Nolottaako jokin kasvatukseen liittyvä asia!
Minua nolottaa se, kun esikoinen oli 10 kk ja pisteli hiekkalaatikolla hiekkaa suuhun, enkä kieltänyt häntä! Tuttava lastentarhanope sattui näkemään ja kysyi aidosti hämmästyneenä, miksen kiellä tai estä lastani. Olin juuri lukenut lehtijutun, jossa kirjoitettiin, että lapsen pitää antaa maistelemalla tutustua ympäröivään maailmaan :)
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 11:16"]Meillä ei ole ollut isompien lasten elämässä juurikaan rajoja, kun olivat pieniä, alle 4-vuotiaita. En kokenut tarpeelliseksi kieltää vaikka sohvalla kiipeilyä tai vaatinut pesemään käsiä ennen ruokailua. Joskus meillä syötiin spagettia sormilla olohuoneen lattialla viltin päällä. Nyt kun ovat isompia,vanhin menee jo kolmannelle luokalle, on tuntunut nololta, etten kasvattanut näihin perusasioihin pienempänä. Pienin lapsi on kasvanut alusta alkaen paljon rajoitetummin. Ei ehkä yhtä tiukoilla rajoilla kuin joissain tuttavaperheissä, sillä minusta lapsen pitää saada kokeilla asioita, eikä nukkumaankaan ole välttämätöntä mennä minuutilleen klo 20.
[/quote]
Suomessa nyt on sellainen sääntökulttuuri että oksat pois. Kun ollaan oltu etelässä lomilla, lapset juoksee ympäri ravintolaa, kun aikuiset seurustelee. Lapsia ihaillaan avoimesti eikä monestikaan lomilla näe muita kuin suomalaisia "pikku-aikuisia" ja ehkä ranskalaisia. En ole halunnut tytärtäni pakottaa kovaan kuriin, eli minullakin on vähän sellainen asenne, että välillä voi syödä sormin vaikka olohuoneessa tai hyppiä sängyllä, pääasia että on hauskaakin arjessa. Ei ole maailmanloppu, jos ei käyttäydy kuin armeijan sulkeisissa.
Minusta on noloa, jos lapsi huutelee aikuisten puheen päälle. Minun lapseni tekevät sitä ihan koko ajan. Jos puhun naapurin kanssa, lapset tulevat huutamaan väliin tai kysymään, mitä sä äiti sanoit, ai mennäänkö me mökille perjantaina. Yritän nopeasti vastata, että joo, mennään, mutta odota kun äiti puhuu nyt naapurin kanssa. Ja lapsi kohta jatkaa huutelua aikuisten puheen päälle, että äiti, äiti, kuuntele, ollaanko me siellä mökillä kauan.
Meillä saa liikaa sokeria ja se on todella noloa. Iltapala saattaa olla hedelmä ja jukurtti tai leipä ja maistettu Viilis-viili. Puuroa ei syödä iltaisin, kun lapset ei osaa syödä sitä ilman hilloa tai sokeria. Vaikka yritän karsia pullat pois ruokavaliosta, isovanhemmat oikein tuputtaa jotain lettuja ja pullia. Jäätelöä tarjoaa mummi joka päivä, kun lapset käy siellä. Jouluna oltiin siellä 4 päivää ja lapsilla oli jatkuvasti pipari suussa, suklaakonvehdit nimittäin rajoitin aattoon ja joulupäivään.
Ei ne kasvattajat aina niin kummoisia olleet ennenkään. Meidän mummo sanoi, että hän istuttaa kusiaispesään kaikki, jotka sanoo kirosanan. Jos joku valitti, ettei jaksa syödä jotain ruokaa, mummo sanoi, että niin kauan istut, kunnes lautanen on tyhjä. Saunaan menosta yksin varoitteli, että saunan henki kostaa, jos lapsi menee saunaan ilman aikuista.
Käski vielä saunan ovelta kuuntelemaan, miten se henki sihisee (se oli kiuas, mutta lapsena uskoin saunan hengen sihisevän).
