Miksi sinusta ei olisi hoitotyöhön?
Kommentit (48)
Isoin syy on, että muut asiat kiinnostaa. Hoitajana olisin täysi kusipää.
Olen herkkä, jos joku huutaa pohdin siitä viikon vaikka syy ei olisi minussa. Minulla on myös peukalo keskellä kämmentä, eli mikään kanyylin laittaminen tai pistosten antaminen ei onnistuisi. Olen myös hajamielinen. Mä olen kokeillut laskea lääkelaskuja ja ne olivat minulle helppoja, mutta mä saattaisin unohtaa sen lääkkeen tai sekoittaa kahden potilaan lääkkeet tai unohdella ihan mitä tahansa. Omassa työssäni mulla on tarkat muistiinpanot ja voin tarkistaa vielä ennen maailmalle lähtöä, että projektissa kaikki on ok ja korjata virheet, mutta hoitotyössä pitäisi mennä heti kerralla oikein.
Aika fyysistä työtä. Ja ihmiset kuluttaa. Plus en o kauheen kärsivällinen. Muistikin heittelee.
Olen liian empattinen, pyörtyisin ja itkisin potilainen kanssa ja potilaat jäisi hoitamatta.
Äitini on sh ja nähnyt lapsesta asti, miten väsynyt hän on ollut ajoittain, eikä pystynyt meille lapsille olemaan läsnä, kun kolmivuorotyö ja hoitajista on ollut aina pulaa ja saattoi tehdä kaksi vuoroa putkeen. Onneksi on hyvä isä, joka hoiti perheen.
Jo pelkkä oman menkkojen näkeminen saa pahoivoonnin aikaan. Sitten on omat arvot jos tie pe don olevan teho-hoidossa niin saattaisin vahingossa katkaista hengityskoneesta virran.
Hoitajien työyhteisöt on laumoja, joissa rakennellaan hierarkioita paskan jauhamisella ja kiusaamisella. Tämä ei tietysti ole pelkästään hoitajien työlle ominaista, samaa tapahtuu monilla miesvaltaisilla aloilla.
Työtä ei voi hallita paljoakaan, eli vähän autonomiaa. Palkka on pieni.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 21:58"]
?
itseasiassa olisi. on edelleenkin. ongelma hoitotyössä on muutamat talot jossa ilmapiiri on äärimmäisen tulehtunut, ja ammatillinen yhteistyö on vaihtunut kuppikuntien muodostumiseen ja "me vs nuo" tyyppiseen kyräilyyn. se mädättää ilmapiiriä niin, että ulkopuolinen joutuu samantien silmätikuksi. aivan sama mitä teet, niin et tee mitään oikein, sihteeri perseessä kiinni jne. se on ihan täyttä paskaa.mutta sitten kun pääset hyvään taloon, muistat oikeastaan samantien miksi valinta tuntui oikealta silloin aikoinaan.-m35
Jep, itsellä sama. Mulla on tyyliin kaikki nää mitä lueteltu, miksen sopisi hoitotyöhön, silti rakastan tällä hetkellä työtäni. Miksi? No työilmapiiri paras ikinä! Sairaanhoitajat ja lähihoitajat joiden kanssa työskentelen ovat ihan parasta A-luokkaa, ei mitään kiusaamista, nokittelua tai muutakaan paskaa.
En tykkää ihmisistä, lapsista enkä eläimistä kään. Ovat seksuaalisia, paheellisia, epämiellyttäviä, epäsiistejä, ilkeitä, laiskoja jne. Suurimmaksi osaksi. En tee itse kenellekään pahaa enkä ole ilkeä, mutta en vaan halua olla tekemisissä ihmisten, lasten enkä eläinten kanssa. Olen aseksuaali, aromanttinen, introvertti, epäsosiaalinen, erakkoluontoinen. Miehenikin kanssa meillä on seksitönsuhde. Enkä ole halunnut edes omia lapsia tai kotieläimiäkään. En tykkäisi sosiaalisesta ja hoitotyöstä. Tykkään tehdä etätyötä koneella. Vapaa-aikana mieluiten opiskelen, kuntoilen, teen kotitöitä, ulkoilen, liikun luonnossa ja metsässä ja nautin yksinolosta. Saan paljon enemmän onnea ja iloa erakkoudesta ja yksin puuhastelusta kuin ihmisten, lasten ja eläinten kanssa olosta. Tykkään kyllä rahasta, tavarasta, materiasta, kauniista kodista, puhtaasta luonnosta, matkustelusta, esineistä, tavaroista, hiljaisuudesta, järjestyksestä jne. Ihmiset, lapset ja eläimet kuvottaa minua. Elän itse hyvin kurinalaisesti ja terveellisesti. En halua millään muotoa tai mitenkään olla tekemisissä ihmisten, lasten ja eläinten kanssa. Pakolliset kaupassakäynnit, lääkäri reissut jne. onnistuvat ihan ok. Muuta sosiaalisuutta en kaipaa. Tykkään sisustaa, pukeutua ja laittautua itse hyvin. Viihdyn omissa oloissani matkustaen, harrastaen jne.