Asetatko miehelle/naiselle kriteerejä joita et itse täytä?

Mulla ei ole varsinaisia kriteerejä, mutta minulla on kyllä tietynlaisia mieltymyksiä ominaisuuksiin joita ei itsessäni löydy. Olen esimerkiksi helposti ahdistuva ja sählääjä, joten on ihanaa kun on mies joka on rauhallisempi.

Vastapainoksi taas hyväksyn kumppanissa sellaisia vikoja joita itsessä ei ole, pidän jopa ihan suotavana että minulla on vuorostani jotain annettavaa miehelle.

Ihastun ja teen seurustelupäätöksen kuitenkin fiilispohjalta, en kriteerilistan perusteella.

Kyllä vaadin.

Vaadin mm. että kumppanillani on penis, jota itselläni ei ole. Yksi vaatimuksistani on myös se, että hänellä kasvaisi leuassaan ja rintakehässään karvaa, vaikka itselläni ei kasva.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:02"]

Kyllä. En seurustelisi naisen kanssa, kenellä on ollut yli 5 seksikumppania, vaikka itselläni niitä on kertynyt muutama kymmen. En myöskään seurustelisi ylipainoisen naisen (sanotaan nyt vaikka yli 60kg) kanssa, vaikka itsellä on vuosien varrella vähän mahaa kertynytkin :-)

M29

[/quote]

Ei kannata pettyä jollet löydä naista.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:51"]

Mulla ei ole varsinaisia kriteerejä, mutta minulla on kyllä tietynlaisia mieltymyksiä ominaisuuksiin joita ei itsessäni löydy. Olen esimerkiksi helposti ahdistuva ja sählääjä, joten on ihanaa kun on mies joka on rauhallisempi.

Vastapainoksi taas hyväksyn kumppanissa sellaisia vikoja joita itsessä ei ole, pidän jopa ihan suotavana että minulla on vuorostani jotain annettavaa miehelle.

Ihastun ja teen seurustelupäätöksen kuitenkin fiilispohjalta, en kriteerilistan perusteella.

[/quote]

Nimenomaan. Kumppaneiden tulisi täydentää toisiaan. Lisäksi olisi melkoinen sattuma, jos kummankin vetotekijät olisivat ihan yhtenäiset. Vaimokkeelleni on esimerkiksi tärkeää, että mies on sivistynyt ja keskustelutaitoinen. Hän sanoo, ettei voisi tuntea vetoa juntteja kohtaan. Minulle asia ei ole yhtä tärkeä (vaikka onhan fiksuus toki ehdoton plussa). -21

Mielestäni en aseta miehille sellaisia kriteerejä joita en itse täytä. Pidän kaksinaismoralistisina ääliöinä sellaisia, jotka asettavat tietoisesti tosi tarkkoja kriteerejä kumppanille, vaikka ovat itse kaikkea muuta. En tajua, miten he muka kokevat "ansaitsevansa" sellaisen kumppanin. Jos minä vedän herkkuja, saa vetää mieskin. Jos mulla on hieman ylipainoa, saa olla miehelläkin. Jos en ole satumainen kaunotar, ei miehenkään tartte olla kansikuvapoika. Jos käytän omia rahojani omiin menoihini, on miehelläkin siihen oikeus. 

Tietyissä asioissa oon tarkka, esim. en siedä miestä, joka polttaisi tupakkaa. Itse en luonnollisestikaan polta, mutta ei tulis mieleenkään kieltää toista polttamasta, jos itse polttaisin. Täysin naurettava ajatuskin. 

Hmm joo. Mulla on ylipainoa mutta tykkään hoikista miehistä. Miehen pitää olla myös luonteeltaan rauhallisempi kuin minä. Olen itse myös rasittavan pitkävihainen, sitä luonteenpiirrettä en miehessä halua. Yritän toki itsekin opetella turhista paheista pois.

Sitten on näitä juttuja mitä itsestä löytyy ja mitä haluan myös mieheltä: perhekeskeisyys, uskollisuus, kiinnostus uusiin asioihin, samantyylinen huumorintaju, yhteensopiva seksuaalisuus, hyvät kokkaustaidot, halu jakaa kotityöt suunnilleen tasan jne.

