Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa
87-vuotias mummi on asunut kotona ja saanut kotihoidon käyntejä päivittäin, mutta nyt tilanne alkaa olla se että hoivakotiin pitäisi päästä.
Mutta pelkkä kotihoidon palveluihin myöntyminen on ollut mummille haastavaa, koska on sitä mieltä eihän vieraan ihmisen tarvitse hoitaa kun kerran on perhekin olemassa. Hän on sanonut kotona käyvälle hoitajalle usein, että ei sinun tarvitse tulla vaan kerro tyttärille ja suvun tytöille että he tulisivat.
No, hoivakotiin muuttaminen on mummille tietenkin aivan käsittämätön ajatus ja hän uhriutuu siitä jatkuvasti. Olemme kuulemma hylänneet ja pettäneet hänet, kun emme auta häntä asumaan kotona.
Mikä avuksi tilanteeseen?
Kommentit (1980)
Vierailija kirjoitti:
Hoivakodit on aika ikäviä paikkoja nykyään. Toivottavasti saan olla kotonani loppuun asti.
No ei pidä paikkaansa. Meidän mummilla on hyvä hoivakoti, jossa viihtyy. Hoitajat rakastavat häntä ja pitävät hänestä ja varmaan muistakin asukkaista hyvää huolta. On kauneudenhoitopäiviä, muusikko käy kerran viikossa muutaman tunnin ajan soittamassa pianoa tai kitaraa ja soittotaitoiset asukkaat saavat musisoida hänen kanssaan, on jumppia sun muuta. Kotona mummi kökötti nojatuolissa 24/7 ja katsoi lastenohjelmia. Hoivakodissa soittaa taas pianoa ja opettaa saksaa hoitajilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "suvun tyttärille" kuulostaa ikävältä, hoitaminen ja auttaminen ei ole mikään naisten asia.
Muuten tavallaan ymmärrän mummoa, kyllä suvun kuuluu auttaa, voimien mukaan, ei vanhusten auttaminen kuulu vain yhteiskunnalle.Kyllähän se ON naisten asia! Vai kuinka monta vanhusta hoitavaa poikaa tai vävyä tunnet? Entä kuinka monta lastenlastaan hoitavaa isoisää tunnet? Niinpä. Kyllä hoitaminen ja auttaminen on vain naisten tehtävä. Ei tälläkään palstalla ole ikinä haukuttu isoisiä ja vaadittu heiltä lastenhoitoapua. Kyllä se syyttävä sormi osuu AINA, IHAN AINA vain mummoihin eli naisiin.
On tekopyhää vaatia miehiltä ja pojilta vanhustenhoitoapua, kun ette koskaan itsekään ole vaatineet isoisiä auttamaan. Vain mummoja haukutte. Älkää nyt sitten ihmetelkö ja valittako, kun mummokin vaatii apua vain tyttäriltä ja miniöiltä eli naisilta.
Miten se miniälle kuuluisi, eihän hän ole anopin lapsi? Minä en ainakaan sormeani edes liikuta anopin puoleen, mutta omaa äitiäni autan taatusti, kun tarvitsee apua. Hoitakoot anoppia hänen omat lapsensa, ei se lasten puolisoille kuulu.
En ole tuo jolle kommentoit, mutta siis miksi et auta? Kyllä minä ajattelen, että voin auttaa sitten, kun anoppi mahdollisesti apua tarvitsee, mikäli sitä minulta toivotaan. Näin toimisin myös puolisoani tukeakseni.
Tähän mennessä molempien vanhempien tarvitsema apu on ollut pientä, mutta kyllä me on kummatkin toistemme vanhempia autettu.
Tieysti jos välit on huonot, niin ehkä sitten ei ja toki jos omat lapset auttaa. Mutta en vain ymmärrä, että miksi ei voisi puolison vanhempia auttaa :)
1) Anopilla on 6 lasta, joista 3 asuu samalla paikkakunnalla ja neljäskin lähellä. Me asutaan monen tunnin matkan päässä.
2) Minulla on omakin äiti. Autan häntä niin paljon kuin voin.
