Mistä löytää vanhanaikainen, konservatiiivinen nainem?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Pari juttua.

Venäjällä miehistä on pulaa, joten naisen on pakko panostaa ulkonäköönsä päästäkseen naimisiin. Ulkonäöstä huolehtiminen ei ole ilmaista. Kosmetiikka ja kauneuspalvelut maksavat Suomessa paljon. Huonolaatuisilla tuotteilla näyttää halvalta ja iho kärsii. Lisäksi laittautumiseen menee aikaa. Huoleton, fresh look ei synny hetkessä. Mistä nämä rahat ja aika ovat pois?

Venäjällä on yleinen sanonta "mies on perheen pää, mutta nainen on kaula, joka päätä kääntää". Eli mies kiikuttaa kiltisti palkkansa vaimolleen, josta vaimo huolehtii perheen kulut. Minulla on venäläisiä ystäviä ja heidän perheissä perheen varat ovat naisen takana. Mies ei edes aina tiedä paljonko rahaa tileillä on, kun nainen huolehtii laskut ja ostokset. Miehet myös hemmottelevat naisiaan pienillä lahjoilla säännöllisesti.

Nämä kun suomalainen mies sisäistäisi niin Suomessakin parisuhteet voisivat paremmin.

Naisellinen nainen saa tyydytystä siitä, että näyttää kauniilta.

Kuvauksesi osuu tyhjäpäänaiseen, ei naiselliseen naiseen.

Mitä luultavimmin sinä kuvittelet olevasi naisellinen, mutta et taida olla. Tyhjäpäisyydestä en sano mitään.

Minulla ei ole mitään tarvetta lokeroida itseäni mihinkään. Ja sinulta loppuivat argumentit, kun yrität hyökätä henkilöön suoraan.

Sanoo nainen, joka pitää tyhjäpäisinä naisia, jotka nauttivat omasta naisellisuudestaan ja siitä, että näyttävät kauniilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta konservatiivisuus yleensä tarkoittaa sitä että nainen hoitaa kodin ja lapset, eikö totta? Eikö ole epäreilua että nainen ja mies käyvät kumpikin ensin töissä ja sitten vain toinen hoitaa kodin ja lapset siihen päälle? Sen sijaan että asiat tehtäisiin modernisti puoliksi?

Toki mieskin osallistuu lasten kanssa touhuiluun, siinä kohtaa kun ne ovat hieman vanhempia. Konservatiivinen nainen ei koe kodinhoitoa rasitteena, vaan puhdas ja järjestyksessä oleva koti on enemmänkin kunnia asia, aivan kuten miehelle hyvä auto. Saahan niitä lasten leluja olla siellä ja koiran karvoja yms. mutta sellainen tietty suhtautuminen kotiin. Täällä on paljon sellaisia, joiden vanhemmilla ja itselläänkin oli niitä "Tertun keittiö on kodin sydän" plakaateja keittiössä. Ja niin oli, kuin myös Liisan ja Annelin...

Mies harrastaa lasten kanssa, toki viettää aikaa eikä jätä kaikkea naiselle. Kun naisella on fiksu työ jossa suoriutuu hyvin, mutta joka ei ole hänelle henki ja elämä, niin kyllä sitä jää vapaa-aikaa muuhunkin vielä kuin järjestyksen  ylläpitämiseen. Asioita ei pidä tehdä siten, että siinä on joku matemaattinen 50/50 sääntö, vaan siten mikä sopii itselle, missä on hyvä ja mistä nauttii. Sitten kun dynamiikka on kunnossa niin molemmat tuovat yhdessä oloon paljon vaikka se ei aina olisi 50/50.

Tämä on hauska, sillä tämä menee jo niin överin puolelle, että tätä ei pysty kukaan ottamaan todesta. Toisin kuin tekstissä irvaillaan, kotityöt ovat töitä, eivät huvia, siksi niitä sanotaan kotitöiksi, eikä kotihuveiksi. Kotityöt ovat rasite, varsinkin jos käy kokopäivätyössä. Kokopäivätyökin vie sen pakollisen tuntimäärän, vaikka kuinka työ ei olisi ihmiselle henki ja elämä. Suurin osa päivästä kuluu tässä työssä, joka ilmeisesti ei konservatiivisen naisen tekemänä ole minkään arvoista, vaikka sen tekemisestä jopa maksetaan.

Aika huvittava ajatus on myös se, että mies puuhailisi muka lasten kanssa, sitten, kun he ovat oppineet nukkumaan kunnolla, syömään itse, käymään vessassa ja kaikkein rankin puolesta tekemisen vaihe olisi ohi. Kasvatukseen mies ei edelleenkään olisi valmis osallistumaan, vain leikkimiseen ja ajanviettoon lasten kanssa. Vaikka nyt olikin kyse palstatrollista, ikävä kyllä työteliään suomalaisen naisen kanssa moni mies laskee vielä nykyisinkin naisen harteille suurimman osan kotitöistä ja lastenkasvatusvastuusta, vaikka nainen käy täysipäiväisesti töissäkin. Suomalaisen naisen ei pitäisi olla niin vaatimaton ja velvollisuudentuntoinen, vaan varmistaa, että elämä ei ole vain toisten palvelemista. 

Tämän lisäksi tuntuu omituiselta, että nainen äitinä suostuisi järjestelyyn. Mitä oikeasti tapahtuisi, jos äiti joutuisi pitkäksi aikaa sairaalaan? Isä osaisi ainoastaan leikkiä lastensa kanssa? Kyllä molempien vanhempien pitää osallistua kaikkeen päivittäiseen perheessä tapahtuvaan, jotta saavat pidettyä jälkeläisensä edes hengissä ja vaatetettuina, jos toinen vanhempi makaa vaikkapa teholla. Molempien vanhempien on osattava laittaa ruokaa, vaihtaa vaippa, pestä pyykki ja tietää lasten sotut ja neuvolan numerot.

Meille itse asiassa kävi noin taaperoikäisen lapsen kanssa eli sairastuin vakavasti kotiäitinä ollessani ja olin pitkiä aikoja sairaalassa. Kotiin tultuani tietysti myös huonossa kunnossa, eikä ollut varmaa selviänkö elossa. Mies selvisi kaikesta hyvin, vaikka kodin siisteys ei ollutkaan ihan omaa tasoani ja ruokana oli valmisruokia. Ei kodin ja lasten hoitaminen ole kovin vaikeaa, sitä ei kannata tässä keskustelussa käyttää argumenttina, etteikö sitä tarvittaessa oppisi kaikki normaalijärkiset. 

Itselleni tuo kokemus oli osoitus siitä, että mies pysyy rinnalla ja rakastaa niinä huonoinakin päivinä. Naiset, jotka kovasti korostavat itsenäistä pärjäämistä eivät ehkä ihan jaksa uskoa siihen, että mies rakastaa, vaikkei nainen jonakin päivänä kykenisikään ansaitsemaan elantoa eikä hoitamaan edes niitä lapsia ja kotia.

Minä olen ollut pitkään kotona myös, osin sairauden vuoksi, mutta myös työelämässä. Meillä on niin hyvä taloudellinen tilanne, että minun ei ole tarvinnut käydä töissä kuin mielenvirkistykseksi. Siihen ei tarvitse sekoittaa mitään konservatiivisuutta välttämättä ollenkaan. Se kuulostaa vähän erikoiselta, vaikka minua voisi ehkä kuvata konservatiiviseksi, porvari kun olen jne. 

PS. En ole lukenut kaikkia viestejä, vain sieltä täältä, mutta lisään tähän vielä sen, että taloudelliset asiat ovat tärkeitä totta kai niin kuin moni toi esille. Voihan mieskin tosiaan jäädä työttömäksi tai sairastua vakavasti, joten jos taloustilanne on vain miehen tienaamisen varassa, voi perheelle tulla tukalat paikat. En siis suosittele omaa ratkaisuani muille kuin varakkaille ihmisille, joilla on taloudellista pelivaraa siinäkin tapauksessa, ettei miehen tuloja olisi käytettävissä. En myöskään suosittele kenellekään nuorelle naiselle, etteivät hankkisi ammattia itselleen. 

Mutta miksi tällaiseen keskusteluun, jossa etsitään "perinteistä, konservatiivista naista" (katson kuuluvani ryhmään) etsivän ketjuun on osallistunut valtaisa määrä naisia, jotka eivät kuulu tuohon ryhmään eivätkä haluaisi muidenkaan ryhtyvän kotiäideiksi tai -rouviksi? Veikkaan, että tämä kuuluu kulttuurisiin piirteisiin Suomessa eli naisen arvoa määrittää se mitä hän tekee työkseen ja ansaitsee (oman elantonsa vähintään) eikä niinkään se mitä hän on ihmisenä. Se on mielestäni aika konservatiivinen, perisuomalainen arvo, "työtä sinun pitää tehdä, jos aiot syödä", talonpoikainen arvo, kun taas sellaisissa maissa, jossa on yhteiskuntaluokkien välisiä eroja voidaan arvostaa muitakin arvoja enemmän. Ihmisen arvo ei tule työstä vaan enemmän hänen yhteiskunnallisesta asemastaan ja persoonastaan.

Tämä ei siis ollut mikään moite, vaan vain huomio siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa miehille ja naisille asetettuihin ideaaleihin. Naisen työteliäisyyttä on arvostettu enemmän maatalousyhteiskunnissa ja työtätekevissä yhteiskuntaluokissa, missä molempien panos on tarvittu elatukseen, kun taas ylemmissä yhteiskunnissa on arvostettu kauneutta, sivistyneisyyttä yms. kun ei ole ollut pakko käydä töissä, ei ehkä kummankaan. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä selkeämmin näkyy, että työn tekeminen on varakkaimpien joukossa ollut jopa häpeän aihe. Heille sopivat vaikkapa senaattorin tai maanomistajan roolit, mutta varsinainen työnteko ei ole kuulunut tapoihin, vaan se on ollut merkki elämän epäonnistumisesta. 

