Nainen: mitä tuumaat miesten klassisesta pukeutumisesta?

Olen n 55-  vuotias mies  ja pukeudun ihmisten ilmoille ((yleensä) klassisen asiallisesti ja huomaan saavani siitä oman hyvän mielen lisäksi myös katseita ja palvelukin on yleensä yläkanttiin siis. Ajaton ja asiallinen pukeutuminen on niinkuin täällä on jo moneen kertaan todettu-edullista ja ekologista sekä huomaavaista muita kohtaan. Kannatan myös arjen ja juhlan, työn ja vapaan erottamista toisistaan. En mene metsään patikoimaan liivipuvussa enkä elokuviin vaellustamineissa. Muut tehkööt kuten lystäävät mutta kyllä moukan aina tunnistaa. 

Aldenman kirjoitti:

Olen n 55-  vuotias mies  ja pukeudun ihmisten ilmoille ((yleensä) klassisen asiallisesti ja huomaan saavani siitä oman hyvän mielen lisäksi myös katseita ja palvelukin on yleensä yläkanttiin siis. Ajaton ja asiallinen pukeutuminen on niinkuin täällä on jo moneen kertaan todettu-edullista ja ekologista sekä huomaavaista muita kohtaan. Kannatan myös arjen ja juhlan, työn ja vapaan erottamista toisistaan. En mene metsään patikoimaan liivipuvussa enkä elokuviin vaellustamineissa. Muut tehkööt kuten lystäävät mutta kyllä moukan aina tunnistaa. 

Tuon olen huomannut naisena itsekin, tosi paljon vaikuttaa palveluun miten on pukeutuneena.

N37

Meillä mies teki melkoisen elämäntaparempan luettuaan Joonas Konstigin kirjan "Vuosi herrasmiehenä". Entisestä hupparipojusta on kuoriutunut parissa vuodessa huomioonottava ja hyvinpukeutuva herrasmies.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies teki melkoisen elämäntaparempan luettuaan Joonas Konstigin kirjan "Vuosi herrasmiehenä". Entisestä hupparipojusta on kuoriutunut parissa vuodessa huomioonottava ja hyvinpukeutuva herrasmies.

Kun tyyliä pääsee maistamaan, niin ei sen jälkeen enää huppariheikin tasolle alennu.

Hyi

vaatteita edes huomaa. En pidä liian muodikkaista miehistä, jotka juoksevat muotivillityksien perässä. Toisaalta taas miehellä pitää olla sen verran tyylisilmää, että osaa pukeutua siististi ja asiallisesti tilanteen mukaan. Eli siis "klassinen" pukeutuminen miehellä paras. Miehen persoona saakin sitten olla kaikkea muuta :)

Ps. ja itse tykkään kyllä pukeutua muodikkaasti ja huomiotaherättävästi

Osaako joku neuvoa mitä kannattaisi laittaa päälle väitöskaronkkaan? Kaverilla on perjantaina enkä kehtaa kysyä kun hänellä varmaan muutakin mielenpäällä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku neuvoa mitä kannattaisi laittaa päälle väitöskaronkkaan? Kaverilla on perjantaina enkä kehtaa kysyä kun hänellä varmaan muutakin mielenpäällä nyt.

Karonkka

Unohda nämä:

Minihame tai muuten erittäin paljastava asu. Mies: käytä värikästä pukua ja hauskaa kravattia jossain muussa tilaisuudessa.

Naiset:

Karonkka on akateemiseen perinteeseen kuuluva väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävä juhlatilaisuus, jossa noudatetaan edelleen hyvin perinteistä pukeutumisetikettiä. Karonkassa väittelijän asu on nilkkapituinen mekko tai housupuku, jossa on pitkät hihat ja niukka kaula-aukko. Vierailla on pukeutumisen suhteen enemmän vapautta, he voivat pukeutua myös polvipituiseen mekkoon tai hameeseen.

Mies:

Karonkassa mies pukeutuu frakkiin, jonka voi korvata tummalla puvulla. Frakin kanssa puetaan kiiltonahkakengät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku neuvoa mitä kannattaisi laittaa päälle väitöskaronkkaan? Kaverilla on perjantaina enkä kehtaa kysyä kun hänellä varmaan muutakin mielenpäällä nyt.

