Miksi ihminen päästää itsensä lihoamaan?

Vierailija kirjoitti:

Suru, stressi, välinpitämättömyys, masennus, itseinho, uupumus jne.

En usko, että kukaan huvikseen lihoo tai oikein tietoisesti haluaa lihoa lihavaksi.

Nämä syyt ovat totta.

Eli lihomisen syy on mt ongelma tai elämänhallintaongelma.

Myös turha tai nautinnollinen herkuttelu on syynä.

Ennen muinoin lihavuus oli merkki korkeasta sosiaalisesta asemasta ja hyvästä elämästä - "elintasovatsa". Nykyisin lähes järjestään ne kaikkein varakkaimmat ja itseensä panostavat ihmiset ovat hoikkia. Terveellinen elämäntapa kiinnostaa vuosi vuodelta enenevissä määrin, mutta harvoin köyhällä on sellaiseen varaa, saati itsensä panostamiseen ylipäätänsäkään.

Vierailija kirjoitti:

Masennus, uupumus

Sillon kun on tarpeeksi uupunut ja masentunut niin ei todellakaan jaksa syödä.

Eihän muutkaan eläimet kykene olemaan syömättä jos ravintoa on jatkuvasti tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveellinen ruoka on kalliimpaa. Siksi rikkaatkin pysyvät laihempina.

Mielestäni Suomessa tämä ei pidä paikkaansa. Terveellisesti ja monipuolisesti pystyy syömään pienelläkin rahalla, mutta se vaati toki sen, että viitsii itse kokata.

Ei auta esim. lapsiperheessä. Lapset eivät syö esim. kaalia.

Ja kala ja marjat ja hedelmät on kalliita.

Menepä sinne kauppaan ja katso paljonko maksavat nyt klementiinit tai appelsiinit kilolta. Mitä sinä ostat, jos 2 euroa kilo on liikaa? Pelkkää vehnäjauhoako? Lihahan on paljon kalliimpaa.

Lapsi syö kaalia, jos on siihen totutettu herkkyyskaudella vauvana. Sen jälkeen vaan jatkuvasti tarjotaan kaaliruokia ja lapsikin viimeistään syö kaalia kun tulee nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Eihän muutkaan eläimet kykene olemaan syömättä jos ravintoa on jatkuvasti tarjolla.

Höpö höpö. Orava kerää pähkinät varastoon talveksi. Moni muukin eläin piilottaa haaskan.

Vierailija kirjoitti:

Ennen muinoin lihavuus oli merkki korkeasta sosiaalisesta asemasta ja hyvästä elämästä - "elintasovatsa". Nykyisin lähes järjestään ne kaikkein varakkaimmat ja itseensä panostavat ihmiset ovat hoikkia. Terveellinen elämäntapa kiinnostaa vuosi vuodelta enenevissä määrin, mutta harvoin köyhällä on sellaiseen varaa, saati itsensä panostamiseen ylipäätänsäkään.

Opiskelijat ovat yhteiskunnan köyhimpiä ja hoikimpia. Joten tuo teoria ei nyt ihan päde. Lihavat kärsivät mielenterveydenongelmista ja lihavuus on vain seuraus niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen genomi suosii lihomista. Jos ennen oli niin tyhmä ettei tajunnut syödä varastoon kun ruokaa sai, kuoli nälkään.

Nykyään nämä tyhmät jäävät riesaksemme kun ruokapulaa ei Suomessa ole.

Sittemmin aikojen muuttuessa fiksu on havainnut ettei ruoasta ole enää pulaa vaan ylitarjontaa ja nykyään tyhmä tässä kuviossasi olisi se, joka silti syö liikaa vaikka tietää että keho pyrkii genetiikan vuoksi edelleen lihomaan. 

Väitän että ihmisellä on päässä vikaa jos vahtii syömisiään ja muiden painoa.

Kuten jo totesin, on muutakin mietittävää kuin oman perseen ympärys: esimerkiksi omaishoito. Mutta vahdi sinä kilojasi, jos se on ainut mihin kykenet.

Aika tekopyhää louskutusta tyypiltä, joka ensin haukkui laihemmat tyhmiksi.

Viina, kalja, siideri ja limpparit kerryttävät myös kiloja.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen kirjoittaa "lihoamaan"?

Niinpä, vaikea verbi tuo lihoa tuntuu olevan. Käy vaan niin pahasti korvaan tuo väärä muoto.

Ruokariippuvuus on sairaus. Itsellänikin se lähtisi helposti käsistä, mutta pidän vain itseni kurissa. Jos mulla on sipsipussi, se menee kerralla ja nauttimatta, siksi en osta niitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus, uupumus, emotionaaliset ongelmat, traumat, suoliston/koko kehon dysbioosi, lihottava lääke jne. kyllä niitä syitä on.

Kaikkia muita syitä kyllä löytyy paitsi syy läskissä itsessään:D Mielenkiintoista, että masentuneena ja uupuneena jaksaa kuitenkin syödä koko ajan.

Ivaa vaan, mutta siitä löytyy ihan ravintotieteellistä dataa, että isolla osalla lihavista on huono ja yksipuolisempi suolistobakteerikanta verrattuna normaalipainoisiin/hoikkiin.