Minun veljeni perhe on muuten mukava, mutta niillä on niin kummalliset käytöstavat, että minua nolottaa niiden puolesta. Ja harmittaa myös omien lasten puolesta. Kun 9v. lapseni oli siellä yökylässä kesäloman alussa ja menin hakemaan kotiin, kuului pihalta karjaisu: "Nyt pojat juostaan munat vaahdossa!" Herranjestas sentään, naapurit oli omalla pihallaan puutarhatöissä. Veljen vaimo saattaa sanoa, että ei kannata mennä perse edellä puuhun tai käyttää muita sanontoja, jotka ei ihan lasten kuullen ole hyvää kasvatusta.
Heh! Syötin pojalle pilttiä purkista ja nuolin aina huomaamattani välissä lusikan. En edes tiedä, kuinka kauan olin tapaa jatkanut, kun rakas anoppi kerran huomautti, että karies tarttuu. Aika noloa! Tuttavani sanoi, että on hänkin tehnyt kummallisia juttuja: nielaisi aina kun lapsi nielaisee, ikään kuin vahvistaakseen lapsen syömistä.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:17"]Nolottaa kaikki vanhojen ihmisten kasvatusohjeet lapsille. Mummolla niitä riittää. Tässä joitakin: 1. Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa, tarkoittaa sitä, että lapsille ei saisi kertoa, mistä vauvat tulee jne. 2 Mummollapa on tuolla piilossa herkkuja kilteille lapsille, jotka syö koko lautasen tyhjäksi (ja lapset pakotetaan ylensyöntiin, koska eivät voi vastustaa niitä herkkuja) 3. Ei minun nuoruudessa juostu pyhinä missään kavereiden luona, tarkoittaa sitä, ettei nykyäänkään saisi leikkiä kavereiden kanssa, jos sattuu olemaan pyhäpäivä 4. Tytöille ja pojille sallitaan eri asioita, eli jos tyttö juoksee sisällä, sanotaan, että onpa villi tyttölapsi, mutta jos poika juoksee, todetaan, että pojat on poikia.
[/quote]
Minua taas nolottaa, jos pitäisi kertoa vaikka mistä lapset saa alkunsa. Höpötän munasoluista ja siittiösoluista. Minä myös olen tuollainen, että lupaan herkun, jos lapsi syö reippaasti (yksi lapsistani on hyvin nirso ruuan suhteen). Enkä myöskään anna lasten juosta hakemassa kavereita ulos, jos on vaikka pääsiäinen tai joulu tai muu suurpyhä. Meillä taitaa olla aika "mummo" kasvatus.
On nolottanut, kun 8-vuotias poika tekee typeryyksiä kasvatuksesta riippumatta. Esim. viime syksynä olin juuri sanonut, että kenenkään pihoilta ei saa mennä ottamaan omenoita. Kun ajoin autolla kauppaan, näin meidän pojan kaverinsa kanssa kiipeilemässä aidan yli kurotellen ja poimimassa talon puusta omenoita. En tiedä, oliko nolompaa, että juuri olin kieltänyt asiaa tekemästä eikä ollut totellut vai että sen talon ikkunasta näkyy sinne aidalle ja omenapuulle päin.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 22:43"][quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 22:14"]Meillä ei kukaan perheestä kuulu kirkkoon, ja siksipä ei ole kasvatettu kristillisiin tapoihin. Poitsu täyttää 10 ja kun käytiin matkoilla kirkossa, hän alkoi laulaa siellä melko härskiä laulua. Kaverin kotona oli illalla lausuttu iltarukous ja sama poitsu oli kovalla äänellä todennut, että ei helvett, mitä touhua... Ehkä pitäisi opettaa, mitä se helvetti uskovaisilla tarkoittaa..,
[/quote]
Tää oli hauska! Vaikka kirkkoon kuulunkin. Kotona ja pyhäkoulussa laulettiin, että Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen jne. Leikin lapsena pihakoivussa istuvani Jumalan kämmenellä. Äiti sanoi, että kyllä häntä nolotti, kun huusin kerrostalon pihalla terveisiä Jumalan kämmeneltä kaikille ohikulkijoille. Itsepä kasvattivat kirkon arvoihin. Minä tulkitsin asioita konkreettisemmin.