Karonkka

Unohda nämä:

Minihame tai muuten erittäin paljastava asu. Mies: käytä värikästä pukua ja hauskaa kravattia jossain muussa tilaisuudessa.

Naiset:

Karonkka on akateemiseen perinteeseen kuuluva väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävä juhlatilaisuus, jossa noudatetaan edelleen hyvin perinteistä pukeutumisetikettiä. Karonkassa väittelijän asu on nilkkapituinen mekko tai housupuku, jossa on pitkät hihat ja niukka kaula-aukko. Vierailla on pukeutumisen suhteen enemmän vapautta, he voivat pukeutua myös polvipituiseen mekkoon tai hameeseen.

Mies:

Karonkassa mies pukeutuu frakkiin, jonka voi korvata tummalla puvulla. Frakin kanssa puetaan kiiltonahkakengät.

Yksi juttu, joka erottaa satunnaisen ja kokeneen frakin käyttäjän on itsesolmittava rusetti. Old school gentlemannille esisolmittu rusetti on samanlainen lastenasuste kuin esisolmittu kravatti.

Silti säälin miehiä, jotka joutuvat pukeutumaan töissä pukuun. Mielestäni se on kauheaa.

Vierailija kirjoitti:

Silti säälin miehiä, jotka joutuvat pukeutumaan töissä pukuun. Mielestäni se on kauheaa.

Eihän pukua "joudu" käyttämään, vaan pukua käyttää mielellään. Monikaan vaate ei ole niin miellyttävä yllä kuin hyvin istuva ja hengittävä kevyt villakangaspuku. Kokeilepa joskus. Huomaan, ettet tiedä, mistä puhut.

Vierailija kirjoitti:

Silti säälin miehiä, jotka joutuvat pukeutumaan töissä pukuun. Mielestäni se on kauheaa.

Tästä olen eri mieltä. Reissaan työkseni ja näen paljon pukumiehiä kentillä (ennen karanteenia) eivätkä ne kovin kärsiviltä näytä. Aika tyytyväisiltä päinvastoin. Työvaatteet siinä missä muutkin työvaatteet. Itse tykkään kyllä katsella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hienoa, että joku viitsii kunnioittaa lähimmäisiään siistillä pukeutumisella.

Minä olen aina ollut mielestäni aika homssu ja huono pukeutuja. Viimeisen 10 vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut jotain outoa: yhtäkkiä minä olen melkein missä hyvänsä se "parhaiten" pukeutunut, jopa ylipukeutunut. (Olin melkein 10 vuotta pahojen terveysongelmien takia pois työelämästä ja muutenkin aika sivuraiteella, joten tämä muutos tuli aika yllätyksenä minulle, toisin kuin niille jotka ovat siihen saaneet tottua hitaasti.)

Esim. tänään jumalanpalveluksessa minulla oli valkoinen paitapusero, midimittainen puolihame, jodhpurit jalassa ja neuletakki, aika vanhaa ja nuhjuista kaikki. Päällysvaatteena villakangastakki. Silti olin pappia ja suntiota lukuunottamatta ainoa, joka näytti siltä että on tullut kirkkoon eikä ole aamulenkillä. Kaikilla vanhoilla ihmisilläkin oli jotkut makkarankuoritoppatakit, kulahtaneet housut jotka on ehkä olleet joskus  mustat, polvipusseille vetää vertoja vain kengät, jotka on enimmäkseen lenkkarit tai kankaiset vaelluskengät.

Tuntuu hassulta että ihmiset menevät tapaamaan Luojaansa, eivätkä viitsi edes tukkaansa kammata.

Ilmeisesti ihmisillä ei myöskään ole ns. parempaa päällystakkia nykyään, kun kaikki kulkevat jossain kahisevissa liian lyhyissä ja kireissä hirvityksissä joka paikassa?

