Lue keskustelun säännöt.
Harmittaa kun olen jäänyt elämässäni seksuaalisuudesta ja seksielämästä paitsi
05.02.2022 |
En käy baareissa, en juo alkoholia kovinkaan paljon. Nuoruudessa asuimme syrjäseudulla, jossa tyttöjä oli hyvin hyvin vähän ja lähimpään kaupunkiin 20 km. Luonnollisesti ajokortittomana tuolloin ei "kylillä" käyty tuosta noin vain.
Kun ilmapiiri yms oli mikä oli, niin tietenkin sitten 15-20 vuotiaana pelattiin tietokoneella. Kylässä asui muutama muukin poika. Tyttöjä oli vain pari ja nekin lestadiolaisperheistä.
Eli teininä en päässyt seksin makuun. En päässyt myöhemminkään. Vanhemmat eivät oikein ohjastaneet liikuntaan eikä myöskään pukeutumiseen oikealla tavalla. Teininä olinkin suhtkoht lihavassa kunnossa, kunnes armeijassa laihduin ja hoikistuin aivan merkittävästi. Mutta juna meni jo. Kun teininä oli itsetunto täysin alamaissa, niin enpä ole myöhemminkään uskaltanut lähestyä ketään enkä oikein tiedä edes missä ja miten lähestyä. Katselen tietenkin kauempaa viehättäviä naisia ihaillen. Lähestyä en uskalla.
Nyt 36-vuotiaana olen edelleen täysin vailla minkäänlaisia seksikokemuksia. Akateeminen koulutus, mutta enpä minä yliopistossakaan missään opiskelijabileissä käynyt. Mitä olisin siellä tehnyt?
Aikani kuluu pääosin töissä (etänä), talvella liikuntana punttisali (yksin) ja kesällä vaeltaminen/pyöräily (yksin),
Hankalaa on ja mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeammaksi elämä muuttuu. Joskus on ollut itsetuhoisiakin ajatuksia, mutta yleensä ne ovat hävinneet kun kesä on tullut ja päässyt vaeltamaan kunnolla.
M36
Kommentit (404)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NIin mitäpä minä olisin siellä opiskelijabileissä tehnyt, tai armeijan lomilla. Vaikka muut nyt tosin iski naisia. Mutta enpä hoksannut. Kun olin jo 18 niin eihän siinä iässä voi jos ei ole jo teininä...siis häh?
Heillä muilla oli se rohkeus ja itsetunto kohdallaan, niin uskalsivat lähestyä, koska olivat saaneet kokemuksia asiasta myös teininä.
AP
Väittäisin, että melko harvalla alle 18-vuotiaalla on kokemuksia. Outo asenne ap:lla.
Mitä sä oikein horiset? Teinithän panee ku kanit.
Ei pidä paikkaansa. Miesten ikä ensimmäisellä seksikerralla on tyypillisesti 18, tyttöjen 17. Miehistä vain alle 40 % on ollut yhdynnässä alle 17-vuotiaana, naisista 50 %. Osuus miehistä, joilla ei ole seksikokemuksia ennen 21 ikävuotta, on 20 %, ja naisista 10 %.
https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/miten-seksielaman-aloittaminen-o…
No teinejähän noi on. Vai mikä sun mielestä 18v ja 17v on?
Teinillä tarkoitetaan arkikielenkäytössä yleensä noin 14-17-vuotiaita. 18-vuotias on jo aikuinen. Suunnilleen 17-vuotiaasta ylöspäin puhutaan nuorista tai nuorista aikuisista. Se, että ensimmäinen seksikerta on tyypillisesti 17-18-vuotiaana, ei tarkoita, että siitä eteenpäin pantaisiin kuin kanit. Vanhempiensa kanssa asuvilla nuorilla ei ole rajattomasti mahdollisuuksia seksin harrastamiseen. Seksuaalisesti aktiivisin kausi ajoittunee opiskeluvuosille, siis ikävuosiin 18-25. Ne taas, jotka eivät jatka korkeakouluun, vakiintuvat keskimäärin nuorempina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tinderissä ei ole tavallisten miesten markkinat. Hakekaa internetistä tutkimustietoa asiasta jos ette muuten usko. Mikäli miehenä haluat sieltä naista, on sinun oltava kuvissa mm: hyvännäköinen, menestyvä, seikkailulinen, lihaksikas, maailmaa matkaava sekä ulospäinsuuntautunut. Tylsillä tavismiehillä mahdollisuudet onnistua Tinderissä nykyään ovat erittäin heikot. Sama juttu muillakin deittipalstoilla, on mennyt huomattavasti haasteelliseksi.