Auttakoot anopin lapset äitiään, mihin minua siinä tarvitaan? Minä autan omaa äitiäni kaikessa missä voin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On helppo olla mummojen ymmärtäjä kun ei ole omaa mummoa hoidettavana. Minäkin kovasti puutuin naapurimummojen huonoon kohteluun ja soitin heidän sukulaisille-kunnes sama asia tuli omalle kohdalle. Omasta äidistä tuli kuin pikkulapsi hän soitti minulle useita kertoja päivässä, itki, pyysi käymään vielä myöhään illalla. Häiritsi naapureita. Muutaman vuoden näin jaksoinkin, mutta loputtomiin ei. Kyllä vanhuksille on tarjolla mukavia asuntoja palvelutaloista, mutta yllätys yllätys: en halua sinne kun siellä on vanhoja ihmisiä. Nyt on helppo ymmärtää että omaiset ei hoida vanhuksiaan vaan asiat laitetaan virkaholhoojille ja hoitajille. Ja miksi siellä vanhainkodissa pitäisi usein käydä: onhan siellä vanhusten seurana koko ajan hoitajia ja muita vanhuksia.
Todellakin häiritsevät naapureita. Tv: tä huudatetaan yölläkin täysillä kun eivät kuule mitään ja nukahtavat television eteen. Katsokaa hyvät ihmiset mitkä ne teidän mummon ja vaarin television ääniasetukset on. Hankkikaa kuulokkeet niille. Minä jaksoin hiljaa vain sen takia että tiesin kuolevan vuoden tai parin sisällä.
Juu. Hankitaan kuulokkeet. Millähän sen vanhuksen saisi käyttämään niitä kuulokkeita, kun hän ei moisia mielestään tarvitse?
Meillä tuo on vasta edessä. Nyt 75-vuotias äitini hokee tuo jo nyt, että kuinka on "edullisempaa" sitten minun ja lasteni autella kuin maksaa kalliita hoitopalveluita. Se ei vaan tajua, millainen taakka se meille olisi ja hallitsisi koko elämää. Ei siinä rahalla ole merkitystä, jos vaihtoehtona on sitoutua hänen hoitoonsa esimerkiksi vuosiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mikä pitäisi välittömästi korjata ja auttaisi omaisia hoidossa: Kotihoitajat takaisin ja heti.
"Niitä vanhanaikaisia kodinhoitajia, jotka osasivat pestä pyykit ja mankeloida, valmistaa silakkapihvejä ja vispipuuroa, pestä ikkunat ja puhdistaa uunin luukun laseja myöten. Sen lisäksi kodinhoitaja pystyi hoitamaan säärihaavan, pistämään insuliinin, jakamaan lääkkeet, hoivaamaan koliikkivauvaa, leikittämään isompia, kuuntelemaan, täyttämään lomakkeita, leipomaan pullaa, käymään kaupassa. Sitten joku suuressa viisaudessaan keksi, että kodinhoitajan sijaan pitää saada lähihoitaja. Kodinhoitajien koulutus lakkautettiin. Kohta lakkasi myös kodinhoitajien toiminta sellaisena kuin se oli. Työ pirstaloitui. Vanhuksen luona saattaa ravata väkeä kuin hollituvassa: yksi käy siivoamassa, toinen tuo ruoan, kolmas toimii saattoapuna lääkärireissulla, neljäs pesee ja pukee ja niin edelleen. Tätä perustellaan tehokkuudella, mutta kaukanahan se on tehokkuudesta, kun työntekijät ajavat korttelirallia ympäri kaupunkia kunkin käydessä pikaisesti hutaisemassa sen oman pienen viipaleen "kokonaisvaltaiseksikin" kehutusta vanhustyöstä."
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/merjanurmiostuomi/218477-olipa-kerran-…
Tämä on paras kirjoitus ikinä. Kiitis tästä.
Ehkä hieman ruusunpunaisella nostalgialla ryyditetty, mutta kaunis satu toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuo on vasta edessä. Nyt 75-vuotias äitini hokee tuo jo nyt, että kuinka on "edullisempaa" sitten minun ja lasteni autella kuin maksaa kalliita hoitopalveluita. Se ei vaan tajua, millainen taakka se meille olisi ja hallitsisi koko elämää. Ei siinä rahalla ole merkitystä, jos vaihtoehtona on sitoutua hänen hoitoonsa esimerkiksi vuosiksi.
Auttelu on eri asia kuin ympärivuorokautinen hoito.
Niin kauan kuin äitisi pärjää auttelulla, ei hän mihinkään hoitoon edes pääse. Eikä välttämättä silloinkaan, kun ei enää pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin hoitaa itse ikääntyvää ja muistisairasta äitiäni, mutta asun perheeni kanssa eri paikkakunnalla, joten en ole vielä keksinyt, kuinka tuon toteutan.