Rahasta tai sen puutteesta ei voi olla kyse, koska vanhatkin ihmiset pukeutuvat nykyään ihan hirveästi, ja niillä luulisi olevan vielä sitä vanhaa varastoa hyviä vaatteita. Ainakin omilla 70+ vanhemmillani on. Isäni on käynyt samassa päällystakissa ja silkkihuivissa kaikki hautajaiset viimeiset 40 vuotta eikä takki (paksua villakangasta) osoita pienintäkään ikääntymisen merkkiä. Samoin sen tumma puku taitaa olla 20 vuotta vanha, mutta miksikä hyvälaatuinen villakangaspuku menisi? Ja äitini naureskeli yksiin kesähäihin mennessään viime kesänä, että leninkinsä taitaa olla 80-luvulta. Jopa siihen ostetut kengät olivat edelleen priimakunnossa.

Tietysti arkikäytössä olevat vaatteet kuluvat nopeasti, mutta samoilla pyhävaatteilla pärjää kyllä vuosikymmeniä. Joten miksei ihmiset pidä niitä?

Itselleni ainakin on psykologisesti hyvin tärkeää erottaa arki ja pyhä ja muutenkin eri toiminnot myös pukeutumisella (ja syömisellä jne.) Kirkkoon menee ihan eri mielentilassa kun pukeutuu sitä varten, samoin kuin treenivaatteisiin pukeutuminen saa jo virittäytymään treeniin. Jopa meidän koiramme tietää, että kun mies ottaa metsästyspuvun esiin, kohta mennään metsälle.

Tuskinpa se Luoja niistä arkivaatteista pahastuu. Hänhän näkee meidät ihan joka ikinen päivä ja joka ikinen hetki, oltiin me kirkossa tai ei ja oli meillä vaatteita päällä tai ei.

Mielestäsi ei ole mitään syytä osoittaa erityistä kunnioitusta Herran huoneessa, koska Jumala näkee meidät myös suihkussa? Selvä.

Et ymmärrä myöskään sitä, että ihminen vaikuttaa pukeutumisellaan myös omaan mielentilaansa. Pukeutumalla hieman paremmin viestittää alitajunnalleen "keskity, tämä on tärkeää". Se harras tunnelma alkaa jo kotona kirkkovaatteita päälle vetäessä, ihan kuten alat rentoutua jo pelkistä joogavaatteiden näkemisestä, tai adrenaliini virtaa kun alat pukeutua niihin vaatteisiin, joissa yleensä teet ylämäkivetoja (minua yleensä alkaa oksettaa jo valmiiksi).

Vaatteillamme vaikutamme myös kanssaihmistemme mielialaan ja osoitamme heillekin kunnioitusta.

Tämän lisäksi vaatteilla viestitään sitä, mikä on asemamme yhteiskunnassa ja miten tahdomme itseämme kohdeltavana.

Kaikki tällaiset asiat ovat olleet ihmisille selviä siitä saakka, kun jollain rievuilla on alettu alastomuutta verhota. Mutta nyt yhtäkkiä viimeisen muutaman vuoden aikana on päätetty, että millään ei ole mitään väliä. Paitsi että oikeasti on, ja sitten vingutaan kun lököverkkarimies ei saa samaa rispektiä kuin asiallisesti pukeutunut.

-eri-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hienoa, että joku viitsii kunnioittaa lähimmäisiään siistillä pukeutumisella.

Minä olen aina ollut mielestäni aika homssu ja huono pukeutuja. Viimeisen 10 vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut jotain outoa: yhtäkkiä minä olen melkein missä hyvänsä se "parhaiten" pukeutunut, jopa ylipukeutunut. (Olin melkein 10 vuotta pahojen terveysongelmien takia pois työelämästä ja muutenkin aika sivuraiteella, joten tämä muutos tuli aika yllätyksenä minulle, toisin kuin niille jotka ovat siihen saaneet tottua hitaasti.)

Esim. tänään jumalanpalveluksessa minulla oli valkoinen paitapusero, midimittainen puolihame, jodhpurit jalassa ja neuletakki, aika vanhaa ja nuhjuista kaikki. Päällysvaatteena villakangastakki. Silti olin pappia ja suntiota lukuunottamatta ainoa, joka näytti siltä että on tullut kirkkoon eikä ole aamulenkillä. Kaikilla vanhoilla ihmisilläkin oli jotkut makkarankuoritoppatakit, kulahtaneet housut jotka on ehkä olleet joskus  mustat, polvipusseille vetää vertoja vain kengät, jotka on enimmäkseen lenkkarit tai kankaiset vaelluskengät.

