Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa
87-vuotias mummi on asunut kotona ja saanut kotihoidon käyntejä päivittäin, mutta nyt tilanne alkaa olla se että hoivakotiin pitäisi päästä.
Mutta pelkkä kotihoidon palveluihin myöntyminen on ollut mummille haastavaa, koska on sitä mieltä eihän vieraan ihmisen tarvitse hoitaa kun kerran on perhekin olemassa. Hän on sanonut kotona käyvälle hoitajalle usein, että ei sinun tarvitse tulla vaan kerro tyttärille ja suvun tytöille että he tulisivat.
No, hoivakotiin muuttaminen on mummille tietenkin aivan käsittämätön ajatus ja hän uhriutuu siitä jatkuvasti. Olemme kuulemma hylänneet ja pettäneet hänet, kun emme auta häntä asumaan kotona.
Mikä avuksi tilanteeseen?
Kommentit (1980)
Käy sääliksi mummisi. Ymmärrän häntä täysin siinä, että haluaisi omassa kodissaan asua loppuun asti.
Teen kaikkeni, että minä pysyn niin hyvinvoivana kuolemaan asti, että voin kotonani asua ilman yhtään hoitajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edunvalvontaan ja hoivakotiin.
Tuolla perusteella ei saa edunvalvontaan. Lisäksi hoivakotiin voi joutua jonottamaan jopa vuoden, ensin on monta hoitosuunnitelmakokousta.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
Eikö vanhempasi ja muut sukulaiset käyneet katsomassa mummoa ja kävelyttäneet vierailullaan? Ja sun mielestä on parempi ratkaisu jättää se vanhus heitteille kotiin jossa patskoo housuihin ja voi kaatuilla. Ei pääse välttämättä liikkumaan kunnolla joten istua tai maata nököttää päivät pitkät (ja yöt) yksistään. Ruokailu on mitä sattuu. Tämäkö on hyvä asia kunhan vain saa olla kotona?
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
"Missä vaan kunnossa"? Miten vähänkään huonokuntoisempi vanhus saa ruuat kotiin, tehtyä kodin hoitoon liittyviä asioita kuten lumitöitä, siivouksia, mitään? Oikeastiko olet sitä mieltä, että vanhuksen voi vaan jättää oman onnensa nojaan jos kotihoidon palvelut yms ei kelpaa?
Jos on työssäkäyvä, on paha hoitaa dementoitunutta, joka tarvitsee vahtimista vuorokauden ympäri. Silloin on hoivakoti turvallisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja joutilas sukulaispoika ei kelpaa mummille?
Joutilas sukulaispoika mummun pimppaa pesemässä? Joo-o.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
Vanhainkoti on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että se kodissa jääräpäisesti loppuun asunut vanhus löydetään henkihievereissä tai pahempaa lattialta muutama päivä kaatumisen jälkeen. Oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ja kun syy on enemmänkin se, että ette halua kuin että olisi kirjaimellisesti mahdotonta hoitaa mummia, niin ei ehkä kannata "emme nyt vaan mitenkään pysty" -linjalle lähteä. Mummi vaan jää jankkaamaan asiaa.
Jos on täysissä sielun voimissa, niin parempi olisi sanoa suoraan, että kukaan ei nyt vaan halua jäädä ehkä kymmeneksikin vuodeksi pois töistä, ja että hoitokotiin on tosi vaikea päästä sen jälkeen kun joku on omaishoitajaksi alkanut, vaikka menisi huonoon kuntoon. Sitten siellä on kotona jumissa mummi ja hoitaja rumaan loppuun asti.
Kun uhriutuminen alkaa, niin siihen voi todeta, että ei itsekään kuvittele lasten hoitavan itseään vanhana.
Mikäli mummilla ei ole enää ihan terävin ajatuksenjuoksu muttei ole ihan edunvalvontakunnossakaan, niin sitten asia on vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja joutilas sukulaispoika ei kelpaa mummille?
Joutilas sukulaispoika mummun pimppaa pesemässä? Joo-o.
Poika ei osaa käyttää suihkua vai mikä mielikuvitusongelma pesun estää? Pitääkö pappojen genitaaleja olla aina pesemässä mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
Vanhainkoti on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että se kodissa jääräpäisesti loppuun asunut vanhus löydetään henkihievereissä tai pahempaa lattialta muutama päivä kaatumisen jälkeen. Oikeasti.
Ei ole. Sitä hyvää elämää kotona on paljon pidempään, kuin että jos joutuu vanhainkotiin odottelemaan sängylle kuolemaa. Turvapuhelin on keksitty. Ateriapalvelu on keksitty. Kotihoito on keksitty.