Olisi hyvä nähdä omien arvostuksien taakse vähän syvällisemmin, mistä ne oikein ovat peräisin, onko niille enää tarvetta?

Ihan siksi naiset kyseenalaistavat "perinteisiä rooleja", sillä taloudellinen riippuvaisuus miehestä tekee suhteesta epätasa-arvoisen ja pakottaa naisen olemaan parisuhteessa oman hyvinvointinsakin kustannuksella. Miten lähteä väkivaltaisesta tai alistavasta suhteesta, jos on taloudellisesti täysin riippuvainen miehestä?

Mitä tulee työntekoon, äärimmäisen harvinaisia ovat perheet, joissa kenenkään ei tarvitse tehdä työtä ja toimeentuloa.

Toinenkin oletus tässä tekstissä on eli se, että kotiäidin tai -rouvan mies olisi väkivaltainen ja alistava. Ilmeisesti joidenkin kirjoittajien mielestä mies, joka haluaa naisen olevan kotona on potentiaalisesti tuollainen mies. Totta kai sekin on mahdollista, mutta on myös mahdollista, että hän on ihan tavallinen, mukava mies. Ero voi tulla millaisesta suhteesta tahansa, joten taloudellisia asioita pitää aina ajatella oman selustan turvaamiseksi. Kotirouva ajattelee vielä eläkeasiansakin, toivottavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Pari juttua.

Venäjällä miehistä on pulaa, joten naisen on pakko panostaa ulkonäköönsä päästäkseen naimisiin. Ulkonäöstä huolehtiminen ei ole ilmaista. Kosmetiikka ja kauneuspalvelut maksavat Suomessa paljon. Huonolaatuisilla tuotteilla näyttää halvalta ja iho kärsii. Lisäksi laittautumiseen menee aikaa. Huoleton, fresh look ei synny hetkessä. Mistä nämä rahat ja aika ovat pois?

Venäjällä on yleinen sanonta "mies on perheen pää, mutta nainen on kaula, joka päätä kääntää". Eli mies kiikuttaa kiltisti palkkansa vaimolleen, josta vaimo huolehtii perheen kulut. Minulla on venäläisiä ystäviä ja heidän perheissä perheen varat ovat naisen takana. Mies ei edes aina tiedä paljonko rahaa tileillä on, kun nainen huolehtii laskut ja ostokset. Miehet myös hemmottelevat naisiaan pienillä lahjoilla säännöllisesti.

Nämä kun suomalainen mies sisäistäisi niin Suomessakin parisuhteet voisivat paremmin.

Miehen pitää antaa rahat naisen käyttöön vain pienemmissä kaupungeissa ja jos nainen ei ole uranainen. Moskovassa ja Pietarissa uranaiset käyttävät isoja summia omia rahoja kauneuden hoitoon, mutta siitä huolimatta he ovat henkisesti naisellisia. Suomessa uranainen ei pysty olemaan henkisesti naisellinen. Olen huomannut sen. Se on käsittämätöntä.

Mitä käsittämätöntä siinä on? En pidä itseäni uranaisena, vaikka yksityisellä sektorilla ja asiantuntija-ammatissa työskentelenkin, mutta en edelleenkään ymmärrä, mitä hyötyä minulle olisi "henkisestä naisellisuudesta". Sille, joka siitä nauttii, se on tottakai hyvä asia. Mutta minä nautin elämässäni aivan eri asioista. Mm. mukavasta elämästä. Kuten puolisonikin.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Mitä hellvetin johtajuutta? Kerro jo mitä se on. Kun normaalissa perheessä ei tarvita johtajia ja alaisia, siinä on vaan perheenjäseniä.

Kyllä sitä johtajuutta tarvitaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain yhdellä ihmisellä on oikeus päättää kaikesta. Sellainen nainen, joka ei voi hyväksyä johtajuutta, haluaa itse olla johtaja perheessä. Meidän perheessä minä päätän joistakin asioista, vaimo taas toisista ja lapset saavat päättää joistakin asioista. Se kasvattaa jokaisen myös kantamaan vastuuta omista päätöksistään.

Kerropa lisää noista asioista, joista sinä päätät. Vaikka minä miten mietin oman parisuhteen kohdalla, en keksi yhtään asiaa, jossa vain toisella olisi päätäntävalta koko perhettä koskevissa asioissa.

Tuhlaisin vain aikaani, koska jo kysymyksesi kertoo vahvasta asenteellisuudestasi, sekä siitä, ettet edes käsitä mitä tarkoitin. Usko pois, olen jo tähän ikään kokeillut sitäkin, että kaikesta päätetään porukalla ja siitä ei tule kuin sekamelska.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Mitä hellvetin johtajuutta? Kerro jo mitä se on. Kun normaalissa perheessä ei tarvita johtajia ja alaisia, siinä on vaan perheenjäseniä.

Feministinaiset Suomessa etsivät jatkuvasti tilaisuuksia haastaa riitaa miehen kanssa parisuhteessa.

Etkö parempaan pysty? Et sinä tunne näemmä suomalaisiakaan naisia. 

Mutta mitä se johtajuus siis on? Sitäkö, että sanelet kaikki ne päätökset joilla on väliä, ja nainen saa päättää sohvatyynyn värin? Miksi et osaa sopia yhdessä naisen kanssa?

Niin hyvissä suhteissa tehdään, ei kilpailla eikä pomoteta, vaan YHDESSÄ pyritään siihen että molemmat voittaa. Näin meillä, jo 15 v.

Vierailija kirjoitti:

En ole Jarmo, enkä ole koskaan edes käynyt Thaimaassa, enkä ole myöskään sairaseläkkeellä. Sitä tässä aloin ihmetellä, että millainen ihminen on vahingoniloinen, jos joku toinen on menettänyt rahansa etsiessään rakkautta? Onko tuo sitä naisten empatiaa?

Se on Spessun nainen. Ei kykene keskustelemaan aiheesta joten räkyttää keskustelijoille. Paukuttelen asiattomaksi, mutta ei se mitään auta niin pitkään kuin muut häntä ruokkivat vastakommenteilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta konservatiivisuus yleensä tarkoittaa sitä että nainen hoitaa kodin ja lapset, eikö totta? Eikö ole epäreilua että nainen ja mies käyvät kumpikin ensin töissä ja sitten vain toinen hoitaa kodin ja lapset siihen päälle? Sen sijaan että asiat tehtäisiin modernisti puoliksi?

Toki mieskin osallistuu lasten kanssa touhuiluun, siinä kohtaa kun ne ovat hieman vanhempia. Konservatiivinen nainen ei koe kodinhoitoa rasitteena, vaan puhdas ja järjestyksessä oleva koti on enemmänkin kunnia asia, aivan kuten miehelle hyvä auto. Saahan niitä lasten leluja olla siellä ja koiran karvoja yms. mutta sellainen tietty suhtautuminen kotiin. Täällä on paljon sellaisia, joiden vanhemmilla ja itselläänkin oli niitä "Tertun keittiö on kodin sydän" plakaateja keittiössä. Ja niin oli, kuin myös Liisan ja Annelin...

Mies harrastaa lasten kanssa, toki viettää aikaa eikä jätä kaikkea naiselle. Kun naisella on fiksu työ jossa suoriutuu hyvin, mutta joka ei ole hänelle henki ja elämä, niin kyllä sitä jää vapaa-aikaa muuhunkin vielä kuin järjestyksen  ylläpitämiseen. Asioita ei pidä tehdä siten, että siinä on joku matemaattinen 50/50 sääntö, vaan siten mikä sopii itselle, missä on hyvä ja mistä nauttii. Sitten kun dynamiikka on kunnossa niin molemmat tuovat yhdessä oloon paljon vaikka se ei aina olisi 50/50.

Tämä on hauska, sillä tämä menee jo niin överin puolelle, että tätä ei pysty kukaan ottamaan todesta. Toisin kuin tekstissä irvaillaan, kotityöt ovat töitä, eivät huvia, siksi niitä sanotaan kotitöiksi, eikä kotihuveiksi. Kotityöt ovat rasite, varsinkin jos käy kokopäivätyössä. Kokopäivätyökin vie sen pakollisen tuntimäärän, vaikka kuinka työ ei olisi ihmiselle henki ja elämä. Suurin osa päivästä kuluu tässä työssä, joka ilmeisesti ei konservatiivisen naisen tekemänä ole minkään arvoista, vaikka sen tekemisestä jopa maksetaan.

Aika huvittava ajatus on myös se, että mies puuhailisi muka lasten kanssa, sitten, kun he ovat oppineet nukkumaan kunnolla, syömään itse, käymään vessassa ja kaikkein rankin puolesta tekemisen vaihe olisi ohi. Kasvatukseen mies ei edelleenkään olisi valmis osallistumaan, vain leikkimiseen ja ajanviettoon lasten kanssa. Vaikka nyt olikin kyse palstatrollista, ikävä kyllä työteliään suomalaisen naisen kanssa moni mies laskee vielä nykyisinkin naisen harteille suurimman osan kotitöistä ja lastenkasvatusvastuusta, vaikka nainen käy täysipäiväisesti töissäkin. Suomalaisen naisen ei pitäisi olla niin vaatimaton ja velvollisuudentuntoinen, vaan varmistaa, että elämä ei ole vain toisten palvelemista. 

