Lue keskustelun säännöt.
Vanhat omakotitalot syrjäseuduilla ovat arvottomia
05.02.2022 |
Edes tontilla ei arvoa.
Tuttunukin on yrittänyt myyydä remontoitua suurta omakotitaloa jo pitkään onnistuatta.
https://seura.fi/asiat/talous/hiipuuko-asuntokauppa-muuttotappioalueill…
Kommentit (690)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla jo aika syrjässä ennen kuin noin käy...
No ei. Itselläni kokemusta keskisuuren kaupungin välittömässä läheisyydessä olevasta pikkupaikkakunnasta, eikä siellä mene juuri mikään kaupaksi mihinkään hintaan. Ne harvat alle 20 vuotta vanhat talot joita sinne on rakennettu menevät ajan kanssa, jos hintapyyntö on suorastaan naurettavan alhainen.
Olen joskus huvikseni katsellut taloja syrjästä, jos siirtyisi sinne etätöihin. Mutta talon pitäisi olla uusi ja suorastaan ylellinen, että saisi jotain "korvausta" syrjässä asumisen vaikeudesta. Sellaisen vanhan perusomakotitalon pystyn hankkimaan kaupungistakin.
Osta järven rannalta niin tontilla on aina arvo.
Buahaha. Ei ole jos on mutainen rehevöitynyt järvi. Meidän mökki on pienen järven toinen mökki, vastarannalla töröttää toinen. Hiljaista on, ei tarvitse naapureita säikähtää. Järvellä on kuitenkin sen verran kokoa, että voi kalastaa. Kalat maistuu mudalta. Uiminen on inhottavaa, koska ruskea lima/muta tarttuu ihoon. Hiuksiin jää mutainen haju. Sen takia kuljetetaan kaupungissa kanistereissa vettä, että saa edes hiukset huuhdottua saunomisen lopuksi hajuttomalla vedellä.
Ei tästä tontista kukaan mitään maksa, vaikka tilaa on 3000 neliötä. Mökki on vanha omakotitalo. Sähköt on, juoksevaa vettä ei ole eikä sitä tänne saa. Kaivon paikkaa porattiin aikoinaan ja syvälle saa mennä, että kaivo onnistuisi.
Meillä oli sama tilanne, järvessä mudalta haiseva vesi, mutta muuten kiva paikka olla kesäisin. Teetätimme porakaivon n 50 metriä syvä ( n 6000 e) ja nyt tulee kirkasta vettä saunavedeksikin. Lämminvesivaraaja vain paikalleen niin saa lämpimät suihkut. Keittiössä myös lämmin vesi virtaa hanasta.
Kyllä nyt korona-aikana on mennyt taloja maalla kaupaksi. Ei ole paljoa enää tarjolla, Päijät-Häme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla jo aika syrjässä ennen kuin noin käy...
No ei. Itselläni kokemusta keskisuuren kaupungin välittömässä läheisyydessä olevasta pikkupaikkakunnasta, eikä siellä mene juuri mikään kaupaksi mihinkään hintaan. Ne harvat alle 20 vuotta vanhat talot joita sinne on rakennettu menevät ajan kanssa, jos hintapyyntö on suorastaan naurettavan alhainen.
Olen joskus huvikseni katsellut taloja syrjästä, jos siirtyisi sinne etätöihin. Mutta talon pitäisi olla uusi ja suorastaan ylellinen, että saisi jotain "korvausta" syrjässä asumisen vaikeudesta. Sellaisen vanhan perusomakotitalon pystyn hankkimaan kaupungistakin.
Osta järven rannalta niin tontilla on aina arvo.
Buahaha. Ei ole jos on mutainen rehevöitynyt järvi. Meidän mökki on pienen järven toinen mökki, vastarannalla töröttää toinen. Hiljaista on, ei tarvitse naapureita säikähtää. Järvellä on kuitenkin sen verran kokoa, että voi kalastaa. Kalat maistuu mudalta. Uiminen on inhottavaa, koska ruskea lima/muta tarttuu ihoon. Hiuksiin jää mutainen haju. Sen takia kuljetetaan kaupungissa kanistereissa vettä, että saa edes hiukset huuhdottua saunomisen lopuksi hajuttomalla vedellä.
Ei tästä tontista kukaan mitään maksa, vaikka tilaa on 3000 neliötä. Mökki on vanha omakotitalo. Sähköt on, juoksevaa vettä ei ole eikä sitä tänne saa. Kaivon paikkaa porattiin aikoinaan ja syvälle saa mennä, että kaivo onnistuisi.
