Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut naiset reagoivat vauvauutiseen "Oi ihanaa!"
04.02.2022 |
Varsinkin jos itse oot lapseton, niin raskaushan tietää vain vääjäämätöntä erkaantumista ko. raskaana olevasta ihmisestä. Joko hänellä ei ole enää ollenkaan aikaa sinulle tai sitten jatkossa lapsi on aina tapaamisissanne mukana vähintäänkin äidin puheissa. Haluaisit keskustella maailman menosta ja ilmiöistä, mutta sen sijaan keskustelettekin Piia-Petterin päiväunirytmistä ja vaippatuotoksista.
Siispä kysymys: Mitä ihanaa raskausuutisessa on? Feikkaatteko reaktionne vai onko tuo yllä kuvailemani oikeasti teistä ihanaa? Jos olette iloisia ystävänne puolesta, niin riittäisikö vain, jos onnittelisitte ilman lässynlässyn-hehkutusta?
Kommentit (143)
Surullista on se jos joku on vertaillut lapsiasiassakin. Tavallaan vähän kateellisen-katkera ja haluaisi muillekkin yhtä rankan arjen kuin itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen iloinen ystäväni puolesta. Olen lapseton omasta tahdostani, eikä toisen onni ole minulta pois. Ystävän voi menettää monestakin syystä, mutta yleensä lapsellinenkin ihminen haluaa säilyttää ystävänsä.
Vauvauutisen kuultuani asettelen huolellisesti kasvoilleni mairean hymyn ja kiljahdan "Oi ihanaa!" Ehkä hyppään myös ystävän kaulaan. Instagramista olen oppinut, että niin pitää toimia. V'tuttaa, mutta olen oppinut näyttelemän tosi uskottavasti.
Kyllä minä olen aidosti onnellinen ystävieni puolesta. Ja no, tuo nyt vaan on kohtelias tapa reagoida vauvauutiseen, vaikka ei aidosti olisikaan onnellinen siitä. Jos toinen onnesta hehkuen kertoo suuren uutisensa niin miten siihen pitäisi reagoida? "Ok, kiva" kuulostaa aika tylylle.
En lässytä kellekään mitään tekopirteää. Onnittelen kohteliaasti vauvauutisista kuten kuuluu tehdä. Minusta on hirveää kun aikuiset naiset ihku-hihkuu ja lässyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivuaa aihetta, mutta mä reagoin aika useinkin tuolla tavalla moneen asiaan mitä ystävät tai kaverit mulle kertoo omasta elämästään. Siis en välttämättä just noilla sanoilla, mutta hyvin samaan sävyyn tuollaisiin positiivisiin uutisiin.
Jippo on siinä, että joskus tarkoitan sitä ja olen aidosti onnellinen toisen puolesta ja joskus feikkaan, mutta lähestyn asiaa silti näennäisesti positiivisella ja tsemppaavalla asenteella. Joitain asioita ei vaan voi sanoa rehellisesti ääneen menettämättä tärkeitä ihmissuhteita.
Raskaus ja syöpä ovat vähän samanalaisia tilanteita. Sanotpa mitä sanot, kysytpä mitä kysyt tai reagoit miten reagoit, niin aina siitä vedetään herneet nenään. Parempi siis vain häipyä takavasemmalle ja olla hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva on kasvain. Miten sellaisesta voi onnitella? Sairastahan tuo on.
En kyllä koskaan feikkaa reakrioitani. Ja kyllä aivan aidosti onnittelen ja saatan esim. ääneen hihkaista kotona, jos luen ihmisten kivoista uutisista vaikka somesta. Kenenkään hyvä ei vielä koskaan ole ollut pois minulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan lapsia niin paljon, että en pysty mitenkään feikkaamaan onnellista jonkun täristessä vauvauutisistaan. Ihan pahaa tekee.
Koska vauvat on ihania! Ihan aidosti treagoin, vaikka olen itse lapseton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnittelen toki, mutta oikeastaan asia tuntuu aika neutraalilta rehellisesti sanoen. En tietysti sitä paljasta, ja käytöstavat pitää olla. Omat lapset jo koulussa, joten vauva-asiat vain tuntuvat vähän kaukaisilta eivätkä sillä tavalla ”vaikuta”.
Kyläilkööt vaippaperseet toistensa nurkissa.
Meitä, joilla aikuiset lapset, sellainen ei oikein nappaise enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No , mites sitten pitäiskö olla nurin Kurinen , sanoa, ( kiroilla )"
" Perkele"
Tai sanoa suomalaisittain " No niin"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on minusta ihanaa. Olen kyllä itsekin äiti. Vauvat ja lapset ovat ihania, lapsissa on elämä ja tulevaisuus.
Ap varmaan nyrpistelisi nenäänsä myös jos kaveri kertoisi ylennyksestä tai lottovoitosta eli oikeasti ei ole kaveri eikä iloitse toisen onnesta, vaan epävarmana itsestään kihisee kateudesta.
