Lue keskustelun säännöt.
Filosofiaa - onko viisaus oikeasti idioottimaisuutta?
12.06.2015 |
Sokrates on filosofien mukaan viisain henkilö kaikista eläneistä, koska hän tiesi, ettei tiedä mitään. Se, että henkilö väittää, että ei tiedä mitään eli yleinen tietämättömyys on tiedollinen väite, joka pitäisi perustella. Siis miten Sokrates pystyi itselleen perustelemaan esim. sen ettei tiennyt olevansa Sokrates eli ettei tiennyt omaa nimeään. Ymmärtääkseni kaikki koiratkin tiedostavat oman nimensä.
Mietin vain.
Kommentit (39)
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Väitätkö siis että pallot eivät ole pyöreitä? Millä perustelet, että pallot ei olisi pyöreitä?
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
Eikös joku filosofi päätynyt siihen, että rakkaus on vielä viisauden ja tiedonkin yläpuolella.
Et voi väittäää, että KAIKKI pallot ovat pyöreitä.
Maapallokaan ei ole täydellinen pallo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Nimesi on tietoa, mutta ei mikään filosofisesti tärkeä asia. Ei kenenkään nimi ole. Entä ihmiset jotka vaihtavat nimeään? Lempinimet? Silloin tieto muuttuu.
EI 11, kommentoin vain..
Mikä tieto edistää hyvinvointiamme? Kenen hyvinvoinnista puhumme tässä? Kuka saa päättää, mikä tieto on arvokasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Nimesi on tietoa, mutta ei mikään filosofisesti tärkeä asia. Ei kenenkään nimi ole. Entä ihmiset jotka vaihtavat nimeään? Lempinimet? Silloin tieto muuttuu.
EI 11, kommentoin vain..
[/quote]
Esitit hyvän pointin, tiedon pysyvyys. Tiedolta ei ylipäänsä edes tulisi vaatia varmuutta, vaan pysyvyyttä. Vaikka Einstein osoitti Newton opit puutteelliseksi, niitä käytetään nykypäivänä insinööritieteissä jatkuvalla syötöllä, ja Einsteinin oppeja ei juuri lainkaan. Miksi? Käytännössä varmuus ei ole oleellista, vaan se, että pystymme tiedon avulla ratkaisemaan aina uusia ja uusia ongelmia pysyvästi.
Ja toki on varmaa tietoakin paljonkin, tiedän esim. oman asuntoni kauppa- eli markkinahinnan varmuudella, ts. sen millä sen ostin aikoinani. Tähän tietoon ei liity mitään epävarmuutta. Mutta pysyvää tietoa se ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:04"]
Et voi väittäää, että KAIKKI pallot ovat pyöreitä.
Maapallokaan ei ole täydellinen pallo.
[/quote]
Maapallo ei ole pallo, ja täten se ei ole pyöreä. Kaikki pallot ovat toki pyöreitä.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
Jatkan tästä vielä. Triviatieto kuten ("mikä on Perun pääkaupungin nimi" tai "minkä niminen on naapurin kissa" jne.) on filosofisesti yhdentekevää triviatietoa, jota on mahdotonta kaikkien ihmisten tietää. Viisaus (filosofinen tieto) on tietoa, jota jokainen ihminen voi hankkia tai pohtia, koska se käsittelee universaaleja kaikkia ihmisiä koskettavia asioita ("mitä on rakkaus", "onko oikein tappaa itsepuolustuksen vuoksi" jne.).
Tuo lainattu Sokrateen heitto viittaa filosofiseen tietoon, eikä triviatietoon, ja tarkoittaa siis sitä, että Sokrates ymmärtää, ettei hänellä ole ehdotonta vastausta filosofisiin kysymyksiin siitä mikä on oikein tai väärin, mikä on elämän tarkoitus tms. ja tämän vuoksi hän on viisaampi kuin he, jotka väittävät tietävänsä mikä on elämän tarkoitus ja ovat ehdottoman varmoja aina siitä mikä on oikein ja mikä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
On tärkeää erottaa toisistaan tieteellinen tieto (yleinen tieto) ja spesifinen tieto, josta tieteellinen tieto muodostuu.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
On tärkeää erottaa toisistaan tieteellinen tieto (yleinen tieto) ja spesifinen tieto, josta tieteellinen tieto muodostuu.
[/quote]
Tieteellinen tieto itsessään on pelkkää triviatietoa, työkalu. Sen arvokkuus tai filosofinen/eettinen merkitys tulee vasta siitä miten sitä tietoa käytetään.