Täällä ei ihmiset tunnu ymmärtävän, että naiskokemuksista vaille jäänyt ihminen nyt ei vaan tosta noin mene muille juttelemaan. Miksi kukaa normaalin, sosiaalisen ja menestyvän elämän omaava onnistunut ihminen haluaisi tälläisen henkilön kanssa edes olla tekemisissä kun parempaakin on saatavilla?
Minä myös suosittelen lämpimästi paritansseja. Ensin kurssille, kun vanhemmat eivät sinua ilmeisesti opettaneet etkä armeijassakaan ollut "edustusjoukoissa"?
Miten lukion vanhojentanssit sujuivat?
Toisaalta, älä mene tanssikurssille, jos olet rytmitajuton. Se on tuskaa, jos nainen haluaisi vain tanssia.
Tosin parhaat miehet napataan nopeasti pois kuleksimasta, yksinoikeudelle, vaikkeivat oppisikaan perinteisiä, ihania paritansseja.
Vedenjakajia ovat hidas valssi ja rumba. Kokeile edes.
Muista, että kaikilla on kamalaa, toiset vaan peittää sen paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ja koneella istun kaikki päivät mutta enpä ole vielä keksinyt että sinnekin epätoivoiset naiset kirjoittelee. Oi voi, minä vaan pelailen.
Ja enhän tietysti 36- vuotiaanakaan voi lähteä minnekään harrastamaan, tai kielikurssille tai muulle kansanopiston kurssille, tai soittoruokalaan. Kun silloin teininä en. Kaikille muille miehille se nainen ilmestyy tyhjästä, vain minulle raukalle ei koska asuin pienenä syrjäseudulla. Töissäkään en käy eikä siellä ole yhtään naista vaikka kävisinkin.
Miksi pitää olla noin pilkallinen? Itse pystyn hyvin ymmärtämään aloittajan tilanteen. Itsellänikin on ollut suuria vaikeuksia ottaa kontaktia naisiin, varsinkin nuorena olin hyvin hiljainen. Tunnustan, että ensimmäinen seksikokemukseni oli 3-kymppisenä maksullisen kanssa. Suosittelen samaa aloittajallekin, jos asia vaivaa. Eihän se tietenkään korvaa seksiä rakkaussuhteessa, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Jostain syystä kuulun miehiin, joita naiset (ainakin ne naiset, joista itse olisin ollut kiinnostunut - enkä etsinyt mitään huippumallia) pitävät mielellään kavereina, mutten kelpaa seurustelukumppaniksi. Olen kuulemma hyvä keskustelija. Eräs nainen, johon tunsin voimakasta fyysistä vetoa, kertoi minun olevan pitkäjänteinen ja syvällinen - paljasti, ettei ole minusta kuitenkaan fyysisesti kiinnostunut. Itsekin olen akateemisesti koulutettu, normaalimittainen ja -painoinen, ulkonäöltäni muutenkin keskiverto.
Olin 18, kun kaverini r***kasi minut.
Sen jälkeen yhdynnät ovat pelkästään sattuneet ja koska en ole osannut pitää omia rajojani, en harrastanut seksiä omasta halustani.
Se oli pelkkää kidutusta, jopa hammaslääkärissä käyminen oli miellyttävämpää.
Terapeutti sitten käski lopettaa juomisen ja seksin harrastamisen ja se oli hyvä päätös.