Mä taas voin olla esimerkiksi miestä paremman näköinen, musikaalisempi, verbaalisesti lahjakkaampi, pikkuisen älykkäämpi, hieman paremmin toimeentuleva (suunnilleen samanlainen tulotaso on kuitenkin plussaa ja helpottaa talousasioista sopimista), sosiaalisesti taitavampi.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:47"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:35"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:28"]

Kyllä asetan, koska toisaalta sallin toiselta sitten sellaista mitä en itseltäni suvaitsisi. Opiskelen vielä nyt myöhemmällä iällä tutkintoon, mutta en seurustelisi (ainakaan mielelläni) ikäiseni opiskelevan miehen kanssa. Paitsi jos opiskelee työn ohessa jotain. Miehen rahoja en ole haluamassa, yksinkertaisesti vaan pidän miehekkäämpänä miestä jolla on ura ja asema. Naiselle opiskelu ei ole niin raskauttavaa, olen huomannut :)

Miehellä voi olla ollut yhden illan juttuja, itselläni ei sellaisia ole. En kylläkään ikinä kysyisi tuota mieheltä. Mies saa olla karvainen, nainen ei. Mies voi juhlia railakkaasti, minä en ihan niin railakkaasti. Tuossa vain muutama esimerkki, näitä olisi vaikka kuinka :) Olen näköjään aika konservatiivinen sukupuoliroolien suhteen.

[/quote]

Täytyy myöntää, että olen hämmästynyt konservatiivisuudestasi tuon suhteen, että rajoitat normeja itsesi suhteen enemmän kuin miehen. Ei siinä, kukin tykkää mistä tykkää eikä siitä sovi kiistellä, mutta eikö se ole tietyssä määrin rajoittavaa, että on asettanut itselleen roimasti tiukemmat säännöt kuin toiselle? :)

Terv. ajoittain tosi karvainen, railakas riekkuja

[/quote]

Tuossa vain mainitsin esimerkkejä, niin kuin sanoinkin. Tietysti minulla on miehelle muitakin kriteerejä kuin työssäkäynti :) Esimerkiksi miehen pitää olla aloitteellisempi. Jostain nämä mieltymykset ja kriteerit vaan tulee, vaikka kuinka yrittäisi ajatella olevansa tasa-arvoinen.

[/quote]

Hah, sä olet tasan varmasti mies! :D

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:55"]

Mielestäni en aseta miehille sellaisia kriteerejä joita en itse täytä. Pidän kaksinaismoralistisina ääliöinä sellaisia, jotka asettavat tietoisesti tosi tarkkoja kriteerejä kumppanille, vaikka ovat itse kaikkea muuta. En tajua, miten he muka kokevat "ansaitsevansa" sellaisen kumppanin. Jos minä vedän herkkuja, saa vetää mieskin. Jos mulla on hieman ylipainoa, saa olla miehelläkin. Jos en ole satumainen kaunotar, ei miehenkään tartte olla kansikuvapoika. Jos käytän omia rahojani omiin menoihini, on miehelläkin siihen oikeus. 

Tietyissä asioissa oon tarkka, esim. en siedä miestä, joka polttaisi tupakkaa. Itse en luonnollisestikaan polta, mutta ei tulis mieleenkään kieltää toista polttamasta, jos itse polttaisin. Täysin naurettava ajatuskin. 

[/quote]

Ei kai tässä ollut puhe kumppanin käyttäytymisen rajoittamisesta vaan siitä, minkälaiseen ihmiseen tuntee vetoa tai minkälainen tyyppi on itselle sopiva kumppani. -21

Mielestäni tuollainen kriteerien asettelu ei ole mikään niin paha juttu kunhan hyväksyy sen että myös vastapuolella voi olla omia kriteerejä. Se että 20v ja 155cm nainen edellyttää mieheltä että hän olisi yli 30v ja yli 180cm on sinällään ihan ok, mutta jos tuo nainen vetää herneet nekkuun kun saa pakit joltakin mieheltä siksi koska on liian nuori ja/tai lyhyt niin silloin ollaan kyllä ääliöosastolla.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:58"]

Hmm joo. Mulla on ylipainoa mutta tykkään hoikista miehistä. Miehen pitää olla myös luonteeltaan rauhallisempi kuin minä. Olen itse myös rasittavan pitkävihainen, sitä luonteenpiirrettä en miehessä halua. Yritän toki itsekin opetella turhista paheista pois.

Sitten on näitä juttuja mitä itsestä löytyy ja mitä haluan myös mieheltä: perhekeskeisyys, uskollisuus, kiinnostus uusiin asioihin, samantyylinen huumorintaju, yhteensopiva seksuaalisuus, hyvät kokkaustaidot, halu jakaa kotityöt suunnilleen tasan jne.