Tämän lisäksi tuntuu omituiselta, että nainen äitinä suostuisi järjestelyyn. Mitä oikeasti tapahtuisi, jos äiti joutuisi pitkäksi aikaa sairaalaan? Isä osaisi ainoastaan leikkiä lastensa kanssa? Kyllä molempien vanhempien pitää osallistua kaikkeen päivittäiseen perheessä tapahtuvaan, jotta saavat pidettyä jälkeläisensä edes hengissä ja vaatetettuina, jos toinen vanhempi makaa vaikkapa teholla. Molempien vanhempien on osattava laittaa ruokaa, vaihtaa vaippa, pestä pyykki ja tietää lasten sotut ja neuvolan numerot.

Meille itse asiassa kävi noin taaperoikäisen lapsen kanssa eli sairastuin vakavasti kotiäitinä ollessani ja olin pitkiä aikoja sairaalassa. Kotiin tultuani tietysti myös huonossa kunnossa, eikä ollut varmaa selviänkö elossa. Mies selvisi kaikesta hyvin, vaikka kodin siisteys ei ollutkaan ihan omaa tasoani ja ruokana oli valmisruokia. Ei kodin ja lasten hoitaminen ole kovin vaikeaa, sitä ei kannata tässä keskustelussa käyttää argumenttina, etteikö sitä tarvittaessa oppisi kaikki normaalijärkiset. 

Itselleni tuo kokemus oli osoitus siitä, että mies pysyy rinnalla ja rakastaa niinä huonoinakin päivinä. Naiset, jotka kovasti korostavat itsenäistä pärjäämistä eivät ehkä ihan jaksa uskoa siihen, että mies rakastaa, vaikkei nainen jonakin päivänä kykenisikään ansaitsemaan elantoa eikä hoitamaan edes niitä lapsia ja kotia.

Minä olen ollut pitkään kotona myös, osin sairauden vuoksi, mutta myös työelämässä. Meillä on niin hyvä taloudellinen tilanne, että minun ei ole tarvinnut käydä töissä kuin mielenvirkistykseksi. Siihen ei tarvitse sekoittaa mitään konservatiivisuutta välttämättä ollenkaan. Se kuulostaa vähän erikoiselta, vaikka minua voisi ehkä kuvata konservatiiviseksi, porvari kun olen jne. 

PS. En ole lukenut kaikkia viestejä, vain sieltä täältä, mutta lisään tähän vielä sen, että taloudelliset asiat ovat tärkeitä totta kai niin kuin moni toi esille. Voihan mieskin tosiaan jäädä työttömäksi tai sairastua vakavasti, joten jos taloustilanne on vain miehen tienaamisen varassa, voi perheelle tulla tukalat paikat. En siis suosittele omaa ratkaisuani muille kuin varakkaille ihmisille, joilla on taloudellista pelivaraa siinäkin tapauksessa, ettei miehen tuloja olisi käytettävissä. En myöskään suosittele kenellekään nuorelle naiselle, etteivät hankkisi ammattia itselleen. 

Mutta miksi tällaiseen keskusteluun, jossa etsitään "perinteistä, konservatiivista naista" (katson kuuluvani ryhmään) etsivän ketjuun on osallistunut valtaisa määrä naisia, jotka eivät kuulu tuohon ryhmään eivätkä haluaisi muidenkaan ryhtyvän kotiäideiksi tai -rouviksi? Veikkaan, että tämä kuuluu kulttuurisiin piirteisiin Suomessa eli naisen arvoa määrittää se mitä hän tekee työkseen ja ansaitsee (oman elantonsa vähintään) eikä niinkään se mitä hän on ihmisenä. Se on mielestäni aika konservatiivinen, perisuomalainen arvo, "työtä sinun pitää tehdä, jos aiot syödä", talonpoikainen arvo, kun taas sellaisissa maissa, jossa on yhteiskuntaluokkien välisiä eroja voidaan arvostaa muitakin arvoja enemmän. Ihmisen arvo ei tule työstä vaan enemmän hänen yhteiskunnallisesta asemastaan ja persoonastaan.

Tämä ei siis ollut mikään moite, vaan vain huomio siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa miehille ja naisille asetettuihin ideaaleihin. Naisen työteliäisyyttä on arvostettu enemmän maatalousyhteiskunnissa ja työtätekevissä yhteiskuntaluokissa, missä molempien panos on tarvittu elatukseen, kun taas ylemmissä yhteiskunnissa on arvostettu kauneutta, sivistyneisyyttä yms. kun ei ole ollut pakko käydä töissä, ei ehkä kummankaan. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä selkeämmin näkyy, että työn tekeminen on varakkaimpien joukossa ollut jopa häpeän aihe. Heille sopivat vaikkapa senaattorin tai maanomistajan roolit, mutta varsinainen työnteko ei ole kuulunut tapoihin, vaan se on ollut merkki elämän epäonnistumisesta. 

Olisi hyvä nähdä omien arvostuksien taakse vähän syvällisemmin, mistä ne oikein ovat peräisin, onko niille enää tarvetta?

Ihan siksi naiset kyseenalaistavat "perinteisiä rooleja", sillä taloudellinen riippuvaisuus miehestä tekee suhteesta epätasa-arvoisen ja pakottaa naisen olemaan parisuhteessa oman hyvinvointinsakin kustannuksella. Miten lähteä väkivaltaisesta tai alistavasta suhteesta, jos on taloudellisesti täysin riippuvainen miehestä?

Mitä tulee työntekoon, äärimmäisen harvinaisia ovat perheet, joissa kenenkään ei tarvitse tehdä työtä ja toimeentuloa.

Pointtini siis oli, että naisen taloudellisen riippumattomuuden korostaminen on se konservatiivinen arvo Suomessa, joka on perustaltaan köyhä, maatalousvaltainen yhteiskunta, missä on pienet yhteiskunnalliset erot. Perheillä on ollut vain vähän rahaa käytettävissä, mies on voinut juoda naisenkin rahat, vaikka tämä töissä olisi käynytkin. Ei naisten töissäkäynti pelasta pahoilta miehiltä ja perhe-elämän ongelmilta, keskustelu on sikäli vähän yksipuolista. Taloudellisen tilanteen ymmärtäminen on tärkeää kaikille naisille ja miehille myös. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Mitä hellvetin johtajuutta? Kerro jo mitä se on. Kun normaalissa perheessä ei tarvita johtajia ja alaisia, siinä on vaan perheenjäseniä.

Kyllä sitä johtajuutta tarvitaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain yhdellä ihmisellä on oikeus päättää kaikesta. Sellainen nainen, joka ei voi hyväksyä johtajuutta, haluaa itse olla johtaja perheessä. Meidän perheessä minä päätän joistakin asioista, vaimo taas toisista ja lapset saavat päättää joistakin asioista. Se kasvattaa jokaisen myös kantamaan vastuuta omista päätöksistään.

Kerropa lisää noista asioista, joista sinä päätät. Vaikka minä miten mietin oman parisuhteen kohdalla, en keksi yhtään asiaa, jossa vain toisella olisi päätäntävalta koko perhettä koskevissa asioissa.

Tuhlaisin vain aikaani, koska jo kysymyksesi kertoo vahvasta asenteellisuudestasi, sekä siitä, ettet edes käsitä mitä tarkoitin. Usko pois, olen jo tähän ikään kokeillut sitäkin, että kaikesta päätetään porukalla ja siitä ei tule kuin sekamelska.

En usko. Et osaa, jos lopputulos on kaaos. Tai sitten se toinen on ihan idiootti, mutta kukaan ei pakota valitsemaan sellaista.

Jos puoliso on sopiva, ei tarvitse edes juuri tehdä kompromissejäkään, koska molemmat toivoo elämältä samaa. Aika reppana on, jos ainoa muoto millä pärjää on se että  aina itse diktaattorina päättää kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Mitä hellvetin johtajuutta? Kerro jo mitä se on. Kun normaalissa perheessä ei tarvita johtajia ja alaisia, siinä on vaan perheenjäseniä.

Kyllä sitä johtajuutta tarvitaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain yhdellä ihmisellä on oikeus päättää kaikesta. Sellainen nainen, joka ei voi hyväksyä johtajuutta, haluaa itse olla johtaja perheessä. Meidän perheessä minä päätän joistakin asioista, vaimo taas toisista ja lapset saavat päättää joistakin asioista. Se kasvattaa jokaisen myös kantamaan vastuuta omista päätöksistään.

Kerropa lisää noista asioista, joista sinä päätät. Vaikka minä miten mietin oman parisuhteen kohdalla, en keksi yhtään asiaa, jossa vain toisella olisi päätäntävalta koko perhettä koskevissa asioissa.

Tuhlaisin vain aikaani, koska jo kysymyksesi kertoo vahvasta asenteellisuudestasi, sekä siitä, ettet edes käsitä mitä tarkoitin. Usko pois, olen jo tähän ikään kokeillut sitäkin, että kaikesta päätetään porukalla ja siitä ei tule kuin sekamelska.

Laita muutama esimerkki tilanteista, joissa olet käyttänyt johtajuuttasi. En ymmärrä sitäkään, miten kahden ihmisen päättäminen jostain on porukalla päättämistä ja miten lopputuloksesta tulee sekamelska. Et kai vaan porukalla tarkoita isompaa ihmisjoukkoa kuin puolisot? Miksi heillä olisi mitään sanavaltaa jonkun perheen asioihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta konservatiivisuus yleensä tarkoittaa sitä että nainen hoitaa kodin ja lapset, eikö totta? Eikö ole epäreilua että nainen ja mies käyvät kumpikin ensin töissä ja sitten vain toinen hoitaa kodin ja lapset siihen päälle? Sen sijaan että asiat tehtäisiin modernisti puoliksi?

