piti olla tyhjä seuraavana aamuna klo 9. Kun kävin sen jälkeen hoitamassa hoivakodilla vielä asioita, oli uusi asukas jo muuttanut sisään.

Ihmettelen samaa, kuinka helposti moni kuvittelee läheisensä pääsevän hoivakotiin. Ensin pitää kaatuilla monta kertaa, sitten jäädä pakkaseen pariksi tunniksi matkalla lapsuudenkotiinsa (mikä myytiin jo vuonna 1964), ja vielä yksi aivoinfarkti päälle, niin ehkä sitten voi päästä hoivakotiin. Ja paino sanalla "ehkä". 

Vierailija kirjoitti:

Jos mummo on hoitanut lastenlapsia, on teidän velvollisuutenne nyt vuorostaan hoitaa mummoa.

Enää ei eletä omavaraistaloudessa maaseudulla, jossa miehet tekivät maanviljelys- ja metsätöitä ja naiset hoitivat eläimet, lapset ja uunin päällä loikovat vanhukset.

Kunpa minusta ei ikinä tulisi riesaa lapsilleni. Se olisi suurin toive.

- n66v -

Suomessa vihataan lapsia, aikuisia ja vanhuksia. Kaikki vaan laitokseen.

AP:n tilanteessa mummelo saattaisi tarvita kuntoutusta, jos liikkuminen ja itse pärjääminen on huonoa.

Parhaimmissa tapauksissa jopa yli 90-vuotiaita, aikaisemmin terveyskeskuksen vuodeosastokuntoisia potilaita on saatu kuntoutettua niin, että pääsevät köpöttelemään itse omin jaloin jopa ulkosalla, ja hoitamaan esimerkiksi oman ruoan lämmityksen, roskien viennin, kahvinkeiton ja muut vastaavat pienet askareet. Elämänlaatu on parantunut huimasti.

Tahtoisin muistuttaa, että jos teillä on liikkumiskyvyltään heikentyviä vanhuksia lähipiirissä, yrittäkää ottaa selvää, miten heitä voisi saada kuntoutuksen piiriin. Tietysti jos muisti ja kognitiiviset kyvyt ovat heikkenemässä, tilanne on eri. Mutta jos ns. pää pelaa, mutta liikkumisessa on ongelmia, on kuntoutus usein hyvinkin toimiva vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mummo on hoitanut lastenlapsia, on teidän velvollisuutenne nyt vuorostaan hoitaa mummoa.

Enää ei eletä omavaraistaloudessa maaseudulla, jossa miehet tekivät maanviljelys- ja metsätöitä ja naiset hoitivat eläimet, lapset ja uunin päällä loikovat vanhukset.

MIKSI sitten vaaditte mummoja hoitamaan lastenlapsia?

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin hoitaa itse ikääntyvää ja muistisairasta äitiäni, mutta asun perheeni kanssa eri paikkakunnalla, joten en ole vielä keksinyt, kuinka tuon toteutan.

Äitisi voi muuttaa paikkakuntaa. Nyt on mahdollista päästä hoitoonkin sille paikkakunnalle, jossa läheiset asuvat. On ainakin paperilla tuo oikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

Näin on. Omaisuutta ei tarvitse myydä, kun katsotaan tarvitsevan hoivokotipaikan. Maksut menee vain tuloista, ei omaisuudesta. Rahaa saa olla vaikka miljoona tai taloja saa olla vaikka kymmenen, ne eivät vaikuta maksuun.

Siinä tapauksessa jos katsotaan, että henkilö ei ole vielä hoivakotikelpoinen, mutta siitä huolimatta haluaa hoivakotiin ja tilaa löytyy eli pääsee, niin joutuu itse kustantamaan maksut. Harvalla tulot riittää, joten joutuu käyttämään myös säästöjä.

Hoivakoteihin on niin pitkät jonot, että sinne ei todellakaan pääse, jos kunnon puolesta voi asua muualla. Kun puolisoni kuoli iltapäivällä, oli arkku hankittava ja puolisoni siirrettävä muualle klo 18:aan mennessä. Huone piti olla tyhjä seuraavana aamuna klo 9. Kun kävin sen jälkeen hoitamassa hoivakodilla vielä asioita, oli uusi asukas jo muuttanut sisään.

Yksityisellä puolella kyllä pääsee ainakin pääkaupunkiseudulla, jos maksaa itse. Kun etsimme läheiselle vanhukselle itse maksettavaa hoitokotipaikkaa, saatoimme valita useasta vaihtoehdosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

Näin on. Omaisuutta ei tarvitse myydä, kun katsotaan tarvitsevan hoivokotipaikan. Maksut menee vain tuloista, ei omaisuudesta. Rahaa saa olla vaikka miljoona tai taloja saa olla vaikka kymmenen, ne eivät vaikuta maksuun.

Siinä tapauksessa jos katsotaan, että henkilö ei ole vielä hoivakotikelpoinen, mutta siitä huolimatta haluaa hoivakotiin ja tilaa löytyy eli pääsee, niin joutuu itse kustantamaan maksut. Harvalla tulot riittää, joten joutuu käyttämään myös säästöjä.