Monet muistisairaat henkilöt muuttavat omaisten luo. Voit hakea kunnalta omaishoidontukea. Se on melko pieni, mutta monet haluavat maksaa lisäkorvausta omista rahoistaan. Esim. Asumisesta voidaan sopia vuokraa tai ruokaraha tmv. Joka tapauksessa se on halvempaa muistisairaalle henkilölle itselleen kuin jos joutuisi hoivakotiin, jossa lähes koko eläke viedään hoitomaksuina ja vuokrina.
Pitää olla lehmän hermot, jos tuohon ryhtyy.
Muistisairas anoppi oli meillä 4 vrk ja kukaan ei nukkunut sinä aikana.
Hän hiippaili ympäriinsä ja pakkasi meidän tavaroita laukkuihinsa, piilotti omia tavaroita. Yritti mennä vessaan naulakkokaappiin.
Kaatoi vettä saunan puulaatikkoon, laittoi käytetyt vessapaperit pesupulverikoteloon.
Tässä muutama pikkujuttu.
Onnea sinulle, joka siitä hoidosta selviät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoivakoti ei ole täyspäisen ihmisen paikka, joten nyt armoa mummille, jos on vielä skarppi.
Ne ihanat ja hyvät hoivakodit on harvassa. Ja toiset asukkaat voivat olla hyvinkin ahdistavia (käytösoireet), vaikka muuten hoiva olisikin hyvää. Hoivakodissa on jopa toinen asukas tappanut toisen. Ja pahoinpitelyt vielä yleisempiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mikä pitäisi välittömästi korjata ja auttaisi omaisia hoidossa: Kotihoitajat takaisin ja heti.
"Niitä vanhanaikaisia kodinhoitajia, jotka osasivat pestä pyykit ja mankeloida, valmistaa silakkapihvejä ja vispipuuroa, pestä ikkunat ja puhdistaa uunin luukun laseja myöten. Sen lisäksi kodinhoitaja pystyi hoitamaan säärihaavan, pistämään insuliinin, jakamaan lääkkeet, hoivaamaan koliikkivauvaa, leikittämään isompia, kuuntelemaan, täyttämään lomakkeita, leipomaan pullaa, käymään kaupassa. Sitten joku suuressa viisaudessaan keksi, että kodinhoitajan sijaan pitää saada lähihoitaja. Kodinhoitajien koulutus lakkautettiin. Kohta lakkasi myös kodinhoitajien toiminta sellaisena kuin se oli. Työ pirstaloitui. Vanhuksen luona saattaa ravata väkeä kuin hollituvassa: yksi käy siivoamassa, toinen tuo ruoan, kolmas toimii saattoapuna lääkärireissulla, neljäs pesee ja pukee ja niin edelleen. Tätä perustellaan tehokkuudella, mutta kaukanahan se on tehokkuudesta, kun työntekijät ajavat korttelirallia ympäri kaupunkia kunkin käydessä pikaisesti hutaisemassa sen oman pienen viipaleen "kokonaisvaltaiseksikin" kehutusta vanhustyöstä."
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/merjanurmiostuomi/218477-olipa-kerran-…
Tämä on paras kirjoitus ikinä. Kiitis tästä.
Ehkä hieman ruusunpunaisella nostalgialla ryyditetty, mutta kaunis satu toki.
Ei tuo mikään satu ole. 80-luvulla normielämää.
Meillä oli usein kodinhoitaja, kun lapset sairaana ja tekivät kyllä kaikkea em hommia.
Yhdessä vaiheessa oli 3 päivää putkeen.
Tämä ei myöskäön maksanut mitään, koska lapsista maksettiin jo päiväkotimaksut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä1966 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoivakodit on aika ikäviä paikkoja nykyään. Toivottavasti saan olla kotonani loppuun asti.
No ei pidä paikkaansa. Meidän mummilla on hyvä hoivakoti, jossa viihtyy. Hoitajat rakastavat häntä ja pitävät hänestä ja varmaan muistakin asukkaista hyvää huolta. On kauneudenhoitopäiviä, muusikko käy kerran viikossa muutaman tunnin ajan soittamassa pianoa tai kitaraa ja soittotaitoiset asukkaat saavat musisoida hänen kanssaan, on jumppia sun muuta. Kotona mummi kökötti nojatuolissa 24/7 ja katsoi lastenohjelmia. Hoivakodissa soittaa taas pianoa ja opettaa saksaa hoitajilleen.