Toki mieskin osallistuu lasten kanssa touhuiluun, siinä kohtaa kun ne ovat hieman vanhempia. Konservatiivinen nainen ei koe kodinhoitoa rasitteena, vaan puhdas ja järjestyksessä oleva koti on enemmänkin kunnia asia, aivan kuten miehelle hyvä auto. Saahan niitä lasten leluja olla siellä ja koiran karvoja yms. mutta sellainen tietty suhtautuminen kotiin. Täällä on paljon sellaisia, joiden vanhemmilla ja itselläänkin oli niitä "Tertun keittiö on kodin sydän" plakaateja keittiössä. Ja niin oli, kuin myös Liisan ja Annelin...

Mies harrastaa lasten kanssa, toki viettää aikaa eikä jätä kaikkea naiselle. Kun naisella on fiksu työ jossa suoriutuu hyvin, mutta joka ei ole hänelle henki ja elämä, niin kyllä sitä jää vapaa-aikaa muuhunkin vielä kuin järjestyksen  ylläpitämiseen. Asioita ei pidä tehdä siten, että siinä on joku matemaattinen 50/50 sääntö, vaan siten mikä sopii itselle, missä on hyvä ja mistä nauttii. Sitten kun dynamiikka on kunnossa niin molemmat tuovat yhdessä oloon paljon vaikka se ei aina olisi 50/50.

Tämä on hauska, sillä tämä menee jo niin överin puolelle, että tätä ei pysty kukaan ottamaan todesta. Toisin kuin tekstissä irvaillaan, kotityöt ovat töitä, eivät huvia, siksi niitä sanotaan kotitöiksi, eikä kotihuveiksi. Kotityöt ovat rasite, varsinkin jos käy kokopäivätyössä. Kokopäivätyökin vie sen pakollisen tuntimäärän, vaikka kuinka työ ei olisi ihmiselle henki ja elämä. Suurin osa päivästä kuluu tässä työssä, joka ilmeisesti ei konservatiivisen naisen tekemänä ole minkään arvoista, vaikka sen tekemisestä jopa maksetaan.

Aika huvittava ajatus on myös se, että mies puuhailisi muka lasten kanssa, sitten, kun he ovat oppineet nukkumaan kunnolla, syömään itse, käymään vessassa ja kaikkein rankin puolesta tekemisen vaihe olisi ohi. Kasvatukseen mies ei edelleenkään olisi valmis osallistumaan, vain leikkimiseen ja ajanviettoon lasten kanssa. Vaikka nyt olikin kyse palstatrollista, ikävä kyllä työteliään suomalaisen naisen kanssa moni mies laskee vielä nykyisinkin naisen harteille suurimman osan kotitöistä ja lastenkasvatusvastuusta, vaikka nainen käy täysipäiväisesti töissäkin. Suomalaisen naisen ei pitäisi olla niin vaatimaton ja velvollisuudentuntoinen, vaan varmistaa, että elämä ei ole vain toisten palvelemista. 

Tämän lisäksi tuntuu omituiselta, että nainen äitinä suostuisi järjestelyyn. Mitä oikeasti tapahtuisi, jos äiti joutuisi pitkäksi aikaa sairaalaan? Isä osaisi ainoastaan leikkiä lastensa kanssa? Kyllä molempien vanhempien pitää osallistua kaikkeen päivittäiseen perheessä tapahtuvaan, jotta saavat pidettyä jälkeläisensä edes hengissä ja vaatetettuina, jos toinen vanhempi makaa vaikkapa teholla. Molempien vanhempien on osattava laittaa ruokaa, vaihtaa vaippa, pestä pyykki ja tietää lasten sotut ja neuvolan numerot.

Meille itse asiassa kävi noin taaperoikäisen lapsen kanssa eli sairastuin vakavasti kotiäitinä ollessani ja olin pitkiä aikoja sairaalassa. Kotiin tultuani tietysti myös huonossa kunnossa, eikä ollut varmaa selviänkö elossa. Mies selvisi kaikesta hyvin, vaikka kodin siisteys ei ollutkaan ihan omaa tasoani ja ruokana oli valmisruokia. Ei kodin ja lasten hoitaminen ole kovin vaikeaa, sitä ei kannata tässä keskustelussa käyttää argumenttina, etteikö sitä tarvittaessa oppisi kaikki normaalijärkiset. 

Itselleni tuo kokemus oli osoitus siitä, että mies pysyy rinnalla ja rakastaa niinä huonoinakin päivinä. Naiset, jotka kovasti korostavat itsenäistä pärjäämistä eivät ehkä ihan jaksa uskoa siihen, että mies rakastaa, vaikkei nainen jonakin päivänä kykenisikään ansaitsemaan elantoa eikä hoitamaan edes niitä lapsia ja kotia.

Minä olen ollut pitkään kotona myös, osin sairauden vuoksi, mutta myös työelämässä. Meillä on niin hyvä taloudellinen tilanne, että minun ei ole tarvinnut käydä töissä kuin mielenvirkistykseksi. Siihen ei tarvitse sekoittaa mitään konservatiivisuutta välttämättä ollenkaan. Se kuulostaa vähän erikoiselta, vaikka minua voisi ehkä kuvata konservatiiviseksi, porvari kun olen jne. 

PS. En ole lukenut kaikkia viestejä, vain sieltä täältä, mutta lisään tähän vielä sen, että taloudelliset asiat ovat tärkeitä totta kai niin kuin moni toi esille. Voihan mieskin tosiaan jäädä työttömäksi tai sairastua vakavasti, joten jos taloustilanne on vain miehen tienaamisen varassa, voi perheelle tulla tukalat paikat. En siis suosittele omaa ratkaisuani muille kuin varakkaille ihmisille, joilla on taloudellista pelivaraa siinäkin tapauksessa, ettei miehen tuloja olisi käytettävissä. En myöskään suosittele kenellekään nuorelle naiselle, etteivät hankkisi ammattia itselleen. 

Mutta miksi tällaiseen keskusteluun, jossa etsitään "perinteistä, konservatiivista naista" (katson kuuluvani ryhmään) etsivän ketjuun on osallistunut valtaisa määrä naisia, jotka eivät kuulu tuohon ryhmään eivätkä haluaisi muidenkaan ryhtyvän kotiäideiksi tai -rouviksi? Veikkaan, että tämä kuuluu kulttuurisiin piirteisiin Suomessa eli naisen arvoa määrittää se mitä hän tekee työkseen ja ansaitsee (oman elantonsa vähintään) eikä niinkään se mitä hän on ihmisenä. Se on mielestäni aika konservatiivinen, perisuomalainen arvo, "työtä sinun pitää tehdä, jos aiot syödä", talonpoikainen arvo, kun taas sellaisissa maissa, jossa on yhteiskuntaluokkien välisiä eroja voidaan arvostaa muitakin arvoja enemmän. Ihmisen arvo ei tule työstä vaan enemmän hänen yhteiskunnallisesta asemastaan ja persoonastaan.

Tämä ei siis ollut mikään moite, vaan vain huomio siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa miehille ja naisille asetettuihin ideaaleihin. Naisen työteliäisyyttä on arvostettu enemmän maatalousyhteiskunnissa ja työtätekevissä yhteiskuntaluokissa, missä molempien panos on tarvittu elatukseen, kun taas ylemmissä yhteiskunnissa on arvostettu kauneutta, sivistyneisyyttä yms. kun ei ole ollut pakko käydä töissä, ei ehkä kummankaan. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä selkeämmin näkyy, että työn tekeminen on varakkaimpien joukossa ollut jopa häpeän aihe. Heille sopivat vaikkapa senaattorin tai maanomistajan roolit, mutta varsinainen työnteko ei ole kuulunut tapoihin, vaan se on ollut merkki elämän epäonnistumisesta. 

Olisi hyvä nähdä omien arvostuksien taakse vähän syvällisemmin, mistä ne oikein ovat peräisin, onko niille enää tarvetta?

Ihan siksi naiset kyseenalaistavat "perinteisiä rooleja", sillä taloudellinen riippuvaisuus miehestä tekee suhteesta epätasa-arvoisen ja pakottaa naisen olemaan parisuhteessa oman hyvinvointinsakin kustannuksella. Miten lähteä väkivaltaisesta tai alistavasta suhteesta, jos on taloudellisesti täysin riippuvainen miehestä?

Mitä tulee työntekoon, äärimmäisen harvinaisia ovat perheet, joissa kenenkään ei tarvitse tehdä työtä ja toimeentuloa.

Pointtini siis oli, että naisen taloudellisen riippumattomuuden korostaminen on se konservatiivinen arvo Suomessa, joka on perustaltaan köyhä, maatalousvaltainen yhteiskunta, missä on pienet yhteiskunnalliset erot. Perheillä on ollut vain vähän rahaa käytettävissä, mies on voinut juoda naisenkin rahat, vaikka tämä töissä olisi käynytkin. Ei naisten töissäkäynti pelasta pahoilta miehiltä ja perhe-elämän ongelmilta, keskustelu on sikäli vähän yksipuolista. Taloudellisen tilanteen ymmärtäminen on tärkeää kaikille naisille ja miehille myös. 

Niin. Minä ymmärrän sen niin, että Suomessa Nallen tavoin tienaavat on niin harvassa, ettei kotirouvainstituutio koskaan päässyt kehittymään. Hyvä niin.

En siis itsekään töitä tekisi jos olisin Nallen vaimo, vaan kun ne Nallet on Suomessa tosi harvassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Ei varmasti toimikaan. Sen takia valitsin miehen, jolle tasa-arvo parisuhteessa on itsestäänselvyys.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Mitä hellvetin johtajuutta? Kerro jo mitä se on. Kun normaalissa perheessä ei tarvita johtajia ja alaisia, siinä on vaan perheenjäseniä.

Kyllä sitä johtajuutta tarvitaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain yhdellä ihmisellä on oikeus päättää kaikesta. Sellainen nainen, joka ei voi hyväksyä johtajuutta, haluaa itse olla johtaja perheessä. Meidän perheessä minä päätän joistakin asioista, vaimo taas toisista ja lapset saavat päättää joistakin asioista. Se kasvattaa jokaisen myös kantamaan vastuuta omista päätöksistään.