Riippuu, miten lähellä on esim pk-seutua. Monenlaisien ojien varrelta sitä mökkitontteja myydään rantatontteina täällä pk-seudulla..
Maaseudulla on monenlaisia taloja...
- suurten ikäluokkien 1960-80-luvuilla nykyisiin muuttotappiokuntiin rakentamat öljyllä lämpiävät ok-talot-> ei kiinnosta ketään
- isolla (velka)rahalla 2000-luvulla jumalan selän taakse tehdyt unelmakodit -> et saa koskaan rahoja pois
- oikeasti maalla olevat (vanhat) maalaistalot ja mökit -> joku maallemuuttaja saattaa olla kiinnostunut pilkkahinnalla
- suurten ikäluokkien hyttypesät eli kesämökit yms. -> ei kiinnosta jos ei ole sähköjä, sisävessaa, suihkua, nettiä jne täysiä mukavuuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä elämäntyyliä ei voi saada kuin maalla.
Ihan sama mitä mikäkin maksaa tai onko hankalaa, rakastan tätä luontoa ja rauhaa sekä tilaa!
Se luonto, samaten kuin rauha on mennyttä, kun saat jonkun henkisesti keskenkasvuisen peräkammarihenkilön siihen naapuriin pärryyttämään peltoautoaan, mönkijää, prätkää, sirkkeliä jne. Tai puuyhtiö tulee vetämään lähimetsät lakeaksi ja maapohjan kulkukelvottomaksi murroslinjaksi.
Miksi pitää heittää tällainen negakommentti? Mielestäni ihmisiä pitäisi kannustaa uudistamaan ja remppaamaan ja elävöittämään pikkukyliä.
Miksi pitäisi? Itse pikkukylässä asuneena en näe niissä mitään hohtoa. Ihana niiden läpi on ajaa kesällä, mutta siinäpä se.
No jos niitä ei olisi niin sulla ei olisi mitään ihanaa jonka läpi ajaa kesäisin? Ajelisit jatkuva metsikkö tien molemmilla puolilla. Samalla tavalla ymmärrän että kaupunkeihin rakennetaan hotelleja ja kauppoja niin että ihmiset tulevat sinne. Maaseudun nähtävyys ovat nimenomaan ne kylät.
No en minä sen takia kannusta ketään maalle taloja remppaamaan ja asumaan että saan ajaa idyllisen kylän läpi 20 minuuttia vuodessa :D Pärjään ilman. Hotelli tienaa niillä vierailla, pikkukylä ei hyödy mitään jos kyläkaupassa käväisen.
Aloittaja mietiskelee rahallista arvoa, mutta syrjäseuduilta ostavan mielessä on kyllä jotain ihan muuta kuin jälleenmyyntiarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla määräys että tyhjillään oleva talo pitää myydä halvalla niin saataisiin maaseudulle lisää väkeä ja sitä kautta palveluita. Valtio voisi vaikka lunastaa halvalla tyhjilleen jääneet talot ja vuokrata halvalla halukaille.
Sulla ei ole kyllä mitään käsitystä todellisesta maailmasta. Kymppitonnilla saa jo taloja maalta, mutta kukaan ei halua niitä. Tuskin haluaisi vaikka olisivat ilmaisia, koska siellä maalla ei ole mitään. Maalla asuneena voin käsi sydämellä sanoa, että kukaan tuttuni joka on muuttanut maalta pois, ei ole muuttanut siksi, että olisi ollut pakko. Me muutettiin pois, koska haluttiin. Kukaan pois muuttaneista tutuistani ei myöskään halua sinne takaisin, koska me tiedetään maalla asumisen realiteetit. Ikänsä kaupungissa asuneet eivät niitä tiedä ja siksi jotkut, vaikkakin harvat, uneksivat jostain maalaisidyllistä, jota ei ole ollut olemassa enää sataan vuoteen.