Sama kokemus meillä.
Vierailija kirjoitti:
Iäkkään mielipidettä pitäisi kuunnella. Kotihoito tai hoivakoti ei ole automaattisesti mikään kiva asia, riippuu kuinka natsimaista (lakipykälät) meno on niissä vai oikeasti iäkästä kuuntelevaa, ymmärtävää, joustavaa. Ja varmasti tuntuu petetyltä, jos hän ei saa sanoa mitään. Palvelutalo ei ilmeisesti riitä?
Pitäisi kuunnella myös niiden mielipidettä, jotka joutuisivat huolehtimaan. Jos mummo on vielä päästään terve eikä vaadi varsinaista hoitoa, oliko mahdollista ottaa jonkun lapsensa kotiin? Ei missään tapauksessa muistisairasta, pahantuulista ja sekoilevaa, mutta muuten mukavan mummon voisi joku ottaa.
Minä olen se, jonka lapsi tuhersi itkua "tule jo äiti lukemaan iltasatu, että minä pääsen nukkumaan", kun piti vetää hänen mummonsa iltatoimia pitemmän kaavan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mikä pitäisi välittömästi korjata ja auttaisi omaisia hoidossa: Kotihoitajat takaisin ja heti.
"Niitä vanhanaikaisia kodinhoitajia, jotka osasivat pestä pyykit ja mankeloida, valmistaa silakkapihvejä ja vispipuuroa, pestä ikkunat ja puhdistaa uunin luukun laseja myöten. Sen lisäksi kodinhoitaja pystyi hoitamaan säärihaavan, pistämään insuliinin, jakamaan lääkkeet, hoivaamaan koliikkivauvaa, leikittämään isompia, kuuntelemaan, täyttämään lomakkeita, leipomaan pullaa, käymään kaupassa. Sitten joku suuressa viisaudessaan keksi, että kodinhoitajan sijaan pitää saada lähihoitaja. Kodinhoitajien koulutus lakkautettiin. Kohta lakkasi myös kodinhoitajien toiminta sellaisena kuin se oli. Työ pirstaloitui. Vanhuksen luona saattaa ravata väkeä kuin hollituvassa: yksi käy siivoamassa, toinen tuo ruoan, kolmas toimii saattoapuna lääkärireissulla, neljäs pesee ja pukee ja niin edelleen. Tätä perustellaan tehokkuudella, mutta kaukanahan se on tehokkuudesta, kun työntekijät ajavat korttelirallia ympäri kaupunkia kunkin käydessä pikaisesti hutaisemassa sen oman pienen viipaleen "kokonaisvaltaiseksikin" kehutusta vanhustyöstä."
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/merjanurmiostuomi/218477-olipa-kerran-…
Tämä on paras kirjoitus ikinä. Kiitis tästä.
Se että ravaa paljon väkeä altistaa vanhukset myös erilaisille rikoksille. Ei voi mitenkään tietää kuka on oikealla asialla mikä sekin varmasti aiheuttaa suurta ahdistusta. Tuntuu että on oikein tarkoituksella haluttu edistää rikollisten mahdollisuuksia löytää helppoja uhreja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mikä pitäisi välittömästi korjata ja auttaisi omaisia hoidossa: Kotihoitajat takaisin ja heti.
"Niitä vanhanaikaisia kodinhoitajia, jotka osasivat pestä pyykit ja mankeloida, valmistaa silakkapihvejä ja vispipuuroa, pestä ikkunat ja puhdistaa uunin luukun laseja myöten. Sen lisäksi kodinhoitaja pystyi hoitamaan säärihaavan, pistämään insuliinin, jakamaan lääkkeet, hoivaamaan koliikkivauvaa, leikittämään isompia, kuuntelemaan, täyttämään lomakkeita, leipomaan pullaa, käymään kaupassa. Sitten joku suuressa viisaudessaan keksi, että kodinhoitajan sijaan pitää saada lähihoitaja. Kodinhoitajien koulutus lakkautettiin. Kohta lakkasi myös kodinhoitajien toiminta sellaisena kuin se oli. Työ pirstaloitui. Vanhuksen luona saattaa ravata väkeä kuin hollituvassa: yksi käy siivoamassa, toinen tuo ruoan, kolmas toimii saattoapuna lääkärireissulla, neljäs pesee ja pukee ja niin edelleen. Tätä perustellaan tehokkuudella, mutta kaukanahan se on tehokkuudesta, kun työntekijät ajavat korttelirallia ympäri kaupunkia kunkin käydessä pikaisesti hutaisemassa sen oman pienen viipaleen "kokonaisvaltaiseksikin" kehutusta vanhustyöstä."