Kerropa lisää noista asioista, joista sinä päätät. Vaikka minä miten mietin oman parisuhteen kohdalla, en keksi yhtään asiaa, jossa vain toisella olisi päätäntävalta koko perhettä koskevissa asioissa.

Tuhlaisin vain aikaani, koska jo kysymyksesi kertoo vahvasta asenteellisuudestasi, sekä siitä, ettet edes käsitä mitä tarkoitin. Usko pois, olen jo tähän ikään kokeillut sitäkin, että kaikesta päätetään porukalla ja siitä ei tule kuin sekamelska.

Millä tavalla sitten teillä on päätetty mistä asioista kumpikin päättää? Eikö siitä tullut kaaosta ja sekamelskaa, vai määräsikö toinen vain että minä päätän näistä ja sinä verhon värit.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Mitä hellvetin johtajuutta? Kerro jo mitä se on. Kun normaalissa perheessä ei tarvita johtajia ja alaisia, siinä on vaan perheenjäseniä.

Feministinaiset Suomessa etsivät jatkuvasti tilaisuuksia haastaa riitaa miehen kanssa parisuhteessa.

Jos feministinaisen parisuhde on pelkkää vääntämistä ja riitelyä, niin feministinainen ottaa eron. Se on mahdollista, koska feministinaisella on omat tulot eikä hän ole taloudellisesti riippuvainen miehestään.

Sen takia Suomessa on niin paljon sinkkuja ja lapsettomuutta kun lapset ovat saaneet vääränlaisen sukupuolikasvatuksen. Lapset kasvatetaan sellaisilla opeilla, jotka eivät toimi aikuisena parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta konservatiivisuus yleensä tarkoittaa sitä että nainen hoitaa kodin ja lapset, eikö totta? Eikö ole epäreilua että nainen ja mies käyvät kumpikin ensin töissä ja sitten vain toinen hoitaa kodin ja lapset siihen päälle? Sen sijaan että asiat tehtäisiin modernisti puoliksi?

Toki mieskin osallistuu lasten kanssa touhuiluun, siinä kohtaa kun ne ovat hieman vanhempia. Konservatiivinen nainen ei koe kodinhoitoa rasitteena, vaan puhdas ja järjestyksessä oleva koti on enemmänkin kunnia asia, aivan kuten miehelle hyvä auto. Saahan niitä lasten leluja olla siellä ja koiran karvoja yms. mutta sellainen tietty suhtautuminen kotiin. Täällä on paljon sellaisia, joiden vanhemmilla ja itselläänkin oli niitä "Tertun keittiö on kodin sydän" plakaateja keittiössä. Ja niin oli, kuin myös Liisan ja Annelin...

Mies harrastaa lasten kanssa, toki viettää aikaa eikä jätä kaikkea naiselle. Kun naisella on fiksu työ jossa suoriutuu hyvin, mutta joka ei ole hänelle henki ja elämä, niin kyllä sitä jää vapaa-aikaa muuhunkin vielä kuin järjestyksen  ylläpitämiseen. Asioita ei pidä tehdä siten, että siinä on joku matemaattinen 50/50 sääntö, vaan siten mikä sopii itselle, missä on hyvä ja mistä nauttii. Sitten kun dynamiikka on kunnossa niin molemmat tuovat yhdessä oloon paljon vaikka se ei aina olisi 50/50.

Tämä on hauska, sillä tämä menee jo niin överin puolelle, että tätä ei pysty kukaan ottamaan todesta. Toisin kuin tekstissä irvaillaan, kotityöt ovat töitä, eivät huvia, siksi niitä sanotaan kotitöiksi, eikä kotihuveiksi. Kotityöt ovat rasite, varsinkin jos käy kokopäivätyössä. Kokopäivätyökin vie sen pakollisen tuntimäärän, vaikka kuinka työ ei olisi ihmiselle henki ja elämä. Suurin osa päivästä kuluu tässä työssä, joka ilmeisesti ei konservatiivisen naisen tekemänä ole minkään arvoista, vaikka sen tekemisestä jopa maksetaan.

Aika huvittava ajatus on myös se, että mies puuhailisi muka lasten kanssa, sitten, kun he ovat oppineet nukkumaan kunnolla, syömään itse, käymään vessassa ja kaikkein rankin puolesta tekemisen vaihe olisi ohi. Kasvatukseen mies ei edelleenkään olisi valmis osallistumaan, vain leikkimiseen ja ajanviettoon lasten kanssa. Vaikka nyt olikin kyse palstatrollista, ikävä kyllä työteliään suomalaisen naisen kanssa moni mies laskee vielä nykyisinkin naisen harteille suurimman osan kotitöistä ja lastenkasvatusvastuusta, vaikka nainen käy täysipäiväisesti töissäkin. Suomalaisen naisen ei pitäisi olla niin vaatimaton ja velvollisuudentuntoinen, vaan varmistaa, että elämä ei ole vain toisten palvelemista. 

Tämän lisäksi tuntuu omituiselta, että nainen äitinä suostuisi järjestelyyn. Mitä oikeasti tapahtuisi, jos äiti joutuisi pitkäksi aikaa sairaalaan? Isä osaisi ainoastaan leikkiä lastensa kanssa? Kyllä molempien vanhempien pitää osallistua kaikkeen päivittäiseen perheessä tapahtuvaan, jotta saavat pidettyä jälkeläisensä edes hengissä ja vaatetettuina, jos toinen vanhempi makaa vaikkapa teholla. Molempien vanhempien on osattava laittaa ruokaa, vaihtaa vaippa, pestä pyykki ja tietää lasten sotut ja neuvolan numerot.

Meille itse asiassa kävi noin taaperoikäisen lapsen kanssa eli sairastuin vakavasti kotiäitinä ollessani ja olin pitkiä aikoja sairaalassa. Kotiin tultuani tietysti myös huonossa kunnossa, eikä ollut varmaa selviänkö elossa. Mies selvisi kaikesta hyvin, vaikka kodin siisteys ei ollutkaan ihan omaa tasoani ja ruokana oli valmisruokia. Ei kodin ja lasten hoitaminen ole kovin vaikeaa, sitä ei kannata tässä keskustelussa käyttää argumenttina, etteikö sitä tarvittaessa oppisi kaikki normaalijärkiset. 

Itselleni tuo kokemus oli osoitus siitä, että mies pysyy rinnalla ja rakastaa niinä huonoinakin päivinä. Naiset, jotka kovasti korostavat itsenäistä pärjäämistä eivät ehkä ihan jaksa uskoa siihen, että mies rakastaa, vaikkei nainen jonakin päivänä kykenisikään ansaitsemaan elantoa eikä hoitamaan edes niitä lapsia ja kotia.

Minä olen ollut pitkään kotona myös, osin sairauden vuoksi, mutta myös työelämässä. Meillä on niin hyvä taloudellinen tilanne, että minun ei ole tarvinnut käydä töissä kuin mielenvirkistykseksi. Siihen ei tarvitse sekoittaa mitään konservatiivisuutta välttämättä ollenkaan. Se kuulostaa vähän erikoiselta, vaikka minua voisi ehkä kuvata konservatiiviseksi, porvari kun olen jne. 

PS. En ole lukenut kaikkia viestejä, vain sieltä täältä, mutta lisään tähän vielä sen, että taloudelliset asiat ovat tärkeitä totta kai niin kuin moni toi esille. Voihan mieskin tosiaan jäädä työttömäksi tai sairastua vakavasti, joten jos taloustilanne on vain miehen tienaamisen varassa, voi perheelle tulla tukalat paikat. En siis suosittele omaa ratkaisuani muille kuin varakkaille ihmisille, joilla on taloudellista pelivaraa siinäkin tapauksessa, ettei miehen tuloja olisi käytettävissä. En myöskään suosittele kenellekään nuorelle naiselle, etteivät hankkisi ammattia itselleen. 

Mutta miksi tällaiseen keskusteluun, jossa etsitään "perinteistä, konservatiivista naista" (katson kuuluvani ryhmään) etsivän ketjuun on osallistunut valtaisa määrä naisia, jotka eivät kuulu tuohon ryhmään eivätkä haluaisi muidenkaan ryhtyvän kotiäideiksi tai -rouviksi? Veikkaan, että tämä kuuluu kulttuurisiin piirteisiin Suomessa eli naisen arvoa määrittää se mitä hän tekee työkseen ja ansaitsee (oman elantonsa vähintään) eikä niinkään se mitä hän on ihmisenä. Se on mielestäni aika konservatiivinen, perisuomalainen arvo, "työtä sinun pitää tehdä, jos aiot syödä", talonpoikainen arvo, kun taas sellaisissa maissa, jossa on yhteiskuntaluokkien välisiä eroja voidaan arvostaa muitakin arvoja enemmän. Ihmisen arvo ei tule työstä vaan enemmän hänen yhteiskunnallisesta asemastaan ja persoonastaan.

Tämä ei siis ollut mikään moite, vaan vain huomio siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa miehille ja naisille asetettuihin ideaaleihin. Naisen työteliäisyyttä on arvostettu enemmän maatalousyhteiskunnissa ja työtätekevissä yhteiskuntaluokissa, missä molempien panos on tarvittu elatukseen, kun taas ylemmissä yhteiskunnissa on arvostettu kauneutta, sivistyneisyyttä yms. kun ei ole ollut pakko käydä töissä, ei ehkä kummankaan. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä selkeämmin näkyy, että työn tekeminen on varakkaimpien joukossa ollut jopa häpeän aihe. Heille sopivat vaikkapa senaattorin tai maanomistajan roolit, mutta varsinainen työnteko ei ole kuulunut tapoihin, vaan se on ollut merkki elämän epäonnistumisesta. 

