Lue keskustelun säännöt.
:( Pakko kait se on sitten "lähteä" eläkkeelle kolmikymppisenä :(
12.06.2015 |
Taustatietona,... (JA JOO, SORI, PITKÄ STOORI!)
Pääsin lukion jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi, jouduin pakon edessä lopettamaan koulun kesken (=isäni vakava sairastuminen). Yritin saada koulupaikan lähempää kotoa, ei onnistunut. Ryhmissä ei ollut tilaa. Ja käskettiin vaan hakea kouluun keväällä.
Isäni kuoli seuravana keväänä. Pääsin töihin, olin sen kevään yhdessä perheessä lastenhoitajana. Sen jälkeen pääsin kaverille kesätöihin hoitamaan hänen taaperoaan.
Vuoden työttömyyden jälkeen pääsin opiskelemaan catering puolelle. Ei ollut mun juttu ollenkaan + kiusaaminen oli sen verta rankkaa, että lopetin joulun jälkeen. Tuohon vaikutti myös yhden luokan teinin latelema tappouhkaus.
Tuon jälkeen olenkin sitten ollut työttömänä, 10 vuotta suunnilleeen. EI ole töitä, tässä kaupungissa on mahdottomuus saada töitä, jos ei ole koulutusta. Ja vaikka olisi koulutuskin, niin helpompi on saada lottovoitto, kun töitä. Työttömyysprosentti on niin iso :(
Olen tuon 10 vuoden aikana ollut yhteensä vuoden harjoittelijana (yhdessä päiväkodissa 3kk ennen kuin päiväkoti meni remonttiin ja toisessa päiväkodissa sitten 9 kuukautta). Mukaan mahtuu myös n. 3 kuukauden sairasloma ison polvileikkauksen takia. Olen kuitenkin koko ajan hakenut kouluun. Sosionomiksi ja lähihoitajaksi. Ammattikorkeaan en pääse huonojen todistuksien takia ja lähihoitajaksi en istten pääse muuten vaan :( 7 kertaa olen hakennut lähihoitajaksi ja eiköhän se nyt ollut tässä. Kun en pääse, niin en pääse. Se ryhmätilanne vaikuttaa liikaa (=olen joka kerta pyytänyt niitä tuloksia ja muut alueet menee kyllä hyvin, mutta tuo ryhmätilanne on sitten asia erikseen).
Työkkärissä on nyt tämän kevään aikana heilutettu tuota eläkekorttia ja ehkä se sitten on parasta. Vaikka yritän parhaani, niin se ei riitä. Töitä haen aktiivisesti, mutta yleensä en pääse edes haastatteluun.
Tuo lähihoitaja oli ainut ala, joka sopisi (tai sitten se sosionomi), muut kiinnostavat alat ei sovi. Mulla kun on paha (puu)pöly allergia, hajusteyliherkkyys (saan esim. hyasenteista ja muista voimakkaan tuoksuisista kukista pahan migreenikohtauksen) ja astma. Nuo estävät työskentelyn esim. floristina tai entisöijänä tai maalarina. Eli ne kaikki muut alat, jotka kiinnostavat.
Ja lisäksi mulla on paha sosiaalisten tilanteiden fobia. Pärjään kyllä normaalissa elämässä ja ei tuo oikeasti estäisi esim. päiväkodissa työskentelyä (sain päiväkodeista pelkkää positiivista palautetta ja kannustettiin hakemaan alalle), tuo on vaan esteenä kouluun pääsemiselle -> se ryhmätilanne, missä menen lukkoon ja paniikkiin :(
Oppisopimuskella voi vaan kouluttautua mummojen hoitajaksi, se ei ole mun juttu. Muuta en enää keksi, kun tuon eläkkeen :( Vaikka ikää on "vasta" 33v.
Kommentit (221)
Oletko hakenut sos. ja terveysalan työttömyyskoulutuksiin? Näiden kautta voisit päästä mieluiseen paikkaan harjoitteluun ja siitä sitten hyvässä lykyssä töihin. Oletko koskaan hakenut esim. henk. koht. avustajan töitä? Ei siis sellaista, jossa joutuu nostamaan tms. mutta esimerkiksi avustajaksi näkövammaiselle tms.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:51"]
Kerrot, että pääsit lukion jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi (mutta keskeytit opinnot). Olet siis onnistuneesti jo suorittanut sen pääsykokeen.