Elämä on ohi, kun joutuu vanhainkotiin.
On helppo olla mummojen ymmärtäjä kun ei ole omaa mummoa hoidettavana. Minäkin kovasti puutuin naapurimummojen huonoon kohteluun ja soitin heidän sukulaisille-kunnes sama asia tuli omalle kohdalle. Omasta äidistä tuli kuin pikkulapsi hän soitti minulle useita kertoja päivässä, itki, pyysi käymään vielä myöhään illalla. Häiritsi naapureita. Muutaman vuoden näin jaksoinkin, mutta loputtomiin ei. Kyllä vanhuksille on tarjolla mukavia asuntoja palvelutaloista, mutta yllätys yllätys: en halua sinne kun siellä on vanhoja ihmisiä. Nyt on helppo ymmärtää että omaiset ei hoida vanhuksiaan vaan asiat laitetaan virkaholhoojille ja hoitajille. Ja miksi siellä vanhainkodissa pitäisi usein käydä: onhan siellä vanhusten seurana koko ajan hoitajia ja muita vanhuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mummo on hoitanut lastenlapsia, on teidän velvollisuutenne nyt vuorostaan hoitaa mummoa.
Jos samalla mitalla mennään, niin hoidetaan sitten mummoa se yksi viikonloppu vuodessa.
Mun tapauksessa jos mennään samalla mitalla, niin soitan kerta kahteen vuoteen haukkumapuhelun. Siinä mun äidiltäni saama ”apu” koskaan, siis koko elämäni aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
"Missä vaan kunnossa"? Miten vähänkään huonokuntoisempi vanhus saa ruuat kotiin, tehtyä kodin hoitoon liittyviä asioita kuten lumitöitä, siivouksia, mitään? Oikeastiko olet sitä mieltä, että vanhuksen voi vaan jättää oman onnensa nojaan jos kotihoidon palvelut yms ei kelpaa?
Se vanhus on oikeutettu päättämään omista asioistaan, ellei ole edunvalvonnan alainen.
Mitä SINÄ sanoisit, kun sinut pakotettaisiin kodistasi jonnekin laitokseen? Jos olisit ihan täysjärkinen ja haluaisit asua kotona, mutta olet vanhempi kuin N vuotta? Se N tulee sieltä kyllä sinulle ja minulle. Luuletko, että joku muu päättää asioistasi paremmin silloin?
Me kaikki olemme lopulta siinä tilanteessa, että olemme vanhuksia. Ei se vanhus ole mikään muu, kuin ihminen, joka on vanha. Sinä. Minä. Kuka vaan. Ei se ole syy ottaa pois ihmisoikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
Vanhainkoti on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että se kodissa jääräpäisesti loppuun asunut vanhus löydetään henkihievereissä tai pahempaa lattialta muutama päivä kaatumisen jälkeen. Oikeasti.
Ei ole. Sitä hyvää elämää kotona on paljon pidempään, kuin että jos joutuu vanhainkotiin odottelemaan sängylle kuolemaa. Turvapuhelin on keksitty. Ateriapalvelu on keksitty. Kotihoito on keksitty.
Elämä on ohi, kun joutuu vanhainkotiin.
Mutta kun ne kotona asuvat mummot ei huoli näitä! Ei ei ei mitään turvapuhelimia hän ota, osaa käyttääkään. Ateriapalvelua? Jotain vieraiden laittamaan ruokaa, hän sellaisia ole tottunut syömään. Kotihoito, joku vieras ihminen, kyllähän nyt tyttäret hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
On helppo olla mummojen ymmärtäjä kun ei ole omaa mummoa hoidettavana. Minäkin kovasti puutuin naapurimummojen huonoon kohteluun ja soitin heidän sukulaisille-kunnes sama asia tuli omalle kohdalle. Omasta äidistä tuli kuin pikkulapsi hän soitti minulle useita kertoja päivässä, itki, pyysi käymään vielä myöhään illalla. Häiritsi naapureita. Muutaman vuoden näin jaksoinkin, mutta loputtomiin ei. Kyllä vanhuksille on tarjolla mukavia asuntoja palvelutaloista, mutta yllätys yllätys: en halua sinne kun siellä on vanhoja ihmisiä. Nyt on helppo ymmärtää että omaiset ei hoida vanhuksiaan vaan asiat laitetaan virkaholhoojille ja hoitajille. Ja miksi siellä vanhainkodissa pitäisi usein käydä: onhan siellä vanhusten seurana koko ajan hoitajia ja muita vanhuksia.
Ei voida puhua kaikista vanhuksista.