Olen ollut ilman seksuaalisuutta about 15 vuotta. Masennuslääkityksen ansiosta minulla ei ollut oikein tunteita vuosiin. En siis ihastunut kehenkään.
En ole siis koskaan seurustellut.
Nyt, 36-vuotiaana olen saanut seksuaalisuuttani takaisin, sitä joka vietiin minulta. Miehet treffeillä olettaa, että voisivat suudella, mutta en pysty siihen, joten asiat kuivuvat kasaan. Jos teen jotain mitä en halua, mies alkaa ällöttää minua.
Ihastuin työkaveriin ja häntä halusin kovastikin. Mutta häntä ei kiinnostanut.
Eli yksin ollaan edelleen. Sinulla sentään on aikaa saada lapsia, minulla ei oikeastaan.
N36
Pk-seutu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NIin mitäpä minä olisin siellä opiskelijabileissä tehnyt, tai armeijan lomilla. Vaikka muut nyt tosin iski naisia. Mutta enpä hoksannut. Kun olin jo 18 niin eihän siinä iässä voi jos ei ole jo teininä...siis häh?
Heillä muilla oli se rohkeus ja itsetunto kohdallaan, niin uskalsivat lähestyä, koska olivat saaneet kokemuksia asiasta myös teininä.
AP
Olin teininä rimpula ja ikäistäni lapsellisempi, joten oli ihan selvää etten tulisi koskaan saamaan omalta kylältä tyttöystävää. Kukapa olisi huolinut eden vanhempana sitä poikaa joka vaikutti ihan kehariltamuiden silmissä. Itsetunto oli aivan nollassa, ja vain virnuilin hermostuneena vielä 18 täytettyäni baaritiskinnurkassa naisille, jos erehtyivät vahingossa vilkaisemaankaan minua. Kaverit iski naisia vasemmalta ja oikealta.
Olin 26 kun tapasin exäni. Menimme heti naimisiin ja teimme 2 lasta, joka jälkeen erosimme kun en kestänyt sitä kusetetuksitulemisen tunnetta. Mutta tuosta alkoikin sitten henkinen kasvu. 36-vuotiaana löysin nykyisen vaimoni, ihan randomisti kavereiden kekkereillä.
Vaimoni onkin nostanut itsetuntoani 250% tässä vuosien varrella.
Sitä vain että ei auta jäädä sinne menneisyyteen itkeskelemään jos mielii saada itsellensä mielekkään elämän. Mitään pahaa ei tapahdu sillä että saa pakit. Jos tuosta tunteesta ei pääse yli, niin se ei ole enää tervettä, ja silloin tarvitset ammattiapua.
Vierailija kirjoitti:
Minä myös suosittelen lämpimästi paritansseja. Ensin kurssille, kun vanhemmat eivät sinua ilmeisesti opettaneet etkä armeijassakaan ollut "edustusjoukoissa"?
Miten lukion vanhojentanssit sujuivat?
Toisaalta, älä mene tanssikurssille, jos olet rytmitajuton. Se on tuskaa, jos nainen haluaisi vain tanssia.
Tosin parhaat miehet napataan nopeasti pois kuleksimasta, yksinoikeudelle, vaikkeivat oppisikaan perinteisiä, ihania paritansseja.
Vedenjakajia ovat hidas valssi ja rumba. Kokeile edes.
Muista, että kaikilla on kamalaa, toiset vaan peittää sen paremmin.
Rumba on hyvä ja "sensuellinen" tanssi, jota voi tanssia miltei paikallaan. Hidas valssi oikeastaan kruunaa kaiken, mutta kun sitä ei voi täydessä laajuudessaan oikein tanssia kuin lähes tyhjässä salissa. Siinä kun muutamalla pyörähdyksellä mennään liikuntasalin päästä päähän. (sillon kun tanssi otetaan sen vaatimalla tunteella ja kumppanina on se "elämänsä ihastus/rakkaus". Enkä tarkoita tällä mitään häävalssia)
Mutta noin jos ajatellaan "parinmuodostusmielessä", niin paras tapa on se, että tanssii ne kaikkien karsastamat jenkat ja masurkatkin. Silloinhan puolet porukasta lähtee kahvi/huilaustauolle. Jos nämäkin ihan rohkeasti vaan vetää, niin ainakin vastapuoli näkee että mies on tosissaan. Kirjoitin mies sen vuoksi, että näillekin tansseille aina jonkinmoinen naisten rivistö muodostuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuleeko ap todella, että tässä kovin moni muukaan olisi teininä "päässyt seksin makuun"?