Tuntuu hassulta että ihmiset menevät tapaamaan Luojaansa, eivätkä viitsi edes tukkaansa kammata.

Ilmeisesti ihmisillä ei myöskään ole ns. parempaa päällystakkia nykyään, kun kaikki kulkevat jossain kahisevissa liian lyhyissä ja kireissä hirvityksissä joka paikassa?

Rahasta tai sen puutteesta ei voi olla kyse, koska vanhatkin ihmiset pukeutuvat nykyään ihan hirveästi, ja niillä luulisi olevan vielä sitä vanhaa varastoa hyviä vaatteita. Ainakin omilla 70+ vanhemmillani on. Isäni on käynyt samassa päällystakissa ja silkkihuivissa kaikki hautajaiset viimeiset 40 vuotta eikä takki (paksua villakangasta) osoita pienintäkään ikääntymisen merkkiä. Samoin sen tumma puku taitaa olla 20 vuotta vanha, mutta miksikä hyvälaatuinen villakangaspuku menisi? Ja äitini naureskeli yksiin kesähäihin mennessään viime kesänä, että leninkinsä taitaa olla 80-luvulta. Jopa siihen ostetut kengät olivat edelleen priimakunnossa.

Tietysti arkikäytössä olevat vaatteet kuluvat nopeasti, mutta samoilla pyhävaatteilla pärjää kyllä vuosikymmeniä. Joten miksei ihmiset pidä niitä?

Itselleni ainakin on psykologisesti hyvin tärkeää erottaa arki ja pyhä ja muutenkin eri toiminnot myös pukeutumisella (ja syömisellä jne.) Kirkkoon menee ihan eri mielentilassa kun pukeutuu sitä varten, samoin kuin treenivaatteisiin pukeutuminen saa jo virittäytymään treeniin. Jopa meidän koiramme tietää, että kun mies ottaa metsästyspuvun esiin, kohta mennään metsälle.

Tuskinpa se Luoja niistä arkivaatteista pahastuu. Hänhän näkee meidät ihan joka ikinen päivä ja joka ikinen hetki, oltiin me kirkossa tai ei ja oli meillä vaatteita päällä tai ei.

Mielestäsi ei ole mitään syytä osoittaa erityistä kunnioitusta Herran huoneessa, koska Jumala näkee meidät myös suihkussa? Selvä.

Et ymmärrä myöskään sitä, että ihminen vaikuttaa pukeutumisellaan myös omaan mielentilaansa. Pukeutumalla hieman paremmin viestittää alitajunnalleen "keskity, tämä on tärkeää". Se harras tunnelma alkaa jo kotona kirkkovaatteita päälle vetäessä, ihan kuten alat rentoutua jo pelkistä joogavaatteiden näkemisestä, tai adrenaliini virtaa kun alat pukeutua niihin vaatteisiin, joissa yleensä teet ylämäkivetoja (minua yleensä alkaa oksettaa jo valmiiksi).

Vaatteillamme vaikutamme myös kanssaihmistemme mielialaan ja osoitamme heillekin kunnioitusta.

Tämän lisäksi vaatteilla viestitään sitä, mikä on asemamme yhteiskunnassa ja miten tahdomme itseämme kohdeltavana.

Kaikki tällaiset asiat ovat olleet ihmisille selviä siitä saakka, kun jollain rievuilla on alettu alastomuutta verhota. Mutta nyt yhtäkkiä viimeisen muutaman vuoden aikana on päätetty, että millään ei ole mitään väliä. Paitsi että oikeasti on, ja sitten vingutaan kun lököverkkarimies ei saa samaa rispektiä kuin asiallisesti pukeutunut.

-eri-

Naapurimaassammehan pukeutuminen on perinteisesti osattu paremmin kuin meillä. Ja kumma kyllä pärjäävät paremmin. Perus suomiäijä vaan selittää oman kyvyttömyytensä siten, että ruotsalaiset on jotenkin lälläreitä. Eiköhän se suurin lälläri ole se peräkammarin poika, joka ei saa sen vertaa aikaiseksi ryhdistäytyä, että saisi työpaikan ja naisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hienoa, että joku viitsii kunnioittaa lähimmäisiään siistillä pukeutumisella.