[/quote]
Tästä tuli mieleen, että kerran puistossa sellainen ehkä nelivuotias tyttö oli mummonsa kanssa hiekkalaatikolla ja hän teki tomerasti hiekkakakkua ja taputti lapiolla muottia ja kovalla äänellä lausui "tule hyvä kakku, aamen! Ei paha kakku, aamen!", mummo siinä hillitsi "ei tuota tarvitse tässä sanoa perään" :D
Minä kielsin lastani valehtemasta, kun hän väitti nähneensä ison rotan naapurin pihalla. Sitten kun hän toisen kerran sanoi, että siellä halkopinossa asuu isohampainen, pitkähäntäinen rotta, minä sanoin, että nyt loppuu sen Disneyn elokuvan katselu ja valehtelu. Arvatkaas, mikä sieltä naapurin halkopinosta kipitti meidän omalle pihalle, kun hain eräänä aamuna lehteä: iso, lihava rotta! Älysin hävetä lapseni saamia moitteita.
Minulla on myös kirkkoon liittyviä tapauksia, koska siellä tulee käytyä niin harvoin ja kasautuu paineet, että lapsi osaisi käyttäytyä. Kun viime talvena olimme tädin hautajaisissa, lapseni sanoi oikein kovalla äänellä papin puhuessa, että onpa pitkäveteinen mies! Isänsä nauraa hekotti penkissä ja se vasta minua nolottikin. Myöhemmin muistotilaisuudessa tädin mies kävi sanomassa, että onpa teidän lapsella laaja sanavarasto. En tiedä, luuliko hän meidän opettaneen tai peräti itse ensiksi kommentoineen, että on pitkäveteinen mies.
Minun tyttäreni on 5 vuotta, ja on vaikea mennä hänen kanssaan minnekään, missä saa ruokaa. Kotoa lähtiessä muistutan, että ruokaa ei saa moittia ja vaikka ei tykkäisi, niin sitä ei pidä sanoa ääneen. Viimeksi kummitätinsä kanssa kävi Rossossa, ja oli tiedottanut tarjoilijalle: "Ikinä en oo mitään näin pahaa syöny, siis yäk!". Tarjoilija oli käynyt kysymässä, maistuiko ruoka, eikä varmaan odottanut niin rehellisiä kommentteja. Kaupassa on maistelupöytiä joskus, ja sama tyttö haluaa maistella kaikkea. Jotain maitoherajuomaa oli kerran tarjolla ja tyttö ärjäisi, että tämähän on mennyt pilalle, kamalan makuista. Minä lempeästi selitin, että sinä et vaan pidä siitä, kun se on sinulle uuden makuista ja vie aikas, että makunystyrät tottuu siihen. Tyttö ei selitystä hyväksynyt, vaan tempaisi uuden pikkulasin pöydältä ja komensi, että maista nyt ite, jos et usko, kuinka hirveää tämä on, ihan pilalle mennyt. Kulautin juoman ja monen aikuisen tuijottaessa vastasin, että ihan hyvää ja jatkoin matkaa. Pahaa se kyllä oli.
Mua nolottaa, kun mies piereskelee ja röyhtäilee lasten kuullen. Kun mennään kylään, kumpi vaan lapsista voi päräyttää napakasti pierun ja kehuskella, että näin iskäkin tekee. Mä naama punaisena selitän, että ei oo kohtelias tapa. Näin on käynyt useammin kuin kerran.
Meillä ei kukaan perheestä kuulu kirkkoon, ja siksipä ei ole kasvatettu kristillisiin tapoihin. Poitsu täyttää 10 ja kun käytiin matkoilla kirkossa, hän alkoi laulaa siellä melko härskiä laulua. Kaverin kotona oli illalla lausuttu iltarukous ja sama poitsu oli kovalla äänellä todennut, että ei helvett, mitä touhua... Ehkä pitäisi opettaa, mitä se helvetti uskovaisilla tarkoittaa..,
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 12:19"]Minun veljeni perhe on muuten mukava, mutta niillä on niin kummalliset käytöstavat, että minua nolottaa niiden puolesta. Ja harmittaa myös omien lasten puolesta. Kun 9v. lapseni oli siellä yökylässä kesäloman alussa ja menin hakemaan kotiin, kuului pihalta karjaisu: "Nyt pojat juostaan munat vaahdossa!" Herranjestas sentään, naapurit oli omalla pihallaan puutarhatöissä. Veljen vaimo saattaa sanoa, että ei kannata mennä perse edellä puuhun tai käyttää muita sanontoja, jotka ei ihan lasten kuullen ole hyvää kasvatusta.