Vaikea kuvitella, että vielä 36-vuotiaalla voi olla tuollainen ajatusmaailma.
Joissakin ihmisissä ei vain ole sitä jotakin joka näkyy jo sekuntista ettei sitä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luuleeko ap todella, että tässä kovin moni muukaan olisi teininä "päässyt seksin makuun"?
Vaikea kuvitella, että vielä 36-vuotiaalla voi olla tuollainen ajatusmaailma.
Itse en pitäisi 36-vuotiasta teininä.
Mulla ei koskaan oo ollut säännöllistä seksielämää vaikka olen todella seksuaalinen. Ekan kerran harrastin seksiä 20 vuotiaana miehen kanssa josta en pitänyt yhtään. Alkoi vaan vituttaa olla neitsyt. Mulla syynä seksielämän puutteeseen on se etten tapaa miehiä joista kiinnostun ja jotka kiinnostuvat minusta. Lisäksi olen ilmeisesti ulkonäöltäni sellainen ettei moni voi kuvitella minua siinä mielessä. Kyllähän se katkeraksi jättää. Jotkut ovat luulleet minun olevan aseksuaali?
N25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten perään on turha haikailla Elämä on turhan lyhyt sellaisen murehtimiseen. Se juna tuli ja meni jo niin kuin itsekin totesit.
Keskity itsesi kehittämiseen ja kouluttamiseen, panosta ulkonäköösi, kerää varakkuutta ja anna se myös näkyä. Perusta vaikkapa oma yritys, jos elämässä on aikaa siihen, mutta naisiin älä sijoita latiakaan. Jos joku alkaa tekemään tuttavuutta, kannattaa tokaissa lyhyesti - se juna meni jo!
Vedä käteen kuten me kaikki muutkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja koneella istun kaikki päivät mutta enpä ole vielä keksinyt että sinnekin epätoivoiset naiset kirjoittelee. Oi voi, minä vaan pelailen.
Ja enhän tietysti 36- vuotiaanakaan voi lähteä minnekään harrastamaan, tai kielikurssille tai muulle kansanopiston kurssille, tai soittoruokalaan. Kun silloin teininä en. Kaikille muille miehille se nainen ilmestyy tyhjästä, vain minulle raukalle ei koska asuin pienenä syrjäseudulla. Töissäkään en käy eikä siellä ole yhtään naista vaikka kävisinkin.
Miksi pitää olla noin pilkallinen? Itse pystyn hyvin ymmärtämään aloittajan tilanteen. Itsellänikin on ollut suuria vaikeuksia ottaa kontaktia naisiin, varsinkin nuorena olin hyvin hiljainen. Tunnustan, että ensimmäinen seksikokemukseni oli 3-kymppisenä maksullisen kanssa. Suosittelen samaa aloittajallekin, jos asia vaivaa. Eihän se tietenkään korvaa seksiä rakkaussuhteessa, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Jostain syystä kuulun miehiin, joita naiset (ainakin ne naiset, joista itse olisin ollut kiinnostunut - enkä etsinyt mitään huippumallia) pitävät mielellään kavereina, mutten kelpaa seurustelukumppaniksi. Olen kuulemma hyvä keskustelija. Eräs nainen, johon tunsin voimakasta fyysistä vetoa, kertoi minun olevan pitkäjänteinen ja syvällinen - paljasti, ettei ole minusta kuitenkaan fyysisesti kiinnostunut. Itsekin olen akateemisesti koulutettu, normaalimittainen ja -painoinen, ulkonäöltäni muutenkin keskiverto.