Ilmeisesti sitten kuitenkin menetit sen opintopaikkasi, eikä tuota pääsykoetta ja jo suorittamiasi opintoja lueta hyväksesi?
Jos (ja kun) siis joudut pyrkimään uudelleen, mieti, mitä teit silloin ensimmäisellä kerralla oikein. Kuinka silloin käyttäydyit ryhmähaastattelussa? Palaa mielessäsi tuohon tilanteeseen ja käyttäydy seuraavan kerran pyrkiessäsi samoin. Nyt sinulla on myös enemmän elämänkokemusta kuin nuorena ylioppilaana.
Mieti myös muita ammatteja. Mistä kouluaineesta pidit lukiossa eniten? Mitä harrastat ja osaat harrastuksesi kautta/ansiosta? Voisitko ajatella oppisopimuksen kautta opiskelua?
[/quote]
Sielläpä ei sitä ryhmätilannetta ollut ollenkaan.. Siinä se pointti onkin :(
Ainoat aineet mistä tykkäsin koulussa oli bilsa, maantieto ja taideaineet. Ei mulla ole muita harrastuksia kun lukeminen ja tanssi. Ei niistä mitään ammattia saa.
Mikä estää alkamasta esim rekkakuskiksi?
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
Et pääse tuon asteisella sos.fobialla eläkkeelle. Oletko nyt sairauslomalla? Unohda koko eläkeasia. Se oli joku väärinkäsitys. Et todellakaan pääse eläkkeelle
[/quote]
Tjaa... Kyllä tässä maassa on ihmisiä vähemmälläkin "päässyt" eläkkeelle.
Lääkäri voi kirjoittaa jos löytyy sellainen lääkäri jostain, että puoltaa eläkettä kohdallasi, mutta kelan lääkärit voivat olla eri mieltä, varsinkin jos et ole edes kuntoutuksessa ollut, joka ei ole johtanut mihinkään ja sama homma uusiksi, eli "kuntouttavat" sinua hamaan tulevaisuuteen asti, edes näkemättä ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
39 jatkaa, siis anteeksi en huomannutkaan että et ole vielä lähihoitaja. Mutta entä nämä lyhyemmät ammattitutkinnot, onko niihin pohjavaatimusta?
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:54"]
Oletko hakenut sos. ja terveysalan työttömyyskoulutuksiin? Näiden kautta voisit päästä mieluiseen paikkaan harjoitteluun ja siitä sitten hyvässä lykyssä töihin. Oletko koskaan hakenut esim. henk. koht. avustajan töitä? Ei siis sellaista, jossa joutuu nostamaan tms. mutta esimerkiksi avustajaksi näkövammaiselle tms.?
[/quote]
Kaks kertaa olen hakenut työkkärin koulutukseen -> olisi pitännyt olla joko työkokemusta tai olla kauemmin työttömänä.
Olen hakenut jo varmaan 30 kertaa avustajaksi. Kolme kertaa olen päässyt haastatteluun asti ja silloinkin hakijoita oli yhteensä 30.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisitko vastata kysymykseeni? t: 35
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:48"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
Ja piti vielä sanoa, että jos vielä venähtää asiasi ja olet kolmekolmonen, niin töitä tästä maasta et saa, koska kokemus puuttuu, mutta en usko sen olevan sinun syysi. Kuinka kauan olet sairastanut? onko parempi kausi meneillään, vai huonompaan päin? Jos sairautesi oikeasti haittaa sinua, mitä en puolla, kun pystyt kuitenkin menemään eri paikkoihin, niin kohdallasi on lievä sos. tilanteiden pelko, mutta jos aiemmin on ollut paha, niin hanki tukihenkilö itsellesi kunnalliselta, jonka saatavuus voi olla hankalaa tai sitten ei.
[/quote]
No enpä ole kuule käynyt missään juhlissa tai muussa vuosi kausiin. Eli kotona olen vaan koiran kanssa. Eli kyllä puhutaan pahasta fobiasta eikä mistään lievästä. Seiskalla puhkesi ekat oireet..
