Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihminen päästää itsensä lihoamaan?
04.02.2022 |
Kuka tahansa meistä voi syödä vain sen verran kuin kuluttaa.. Harvoin edes rikkaat syövät enemmän kuin kuluttavat. Esim. Toivo Sukari ja Hjallis ovat edelleen solakoita vaikka rahaa heillä olisi kyllä syödä itsensä lihavaksi. Sama juttu vaikkapa Victoria Beckhamilla joka pysyy hoikkana.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Masennus, uupumus, emotionaaliset ongelmat, traumat, suoliston/koko kehon dysbioosi, lihottava lääke jne. kyllä niitä syitä on.
Kaikkia muita syitä kyllä löytyy paitsi syy läskissä itsessään:D Mielenkiintoista, että masentuneena ja uupuneena jaksaa kuitenkin syödä koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä minäkin taas ihmettelen kun mikään vaate ei mahdu päälle ja peilistä näkyy omituinen turvoke. Ärsyttää.
Mutta joo. Ei siihen sen kummempaa tarvitse kuin masennus/alakulojakso höystettynä yksinäisyydellä, sinkkuudella ja työttömyydellä kun mikään eivttu kiinnosta pätkän vertaa ja kaikki on aivan sama.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen genomi suosii lihomista. Jos ennen oli niin tyhmä ettei tajunnut syödä varastoon kun ruokaa sai, kuoli nälkään.
Nykyään nämä tyhmät jäävät riesaksemme kun ruokapulaa ei Suomessa ole.
Sittemmin aikojen muuttuessa fiksu on havainnut ettei ruoasta ole enää pulaa vaan ylitarjontaa ja nykyään tyhmä tässä kuviossasi olisi se, joka silti syö liikaa vaikka tietää että keho pyrkii genetiikan vuoksi edelleen lihomaan.
Terveellinen ruoka on kalliimpaa. Siksi rikkaatkin pysyvät laihempina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus, uupumus, emotionaaliset ongelmat, traumat, suoliston/koko kehon dysbioosi, lihottava lääke jne. kyllä niitä syitä on.
Kaikkia muita syitä kyllä löytyy paitsi syy läskissä itsessään:D Mielenkiintoista, että masentuneena ja uupuneena jaksaa kuitenkin syödä koko ajan.
Kenen mielestä muka on valtava ponnistus syödä? Sehän menee automaattisesti muuta tehdessä ja jos syö vain tarpeeksi kaloripitoista ruokaa, ei tosiaan tarvitse jatkuvasti syödä lihoakseen. Sen sijaan ruoanlaitto on se ponnistus jota uupuneena ei välttämättä jaksa.
En ole lihava enkä uupunut ja lisäksi itse oireilen pikemminkin syömättömyydellä, mutta "miten uupuneena muka jaksaa syödä" on typerä kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Lihoamaan”, taas joku maalainen AP ihmettelee.
Siellä maallahan niitä lihavia on. Kysy niiltä tai itseltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus, uupumus, emotionaaliset ongelmat, traumat, suoliston/koko kehon dysbioosi, lihottava lääke jne. kyllä niitä syitä on.
Kaikkia muita syitä kyllä löytyy paitsi syy läskissä itsessään:D Mielenkiintoista, että masentuneena ja uupuneena jaksaa kuitenkin syödä koko ajan.
Ei jaksa eikä siihen lihomiseen edes tarvitse syödä kokoajan. Ihan riittää että syö enemmän kuin kuluttaa.
Ja kun mikään ei kiinnosta eikä huvittaisi edes olla möllöttää niin ei siinä juuri mitään kulutakaan.
Ja kun siihen yhdistää sen, että siihen syömiseen ei jaksa panostaa vaan vetää jotain nopeaa einestä, ei nuku kunnolla eikä tietty harrasta liikuntaakaan niin kroppa vaan jotenkin leviää ja löllähtää käsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus, uupumus, emotionaaliset ongelmat, traumat, suoliston/koko kehon dysbioosi, lihottava lääke jne. kyllä niitä syitä on.
Kaikkia muita syitä kyllä löytyy paitsi syy läskissä itsessään:D Mielenkiintoista, että masentuneena ja uupuneena jaksaa kuitenkin syödä koko ajan.
Vaikutat ihmiseltä, joka lisää pahoinvointia ympäristössään.
Luepa nyt tätä uudempaa tutkimusta, jonka mukaan syömisen määrällä on hyvin vähän korrelaatiota lihomisen kanssa. Sen sijaan laihdutusyritykset lisäävät rasvan määrää kehossa ja elopainoakin reippaasti, varsinkin toistuessaan, erityisesti erilaiset paastot.
"Suurin pudottaja"-tyyppisiin kisoihin osallistuneet onnistuvat saamaan esimerkiksi kehonsa niin sekaisin, ettei aineenvaihdunta ole palannut normaaliksi vielä kuudessakaan seurantavuodessa ja lähes kaikki osallistujat ovat lihoneet takaisin alkumittoihinsa melko nopeasti.
Että jos tahtoo laihtua oikeasti, pitää heittää se rautainen itsekuri romukoppaan ja uskoa, että hiljaa hyvä tulee, tai ainakin parempi.
Muutenkin nykyisessä syömishäiriöiden maailmassa voisi olla järkevämpää tähdätä parempaan terveyteen, eikä laihuuteen. Anoreksia on ylivoimaisesti tappavin mielenterveyshäiriö.
Laihana et ole parempi ihminen, eikä kukaan rakasta sinua enemmän, vaikka laihduttaisit itsesi hengiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä et koskaan tiedä mitä kenenkin lihoamisen taustalla on.