Olisi hyvä nähdä omien arvostuksien taakse vähän syvällisemmin, mistä ne oikein ovat peräisin, onko niille enää tarvetta?

Ihan siksi naiset kyseenalaistavat "perinteisiä rooleja", sillä taloudellinen riippuvaisuus miehestä tekee suhteesta epätasa-arvoisen ja pakottaa naisen olemaan parisuhteessa oman hyvinvointinsakin kustannuksella. Miten lähteä väkivaltaisesta tai alistavasta suhteesta, jos on taloudellisesti täysin riippuvainen miehestä?

Mitä tulee työntekoon, äärimmäisen harvinaisia ovat perheet, joissa kenenkään ei tarvitse tehdä työtä ja toimeentuloa.

Pointtini siis oli, että naisen taloudellisen riippumattomuuden korostaminen on se konservatiivinen arvo Suomessa, joka on perustaltaan köyhä, maatalousvaltainen yhteiskunta, missä on pienet yhteiskunnalliset erot. Perheillä on ollut vain vähän rahaa käytettävissä, mies on voinut juoda naisenkin rahat, vaikka tämä töissä olisi käynytkin. Ei naisten töissäkäynti pelasta pahoilta miehiltä ja perhe-elämän ongelmilta, keskustelu on sikäli vähän yksipuolista. Taloudellisen tilanteen ymmärtäminen on tärkeää kaikille naisille ja miehille myös. 

Niin. Minä ymmärrän sen niin, että Suomessa Nallen tavoin tienaavat on niin harvassa, ettei kotirouvainstituutio koskaan päässyt kehittymään. Hyvä niin.

En siis itsekään töitä tekisi jos olisin Nallen vaimo, vaan kun ne Nallet on Suomessa tosi harvassa. 

Voisit olla itse naisen kuin Nalle, jos olisit ruotsalainen. Suomalaiset ovat pohjoismaiden köyhin kansa. Mutta ei nyt ihan niinkään varakas tarvitse olla, jotta voi jäädä kotirouvaksi tai töiden tekemistä harrastelemaan ja vielä useammille se on mahdollista työuran loppupuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valo deitti. Siellä on kristittyjä naisia.

Kristitty nainen vaan ei tarkoita, että olisi vanhanaikainen ja konservatiivinen!!

ei toki. se tarkoittaa vain, että uskot mielikuvitusolentoihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Mitä hellvetin johtajuutta? Kerro jo mitä se on. Kun normaalissa perheessä ei tarvita johtajia ja alaisia, siinä on vaan perheenjäseniä.

Kyllä sitä johtajuutta tarvitaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain yhdellä ihmisellä on oikeus päättää kaikesta. Sellainen nainen, joka ei voi hyväksyä johtajuutta, haluaa itse olla johtaja perheessä. Meidän perheessä minä päätän joistakin asioista, vaimo taas toisista ja lapset saavat päättää joistakin asioista. Se kasvattaa jokaisen myös kantamaan vastuuta omista päätöksistään.

Kerropa lisää noista asioista, joista sinä päätät. Vaikka minä miten mietin oman parisuhteen kohdalla, en keksi yhtään asiaa, jossa vain toisella olisi päätäntävalta koko perhettä koskevissa asioissa.

Tuhlaisin vain aikaani, koska jo kysymyksesi kertoo vahvasta asenteellisuudestasi, sekä siitä, ettet edes käsitä mitä tarkoitin. Usko pois, olen jo tähän ikään kokeillut sitäkin, että kaikesta päätetään porukalla ja siitä ei tule kuin sekamelska.

En usko. Et osaa, jos lopputulos on kaaos. Tai sitten se toinen on ihan idiootti, mutta kukaan ei pakota valitsemaan sellaista.

Jos puoliso on sopiva, ei tarvitse edes juuri tehdä kompromissejäkään, koska molemmat toivoo elämältä samaa. Aika reppana on, jos ainoa muoto millä pärjää on se että  aina itse diktaattorina päättää kaikesta.

Toistan: "ettet edes käsitä mitä tarkoitin."

Huomaatko miten yrität nyt tässä sananvaihdossammekin olla johtaja ja päättää täysin väärin, miten me perheessä tehdään kukin eri alueilla päätöksiä. Ja näet myös reppanoita ja diktaattoreita.

Alan epäillä sinua trolliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta konservatiivisuus yleensä tarkoittaa sitä että nainen hoitaa kodin ja lapset, eikö totta? Eikö ole epäreilua että nainen ja mies käyvät kumpikin ensin töissä ja sitten vain toinen hoitaa kodin ja lapset siihen päälle? Sen sijaan että asiat tehtäisiin modernisti puoliksi?

Toki mieskin osallistuu lasten kanssa touhuiluun, siinä kohtaa kun ne ovat hieman vanhempia. Konservatiivinen nainen ei koe kodinhoitoa rasitteena, vaan puhdas ja järjestyksessä oleva koti on enemmänkin kunnia asia, aivan kuten miehelle hyvä auto. Saahan niitä lasten leluja olla siellä ja koiran karvoja yms. mutta sellainen tietty suhtautuminen kotiin. Täällä on paljon sellaisia, joiden vanhemmilla ja itselläänkin oli niitä "Tertun keittiö on kodin sydän" plakaateja keittiössä. Ja niin oli, kuin myös Liisan ja Annelin...

Mies harrastaa lasten kanssa, toki viettää aikaa eikä jätä kaikkea naiselle. Kun naisella on fiksu työ jossa suoriutuu hyvin, mutta joka ei ole hänelle henki ja elämä, niin kyllä sitä jää vapaa-aikaa muuhunkin vielä kuin järjestyksen  ylläpitämiseen. Asioita ei pidä tehdä siten, että siinä on joku matemaattinen 50/50 sääntö, vaan siten mikä sopii itselle, missä on hyvä ja mistä nauttii. Sitten kun dynamiikka on kunnossa niin molemmat tuovat yhdessä oloon paljon vaikka se ei aina olisi 50/50.

Tämä on hauska, sillä tämä menee jo niin överin puolelle, että tätä ei pysty kukaan ottamaan todesta. Toisin kuin tekstissä irvaillaan, kotityöt ovat töitä, eivät huvia, siksi niitä sanotaan kotitöiksi, eikä kotihuveiksi. Kotityöt ovat rasite, varsinkin jos käy kokopäivätyössä. Kokopäivätyökin vie sen pakollisen tuntimäärän, vaikka kuinka työ ei olisi ihmiselle henki ja elämä. Suurin osa päivästä kuluu tässä työssä, joka ilmeisesti ei konservatiivisen naisen tekemänä ole minkään arvoista, vaikka sen tekemisestä jopa maksetaan.

Aika huvittava ajatus on myös se, että mies puuhailisi muka lasten kanssa, sitten, kun he ovat oppineet nukkumaan kunnolla, syömään itse, käymään vessassa ja kaikkein rankin puolesta tekemisen vaihe olisi ohi. Kasvatukseen mies ei edelleenkään olisi valmis osallistumaan, vain leikkimiseen ja ajanviettoon lasten kanssa. Vaikka nyt olikin kyse palstatrollista, ikävä kyllä työteliään suomalaisen naisen kanssa moni mies laskee vielä nykyisinkin naisen harteille suurimman osan kotitöistä ja lastenkasvatusvastuusta, vaikka nainen käy täysipäiväisesti töissäkin. Suomalaisen naisen ei pitäisi olla niin vaatimaton ja velvollisuudentuntoinen, vaan varmistaa, että elämä ei ole vain toisten palvelemista. 

Tämän lisäksi tuntuu omituiselta, että nainen äitinä suostuisi järjestelyyn. Mitä oikeasti tapahtuisi, jos äiti joutuisi pitkäksi aikaa sairaalaan? Isä osaisi ainoastaan leikkiä lastensa kanssa? Kyllä molempien vanhempien pitää osallistua kaikkeen päivittäiseen perheessä tapahtuvaan, jotta saavat pidettyä jälkeläisensä edes hengissä ja vaatetettuina, jos toinen vanhempi makaa vaikkapa teholla. Molempien vanhempien on osattava laittaa ruokaa, vaihtaa vaippa, pestä pyykki ja tietää lasten sotut ja neuvolan numerot.

Meille itse asiassa kävi noin taaperoikäisen lapsen kanssa eli sairastuin vakavasti kotiäitinä ollessani ja olin pitkiä aikoja sairaalassa. Kotiin tultuani tietysti myös huonossa kunnossa, eikä ollut varmaa selviänkö elossa. Mies selvisi kaikesta hyvin, vaikka kodin siisteys ei ollutkaan ihan omaa tasoani ja ruokana oli valmisruokia. Ei kodin ja lasten hoitaminen ole kovin vaikeaa, sitä ei kannata tässä keskustelussa käyttää argumenttina, etteikö sitä tarvittaessa oppisi kaikki normaalijärkiset. 

Itselleni tuo kokemus oli osoitus siitä, että mies pysyy rinnalla ja rakastaa niinä huonoinakin päivinä. Naiset, jotka kovasti korostavat itsenäistä pärjäämistä eivät ehkä ihan jaksa uskoa siihen, että mies rakastaa, vaikkei nainen jonakin päivänä kykenisikään ansaitsemaan elantoa eikä hoitamaan edes niitä lapsia ja kotia.

Minä olen ollut pitkään kotona myös, osin sairauden vuoksi, mutta myös työelämässä. Meillä on niin hyvä taloudellinen tilanne, että minun ei ole tarvinnut käydä töissä kuin mielenvirkistykseksi. Siihen ei tarvitse sekoittaa mitään konservatiivisuutta välttämättä ollenkaan. Se kuulostaa vähän erikoiselta, vaikka minua voisi ehkä kuvata konservatiiviseksi, porvari kun olen jne. 

