Vl:ä kenen puoliso ei ole enää uskossa?
Onko paikalla kettään vl:ää kenen puoliso on kieltänyt uskonsa? Miten pääsit itse yli asiasta ja kuinka kauan se kesti? Meillä on nyt se tilanne, että mieheni kielsi uskonsa muutama kuukausi sitten ja asia on ollut minulle erittäin vaikea. Käymme parisuhdeterapiassa ja asia onkin helpottanut vähän oloani, mutta kyllä tämä vain on vaikeaa. En kaipaa epäasiallisia kommentteja, kiitos!
Kommentit (31)
Anteeksi nyt että esitän tyhmän kysymyksen, mutta mikä on vl?
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:46"]Juuri tuota tarkoitin 17. Tämä keskustelu näyttää lähtevän nyt ihan väärään suuntaan niin lähden muihin hommiin. Jos vielä löytyy joku, jolla samoja kokemuksia niin kiitollisuudella lukisin.
ap
[/quote]
Vastaa kysymyksiin kiitos.
Niin ja vielä sen halusin sanoa, että miellä ei ole ollut vaaraa tulla liian helposti raskaaksi. Pari lasta ollaan lapsettomuushoitojen jälkeen onnistuttu saamaan. Heistä olemme erittäin kiitollisia ja onnellisia <3.
ap
Toivottavasti et nyt aliarvioi miehesi päätöstä ja ajatuksia.
Ei ole kokemusta, mutta ainakin isoilla paikkakunnilla on eri variaatioita ties mistä perhemuodoista. Kyllähän tuo elämäsi muuttaa lopullisesti ja saat surra sitä muutosta ja olla ahdistunut. Kaikki suru helpottaa ajan kanssa ja aika näyttää, pysyykö teidän yhteytenne, kun toinen muovaa arvomaailmansa uudelleen itselähtöisesti. Se vaatii kompromisseja kotona ja koettelee myös omaa uskoasi.
Voimia ja siunausta sinulle tuon kaiken kestämiseksi.
P.s. Minulla lapsuusperhe on maailmassa. Arjen vielä kestää hyvin pienellä epämukavuudella, mutta kuolema toi minulle pahan ahdistuksen. Kun oletusarvoisesti kuolleen osa ei tule olemaaan se, mitä olisi toivonut. Siinä toivoo välillä, että omassa uskossa olisikin väärässä iänkaikkisuusasioissa.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 13:36"]Totta 9, mutta se ei poista sitä toisasiaa, että toisen tekemiset voi sattua ja paljon.
ap
[/quote]varmasti sattuu, mutta me (kohta te) vl:t toitotetaan uskonnonvapautta, on myös vapaus olla uskomatta.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:52"]
Ei ole kokemusta, mutta ainakin isoilla paikkakunnilla on eri variaatioita ties mistä perhemuodoista. Kyllähän tuo elämäsi muuttaa lopullisesti ja saat surra sitä muutosta ja olla ahdistunut. Kaikki suru helpottaa ajan kanssa ja aika näyttää, pysyykö teidän yhteytenne, kun toinen muovaa arvomaailmansa uudelleen itselähtöisesti. Se vaatii kompromisseja kotona ja koettelee myös omaa uskoasi. Voimia ja siunausta sinulle tuon kaiken kestämiseksi. P.s. Minulla lapsuusperhe on maailmassa. Arjen vielä kestää hyvin pienellä epämukavuudella, mutta kuolema toi minulle pahan ahdistuksen. Kun oletusarvoisesti kuolleen osa ei tule olemaaan se, mitä olisi toivonut. Siinä toivoo välillä, että omassa uskossa olisikin väärässä iänkaikkisuusasioissa.
[/quote]
oletkin väärässä.
Kiitos 28! Et uskokaan kuinka hyvältä lämpimät sanasi tuntuivat! Ihan tippa tuli linssiin. Kiitos!
ap
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:39"]
Niin ja ihmettelen suuresti sitä käsitystä, mikä monella tuntuu olevan, että vl usokssa naine on miehensä orja ja häntä mies saa "käyttää" häntä milloin tahtoo. Olemme ihan yhtä tasavertaisia kuin normaali suomalainen keskimäärin. Meillä kyllä tilanne mennyt jo pitkään valitettavasti niin päin, että miestä ei seksi ole kiinnostanut. En enää jaksa itsekään olla jatkuvasti kinuamassa.
ap
[/quote]
Ei miestä varmaan kiinnosta, kun seksin seurauksena on taas uusi elätettävä, minkä takia on tehtävä pitkää työpäivää.
Juuri tuota tarkoitin 17. Tämä keskustelu näyttää lähtevän nyt ihan väärään suuntaan niin lähden muihin hommiin. Jos vielä löytyy joku, jolla samoja kokemuksia niin kiitollisuudella lukisin.
ap