Filosofisia kysymyksiä (esim. eettisiä ongelmia) ei voi ratkaista yksistään tieteen keinon, mutta tieteellistä tietoa voi käyttää apuna, työkaluna, niiden pohtimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:28"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
Jatkan tästä vielä. Triviatieto kuten ("mikä on Perun pääkaupungin nimi" tai "minkä niminen on naapurin kissa" jne.) on filosofisesti yhdentekevää triviatietoa, jota on mahdotonta kaikkien ihmisten tietää. Viisaus (filosofinen tieto) on tietoa, jota jokainen ihminen voi hankkia tai pohtia, koska se käsittelee universaaleja kaikkia ihmisiä koskettavia asioita ("mitä on rakkaus", "onko oikein tappaa itsepuolustuksen vuoksi" jne.).
Tuo lainattu Sokrateen heitto viittaa filosofiseen tietoon, eikä triviatietoon, ja tarkoittaa siis sitä, että Sokrates ymmärtää, ettei hänellä ole ehdotonta vastausta filosofisiin kysymyksiin siitä mikä on oikein tai väärin, mikä on elämän tarkoitus tms. ja tämän vuoksi hän on viisaampi kuin he, jotka väittävät tietävänsä mikä on elämän tarkoitus ja ovat ehdottoman varmoja aina siitä mikä on oikein ja mikä ei.
[/quote]
Väitätkö tieteellistä tietoa triviatiedoksi? Tai miksi kutsut tieteellistä tietoa?
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Eihän mikään fyysinen kappale ole oikeasti sama kuin abstraktio. Pyöreinkään pallo ei ole "100 %" pyöreä.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Eihän mikään fyysinen kappale ole oikeasti sama kuin abstraktio. Pyöreinkään pallo ei ole "100 %" pyöreä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti tai olio, joka on pyöreä.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
On tärkeää erottaa toisistaan tieteellinen tieto (yleinen tieto) ja spesifinen tieto, josta tieteellinen tieto muodostuu.
[/quote]
Tieteellinen tieto itsessään on pelkkää triviatietoa, työkalu. Sen arvokkuus tai filosofinen/eettinen merkitys tulee vasta siitä miten sitä tietoa käytetään.
Filosofisia kysymyksiä (esim. eettisiä ongelmia) ei voi ratkaista yksistään tieteen keinon, mutta tieteellistä tietoa voi käyttää apuna, työkaluna, niiden pohtimiseen.
[/quote]
Ei tieteellisesti tiedolta arvokkuutta vaadita, vaan hyödyllisyyttä. Ja hyödyllistä on se mikä toimii. Tiede on vain väline, kuten mies on naiselle vain väline lapsen saamiseksi. Arvokeskustelu on varsin hyödytöntä, sillä mitään yleisiä arvolakeja ei ole olemassa, jolla voitaisiin ratkaista arvokysymykset. Arvoväitteet on täten luonteltaan makuasioita ja makuasiat eivät kuulu tieteen piiriin.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Eihän mikään fyysinen kappale ole oikeasti sama kuin abstraktio. Pyöreinkään pallo ei ole "100 %" pyöreä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti tai olio, joka on pyöreä.
[/quote]
Ei ole. Pallon idea on täydellisempi.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:59"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
On tärkeää erottaa toisistaan tieteellinen tieto (yleinen tieto) ja spesifinen tieto, josta tieteellinen tieto muodostuu.
[/quote]
Tieteellinen tieto itsessään on pelkkää triviatietoa, työkalu. Sen arvokkuus tai filosofinen/eettinen merkitys tulee vasta siitä miten sitä tietoa käytetään.
Filosofisia kysymyksiä (esim. eettisiä ongelmia) ei voi ratkaista yksistään tieteen keinon, mutta tieteellistä tietoa voi käyttää apuna, työkaluna, niiden pohtimiseen.
[/quote]
Ei tieteellisesti tiedolta arvokkuutta vaadita, vaan hyödyllisyyttä. Ja hyödyllistä on se mikä toimii. Tiede on vain väline, kuten mies on naiselle vain väline lapsen saamiseksi. Arvokeskustelu on varsin hyödytöntä, sillä mitään yleisiä arvolakeja ei ole olemassa, jolla voitaisiin ratkaista arvokysymykset. Arvoväitteet on täten luonteltaan makuasioita ja makuasiat eivät kuulu tieteen piiriin.
[/quote]Kaikki tiede ei ole hyötyä.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.