Minä olen aina ollut mielestäni aika homssu ja huono pukeutuja. Viimeisen 10 vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut jotain outoa: yhtäkkiä minä olen melkein missä hyvänsä se "parhaiten" pukeutunut, jopa ylipukeutunut. (Olin melkein 10 vuotta pahojen terveysongelmien takia pois työelämästä ja muutenkin aika sivuraiteella, joten tämä muutos tuli aika yllätyksenä minulle, toisin kuin niille jotka ovat siihen saaneet tottua hitaasti.)

Esim. tänään jumalanpalveluksessa minulla oli valkoinen paitapusero, midimittainen puolihame, jodhpurit jalassa ja neuletakki, aika vanhaa ja nuhjuista kaikki. Päällysvaatteena villakangastakki. Silti olin pappia ja suntiota lukuunottamatta ainoa, joka näytti siltä että on tullut kirkkoon eikä ole aamulenkillä. Kaikilla vanhoilla ihmisilläkin oli jotkut makkarankuoritoppatakit, kulahtaneet housut jotka on ehkä olleet joskus  mustat, polvipusseille vetää vertoja vain kengät, jotka on enimmäkseen lenkkarit tai kankaiset vaelluskengät.

Tuntuu hassulta että ihmiset menevät tapaamaan Luojaansa, eivätkä viitsi edes tukkaansa kammata.

Ilmeisesti ihmisillä ei myöskään ole ns. parempaa päällystakkia nykyään, kun kaikki kulkevat jossain kahisevissa liian lyhyissä ja kireissä hirvityksissä joka paikassa?

Rahasta tai sen puutteesta ei voi olla kyse, koska vanhatkin ihmiset pukeutuvat nykyään ihan hirveästi, ja niillä luulisi olevan vielä sitä vanhaa varastoa hyviä vaatteita. Ainakin omilla 70+ vanhemmillani on. Isäni on käynyt samassa päällystakissa ja silkkihuivissa kaikki hautajaiset viimeiset 40 vuotta eikä takki (paksua villakangasta) osoita pienintäkään ikääntymisen merkkiä. Samoin sen tumma puku taitaa olla 20 vuotta vanha, mutta miksikä hyvälaatuinen villakangaspuku menisi? Ja äitini naureskeli yksiin kesähäihin mennessään viime kesänä, että leninkinsä taitaa olla 80-luvulta. Jopa siihen ostetut kengät olivat edelleen priimakunnossa.

Tietysti arkikäytössä olevat vaatteet kuluvat nopeasti, mutta samoilla pyhävaatteilla pärjää kyllä vuosikymmeniä. Joten miksei ihmiset pidä niitä?

Itselleni ainakin on psykologisesti hyvin tärkeää erottaa arki ja pyhä ja muutenkin eri toiminnot myös pukeutumisella (ja syömisellä jne.) Kirkkoon menee ihan eri mielentilassa kun pukeutuu sitä varten, samoin kuin treenivaatteisiin pukeutuminen saa jo virittäytymään treeniin. Jopa meidän koiramme tietää, että kun mies ottaa metsästyspuvun esiin, kohta mennään metsälle.

Tuskinpa se Luoja niistä arkivaatteista pahastuu. Hänhän näkee meidät ihan joka ikinen päivä ja joka ikinen hetki, oltiin me kirkossa tai ei ja oli meillä vaatteita päällä tai ei.

Mielestäsi ei ole mitään syytä osoittaa erityistä kunnioitusta Herran huoneessa, koska Jumala näkee meidät myös suihkussa? Selvä.

Et ymmärrä myöskään sitä, että ihminen vaikuttaa pukeutumisellaan myös omaan mielentilaansa. Pukeutumalla hieman paremmin viestittää alitajunnalleen "keskity, tämä on tärkeää". Se harras tunnelma alkaa jo kotona kirkkovaatteita päälle vetäessä, ihan kuten alat rentoutua jo pelkistä joogavaatteiden näkemisestä, tai adrenaliini virtaa kun alat pukeutua niihin vaatteisiin, joissa yleensä teet ylämäkivetoja (minua yleensä alkaa oksettaa jo valmiiksi).