Itse asiassa en nyrpistele. Olen itsekin hyvässä asemassa työelämässä, asunut monta kertaa ulkomailla ym. Palkkaa saan riittävästi, joten lottovoittoa ei myöskään tarvitse kahdehtia. En ylennysuutisenkaan kuullessani söpistele, vaan onnittelen. Toisin kuin vauvauutiset, ylennysuutiset eivät myöskään yleensä muuta ystävyyden dynamiikkaa, joten koko sydämestäni onnittelen varsinkin jos tiedän ystäväni olevan osaava ja ahkera!
Toisen ylennys vaativampaan tehtävään tai lottovoiton saaminen voivat myös olla uhkia ystävyyssuhteelle eli etäännyttää, kun toisen elämään tulee niin paljon muuta/uutta. Valehtelet itsellesi. Ei muiden kuin sellaisten, jotka ovat itse ehkä tiedostamattaankin kateellisia, tarvitse suhtautua toisen, erityisesti "ystävänä" pidetyn vauvauutiseen negatiivisesti. Eikä välien tarvitse katketa. Eikä kyllä fiksuilla aikuisilla katkeakaan. Oikeat ystävät huomaa siitä, että ne pysyy, vaikka toisesta ei just silloin "hyötyisi" mitenkään, eli esim. saa biletysseuraa tai muuta seuraa "aikuisten" menoihin. Syynä voi toki olla muukin kuin lapsi, kuten sairaus tai vaikka köyhyys.
Kommentoin et ihanaa koska on ihanaa jos nainen saa lapsen jota haluaa. Se on ihanaa. Ihanaa saada kokea se asia ka toivottavasti pian se rakkaus omaa lasta kohtaan. Mut ei kiinnosta silti töissä nähdä muiden lapsia. :D
Onnittelen asiallisesti, ahdistanut aina, että naisten oletetaan reagoivan lässyttämällä ja hihkumalla näihin vauvauutisiin ja yleensäkin lapsiin. Kyseessähän on kuitenkin aika vakavakin asia ja elämänmuutos, tämänkään takia en osaa suhtautua kepeästi aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on minusta ihanaa. Olen kyllä itsekin äiti. Vauvat ja lapset ovat ihania, lapsissa on elämä ja tulevaisuus.
Ap varmaan nyrpistelisi nenäänsä myös jos kaveri kertoisi ylennyksestä tai lottovoitosta eli oikeasti ei ole kaveri eikä iloitse toisen onnesta, vaan epävarmana itsestään kihisee kateudesta.
Itse asiassa en nyrpistele. Olen itsekin hyvässä asemassa työelämässä, asunut monta kertaa ulkomailla ym. Palkkaa saan riittävästi, joten lottovoittoa ei myöskään tarvitse kahdehtia. En ylennysuutisenkaan kuullessani söpistele, vaan onnittelen. Toisin kuin vauvauutiset, ylennysuutiset eivät myöskään yleensä muuta ystävyyden dynamiikkaa, joten koko sydämestäni onnittelen varsinkin jos tiedän ystäväni olevan osaava ja ahkera!
Toisen ylennys vaativampaan tehtävään tai lottovoiton saaminen voivat myös olla uhkia ystävyyssuhteelle eli etäännyttää, kun toisen elämään tulee niin paljon muuta/uutta. Valehtelet itsellesi. Ei muiden kuin sellaisten, jotka ovat itse ehkä tiedostamattaankin kateellisia, tarvitse suhtautua toisen, erityisesti "ystävänä" pidetyn vauvauutiseen negatiivisesti. Eikä välien tarvitse katketa. Eikä kyllä fiksuilla aikuisilla katkeakaan. Oikeat ystävät huomaa siitä, että ne pysyy, vaikka toisesta ei just silloin "hyötyisi" mitenkään, eli esim. saa biletysseuraa tai muuta seuraa "aikuisten" menoihin. Syynä voi toki olla muukin kuin lapsi, kuten sairaus tai vaikka köyhyys.
Oot missannut pointin. Ap ei ehdottanut negatiivista suhtautumista vauvauutiseen, vaan ihquiluhehkutusen väliinjättämistä.
Yleensä olen miedosti onnellinen toisten vauvauutisista, sillä jos lapsi on toivottu, pariskunta saavuttaa tavoittelemansa asian ja onhan se hienoa. Siksi reagoin usein sanomalla "Ihanaa, onnittelut!", samoin kuin esim. jos joku saa tavoittelemansa työpaikan.
Vauvat sinänsä ovat kyllä sietämättömiä, raskaana olevat naiset rasittavia ja vauvojen äidit sietämättömiä vasta ovatkin. Pysyttelenkin kaikista mahdollisimman kaukana.