Mä taas voin olla esimerkiksi miestä paremman näköinen, musikaalisempi, verbaalisesti lahjakkaampi, pikkuisen älykkäämpi, hieman paremmin toimeentuleva (suunnilleen samanlainen tulotaso on kuitenkin plussaa ja helpottaa talousasioista sopimista), sosiaalisesti taitavampi.

[/quote]

Missä todellisuudessa sä pullukkana olisit paremman näköinen kuin hoikka mies?

En vaadi toisilta mitään mitä en itse täytä.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 19:01"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:47"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:35"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:28"]

Kyllä asetan, koska toisaalta sallin toiselta sitten sellaista mitä en itseltäni suvaitsisi. Opiskelen vielä nyt myöhemmällä iällä tutkintoon, mutta en seurustelisi (ainakaan mielelläni) ikäiseni opiskelevan miehen kanssa. Paitsi jos opiskelee työn ohessa jotain. Miehen rahoja en ole haluamassa, yksinkertaisesti vaan pidän miehekkäämpänä miestä jolla on ura ja asema. Naiselle opiskelu ei ole niin raskauttavaa, olen huomannut :)

Miehellä voi olla ollut yhden illan juttuja, itselläni ei sellaisia ole. En kylläkään ikinä kysyisi tuota mieheltä. Mies saa olla karvainen, nainen ei. Mies voi juhlia railakkaasti, minä en ihan niin railakkaasti. Tuossa vain muutama esimerkki, näitä olisi vaikka kuinka :) Olen näköjään aika konservatiivinen sukupuoliroolien suhteen.

[/quote]

Täytyy myöntää, että olen hämmästynyt konservatiivisuudestasi tuon suhteen, että rajoitat normeja itsesi suhteen enemmän kuin miehen. Ei siinä, kukin tykkää mistä tykkää eikä siitä sovi kiistellä, mutta eikö se ole tietyssä määrin rajoittavaa, että on asettanut itselleen roimasti tiukemmat säännöt kuin toiselle? :)

Terv. ajoittain tosi karvainen, railakas riekkuja

[/quote]

Tuossa vain mainitsin esimerkkejä, niin kuin sanoinkin. Tietysti minulla on miehelle muitakin kriteerejä kuin työssäkäynti :) Esimerkiksi miehen pitää olla aloitteellisempi. Jostain nämä mieltymykset ja kriteerit vaan tulee, vaikka kuinka yrittäisi ajatella olevansa tasa-arvoinen.

[/quote]

Hah, sä olet tasan varmasti mies! :D

[/quote]

Noin mulle aina netissä sanotaan, jos kirjoitan rehellisesti mitä ajattelen. Voihan se ollakin, että ajattelen kuten mies, mutta ulkoisesti olen aika naisellinen ja pienikokoinen. Ja pidän miehistä :)

Tartun hieman tuohon, että saako toiselta vaatia piirteitä, joita itsellä ei ole: joku tuolla hyvin kommentoikin, ettei kumppanin tarvitse olla klooni. Esim. itse olen ylipainoinen nainen, ja olen ihastunut niin hoikkiin kuin tukeviinkin miehiin. Mutta olisi tosi kurja ajatella, että minä olisin "oikeutettu" vain tietynlaisiin kumppaneihin omilla "ansioillani", eikä minulla olisi muunlaiseen mitään jakoa. Tai jos olisin vaikkapa ammattikoulun käynyt mies, en missään nimessä voisi ryhtyä suhteeseen maisterin paperit kirjoittaneen naisen kanssa.

Ylipäätään tuo ansioajattelu tuntuu siltä, kuin oltaisiin ostamassa hyödykettä sillä varannolla mitä on, eikä muodostamassa henkistä sidettä toiseen ihmiseen.

31: en ole se, jota lainasit, mutta olihan sinulta tosi ilkeä kommentti. 

Kiinnostun vain tavallista miehekkäämmistä miehistä, vaikken itse ole erityisen naisellinen.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 19:01"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:55"]

Mielestäni en aseta miehille sellaisia kriteerejä joita en itse täytä. Pidän kaksinaismoralistisina ääliöinä sellaisia, jotka asettavat tietoisesti tosi tarkkoja kriteerejä kumppanille, vaikka ovat itse kaikkea muuta. En tajua, miten he muka kokevat "ansaitsevansa" sellaisen kumppanin. Jos minä vedän herkkuja, saa vetää mieskin. Jos mulla on hieman ylipainoa, saa olla miehelläkin. Jos en ole satumainen kaunotar, ei miehenkään tartte olla kansikuvapoika. Jos käytän omia rahojani omiin menoihini, on miehelläkin siihen oikeus. 