Minä taas voin kaupungista muuttaneena mutta nyt 20 vuotta maalla asuneena käsi sydämellä sanoa, etten maalta muuta pois ellei pakko ole. Täällä on oma rauha, lähin naapuri yli kilometrin päässä, tilaa olla ja harrastaa ja elää miten haluaa. Työmatkaan tietysti menee se puolisen tuntia ja tarvitaan oma auto, mutta olisi sellainen minulla varmasti joka tapauksessa. Kyllä minulle maaseudulla asuminen on mielenterveyden kannalta paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla määräys että tyhjillään oleva talo pitää myydä halvalla niin saataisiin maaseudulle lisää väkeä ja sitä kautta palveluita. Valtio voisi vaikka lunastaa halvalla tyhjilleen jääneet talot ja vuokrata halvalla halukaille.
Ei tarvitse määrätä. Niitä myydään jo. Kukaan ei halua sellaista koko elämän pilaavaa yllätystä ostaa enää. Tarvitsee uusia ulkoverhous, katto, vesi, salaojat ja sähköt. Sähkö ja bensa on kallista, ja syrjään vielä kalliimpaa. Koulu voi olla vielä jossain mutta onko viidenkään vuoden päästä enää. Terveyskeskus just ja just löytyy mutta supistetuin ajoin jos sattuu saamaan lääkärin sinne. Harvempi pitää tuota unelmanaan.
Maaseutu ei ole yhtä kuin huonokuntoinen talo. Se on hyvä erottaa. Siellä voi olla ihan pätevä uusi, isolla tontilla ja hyvällä lämmitysjärjestelmällä oleva tönö.
Jos on huonokuntoinen, niin omasta mielestäni hyvä ratkaisu on dynamiitti tai perintönä jollekin vapaaehtoisjärjestölle.
Vanhoja taloja saa halvemmalla myytyä kesäpaikoiksi. Kun tontilla on peltomaata kasvattaa omia juureksi ja vihanneksia. Vanhoja marja ja koriste pensaita, puita ja monivuotisia kukkia. Kulttuuri maisema joka on syntynyt sukupolvien työstä. Metsästä saa marjoja ja sieniä. Jos on kaivo pihassa sen voi puhdistuttaa ja tutkia veden. On kuiva käymälöitä. Saunan voi kunnostaa. Työn tekeminnen on kehittävää ja palkitsevaa,antaa liikuntaa,voi sisustaa,kunnostaa. Em vaatii tietysti osaamista jota ei nykyään ole kellään. Kun istuu omassa pihassaan ja katsele ympärilleen näkee kauneutta mitä itse on luonut. Kaikista ei ole tekemään muuta kuin toljottamaan urheilua ja viihdettä,tv ja juomaan,lihomaan. Onko se elämää? Oma valinta tehdä omasta elämästään arvokasta. Sähkö ei tule olemaan ongelma vanhan talon käyttöön otolle. Moni voi olla lähi vuosina olla hyvin kiinnostunut kasvattamaan oman ruokansa. Uusia asioita tulossa.
Jos sinut irtisanotaan niin et saa toimeentulotukea, jos on mökki. Sama juttu eläkkeellä, ei saa maksusitoumusta apteekkiin.
Eiköhän tämän kaikki tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä näen asiat hiukan eri tavalla. Talot ovat tehneet tärkeän tehtävänsä: olleet turvallinen koti jollekin ihmiselle. Niiden sisällä on vietetty jouluja, perhejuhlia, levätty rankan työpäivän jälkeen, itketty ja naurettu. Monessa talossa on kasvatettu uutta sukupolvea. Talo ovat arvokkaita, mittaamattoman arvokkaita ja ne ovat täyttäneet tehtävänsä.
Tuollainen filosofointi on ihan mukavaa niille, joilla ei ole käsissään syrjäkylän taloa josta ei saa euroakaan.
No sitten ne vasta arvottomiksi käy, jos Venäjä miehittää. En ostais Itä-Suomesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja mietiskelee rahallista arvoa, mutta syrjäseuduilta ostavan mielessä on kyllä jotain ihan muuta kuin jälleenmyyntiarvo.
Niin pitää ollakin. Myyjällä sen sijaan se rahallinen arvo voi olla mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla jo aika syrjässä ennen kuin noin käy...
No ei. Itselläni kokemusta keskisuuren kaupungin välittömässä läheisyydessä olevasta pikkupaikkakunnasta, eikä siellä mene juuri mikään kaupaksi mihinkään hintaan. Ne harvat alle 20 vuotta vanhat talot joita sinne on rakennettu menevät ajan kanssa, jos hintapyyntö on suorastaan naurettavan alhainen.