Tässä on hyvä video aiheesta:

Vierailija kirjoitti:

Lihoin lapsen saannin jälkeen. En niinkään raskauden aikana, vaan vasta imetysrumban alettua. Kaikki lupasivat imetyksen laihduttavan, ei niin käynytkään, päinvastoin. Oli jatkuvasti hirveä nälkä ja yritin tehdä kaappiin terveellistä kevyttä syömistä silloin, kun hetken rauhaa vauvalta sain. Miehen aikuinen lapsi, joka silloin meillä asui kävi samaa tahtia syömässä nämä tekemäni annokset ja sitten nälkääni mätin kiireessä karkkia, jäätelöä ja roskaruokaa. Samaan aikaan liikkumiseni oli vähentynyt, päivät pitkät istuin sohvalla imettämässä ja tuijotin jotain roskaa tvstä. Huomaamattani lihoin jättiläiseksi ja niitä kiloja tässä nyt sulatellaan.

Miksi et voinut sanoa aikuiselle ihmiselle, että ne annokset on tarkoitettu sinun ja vauvasi ravinnoksi? Oma moka jos katsoit hiljaa vierestä kun ruokasi syötiin kerta toisensa jälkeen. Ja jos sinulla oli aikaa tuijottaa koko päivän telkkaria niin tuskin jouduit kiireessä vetämään roskaruokaa. Pääsisit varmaan kiloistasi jos luopuisit tekosyistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus, uupumus

Sillon kun on tarpeeksi uupunut ja masentunut niin ei todellakaan jaksa syödä.

Koskaan kuullut, että ihmiset reagoivat eri tavalla? Itse syön kun olen masentunut, mutta kun ahdistus iskee, en pysty syömään.

Ihminen saa minun puolestani olla niin lihava kuin haluaa. En ole koskaan puuttunut kenenkään painoon. Mutta jos itse haluaa muutosta, niin kaikki syyt miksi ei laihdu ovat tekosyitä. Syö riittävän vähän, niin varmasti laihtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus, uupumus

Sillon kun on tarpeeksi uupunut ja masentunut niin ei todellakaan jaksa syödä.

Koskaan kuullut, että ihmiset reagoivat eri tavalla? Itse syön kun olen masentunut, mutta kun ahdistus iskee, en pysty syömään.

Puhuinkin omasta kokemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus, uupumus, emotionaaliset ongelmat, traumat, suoliston/koko kehon dysbioosi, lihottava lääke jne. kyllä niitä syitä on.

Kaikkia muita syitä kyllä löytyy paitsi syy läskissä itsessään:D Mielenkiintoista, että masentuneena ja uupuneena jaksaa kuitenkin syödä koko ajan.

Stressireaktiossa, joka on hyvin lyhytkestoiseksi tapahtumaksi tarkoitettu adaptaatio, aivojen verenkierto muuttuu. Verta ohjataan primitiivisiin osiin aivoissa eli limbisen järjestelmän osiin, joka vastaa mm. tunteista ja peruselintoiminnoiden säätelystä. (Pre)frontaalikorteksi - aivojen evolutiivisesti uusin osa, joka vastaa mm. empatiasta (ACC-alue), impulssikontrollista, päättelykyvystä ja valintojen kauaskantoisien seuraamusten arvioinnista ja riskinoton sekä aggression hillitsemisestä. Tällä aivojen uudella tulokkaalla, joka muuten kypsyy vasta 24-26-vuotiaana, on huomattavasti enemmän glukokortikoidireseptoreja.

Tämä tarkoittaa sitä, että stressaantuneena tämä aivojen järjen ja hillinnän alue reagoi voimakkaasti stressiin, jolloin sen verenkiertoa ohjataan kohti vanhempia ja siten ns. selviytymisen kannalta tärkeämpiin aivojen osiin (limbinen järjestelmä). Sama tapahtuu kehossa: ääreisosien kuten jalkojen ja käsien verenkirto heikkenee, jolloin ne tuntuvat kylmiltä; veri ohjataan tärkeämpiin paikkoihin kuten lihaksiin ja sydämeen.

Tl:dr

-Impulsiivinen käytös lisääntyy itsehillinnän heikentyessä pitkittyneessä stressissä johtaen esim. hyperfagiaan (jatkuva nälän tunne, jatkuva syöminen)

- Aivojen eri alueiden akiivisuuden vaihtelut eivät ole henkilön tietoisen mielen ulottuvilla, joten henkilöä on turha sälyttää.

-pitkittynyt stressi johtaa insuliiniresistenssiin, joka on portti lähes kaikkiin elintapasairauksiin ja voimistava tekijä autoimmuunisairauksissa.

-Stressin syy on karsittava hinnalla millä hyvänsä

negatiivisen kierteen estämiseksi. Ensimmäinen askel on ymmärtää, kuinka aivot toimivat neurologisesti ja fysiologisesti. Ymmärrys tuo henkilölle kontrollia.

T. Lääkis vuosimallia 2018

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi niin, että n 15v. sitten tapasin miehen, joka osaa laittaa ruokaa, minä en. Joka vuosi hiljalleen tuli kilo lisää. Sitten sain lapsen ja heti perään toisen. En jaksanut (siis kirjaimellisesti, koska pienet lapset) alkaa laihduttamaan ja ne kilot on jääneet tiukasti.

Edelleen painoa on liikaa ja laihdutuksen aloittaminen vaikeaa. Äitini ja siskoni ovat ylipainoisia, joten voin kai syyttää geenejäkin.

Olen ymmärtänyt, että lihavuuteen vaikuttaa enemmän liikkumattomuus kuin ruokavalio.

Tuota olet väärässä, ruokavaliolla on suurempi merkitys.

Huvittavaa, kuinka läskit taas puolustelevat itseään. Läski on rumaa, siitä nyt ei vain mihinkään pääse. Huijatkaa itseänne vain ihan rauhassa ja olkaa kateellisia hoikille. Sehän se teidän elämäntapanne on. 

Jos lihavuus ei häiritse pätkän vertaa? Tietäisitpä vaan miten erilainen ajatusmaailma ihmisillä voi olla.