Tietyissä asioissa oon tarkka, esim. en siedä miestä, joka polttaisi tupakkaa. Itse en luonnollisestikaan polta, mutta ei tulis mieleenkään kieltää toista polttamasta, jos itse polttaisin. Täysin naurettava ajatuskin. 

[/quote]

Ei kai tässä ollut puhe kumppanin käyttäytymisen rajoittamisesta vaan siitä, minkälaiseen ihmiseen tuntee vetoa tai minkälainen tyyppi on itselle sopiva kumppani. -21

[/quote]

No onhan se osittain sama asia. Esim. jos vaatii kumppaniltaan, että tällä on saanut olla vain tietty määrä seksikumppaneita, ei asia välttämättä selviä ennen seurustelun aloittamista. Mieltymykset on mieltymyksiä, mutta on kaikin puolin järkevää valita itselleen sellainen kumppani, jonka kanssa on mahdollisimman paljon "samalla tasolla", on sitten kyse ulkonäöstä, arvoista tai koulutustasosta. Hyvin voimakkaasti eriävän kumppanin kanssa tulee paljon helpommin ongelmia, jotka johtuvat näistä eroista. 

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 19:06"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 18:58"]

Hmm joo. Mulla on ylipainoa mutta tykkään hoikista miehistä. Miehen pitää olla myös luonteeltaan rauhallisempi kuin minä. Olen itse myös rasittavan pitkävihainen, sitä luonteenpiirrettä en miehessä halua. Yritän toki itsekin opetella turhista paheista pois.

Sitten on näitä juttuja mitä itsestä löytyy ja mitä haluan myös mieheltä: perhekeskeisyys, uskollisuus, kiinnostus uusiin asioihin, samantyylinen huumorintaju, yhteensopiva seksuaalisuus, hyvät kokkaustaidot, halu jakaa kotityöt suunnilleen tasan jne.

Mä taas voin olla esimerkiksi miestä paremman näköinen, musikaalisempi, verbaalisesti lahjakkaampi, pikkuisen älykkäämpi, hieman paremmin toimeentuleva (suunnilleen samanlainen tulotaso on kuitenkin plussaa ja helpottaa talousasioista sopimista), sosiaalisesti taitavampi.

[/quote]

Missä todellisuudessa sä pullukkana olisit paremman näköinen kuin hoikka mies?

[/quote]

Siinä missä kuiva kroppa ei ole automaattisesti synonyymi naisen kauneudelle ja seksikkyydelle, ja missä naisilla on itsetunto kohdallaan. :) Pus!

En aseta, mutta toivoisin naisen olevan minua älykkäämpi ja positiivisempi. Varsinkin jälkimmäinen ominaisuus on tärkeä, koska vaivun synkkyyteen herkästi. Älykkyydestä on aina hyötyä, sillä se helpottaa ratkaisujen löytämistä eri ongelmiin.

Sen lisäksi nainen saisi omata matalamman BMI:n kuin minä. Itselläni on aika korkea BMI ja en usko, että kovin moni nainen näyttäisi hirveän ihanteelliselta samassa BMI:ssä, koska naisten BMI:tä nostaa lähes yksistään rasvakudos ja nesteturvotus ja mitä korkeampiin ikäluokkiin mennään, sitä suurempi se rasvan osuus painosta on.

-Mies 29v + 1v-

Haluan kumppanini olevan normaalipainoinen, vaikken itse ole.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 19:14"]

Tartun hieman tuohon, että saako toiselta vaatia piirteitä, joita itsellä ei ole: joku tuolla hyvin kommentoikin, ettei kumppanin tarvitse olla klooni. Esim. itse olen ylipainoinen nainen, ja olen ihastunut niin hoikkiin kuin tukeviinkin miehiin. Mutta olisi tosi kurja ajatella, että minä olisin "oikeutettu" vain tietynlaisiin kumppaneihin omilla "ansioillani", eikä minulla olisi muunlaiseen mitään jakoa. Tai jos olisin vaikkapa ammattikoulun käynyt mies, en missään nimessä voisi ryhtyä suhteeseen maisterin paperit kirjoittaneen naisen kanssa.

Ylipäätään tuo ansioajattelu tuntuu siltä, kuin oltaisiin ostamassa hyödykettä sillä varannolla mitä on, eikä muodostamassa henkistä sidettä toiseen ihmiseen.

[/quote]

Mutta koska olet nainen, saat yläpeukkuja. Me miehet saamme vastaavasta kommentista vain paheksuntaa. Huvittavaa sinänsä. -21