PS. En ole lukenut kaikkia viestejä, vain sieltä täältä, mutta lisään tähän vielä sen, että taloudelliset asiat ovat tärkeitä totta kai niin kuin moni toi esille. Voihan mieskin tosiaan jäädä työttömäksi tai sairastua vakavasti, joten jos taloustilanne on vain miehen tienaamisen varassa, voi perheelle tulla tukalat paikat. En siis suosittele omaa ratkaisuani muille kuin varakkaille ihmisille, joilla on taloudellista pelivaraa siinäkin tapauksessa, ettei miehen tuloja olisi käytettävissä. En myöskään suosittele kenellekään nuorelle naiselle, etteivät hankkisi ammattia itselleen. 

Mutta miksi tällaiseen keskusteluun, jossa etsitään "perinteistä, konservatiivista naista" (katson kuuluvani ryhmään) etsivän ketjuun on osallistunut valtaisa määrä naisia, jotka eivät kuulu tuohon ryhmään eivätkä haluaisi muidenkaan ryhtyvän kotiäideiksi tai -rouviksi? Veikkaan, että tämä kuuluu kulttuurisiin piirteisiin Suomessa eli naisen arvoa määrittää se mitä hän tekee työkseen ja ansaitsee (oman elantonsa vähintään) eikä niinkään se mitä hän on ihmisenä. Se on mielestäni aika konservatiivinen, perisuomalainen arvo, "työtä sinun pitää tehdä, jos aiot syödä", talonpoikainen arvo, kun taas sellaisissa maissa, jossa on yhteiskuntaluokkien välisiä eroja voidaan arvostaa muitakin arvoja enemmän. Ihmisen arvo ei tule työstä vaan enemmän hänen yhteiskunnallisesta asemastaan ja persoonastaan.

Tämä ei siis ollut mikään moite, vaan vain huomio siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa miehille ja naisille asetettuihin ideaaleihin. Naisen työteliäisyyttä on arvostettu enemmän maatalousyhteiskunnissa ja työtätekevissä yhteiskuntaluokissa, missä molempien panos on tarvittu elatukseen, kun taas ylemmissä yhteiskunnissa on arvostettu kauneutta, sivistyneisyyttä yms. kun ei ole ollut pakko käydä töissä, ei ehkä kummankaan. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä selkeämmin näkyy, että työn tekeminen on varakkaimpien joukossa ollut jopa häpeän aihe. Heille sopivat vaikkapa senaattorin tai maanomistajan roolit, mutta varsinainen työnteko ei ole kuulunut tapoihin, vaan se on ollut merkki elämän epäonnistumisesta. 

Olisi hyvä nähdä omien arvostuksien taakse vähän syvällisemmin, mistä ne oikein ovat peräisin, onko niille enää tarvetta?

Ihan siksi naiset kyseenalaistavat "perinteisiä rooleja", sillä taloudellinen riippuvaisuus miehestä tekee suhteesta epätasa-arvoisen ja pakottaa naisen olemaan parisuhteessa oman hyvinvointinsakin kustannuksella. Miten lähteä väkivaltaisesta tai alistavasta suhteesta, jos on taloudellisesti täysin riippuvainen miehestä?

Mitä tulee työntekoon, äärimmäisen harvinaisia ovat perheet, joissa kenenkään ei tarvitse tehdä työtä ja toimeentuloa.

Pointtini siis oli, että naisen taloudellisen riippumattomuuden korostaminen on se konservatiivinen arvo Suomessa, joka on perustaltaan köyhä, maatalousvaltainen yhteiskunta, missä on pienet yhteiskunnalliset erot. Perheillä on ollut vain vähän rahaa käytettävissä, mies on voinut juoda naisenkin rahat, vaikka tämä töissä olisi käynytkin. Ei naisten töissäkäynti pelasta pahoilta miehiltä ja perhe-elämän ongelmilta, keskustelu on sikäli vähän yksipuolista. Taloudellisen tilanteen ymmärtäminen on tärkeää kaikille naisille ja miehille myös. 

Niin. Minä ymmärrän sen niin, että Suomessa Nallen tavoin tienaavat on niin harvassa, ettei kotirouvainstituutio koskaan päässyt kehittymään. Hyvä niin.

En siis itsekään töitä tekisi jos olisin Nallen vaimo, vaan kun ne Nallet on Suomessa tosi harvassa. 

Voisit olla itse naisen kuin Nalle, jos olisit ruotsalainen. Suomalaiset ovat pohjoismaiden köyhin kansa. Mutta ei nyt ihan niinkään varakas tarvitse olla, jotta voi jäädä kotirouvaksi tai töiden tekemistä harrastelemaan ja vielä useammille se on mahdollista työuran loppupuolella.

*naisena. 

Sekin oletus tuntuu täällä sekä miehillä että naisilla olevan, että vain mies voi olla varakas. Kyllähän Suomessa ja muuallakin länsimaissa myös tyttäret perivät. Joku ihmeellinen oletus on tuo, ettei varakkaita naisia ole olemassa, ja kaikkien pitää painaa niska hiessä töitä, jotta ansaitsevat kunnioituksen muilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Mitä hellvetin johtajuutta? Kerro jo mitä se on. Kun normaalissa perheessä ei tarvita johtajia ja alaisia, siinä on vaan perheenjäseniä.

Feministinaiset Suomessa etsivät jatkuvasti tilaisuuksia haastaa riitaa miehen kanssa parisuhteessa.

Jos feministinaisen parisuhde on pelkkää vääntämistä ja riitelyä, niin feministinainen ottaa eron. Se on mahdollista, koska feministinaisella on omat tulot eikä hän ole taloudellisesti riippuvainen miehestään.

Sen takia Suomessa on niin paljon sinkkuja ja lapsettomuutta kun lapset ovat saaneet vääränlaisen sukupuolikasvatuksen. Lapset kasvatetaan sellaisilla opeilla, jotka eivät toimi aikuisena parisuhteessa.

Höpö höpö. Nuorilla se tasa-arvo on ihan itsestäänselvyys, esim. isyysvapaat on normaali asia. Sinä tässä olet jäänyt jonnekin 1950-luvun amerikkalaiseen unelmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa jonka tiedän on koulut keskeyttänyt mt-ongelmainen. Perinteisten roolien haikailu on ehkä vain sitä, ettei pärjää nykymaailmassa ja kotiäidin rooli kuulostaa helpommalta.

Suomalaisten naisten pitäisi ottaa oppia venäläisistä naisista. Vaikka nainen on uranainen, niin silti pitää naisella olla sisäsyntyinen tarve panostaa kaikkensa ulkonäön parantamiseen. Toinen asia, mikä suomalaisen naisen pitäisi omaksua, on miehen luontainen johtajuus parisuhteessa. Venäjällä todella älykkäät naisetkin odottavat miehen johtajuutta parisuhteessa. Nämä kaksi asiaa pitäisi suomalaisten naisten tajuta. Tällöin parisuhde hyvän miehen kanssa olisi huomattavasti helpompaa.

Monta naista sinä tunnet ylipäätään? Minä nimittäin olen syntynyt Venäjällä, eikä tuo kuvaus pidä yhtään paikkansa. Mies kyllä rahoittaa ihan kaiken, mutta sitten pitää olla kukkia ja ulkomaanmatkoja, halvalla saati ilmaiseksi ne naiset ei todellakaan tee mitään. Avioerot ja yh:t ovat hyvin tavallisia. Siellä on kyllä naisia joita Suomeen houkuttaa elintaso, mutta kun on pysyvät oleskeluluvat kädessä se ukko saa äkkiä kenkää. Tuilla eläjät ei ole haluttuja sielläkään, nuo naiset voi valita rikkaammat.

Mutta trollihan sinä olet, sinut tunnistettiin kauan sitten. Ei mitään naista, onneksi.

Minulla on venäläinen naisystävä, joka tienaa omat rahansa mutta on silti henkisesti naisellinen.

Mitä se tarkoittaa? Ei venäläinen nainen ole mikään palvelija, jos käy töissä. Jos taas puhutaan niistä meikeistä ja hepenistä, ne naiset on kalliita ylläpitää.

Vaikka venäläisellä naisella on omaa rahaa, niin hän silti odottaa miehen johtajuutta parisuhteessa. Suomessa uranainen väistämättä haluaa valtataistelun miehen kanssa parisuhteessa. Se ei vaan toimi.

Mitä hellvetin johtajuutta? Kerro jo mitä se on. Kun normaalissa perheessä ei tarvita johtajia ja alaisia, siinä on vaan perheenjäseniä.

Feministinaiset Suomessa etsivät jatkuvasti tilaisuuksia haastaa riitaa miehen kanssa parisuhteessa.

Jos feministinaisen parisuhde on pelkkää vääntämistä ja riitelyä, niin feministinainen ottaa eron. Se on mahdollista, koska feministinaisella on omat tulot eikä hän ole taloudellisesti riippuvainen miehestään.

Sen takia Suomessa on niin paljon sinkkuja ja lapsettomuutta kun lapset ovat saaneet vääränlaisen sukupuolikasvatuksen. Lapset kasvatetaan sellaisilla opeilla, jotka eivät toimi aikuisena parisuhteessa.

Minä olen feministiyh-äidin kasvattama ja hienosti meillä on toiminut parisuhde jo 15 vuotta, lapsiakin on 2. Millainen on mielestäsi vääränlainen sukupuolikasvatus? Ai se on ostin tyttärilleni sinisiä vaatteita ja kuormurin? Kun kysyn haluavatko he isoina lentäjiksi tai arkeologeiksi? Kun kerron heille että parisuhteessa on oikeus odottaa myös toiselta osapuolelta vastuunkantoa? Feministi olen, kuten miehenikin.