Olen joskus huvikseni katsellut taloja syrjästä, jos siirtyisi sinne etätöihin. Mutta talon pitäisi olla uusi ja suorastaan ylellinen, että saisi jotain "korvausta" syrjässä asumisen vaikeudesta. Sellaisen vanhan perusomakotitalon pystyn hankkimaan kaupungistakin.
Mielestäni paras ratkaisu on olla maalla kaupungin kyljessä. Hyvät puolet molemmista.
Tämän on huomannut moni muukin ja se näkyy hinnoissa. Syrjäkylällä voisi houkutella se, että voin saada 300 neliön ok-talon kuntosaleineen samalla hinnalla kuin rintamamiestalon kaupungista. Jos jonkun on pakko myydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä tuntuu kyllä monella olevan ajatus, että jos asuu tyyliin kehä-kolmosen ulkopuolella, niin pelkästään kauppareissullekin tarvii tyyliin vaihtovaatteet mukaan :D
Sitä on aika paljon asuntoja siinä kaupungin ja erämaan välissä. Toki näissä kommenteissa monella tuntuu olevan sellainen kanta, että jo yli kilometrin kauppareissu on ylitsepääsemätön este sujuvalle arjelle, niin sillä valolla toki tarjonta käy pienemmäksi.
20 vuotta sitten toisen vanhempamme kuoltua meille sisaruksille tuli eteen jako. Käräjäoikeuden kautta tietysti yhden sisaruksen ahneuden vuoksi.
Hän sitten sai suht ison pläntin vanhoine rakennuksineen ja yksi niistä korjattiin moderniksi.
Sijainti melkein 100 km Helsingistä.
Tämä osuus arvioitiin nykytilannetta rinnalla pitäen aivan yläkanttiin.
En tiedä kuka sinne metsän keskelle haluaa. Kova hinku oli.
Taisi sisarus iskeä kirveensä kiveen. Ovat jo 7-kymppisiä eikä lapsensa ole tietääkseni kiinnostunut maalaismaisemista.
En tiedä tilan arvoa, mutta vaikeaksi paikan realisointi menee aikoinaan. Silloin pitivät osuuttaan tietysti parhaana ja laskivat sen arvon nousevan hurjasti.
Tuolloin ei tiedetty tulevaisuudesta. Ahneudesta tiedettiin.
Vierailija kirjoitti:
Joka kesä yritän käyttää mökkikylässämme mahdollisimman paljon rahaa niin että kylä säilyy. En voisi kuvitella mökkeilyä ilman kylää ja sen jätskikioskia ja leipomoa ja antiikkiliikettä.
Ei kesäasukas niin paljon rahaa tuo että pitäisi kylää hengissä. Kyllä se antiikkiliike tienaa verkkokaupalla tai sitten on pelkkä harrastus.
Mikä lasketaan syrjä- tai maaseudulla asumiseksi? Syrjässä asumista tarkoitetaan varmaankin sillon kun lähimpään taajamaankin on 5-10km ja siitä eteenpäin, kotipihaan kapea mutkainen hiekkatie ja lähin naapuritalokin on kilometrin päässä? Voin sanoa että en ihmettele jos sellainen asuinpaikka ei kovin montaa miellytä, varsinkin jos on lapsiperhe. Itse viihdymme täällä pienen taajaman keskiössä, asukkaita tässä lähiseudulla muutamia tuhansia ja suurempaan kaupunkiin n. 20 km. Julkiset kulkevat täältä, mutta eivät meidän aikatauluihin sopiviin aikoihin ja siksi meilläkin pitää auto olla. Mutta entäs ne jotka asuvat meistä yhtään kauempana? Bussipysäkkejä on, mutta ei liikennettä enää vuosikausiin, joka sieltä kautta kulkisi, joten taajaman keskustaan pitäisi jollain päästä että pääsisi edes sen bussin kyytiin. Joten auto välttämätön. Hirveässä kunnossakin valtaosa syrjäseudun taloista, remontointi ei maksa vaivaa jos jälleenmyyntiarvo on silti 0. En voisi kuvitellakaan asuvani keskellä ei mitään. Enkä usko että se kovinkaan monen, varsinkaan työikäisen, unelma on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla jo aika syrjässä ennen kuin noin käy...
No ei. Itselläni kokemusta keskisuuren kaupungin välittömässä läheisyydessä olevasta pikkupaikkakunnasta, eikä siellä mene juuri mikään kaupaksi mihinkään hintaan. Ne harvat alle 20 vuotta vanhat talot joita sinne on rakennettu menevät ajan kanssa, jos hintapyyntö on suorastaan naurettavan alhainen.