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/merjanurmiostuomi/218477-olipa-kerran-…
Tämä on paras kirjoitus ikinä. Kiitis tästä.
Ehkä hieman ruusunpunaisella nostalgialla ryyditetty, mutta kaunis satu toki.
Ei tuo mikään satu ole. 80-luvulla normielämää.
Meillä oli usein kodinhoitaja, kun lapset sairaana ja tekivät kyllä kaikkea em hommia.
Yhdessä vaiheessa oli 3 päivää putkeen.
Tämä ei myöskäön maksanut mitään, koska lapsista maksettiin jo päiväkotimaksut.
Kodinhoitajan lapsiperheeseen sai myös silloin, kun äiti oli sairaana. Työssä käyvä isä ei saanut viedä lasta päiväkotiin, vaan kotiin tuli hoitaja. Näin siis 1980-luvulla. Ennen sitä sama kodinhoitaja saattoi lypsää lehmätkin, kun ei vielä ollut maatalouslomitusta.
Vuosituhannen lopussa homma muuttui ja lapsiperheiden kodinhoitajat siirrettiin vanhuspalveluun. Apua tarvitsevia vanhuksia alkoi olla paljon enemmän kuin lapsia. Silloinkin vanhuksen kotiavustaja saattoi siivota, laittaa ruokaa ja puuhastella muutakin. Tai ehkä meillä kävi sellaiset "vanhan liiton" kotiavustajat, jotka eivät olleet tottuneet istumaan vaan seurana tekemättä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dementiakodeissa hoito on todella kallista. Jos kunta ei anna maksusitoumusta, harvalla on tuollaiseen varaa. Tavalliset vanhusten varastopaikatkin maksavat tonnikaupalla.
Kunta ei oikeastaan voi muuta, kuin antaa maksusitoumuksen, kun asukas/ vanhus on tilassa jossa ei pärjää kotiavun turvin.
Olin järkyttynyt, kun kuulin sisareltani, että synnyinkuntani on myynyt yksityiselle, eli Attendolle vanhustenhoidon täysin ja kunnan tykätty hoitokoti on rakennettu uusiksi ja nimikin on muutettu uudeksi.
Äitimme hoidettiin hyvin entisessä kunnan omistamassa hoitokodissa n 10v sitten. Eikä se ollut vanha edes. Ei olla kuultu ainuttakaan moitetta silloin, kun oli kunnan hoitokoti. Ainoa koko kunnassa ja nyt se on Attendolla. Siihen on menty ja sama käytäntö kaikkialla. Kunnilta pois yksityiselle ja rahat pois.
Meillä taas hoito parani, kun Attendo tuli kunnan tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "suvun tyttärille" kuulostaa ikävältä, hoitaminen ja auttaminen ei ole mikään naisten asia.
Muuten tavallaan ymmärrän mummoa, kyllä suvun kuuluu auttaa, voimien mukaan, ei vanhusten auttaminen kuulu vain yhteiskunnalle.Kyllähän se ON naisten asia! Vai kuinka monta vanhusta hoitavaa poikaa tai vävyä tunnet? Entä kuinka monta lastenlastaan hoitavaa isoisää tunnet? Niinpä. Kyllä hoitaminen ja auttaminen on vain naisten tehtävä. Ei tälläkään palstalla ole ikinä haukuttu isoisiä ja vaadittu heiltä lastenhoitoapua. Kyllä se syyttävä sormi osuu AINA, IHAN AINA vain mummoihin eli naisiin.
On tekopyhää vaatia miehiltä ja pojilta vanhustenhoitoapua, kun ette koskaan itsekään ole vaatineet isoisiä auttamaan. Vain mummoja haukutte. Älkää nyt sitten ihmetelkö ja valittako, kun mummokin vaatii apua vain tyttäriltä ja miniöiltä eli naisilta.