Lohtusyöntiä vaikean elämäntilanteen ylitsepääsemiseksi?
Sairaus? Masennus?
Lääkkeet jotka lihottavat?
Kaikilla ei ole fitness tiimiä takanaan pitämässä huolta kropan hoikkuudesta
Kuinkahan monta tablettia pitää napsia päivässä, että niistä saa liikaa kaloreita?
Ei niillä tabletin kaloreilla liho vaan sillä, että ne muuttavat henkilön sokeriaineenvaihdunnan.
Ystävä söi puoli vuotta masennuslääkettä x ennen kuin heitti sen jonkkaan. Sinä aikana lihoi 100 kg ja ykköstyypin diabeteksen hoitotasapaino meni ihan mahdottomaksi, joutui hypon takia sairaalaan kolmesti ja sokerit seilasivat ihan holtittomasti. Hän ei lopulta uskaltanut syödä juuri mitään enää - mikä ei tietysti ole hyvä sekään.
Ihmekös se kun lihavillakin on nykyään oikeus olla normaalivartaloisia ja haluttavia ja mitäkaikkee. Ellet heitä halua niin olet fatfoobikko! Hienoo kun saa kiristää ja uhkailla ihmisiä. Usein nää myös paasaa siitä miten pitäisi kelvata ihminen omana itsenään ja kas kummaa kun ylipainoista ruhoaan sitten tyrkyttävät pääasiassa niille timmimmässä kunnossa oleville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka miettii toisten läskejä? Miksi ihmiset ei kouluttaudu, hanki kivaa puolisoa, ole onnellinen?
Vaan jankkaa muiden läskeistä. Mulla ei niitä ole, mutta en tajua ihmisiä joiden päähän ei mahdu muuta kun se läski ja läski.
Minä laihdun aina masennuksen ollessa pahana, minulta lähtee heti ruokahalu mutta ymmärrän kyllä että olemme erilaisia. Olen muutenkin alipainon rajoilla vaikka söisin kuinka paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Geenit. Mummo on lihava, äiti on lihava, isä oli normaalipainoinen, mutta suurin osa hänenkin perheestään lihavia.
Meidän suvussa lihavia on ne, ketkä syövät liikaa ja/tai eivät liiku. Luulin lapsena että se on joku "meidän suvun juttu" olla lihava, mutta sittemmin huomannut että ei tosiaan ole. Näin on suurimmalla osalla muistakin.
Kylläisyyshormonit, jonkinlainen lihomistaipumus ja mieltymykset voivat olla geneettisiä, mutta ei lähes ketään ole tuomittu olemaan lihava vain geenien vuoksi.
Eli suurin osa lihavista on mielenterveysongelmaisia.
Kun katukuvaa katsoo ja näkee sen lihavien määrän niin tässä maassa tulisi olla kymmeniä tuhansia terapeutteja jotta kaikkia voitaisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka miettii toisten läskejä? Miksi ihmiset ei kouluttaudu, hanki kivaa puolisoa, ole onnellinen?
Vaan jankkaa muiden läskeistä. Mulla ei niitä ole, mutta en tajua ihmisiä joiden päähän ei mahdu muuta kun se läski ja läski.
Aivan kuten nykyään ei mahdu muuta kuin rokottamaton, rokottamaton! Kuka jaksaa miettiä toisten rokotuksia!
Miksi laihakin ihminen päästää suomenkielen taidon ruostumaan?
Lihomisen minä kyllä ymmärrän, mutta en lihoamista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä et koskaan tiedä mitä kenenkin lihoamisen taustalla on.
Lohtusyöntiä vaikean elämäntilanteen ylitsepääsemiseksi?
Sairaus? Masennus?
Lääkkeet jotka lihottavat?
Kaikilla ei ole fitness tiimiä takanaan pitämässä huolta kropan hoikkuudesta
Kuinkahan monta tablettia pitää napsia päivässä, että niistä saa liikaa kaloreita?
Ei niillä tabletin kaloreilla liho vaan sillä, että ne muuttavat henkilön sokeriaineenvaihdunnan.
Ystävä söi puoli vuotta masennuslääkettä x ennen kuin heitti sen jonkkaan. Sinä aikana lihoi 100 kg ja ykköstyypin diabeteksen hoitotasapaino meni ihan mahdottomaksi, joutui hypon takia sairaalaan kolmesti ja sokerit seilasivat ihan holtittomasti. Hän ei lopulta uskaltanut syödä juuri mitään enää - mikä ei tietysti ole hyvä sekään.
Tulipas tahattomasti liioiteltua... siis lihoi 10 kg, tarkemmin ottaen muistaakseni 12 kg.
Vierailija kirjoitti:
Minä laihdun aina masennuksen ollessa pahana, minulta lähtee heti ruokahalu mutta ymmärrän kyllä että olemme erilaisia. Olen muutenkin alipainon rajoilla vaikka söisin kuinka paljon.
Jostain syystä se menee usein niin, että se jo valmiiksi hoikassa kunnossa oleva vaan laihtuu masennuksen aikana ja sitten se pulleampi alkaa paisua.
Loogisesti uupuneena on helpompi tarttua pakastepizzaan ja suklaalevyyn kuin suunnitella terveellinen ateria, ostaa siihen ainekset ja valmistaa se, noin esimerkiksi. Minulla menee ateriasuunnitteluun aikaa ja energiaa terveellisesti syödessä, kun taas mitä sattuu -syömistä ei tarvitse suunnitella ollenkaan.