Vaatteillamme vaikutamme myös kanssaihmistemme mielialaan ja osoitamme heillekin kunnioitusta.

Tämän lisäksi vaatteilla viestitään sitä, mikä on asemamme yhteiskunnassa ja miten tahdomme itseämme kohdeltavana.

Kaikki tällaiset asiat ovat olleet ihmisille selviä siitä saakka, kun jollain rievuilla on alettu alastomuutta verhota. Mutta nyt yhtäkkiä viimeisen muutaman vuoden aikana on päätetty, että millään ei ole mitään väliä. Paitsi että oikeasti on, ja sitten vingutaan kun lököverkkarimies ei saa samaa rispektiä kuin asiallisesti pukeutunut.

-eri-

Kirjoitustyylistä ja ilmaisuista päätellen olet kyllä ihan tuo sama tyyppi. Turha yrittää vedättää :D.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silti säälin miehiä, jotka joutuvat pukeutumaan töissä pukuun. Mielestäni se on kauheaa.

Eihän pukua "joudu" käyttämään, vaan pukua käyttää mielellään. Monikaan vaate ei ole niin miellyttävä yllä kuin hyvin istuva ja hengittävä kevyt villakangaspuku. Kokeilepa joskus. Huomaan, ettet tiedä, mistä puhut.

Hyvin moni mies on kanssasi eri mieltä. Ja huokaisevat helpotuksesta, kun saavat esim juhlien päätteeksi sen puvun riisua ja unohtaa taas hetkeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hienoa, että joku viitsii kunnioittaa lähimmäisiään siistillä pukeutumisella.

Minä olen aina ollut mielestäni aika homssu ja huono pukeutuja. Viimeisen 10 vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut jotain outoa: yhtäkkiä minä olen melkein missä hyvänsä se "parhaiten" pukeutunut, jopa ylipukeutunut. (Olin melkein 10 vuotta pahojen terveysongelmien takia pois työelämästä ja muutenkin aika sivuraiteella, joten tämä muutos tuli aika yllätyksenä minulle, toisin kuin niille jotka ovat siihen saaneet tottua hitaasti.)

Esim. tänään jumalanpalveluksessa minulla oli valkoinen paitapusero, midimittainen puolihame, jodhpurit jalassa ja neuletakki, aika vanhaa ja nuhjuista kaikki. Päällysvaatteena villakangastakki. Silti olin pappia ja suntiota lukuunottamatta ainoa, joka näytti siltä että on tullut kirkkoon eikä ole aamulenkillä. Kaikilla vanhoilla ihmisilläkin oli jotkut makkarankuoritoppatakit, kulahtaneet housut jotka on ehkä olleet joskus  mustat, polvipusseille vetää vertoja vain kengät, jotka on enimmäkseen lenkkarit tai kankaiset vaelluskengät.

Tuntuu hassulta että ihmiset menevät tapaamaan Luojaansa, eivätkä viitsi edes tukkaansa kammata.

Ilmeisesti ihmisillä ei myöskään ole ns. parempaa päällystakkia nykyään, kun kaikki kulkevat jossain kahisevissa liian lyhyissä ja kireissä hirvityksissä joka paikassa?

Rahasta tai sen puutteesta ei voi olla kyse, koska vanhatkin ihmiset pukeutuvat nykyään ihan hirveästi, ja niillä luulisi olevan vielä sitä vanhaa varastoa hyviä vaatteita. Ainakin omilla 70+ vanhemmillani on. Isäni on käynyt samassa päällystakissa ja silkkihuivissa kaikki hautajaiset viimeiset 40 vuotta eikä takki (paksua villakangasta) osoita pienintäkään ikääntymisen merkkiä. Samoin sen tumma puku taitaa olla 20 vuotta vanha, mutta miksikä hyvälaatuinen villakangaspuku menisi? Ja äitini naureskeli yksiin kesähäihin mennessään viime kesänä, että leninkinsä taitaa olla 80-luvulta. Jopa siihen ostetut kengät olivat edelleen priimakunnossa.