Miten se miniälle kuuluisi, eihän hän ole anopin lapsi? Minä en ainakaan sormeani edes liikuta anopin puoleen, mutta omaa äitiäni autan taatusti, kun tarvitsee apua. Hoitakoot anoppia hänen omat lapsensa, ei se lasten puolisoille kuulu.
En ole tuo jolle kommentoit, mutta siis miksi et auta? Kyllä minä ajattelen, että voin auttaa sitten, kun anoppi mahdollisesti apua tarvitsee, mikäli sitä minulta toivotaan. Näin toimisin myös puolisoani tukeakseni.
Tähän mennessä molempien vanhempien tarvitsema apu on ollut pientä, mutta kyllä me on kummatkin toistemme vanhempia autettu.
Tieysti jos välit on huonot, niin ehkä sitten ei ja toki jos omat lapset auttaa. Mutta en vain ymmärrä, että miksi ei voisi puolison vanhempia auttaa :)
Minä hoidin anoppia. Arvatkaa vaan, olivatko hänen lapsensa kiitollisia!
Parasta oli se, kun eräs heistä syytti meitä siitä, että ahneuksissamme emme laita laitokseen vaan rahan takia hoidamme kotona. Omaishoitotuki oli jotain 200€/kk. Kun anoppi sitten oli pari yötä oman lapsena hoidossa, tuli kiukkuinen viesti "HETI LAITOSPAIKKA HAKUUN".
Perheen sisäiselle hoitotyölle ei nyky-yhteiskunnassa ole enää sijaa monesta syystä. Vanhukset ja heidän lapsensa eivät enää asu samassa taloudessa, eivät aina edes samalla paikkakunnalla. Toista se ennen, kun varsinkin maatiloilla saattoi olla samassa pihassa neljäkin sukupolvea.
Aika harva tulee toimeen pelkällä omaishoitotuella. On saatava vähintään opintotukea tai työttömyyskorvausta, jota omaishoitotuki ei pienennä. On kuitenkin pystyttävä vakuuttamaan työkkärille, että omaisen hoito ei ole niin sitovaa, että ei voisi ottaa vastaa kokoaikatyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mikä pitäisi välittömästi korjata ja auttaisi omaisia hoidossa: Kotihoitajat takaisin ja heti.
"Niitä vanhanaikaisia kodinhoitajia, jotka osasivat pestä pyykit ja mankeloida, valmistaa silakkapihvejä ja vispipuuroa, pestä ikkunat ja puhdistaa uunin luukun laseja myöten. Sen lisäksi kodinhoitaja pystyi hoitamaan säärihaavan, pistämään insuliinin, jakamaan lääkkeet, hoivaamaan koliikkivauvaa, leikittämään isompia, kuuntelemaan, täyttämään lomakkeita, leipomaan pullaa, käymään kaupassa. Sitten joku suuressa viisaudessaan keksi, että kodinhoitajan sijaan pitää saada lähihoitaja. Kodinhoitajien koulutus lakkautettiin. Kohta lakkasi myös kodinhoitajien toiminta sellaisena kuin se oli. Työ pirstaloitui. Vanhuksen luona saattaa ravata väkeä kuin hollituvassa: yksi käy siivoamassa, toinen tuo ruoan, kolmas toimii saattoapuna lääkärireissulla, neljäs pesee ja pukee ja niin edelleen. Tätä perustellaan tehokkuudella, mutta kaukanahan se on tehokkuudesta, kun työntekijät ajavat korttelirallia ympäri kaupunkia kunkin käydessä pikaisesti hutaisemassa sen oman pienen viipaleen "kokonaisvaltaiseksikin" kehutusta vanhustyöstä."
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/merjanurmiostuomi/218477-olipa-kerran-…
Tämä on paras kirjoitus ikinä. Kiitis tästä.
Ehkä hieman ruusunpunaisella nostalgialla ryyditetty, mutta kaunis satu toki.
Ei tuo mikään satu ole. 80-luvulla normielämää.
Meillä oli usein kodinhoitaja, kun lapset sairaana ja tekivät kyllä kaikkea em hommia.
Yhdessä vaiheessa oli 3 päivää putkeen.
Tämä ei myöskäön maksanut mitään, koska lapsista maksettiin jo päiväkotimaksut.Kodinhoitajan lapsiperheeseen sai myös silloin, kun äiti oli sairaana. Työssä käyvä isä ei saanut viedä lasta päiväkotiin, vaan kotiin tuli hoitaja. Näin siis 1980-luvulla. Ennen sitä sama kodinhoitaja saattoi lypsää lehmätkin, kun ei vielä ollut maatalouslomitusta.