Hoivakoteihin on niin pitkät jonot, että sinne ei todellakaan pääse, jos kunnon puolesta voi asua muualla. Kun puolisoni kuoli iltapäivällä, oli arkku hankittava ja puolisoni siirrettävä muualle klo 18:aan mennessä. Huone piti olla tyhjä seuraavana aamuna klo 9. Kun kävin sen jälkeen hoitamassa hoivakodilla vielä asioita, oli uusi asukas jo muuttanut sisään.

Onnistuiko kuolemaan kuun vaihteessa?

Saako palautuksen maksuista, jos kuolee väärään aikaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

Näin on. Omaisuutta ei tarvitse myydä, kun katsotaan tarvitsevan hoivokotipaikan. Maksut menee vain tuloista, ei omaisuudesta. Rahaa saa olla vaikka miljoona tai taloja saa olla vaikka kymmenen, ne eivät vaikuta maksuun.

Siinä tapauksessa jos katsotaan, että henkilö ei ole vielä hoivakotikelpoinen, mutta siitä huolimatta haluaa hoivakotiin ja tilaa löytyy eli pääsee, niin joutuu itse kustantamaan maksut. Harvalla tulot riittää, joten joutuu käyttämään myös säästöjä.

Hoivakoteihin on niin pitkät jonot, että sinne ei todellakaan pääse, jos kunnon puolesta voi asua muualla. Kun puolisoni kuoli iltapäivällä, oli arkku hankittava ja puolisoni siirrettävä muualle klo 18:aan mennessä. Huone piti olla tyhjä seuraavana aamuna klo 9. Kun kävin sen jälkeen hoitamassa hoivakodilla vielä asioita, oli uusi asukas jo muuttanut sisään.

Oma vanhemani kuoli hoivakodissa aamupäivällä. Hautaustoimisto kävi hakemassa ruumiin parin tunnin sisään ja vei terveyskeskuksen kylmiöön (en muista oikeaa termiä). Kävimme katsomassa häntä siellä alkuiltapäivästä. Huone olisi pitänyt ehtiä tyhjentää saman päivän aikana, mutta meillä meni seuraavaan päivään. Uusia asukkaita oli jonoksi asti, joten ymmärrän kyllä kiireen, kun vanhempani itse joutui odottamaan paikkaa tk:n vuodeosastolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhus, joka osaa vielä noin selkeästi ilmaista tahtonsa, ei ole ”hoivakotikelpoinen”. Käykää joskus katsomassa, minkätasoisia ovat hoivakotien asukkaat. Toinen juttu, mikä näissä kommenteissa ihmetyttää, on hoivamaksun määräytyminen. Maksu on 85 % kaikesta kuukausittaisesta TULOSTA, ei omaisuudesta. Eli esim. eläkkeestä ja vuokratuloista. 15 % pitää jäädä asukkaalle itselleen. Puhun 10 vuoden kokemuksella.

Näin on. Omaisuutta ei tarvitse myydä, kun katsotaan tarvitsevan hoivokotipaikan. Maksut menee vain tuloista, ei omaisuudesta. Rahaa saa olla vaikka miljoona tai taloja saa olla vaikka kymmenen, ne eivät vaikuta maksuun.

Siinä tapauksessa jos katsotaan, että henkilö ei ole vielä hoivakotikelpoinen, mutta siitä huolimatta haluaa hoivakotiin ja tilaa löytyy eli pääsee, niin joutuu itse kustantamaan maksut. Harvalla tulot riittää, joten joutuu käyttämään myös säästöjä.

Hoivakoteihin on niin pitkät jonot, että sinne ei todellakaan pääse, jos kunnon puolesta voi asua muualla. Kun puolisoni kuoli iltapäivällä, oli arkku hankittava ja puolisoni siirrettävä muualle klo 18:aan mennessä. Huone piti olla tyhjä seuraavana aamuna klo 9. Kun kävin sen jälkeen hoitamassa hoivakodilla vielä asioita, oli uusi asukas jo muuttanut sisään.

Onnistuiko kuolemaan kuun vaihteessa?

Saako palautuksen maksuista, jos kuolee väärään aikaan?

Maksua perittiin vain kuolinpäivään asti, loppukuu hyvitettiin, kun huoneeseen tuli heti uusi asukas.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mummo on hoitanut lastenlapsia, on teidän velvollisuutenne nyt vuorostaan hoitaa mummoa.

Enää ei eletä omavaraistaloudessa maaseudulla, jossa miehet tekivät maanviljelys- ja metsätöitä ja naiset hoitivat eläimet, lapset ja uunin päällä loikovat vanhukset.

MIKSI sitten vaaditte mummoja hoitamaan lastenlapsia?

Tuskin kukaan vaatii mummua hoitamaan lapsenlasta täysipäiväisesti päiväkodin sijaan. Moni toivoo, että isovanhemmalle ja lapsenlapselle tulee läheiset välit. Moni isovanhempi itse haluaa viettää aikaa lapsenlapsen kanssa. Siinä vaiheessa, kun isovanhempia toivotaan hoitamaan lapsia, lapset eivät ole sylivauvoja, mutta ei heitä voi yksinkään jättää.