[/quote]
Kuulostavat ihan perus-persuilta. Näitä nyt on Suomi puolillaan. Junttiudesta on tehty suomalaisuutta. Joskus miettii, miten ja millaisia lapsia siellä perheissä kasvatetaan. Ja yllä taitaa olla siihen hyvä esimerkki :D
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 22:14"]Meillä ei kukaan perheestä kuulu kirkkoon, ja siksipä ei ole kasvatettu kristillisiin tapoihin. Poitsu täyttää 10 ja kun käytiin matkoilla kirkossa, hän alkoi laulaa siellä melko härskiä laulua. Kaverin kotona oli illalla lausuttu iltarukous ja sama poitsu oli kovalla äänellä todennut, että ei helvett, mitä touhua... Ehkä pitäisi opettaa, mitä se helvetti uskovaisilla tarkoittaa..,
[/quote]
Tää oli hauska! Vaikka kirkkoon kuulunkin. Kotona ja pyhäkoulussa laulettiin, että Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen jne. Leikin lapsena pihakoivussa istuvani Jumalan kämmenellä. Äiti sanoi, että kyllä häntä nolotti, kun huusin kerrostalon pihalla terveisiä Jumalan kämmeneltä kaikille ohikulkijoille. Itsepä kasvattivat kirkon arvoihin. Minä tulkitsin asioita konkreettisemmin.
Mulle taas sanottiin, että anna lapsen syödä hiekkaa, turhaan estän ja kauhistelen joka kertaa. Kuulemma päiväkodissakin annetaan ihan vapaasti syödä hiekkaa.
Nolottaa se, jos lapsi käyttäytyy uhmakkaasti kaupassa. Esikoisen kanssa jouduin pari kertaa lähtemään kaupasta, kun ei uskonut, ettei saa räplätä keksipaketteja tai etten osta karkkia/ jäätelöä. Hän on aina ollut uhmakas, kurin kautta pitää asiat opetella ja kuka määrää. Nuoremman tyttären kanssa tulee noloja tilanteita, kun ei ole pissahätä ja sitten kohta on pissa jo housussa. Talvella ainakin kahdesti rynnättiin kaupassa kesken ostosten teon vessaan ja molemmilla kerroilla housut jo märkänä. Todella noloa käydä sanomassa, että tytöltä saattoi valua vähän pissaa tuonne kaupan lattialle.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 22:46"]Mulle taas sanottiin, että anna lapsen syödä hiekkaa, turhaan estän ja kauhistelen joka kertaa. Kuulemma päiväkodissakin annetaan ihan vapaasti syödä hiekkaa.
[/quote]
No huh, eikö niillä tule maha kipeäksi? Tässä on hiekan ja lumen syömisen suhteen sama juttu, että mistä lapsi oppii, ettei niin pidä tehdä, jos kukaan ei koskaan kerro? Minun pojalta lohkesi päiväkodin pihalla hammas, onneksi maitohammas. Oli laittanut pikkukiviä suuhunsa ja pureskellut niitä. Olin jokseenkin vihainen, että aikuiset niin huonosti vahtivat. Vahinkohan se oli, mutta harmitti silti.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 23:09"][quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 22:12"]Meillä saa liikaa sokeria ja se on todella noloa. Iltapala saattaa olla hedelmä ja jukurtti tai leipä ja maistettu Viilis-viili. Puuroa ei syödä iltaisin, kun lapset ei osaa syödä sitä ilman hilloa tai sokeria. Vaikka yritän karsia pullat pois ruokavaliosta, isovanhemmat oikein tuputtaa jotain lettuja ja pullia. Jäätelöä tarjoaa mummi joka päivä, kun lapset käy siellä. Jouluna oltiin siellä 4 päivää ja lapsilla oli jatkuvasti pipari suussa, suklaakonvehdit nimittäin rajoitin aattoon ja joulupäivään.
[/quote]
No niin meilläkin! Nyt kun olivat kesäleirillä arkiviikon, siellä oli tarjottu jotain mehukatti-mehua kahdesti päivässä. Viime viikolla oli kaverisynttäreillä syöty kakkua ja karkkia myös. Viikonloppuna käytiin kylässä, jossa oli täytekakkua. Tänään oli lapsi saanut kaverin luona suklaajäätelön. Aivan järkkyä!
[/quote]lol :D