Jos päässä viiraa dementian tms. takia niin silloin tietysti laitos on paras paikka.
Mutta täysjärkinen ihminen, joka vain on vanha, on ihan eri asia.
Seitsemänkymppinen liikkuva anoppini kuoli viime talvena kotiinsa Itä-Suomessa kaatumisen seurauksena. Apua ei jääräpäisesti kotiinsa halunnut, itse asumme Helsingissä. Ei vaan enää yhtenä päivänä vastannut puhelimeen.
Mummo ei muiden ajankäytöstä päätä. Nuorempi ikäpolvi tulee aina ennen vanhuksia.
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun syy on enemmänkin se, että ette halua kuin että olisi kirjaimellisesti mahdotonta hoitaa mummia, niin ei ehkä kannata "emme nyt vaan mitenkään pysty" -linjalle lähteä. Mummi vaan jää jankkaamaan asiaa.
Jos on täysissä sielun voimissa, niin parempi olisi sanoa suoraan, että kukaan ei nyt vaan halua jäädä ehkä kymmeneksikin vuodeksi pois töistä, ja että hoitokotiin on tosi vaikea päästä sen jälkeen kun joku on omaishoitajaksi alkanut, vaikka menisi huonoon kuntoon. Sitten siellä on kotona jumissa mummi ja hoitaja rumaan loppuun asti.
Kun uhriutuminen alkaa, niin siihen voi todeta, että ei itsekään kuvittele lasten hoitavan itseään vanhana.
Mikäli mummilla ei ole enää ihan terävin ajatuksenjuoksu muttei ole ihan edunvalvontakunnossakaan, niin sitten asia on vaikea.
No nii-i. 60-70-luvun lapset, joiden vanhemmat alkavat olla omaishoitoiässä, ovat kasvaneet tarhoissa ja päiväkodeissa. Vanhemmat olivat töissä.
Sama se on nytkin. (Aikuiset) lapset ovat töissä ja vanhukset hoivakodissa.
Entisaikaan ihmiset eivät eläneet näin pitkään ja näin sairaina. Se on ihan eri asia, että se kuusvitonen einaripappa nuokkui peräkammarissa pari vuotta ennen kuin kuoli nukkuessaan sydänkohtaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani laittoivat mummoni vanhainkotiin. Kävelevä iloinen vanhus saatiin nopeasti vuodepotilaaksi. Syynä oli, että yksin ei saanut kävellä, vaan piti olla aina hoitaja mukana, ja eiväthän he tietenkään ehtineet. Perusteluna kaatumisvaara. Ei kestänyt kauaa, kun se jatkuva istuminen tai makaaminen voi voimat ja kävelykyvyn. Sitten mummoparka odotteli vaan kuolemaa siellä sänkyllä.
Lopulta tuli veritulppa jalkaan, ja hänen annettiin kuolla siihen. Passiivinen eutanasia.
On parempi olla siellä kotona ihan missä vaan kunnossa, kuin joutua vanhainkotiin odottelemaan kuolemaa sänkyyn, jos pää on kunnnossa. Dementikko on eri juttu. Täysjärkinen ihminen oikeasti on siellä vanhainkodissa vaan vanki, joka odottelee kuolemaa.
"Missä vaan kunnossa"? Miten vähänkään huonokuntoisempi vanhus saa ruuat kotiin, tehtyä kodin hoitoon liittyviä asioita kuten lumitöitä, siivouksia, mitään? Oikeastiko olet sitä mieltä, että vanhuksen voi vaan jättää oman onnensa nojaan jos kotihoidon palvelut yms ei kelpaa?
Se vanhus on oikeutettu päättämään omista asioistaan, ellei ole edunvalvonnan alainen.
Mitä SINÄ sanoisit, kun sinut pakotettaisiin kodistasi jonnekin laitokseen? Jos olisit ihan täysjärkinen ja haluaisit asua kotona, mutta olet vanhempi kuin N vuotta? Se N tulee sieltä kyllä sinulle ja minulle. Luuletko, että joku muu päättää asioistasi paremmin silloin?
Me kaikki olemme lopulta siinä tilanteessa, että olemme vanhuksia. Ei se vanhus ole mikään muu, kuin ihminen, joka on vanha. Sinä. Minä. Kuka vaan. Ei se ole syy ottaa pois ihmisoikeuksia.
Mutta kun ei vaan pärjää. Se ikä N tulee kaikille, mutta osa pärjää kotona, osa ei. Ei ole kyse iästä.
Alue: Aihe vapaa
Missä noin lukee, että olisi joutilas sukulaispoika tarjolla?