[/quote] Onneksi kykenet kuitenkin kaupassa ja pakollisissa käymään? Niinpä niin kun tälläiset sairaudet puhkeavat nuorena ja apua ei saa, eikä lääkkeetkään auta, niin ihmisellä ei ole paljoankaan vaihtoehtoja..terv. se moni nro. Mutta yritä aina uudelleen kuitenkin kerta toisensa jälkeen,vaikka v.ttumaista ja uuvuttavaa se onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huom! Iltalukion voi suorittaa käytännössä netinkin välityksellä. Kaikilla kursseilla ei vaadita läsnäoloa, koska niitä voi tehdä etäkursseina. Arvosanojen korottajana sinun ei myöskään tarvitse käydä kaikkea kursseja uusiksi vaan vain 1-3 kurssia per oppiaine. Esimerkiksi lukuaineissa kuten historia, psykologia, maantieto jne voit valita suoritettavaksi helpoimman mahdollisen kurssin ja todistukseen saa helposti jopa sen kiitettävän, jos kaikessa rauhassa käy kursseja ja panostaa niihin. Älä hyvä ihminen viljele tekosyitä. Ei täällä mikään tule ilmaiseksi ja asiat eivät takuulla muutu, jos niitä ei täysillä yritä edes muuttaa. Sosiaalisten tilanteiden pelkoakin saa lievitettyä, sen voin sanoa omasta kokemuksesta. Oletko kokeillut terapiaa tai lääkehoitoa?
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]Et pääse tuon asteisella sos.fobialla eläkkeelle. Oletko nyt sairauslomalla?
Unohda koko eläkeasia. Se oli joku väärinkäsitys. Et todellakaan pääse eläkkeelle
[/quote]
Työvoimatoimistoissa on juuri tuollaisia vajaapäitä töissä jotka alkavat sössöttää työnhakijan olevan työkyvytön ja joutavan eläkkeellä. Tämä toki vetää työnhakijan mielen todella apeaksi ja kunnon masennuksen päälle. Sitten kolmen kuukauden päästä kun on seuraava käynti työvoimatoimistossa niin siellä vaan naurahdetaan että se oli joku "väärinkäsitys" se viime kerran lausunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittu jos ihmisillä olisi oikeita ongelmia, sota tai rutto tai nälänhätä niin eipä tarvis lukea ap:n määkimistä sosiaalisesta jännittämisestä ja maksaa sille eläkettä kotiin seuraavat 40 vuotta ja ruokkia sen koiraa.
Kyllä on lapsellista tekstiä.. mistä tällaisia ihmisiä tulee, oikeesti, haloo! Ollaan niin uhreja ja niin kukaan ei ymmärrä, ja työkkärin tätikin on joku ihme auktoriteetti.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]Et pääse tuon asteisella sos.fobialla eläkkeelle. Oletko nyt sairauslomalla? Unohda koko eläkeasia. Se oli joku väärinkäsitys. Et todellakaan pääse eläkkeelle [/quote] Työvoimatoimistoissa on juuri tuollaisia vajaapäitä töissä jotka alkavat sössöttää työnhakijan olevan työkyvytön ja joutavan eläkkeellä. Tämä toki vetää työnhakijan mielen todella apeaksi ja kunnon masennuksen päälle. Sitten kolmen kuukauden päästä kun on seuraava käynti työvoimatoimistossa niin siellä vaan naurahdetaan että se oli joku "väärinkäsitys" se viime kerran lausunto.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken lähtökohta on tuo sairaus, jota ap ei hoida. En vaan ymmärrä, miksi ei? Sairaudentuntoa kuitenkin on, eli ei ole umpihullu.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:50"]
[/quote] Jos pystyt kaupassa jne koiran kanssa lenkeillä käymään ja olet mm. siellä päiväkodissakin ollut töissä, niin ei kuulosta pahalta. Vaikea sos. tilanteiden pelkoinen ihminen ei kykene ulos välttämättä edes avustajan kanssa ja vastaamaan puhelimeen. Että kyllä sulla ei ihan kaikista pahemmasta päästä ole onneksi pelkotilasi ja hyvä niin.