Se kotirouva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta konservatiivisuus yleensä tarkoittaa sitä että nainen hoitaa kodin ja lapset, eikö totta? Eikö ole epäreilua että nainen ja mies käyvät kumpikin ensin töissä ja sitten vain toinen hoitaa kodin ja lapset siihen päälle? Sen sijaan että asiat tehtäisiin modernisti puoliksi?

Toki mieskin osallistuu lasten kanssa touhuiluun, siinä kohtaa kun ne ovat hieman vanhempia. Konservatiivinen nainen ei koe kodinhoitoa rasitteena, vaan puhdas ja järjestyksessä oleva koti on enemmänkin kunnia asia, aivan kuten miehelle hyvä auto. Saahan niitä lasten leluja olla siellä ja koiran karvoja yms. mutta sellainen tietty suhtautuminen kotiin. Täällä on paljon sellaisia, joiden vanhemmilla ja itselläänkin oli niitä "Tertun keittiö on kodin sydän" plakaateja keittiössä. Ja niin oli, kuin myös Liisan ja Annelin...

Mies harrastaa lasten kanssa, toki viettää aikaa eikä jätä kaikkea naiselle. Kun naisella on fiksu työ jossa suoriutuu hyvin, mutta joka ei ole hänelle henki ja elämä, niin kyllä sitä jää vapaa-aikaa muuhunkin vielä kuin järjestyksen  ylläpitämiseen. Asioita ei pidä tehdä siten, että siinä on joku matemaattinen 50/50 sääntö, vaan siten mikä sopii itselle, missä on hyvä ja mistä nauttii. Sitten kun dynamiikka on kunnossa niin molemmat tuovat yhdessä oloon paljon vaikka se ei aina olisi 50/50.

Tämä on hauska, sillä tämä menee jo niin överin puolelle, että tätä ei pysty kukaan ottamaan todesta. Toisin kuin tekstissä irvaillaan, kotityöt ovat töitä, eivät huvia, siksi niitä sanotaan kotitöiksi, eikä kotihuveiksi. Kotityöt ovat rasite, varsinkin jos käy kokopäivätyössä. Kokopäivätyökin vie sen pakollisen tuntimäärän, vaikka kuinka työ ei olisi ihmiselle henki ja elämä. Suurin osa päivästä kuluu tässä työssä, joka ilmeisesti ei konservatiivisen naisen tekemänä ole minkään arvoista, vaikka sen tekemisestä jopa maksetaan.

Aika huvittava ajatus on myös se, että mies puuhailisi muka lasten kanssa, sitten, kun he ovat oppineet nukkumaan kunnolla, syömään itse, käymään vessassa ja kaikkein rankin puolesta tekemisen vaihe olisi ohi. Kasvatukseen mies ei edelleenkään olisi valmis osallistumaan, vain leikkimiseen ja ajanviettoon lasten kanssa. Vaikka nyt olikin kyse palstatrollista, ikävä kyllä työteliään suomalaisen naisen kanssa moni mies laskee vielä nykyisinkin naisen harteille suurimman osan kotitöistä ja lastenkasvatusvastuusta, vaikka nainen käy täysipäiväisesti töissäkin. Suomalaisen naisen ei pitäisi olla niin vaatimaton ja velvollisuudentuntoinen, vaan varmistaa, että elämä ei ole vain toisten palvelemista. 

Tämän lisäksi tuntuu omituiselta, että nainen äitinä suostuisi järjestelyyn. Mitä oikeasti tapahtuisi, jos äiti joutuisi pitkäksi aikaa sairaalaan? Isä osaisi ainoastaan leikkiä lastensa kanssa? Kyllä molempien vanhempien pitää osallistua kaikkeen päivittäiseen perheessä tapahtuvaan, jotta saavat pidettyä jälkeläisensä edes hengissä ja vaatetettuina, jos toinen vanhempi makaa vaikkapa teholla. Molempien vanhempien on osattava laittaa ruokaa, vaihtaa vaippa, pestä pyykki ja tietää lasten sotut ja neuvolan numerot.

Meille itse asiassa kävi noin taaperoikäisen lapsen kanssa eli sairastuin vakavasti kotiäitinä ollessani ja olin pitkiä aikoja sairaalassa. Kotiin tultuani tietysti myös huonossa kunnossa, eikä ollut varmaa selviänkö elossa. Mies selvisi kaikesta hyvin, vaikka kodin siisteys ei ollutkaan ihan omaa tasoani ja ruokana oli valmisruokia. Ei kodin ja lasten hoitaminen ole kovin vaikeaa, sitä ei kannata tässä keskustelussa käyttää argumenttina, etteikö sitä tarvittaessa oppisi kaikki normaalijärkiset. 

Itselleni tuo kokemus oli osoitus siitä, että mies pysyy rinnalla ja rakastaa niinä huonoinakin päivinä. Naiset, jotka kovasti korostavat itsenäistä pärjäämistä eivät ehkä ihan jaksa uskoa siihen, että mies rakastaa, vaikkei nainen jonakin päivänä kykenisikään ansaitsemaan elantoa eikä hoitamaan edes niitä lapsia ja kotia.

Minä olen ollut pitkään kotona myös, osin sairauden vuoksi, mutta myös työelämässä. Meillä on niin hyvä taloudellinen tilanne, että minun ei ole tarvinnut käydä töissä kuin mielenvirkistykseksi. Siihen ei tarvitse sekoittaa mitään konservatiivisuutta välttämättä ollenkaan. Se kuulostaa vähän erikoiselta, vaikka minua voisi ehkä kuvata konservatiiviseksi, porvari kun olen jne. 

PS. En ole lukenut kaikkia viestejä, vain sieltä täältä, mutta lisään tähän vielä sen, että taloudelliset asiat ovat tärkeitä totta kai niin kuin moni toi esille. Voihan mieskin tosiaan jäädä työttömäksi tai sairastua vakavasti, joten jos taloustilanne on vain miehen tienaamisen varassa, voi perheelle tulla tukalat paikat. En siis suosittele omaa ratkaisuani muille kuin varakkaille ihmisille, joilla on taloudellista pelivaraa siinäkin tapauksessa, ettei miehen tuloja olisi käytettävissä. En myöskään suosittele kenellekään nuorelle naiselle, etteivät hankkisi ammattia itselleen. 

Mutta miksi tällaiseen keskusteluun, jossa etsitään "perinteistä, konservatiivista naista" (katson kuuluvani ryhmään) etsivän ketjuun on osallistunut valtaisa määrä naisia, jotka eivät kuulu tuohon ryhmään eivätkä haluaisi muidenkaan ryhtyvän kotiäideiksi tai -rouviksi? Veikkaan, että tämä kuuluu kulttuurisiin piirteisiin Suomessa eli naisen arvoa määrittää se mitä hän tekee työkseen ja ansaitsee (oman elantonsa vähintään) eikä niinkään se mitä hän on ihmisenä. Se on mielestäni aika konservatiivinen, perisuomalainen arvo, "työtä sinun pitää tehdä, jos aiot syödä", talonpoikainen arvo, kun taas sellaisissa maissa, jossa on yhteiskuntaluokkien välisiä eroja voidaan arvostaa muitakin arvoja enemmän. Ihmisen arvo ei tule työstä vaan enemmän hänen yhteiskunnallisesta asemastaan ja persoonastaan.

Tämä ei siis ollut mikään moite, vaan vain huomio siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa miehille ja naisille asetettuihin ideaaleihin. Naisen työteliäisyyttä on arvostettu enemmän maatalousyhteiskunnissa ja työtätekevissä yhteiskuntaluokissa, missä molempien panos on tarvittu elatukseen, kun taas ylemmissä yhteiskunnissa on arvostettu kauneutta, sivistyneisyyttä yms. kun ei ole ollut pakko käydä töissä, ei ehkä kummankaan. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä selkeämmin näkyy, että työn tekeminen on varakkaimpien joukossa ollut jopa häpeän aihe. Heille sopivat vaikkapa senaattorin tai maanomistajan roolit, mutta varsinainen työnteko ei ole kuulunut tapoihin, vaan se on ollut merkki elämän epäonnistumisesta. 

Olisi hyvä nähdä omien arvostuksien taakse vähän syvällisemmin, mistä ne oikein ovat peräisin, onko niille enää tarvetta?

Ihan siksi naiset kyseenalaistavat "perinteisiä rooleja", sillä taloudellinen riippuvaisuus miehestä tekee suhteesta epätasa-arvoisen ja pakottaa naisen olemaan parisuhteessa oman hyvinvointinsakin kustannuksella. Miten lähteä väkivaltaisesta tai alistavasta suhteesta, jos on taloudellisesti täysin riippuvainen miehestä?

Mitä tulee työntekoon, äärimmäisen harvinaisia ovat perheet, joissa kenenkään ei tarvitse tehdä työtä ja toimeentuloa.

Pointtini siis oli, että naisen taloudellisen riippumattomuuden korostaminen on se konservatiivinen arvo Suomessa, joka on perustaltaan köyhä, maatalousvaltainen yhteiskunta, missä on pienet yhteiskunnalliset erot. Perheillä on ollut vain vähän rahaa käytettävissä, mies on voinut juoda naisenkin rahat, vaikka tämä töissä olisi käynytkin. Ei naisten töissäkäynti pelasta pahoilta miehiltä ja perhe-elämän ongelmilta, keskustelu on sikäli vähän yksipuolista. Taloudellisen tilanteen ymmärtäminen on tärkeää kaikille naisille ja miehille myös. 

Nykyisin yhä useampi nainen syö ja juo perheen rahat.

Perhe ei ole kovin varakas, jos sen voi syödä vararikkoon, mutta juomalla sen kyllä saa raunioiksi sukupuolesta riippumatta. Sekä miehet että naiset myös osaavat kupata toiselta rahat, jos sellaiseen ihmiseen haksahtaa.