Tietysti arkikäytössä olevat vaatteet kuluvat nopeasti, mutta samoilla pyhävaatteilla pärjää kyllä vuosikymmeniä. Joten miksei ihmiset pidä niitä?

Itselleni ainakin on psykologisesti hyvin tärkeää erottaa arki ja pyhä ja muutenkin eri toiminnot myös pukeutumisella (ja syömisellä jne.) Kirkkoon menee ihan eri mielentilassa kun pukeutuu sitä varten, samoin kuin treenivaatteisiin pukeutuminen saa jo virittäytymään treeniin. Jopa meidän koiramme tietää, että kun mies ottaa metsästyspuvun esiin, kohta mennään metsälle.

Tuskinpa se Luoja niistä arkivaatteista pahastuu. Hänhän näkee meidät ihan joka ikinen päivä ja joka ikinen hetki, oltiin me kirkossa tai ei ja oli meillä vaatteita päällä tai ei.

Pahastuisitko sinä, mikäli sinun suuriin juhliisi kuten häihin tai tohtorinväitökseesi tai muuhun itsellesi todella merkittävään juhlaan joku saapuisi farkuissa ja täysin arkisissa vaatteissa? Tuntuisiko sinusta, että tuo vieras loukkaa sinua pukeutumisellaan, sillä hän osoittaa vaatteillaan, ettei pidä juhliasi tavallista arkea kummempana?

Lueppa ne viestit, mihin kommentoit. Tuossa oli kyse perusjumalanpalveluksesta eikä mistään häistä.

Ja kyllä, jotkut ihmiset todellakin käyvät kirkossa muutenkin kuin vain häissä ja hautajaisissa.

Että monet miehet inhoavat pukua, johtuu siitä, että heillä on halvin mahdollinen massaketjun keinokuitupuku, jonka mitoitus on ihan mitä sattuu ja oli itse asiassa jo sitä ostettaessa, kun myyjätkään eivät osaa opastaa. Tietenkin se hiostaa ja alimitoitettu kaulus hankaa.

Lähes koko pukeutumisen kulttuuri menetettiin länsimaissa 1960-luvulta lähtien. Tässähän asia onkin tiivistetysti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silti säälin miehiä, jotka joutuvat pukeutumaan töissä pukuun. Mielestäni se on kauheaa.

Eihän pukua "joudu" käyttämään, vaan pukua käyttää mielellään. Monikaan vaate ei ole niin miellyttävä yllä kuin hyvin istuva ja hengittävä kevyt villakangaspuku. Kokeilepa joskus. Huomaan, ettet tiedä, mistä puhut.

Hyvin moni mies on kanssasi eri mieltä. Ja huokaisevat helpotuksesta, kun saavat esim juhlien päätteeksi sen puvun riisua ja unohtaa taas hetkeksi.

No onkai mikä tahansa vaate epämukava, jos se on polyesteristä tms. muovista tehty ja väärän kokoinen. Kotona nyt on ylipäätään harvemmin tarpeen pitää hirveä paljoa vaatetta päällä ellei ole lämmitys tarkoituksellisesti pienellä. Itse olen kotona usein pellavahousuissa ja kauluspaidassa. Ne monien ylistämät verkkarit ovat ihan törkeän hiostavat.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen vain saanut haukkuja ja ilkeitä katseita naisilta. Pukeudun aina kauluspaitaan ja/tai puvunliiveihin ja pikkutakkiin. M27

Irtoliivi on pikkutakin kanssa helposti vähän liikaa. Puvun kanssa ihan ok, mutta silloinkin kolmiosainen on (turha) huomiota herättävä arkiasu tuon ikäisellä miehellä.

Eihän ole liikaa. Varsinkin talvipakkasella irtoliivin käyttöä irtotakin kanssa voi perustella ihan lämmöllä. Villakankainen irtoliivi on hyvä konsti lisätä lämpöä sekä tuoda lisäväriä tai -kuosia takin ja paidan väliin. Irtoliivi on loistava juttu. Toimii ja näyttää hyvältä, vaikka takin riisuisi pois.