Numero 12. Mun fobia on pahimmasta päästä.. Testien mukaan 107.. Eli tuskinpa se tuosta enää pahenee..
[/quote]
[/quote]
Huoh, no turhaan mä tässä alan nyt asiaa vääntämään. Kait mä nyt herranen aika tiedän itse mikä on tilanne ja kuinka paha tuo on!
Jos nyt ihan välttämättä haluat tietää enempi, niin...
-En pysty syömään, jos muut katsovat
-Soitan ainoastaan pakon edessä eli hoidan asiat kaikkein mieluiten joko tekstarilla tai meilitse.
-En pysty olemaan ihmisjoukoissa, pakko se on kaupassa käydä, jos haluaa syödä jotain.. Mutta esim. jouluna vältän kaupassa käyntiä.
-Bussissa ahdistun, jos bussi on täynnä.
-En pysty olemaan tarkkailun alla (esim. esitelmät ym. missä pitää puhua ihmisjoukolle), menen lukkoon ja paniikkiin.
-En uskalla puhua vieraille aikuisille (lapset ovat asia erikseen!)
Ennen koiraa todellakin olin linnottautuneena neljän seinän sisällä ja kävin vaan pikaisesti kaupassa ja kerran viikossa harrastuksessa.
Miettikää tähän ketjuun kommentoijat ensin ap:n tuntoja. Miltä teistä tuntuisi jos joku julkinen viranomainen tulisi teille kommentoimaan että olette kykenemättömiä työntekoon? Olisitteko oikeasti onnellisia kun kuulisitte sellaisen kommentin?
Oletko koskaan ollut ammatillisella kuntoutuskurssilla? Jos et ole, kannattaa tutustua myös siihen vaihtoehtoon. Esimerkiksi Verven järjestämänä näitä löytyy. Ammatillisen työryhmän (lääkäri, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, psykologi, fysioterapeutti) kanssa mietitään mitkä olisivat sinulle sopia työ- tai opiskelupaikkoja. Käydään myös tutustumassa työelämään parissa eri jaksossa. Kurssi on sinällään hyvä koska siellä saadaan rehellisesti ilmi kykysi työskennellä tai opiskella. Kuntoutus toimii yhteistyössä Kelan kanssa. Mikäli kuntoutuminen epäonnistuu niin se on nimenomaan sitten merkki siitä että voi joutua miettimään jopa sitä kuntoutustukea. Kela voi kuitenkin aina kieltäytyä antamasta kuntoutustukea vaikka sinulla olisi monen erikoislääkärin lausunnot.
ap pystyy kaupassa jne käymään, niin nyt mars hoitojonoon ja jos onnekas olet, niin voit saada jotakin hoitoa tai sinnepäin.
Miksi et hakeudu psykiatriseen hoitoon? Eihän tuossa sinun touhussasi ole vitunkaan järkeä.
Ei sinne eläkkeelle tosiaan noin vaan päädytä. Ensinnäkin täytyy olla pitkä sairasloma takana, että voi edes hakea kuntoutustukea. Itse olen hakenut kuntoutustukea pariin otteeseen, mutta kummallakin kerralla on tullut kielteinen päätös, vaikka eläkettä on haettu vain parille kuukaudelle. Diagnooseja olisi varmaan vaikka muille asti jakaa. Minua on yritetty kuntouttaa työelämään ja yritetään jatkossakin, mutta edellinen kuntoutus meni puihin, koska terveydentila heikentyi sen aikana huomattavasti. Tästä huolimattakaan en pidä itseäni eläkekamana täysin. Uskon, että vielä joskus löytyy ammatti jossa pystyisin toimimaan edes sen kuusi tuntia päivässä. Todistuksia voi aina muuten parantaa, sen olen itsekin tehnyt huolimatta siitä että olen ollut kipeä ja masentunut. Siinä on toki täytynyt muistaa, että suorittaa koulua hitaaseen tahtiin, jotta ei väsy ja itselleni olisi myös fyysisesti mahdotonta istua pitkiä päiviä opiskelemassa.