Vuosituhannen lopussa homma muuttui ja lapsiperheiden kodinhoitajat siirrettiin vanhuspalveluun. Apua tarvitsevia vanhuksia alkoi olla paljon enemmän kuin lapsia. Silloinkin vanhuksen kotiavustaja saattoi siivota, laittaa ruokaa ja puuhastella muutakin. Tai ehkä meillä kävi sellaiset "vanhan liiton" kotiavustajat, jotka eivät olleet tottuneet istumaan vaan seurana tekemättä mitään.
Kotihoitajalla taitaa olla noin 15 minuuttia aikaa käytettäväksi yhden vanhuksen luona?Siinä ei ehdi tehdä paljon. Vanhukset ovat usein hitaitakin, jos pitää houkutella tai suostutella eaim. syömään ja ottamaan lääke.
Vierailija kirjoitti:
Hoivakoti ei ole täyspäisen ihmisen paikka, joten nyt armoa mummille, jos on vielä skarppi.
Ne ihanat ja hyvät hoivakodit on harvassa. Ja toiset asukkaat voivat olla hyvinkin ahdistavia (käytösoireet), vaikka muuten hoiva olisikin hyvää. Hoivakodissa on jopa toinen asukas tappanut toisen. Ja pahoinpitelyt vielä yleisempiä.
Kun on liian terve sairaalaan, mutta liian sairas kotiin, ollaan ongelmissa. Vanhus ahdistuu yksin kodissaan ja haluaisi hoivakotiin, mutta jonot ovat kilometrien mittaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö joku ajattelee, ettei kannata olla mitään säästöjä vanhana, koska sitten joutuu maksamaan vanhainkotipaikasta itse?
Juuri tällä lauseella veljeni sai äitini asunnon itselleen jossa äitini nyt vielä toki asuu. Ei kannata kuulemma omistaa mitään vanhana, muuten asunto myydään ja joutuu itse maksamaan asumisensa hoivakodissa kun saman palvelun saavat köyhät ilmaiseksi. Joo näinhän se on mutta entäpä jos sinne palvelutaloon/hoivakotiin haluaakin jo kohtuu hyväkuntoisena kuten äitini haluaisi mutta lahjoitti asuntonsa veljelleni juuri näillä saatesanoilla "vanhana ei kannata omistaa mitään". Nyt sitten ihmettelee kun ei pääsekään hoivakotiin, haluaa kovasti mutta kunto liian hyvä. Oli myös hyvin pöyristynyt kun kunnasta ei tarjota ilmaista siivousapua. Totesin hänelle vain kylmästi että kai nyt ymmärrät että varattomat menee hoivakotiin kuolemaan, ei nauttimaan elämästä. Jos on rahaa, sinne voi muuttaa aiemminkin mutta sinä menit ja lahjoitit omaisuutesi, jonka avulla maksaisit tälläkin hetkellä palveluasumisestasi, on nyt poikasi ja sinun eläke ei riitä. Syystäkin olen katkera ja vihainen.
Vierailija kirjoitti:
Hoivakoti ei ole täyspäisen ihmisen paikka, joten nyt armoa mummille, jos on vielä skarppi.
Ne ihanat ja hyvät hoivakodit on harvassa. Ja toiset asukkaat voivat olla hyvinkin ahdistavia (käytösoireet), vaikka muuten hoiva olisikin hyvää. Hoivakodissa on jopa toinen asukas tappanut toisen. Ja pahoinpitelyt vielä yleisempiä.
Miten hän ne tulevat vanhusten jättikeskukset vaikuttaa asiaan. Onko niissä omia huoneita, vai makaako ihmiset riveissä vieri vieressä sänkyyn hoidettavina. Hoitajapulaa se helpottaa tietysti. Paljon mahaanmuttta jataustaisia hoitoapulaisia minimipalkalla ja heitä ohjaa ne hoitajat jotka ei enää pysty fyysiseen työhön. Pelottavaa ja surullista. Toivottavasti "asukkaat" edes lääkitään vihanneksiksi kuolemaa odottaessa.
Alue: Aihe vapaa
Tämä on paras kirjoitus ikinä. Kiitis tästä.