Ja lisättäköön, että maksullisen palveluiden käyttöön johti se, kun tulin taas torjutuksi naisen (johon olin rakastunut) taholta.
Vierailija kirjoitti:
. Perusta vaikkapa oma yritys, jos elämässä on aikaa siihen, mutta naisiin älä sijoita latiakaan. Jos joku alkaa tekemään tuttavuutta, kannattaa tokaissa lyhyesti - se juna meni jo!
🙄😂😂😂
Siinä on kyllä syvemmät syyt miksi joku jää kokemattomaksi. Vaikka löytäisi suhteeseen haluavan kumppanin niin ne ovat silti oman pään sisällä ja saattavat torpata orastavan suhteen. Suosittelen käymään lävitse omat pelot ja selvittämään syyt mikä naisissa pelottaa, mistä johtuu huono itsetunto ja sitten vasta etsimään seuraa.
Ehdottaisin armollisuutta itseä kohtaan. Jos on liikaa yksin, se tekee kyllä hallaa eikä saa naisia kiinnostumaan. Onko sinulla ystäviä? Toisia miehiä, jotka voisivat tukea.
Jos mielenterveys reistaa, niihin voi saada apua?
Sosiaalisia tilanteita voisiko harjoitella, jotta ei tuntuisi sosiaalista ahdistusta?
Ja kun katselee naisia, voisi katsella myös niitä tavallisen näköisiä, hiukan reheviä jne, ei kaunottaria, jotka heti antavat pakit?
Joku tavallinen, kiva (ja kokematon) nainen ottaisi varmaan sinut, perushyvän kumppanin, jos uskaltaisit lähestyä.
Mutta tutustumiseen vaaditaan useita yrityksiä, mokia ja muuta etsintää ihmisten seassa, ennen kuin parisuhde voi alkaa - minkä jälkeen pitää opetella elämään parisuhteessa, joka on oma oppimisprosessinsa.
Uskon että se sinulta onnistuu, kun nyt havahduit siihen että toivot muutosta :)
Vierailija kirjoitti:
Joissakin ihmisissä ei vain ole sitä jotakin joka näkyy jo sekuntista ettei sitä ole.
Tarkoittanet varautuneisuutta?
En tiedä onko naisilla tuon suhteen joku ylimääräinen alitajuntainen aisti, mutta voisinpa allekirjoittaa väitteen. Eli jos tulee pakonomainen tarva saada parinmuodostus aikaiseksi ja sellaista ei ole aiemmin ollut, niin ilmeisesti käytöksessä on joku ylimääräinen "päällekäyvä" piirre, joka synnyttää vastemielisen reaktion. Ainakin omien kokemusten perusteella.
Kun yli kolmekymppisenä olin lopulta parisuhteessa, niin niinä kertoina kun esim. baarissa tuli käytyä kaveriporukalla alkoi läheisemmän juttuseuran hakijoita ilmaantumaan. Eikä kyseessä ollut mikään "sormus sormessa"-efekti.
Kun ei ollut mitään tarvetta esittää tai tuoda itseään mitenkään erityisesti esilli. Olla vain omana itsenään.
Se on vain näin parin parisuhteen ja avioliiton jälkeen helppo heitellä näitä kommentteja "Ole vain oma itsesi"
En kyllä tajua tuota, että en käynyt opiskelijariennoissa kun mitäpä siellä olisi ollut.
Olet vielä nuori. Nyt vaan ihmisten ilmoille kaikin mahdollisin tavoin, deittisovelluksiin ja sinkkutoimintaan vaikka eka ja vika eivät ole mitään varsinaista parinhakua. Tutustut kuitenkin ihmisiin. Lisäksi yhdistykset jne. Voit myös mennä maksullisiin jos kovin ahdistaa.
Aivan. Kyllä tuo on jokaisen vielä suurinpiirtein henkisesti terveen ihmisen oma tehtävä.
Eri asia ovat nämä ihan oikeasti masentuneet, jotka eivät enää pääse sängystä ylös aamulla.