Olen joskus huvikseni katsellut taloja syrjästä, jos siirtyisi sinne etätöihin. Mutta talon pitäisi olla uusi ja suorastaan ylellinen, että saisi jotain "korvausta" syrjässä asumisen vaikeudesta. Sellaisen vanhan perusomakotitalon pystyn hankkimaan kaupungistakin.
Osta järven rannalta niin tontilla on aina arvo.
Buahaha. Ei ole jos on mutainen rehevöitynyt järvi. Meidän mökki on pienen järven toinen mökki, vastarannalla töröttää toinen. Hiljaista on, ei tarvitse naapureita säikähtää. Järvellä on kuitenkin sen verran kokoa, että voi kalastaa. Kalat maistuu mudalta. Uiminen on inhottavaa, koska ruskea lima/muta tarttuu ihoon. Hiuksiin jää mutainen haju. Sen takia kuljetetaan kaupungissa kanistereissa vettä, että saa edes hiukset huuhdottua saunomisen lopuksi hajuttomalla vedellä.
Ei tästä tontista kukaan mitään maksa, vaikka tilaa on 3000 neliötä. Mökki on vanha omakotitalo. Sähköt on, juoksevaa vettä ei ole eikä sitä tänne saa. Kaivon paikkaa porattiin aikoinaan ja syvälle saa mennä, että kaivo onnistuisi.
Minulla ja eräs sukulainen, joka asuu rantatontilla syvällä Savossa. Vanha puutalo ja sinänsä komea rantamaisema, mutta rehevöitynyt järvi ja todella pitkä matka yhtään mihinkään. Ei siellä ole muitakaan mökkejä, eikä tasan varmasti tule olemaankaan. Kun sukulaisesta aika jättää, ei sille tontille tule löytymään ottajaa.
Ihan samanlainen meillä perikunnalla samoilla seuduilla. Paitsi että 10km lähimpään uimakelpoiseen järveen. 30km lähimpään kauppaan. Pikkasen peltoa ympärillä. Yks perikunnan viidestä jäsenestä sitä muutaman päivän vuodessa käyttää marjareissuilklaan. Nansikkaa omiksi tarpeiksi kasvattaa ja perunaa. Muilla mökit järvien rannoilla. Hyvä tsäkä jos joku ostaisi
Oman mökkimatkani varrella vastaava talo oli 10 vuotta myynnissä. Viime kesänä sen joku osti ja kunnostelee kesäpaikakseen. Ei siis ihan mahdontonta saada kaupaksi. Hinta ei päätä huimaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä lasketaan syrjä- tai maaseudulla asumiseksi? Syrjässä asumista tarkoitetaan varmaankin sillon kun lähimpään taajamaankin on 5-10km ja siitä eteenpäin, kotipihaan kapea mutkainen hiekkatie ja lähin naapuritalokin on kilometrin päässä? Voin sanoa että en ihmettele jos sellainen asuinpaikka ei kovin montaa miellytä, varsinkin jos on lapsiperhe. Itse viihdymme täällä pienen taajaman keskiössä, asukkaita tässä lähiseudulla muutamia tuhansia ja suurempaan kaupunkiin n. 20 km. Julkiset kulkevat täältä, mutta eivät meidän aikatauluihin sopiviin aikoihin ja siksi meilläkin pitää auto olla. Mutta entäs ne jotka asuvat meistä yhtään kauempana? Bussipysäkkejä on, mutta ei liikennettä enää vuosikausiin, joka sieltä kautta kulkisi, joten taajaman keskustaan pitäisi jollain päästä että pääsisi edes sen bussin kyytiin. Joten auto välttämätön. Hirveässä kunnossakin valtaosa syrjäseudun taloista, remontointi ei maksa vaivaa jos jälleenmyyntiarvo on silti 0. En voisi kuvitellakaan asuvani keskellä ei mitään. Enkä usko että se kovinkaan monen, varsinkaan työikäisen, unelma on.
Moni voi unelmoida maalle muutosta, mutta ei se sitä tarkoita että niin oikeasti tehtäisiin. Arjen realiteetit tulevat vastaan. Työtä ei löydy, jokainen ruokakauppamatka kestää pari tuntia, perheessä pitää olla 2 autoa.
Niin kai sitten. Suomalaiset voivottelee ja vääntelee käsiään, sillai se menee.