Lue keskustelun säännöt.
Filosofiaa - onko viisaus oikeasti idioottimaisuutta?
12.06.2015 |
Sokrates on filosofien mukaan viisain henkilö kaikista eläneistä, koska hän tiesi, ettei tiedä mitään. Se, että henkilö väittää, että ei tiedä mitään eli yleinen tietämättömyys on tiedollinen väite, joka pitäisi perustella. Siis miten Sokrates pystyi itselleen perustelemaan esim. sen ettei tiennyt olevansa Sokrates eli ettei tiennyt omaa nimeään. Ymmärtääkseni kaikki koiratkin tiedostavat oman nimensä.
Mietin vain.
Kommentit (39)
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:59"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
On tärkeää erottaa toisistaan tieteellinen tieto (yleinen tieto) ja spesifinen tieto, josta tieteellinen tieto muodostuu.
[/quote]
Tieteellinen tieto itsessään on pelkkää triviatietoa, työkalu. Sen arvokkuus tai filosofinen/eettinen merkitys tulee vasta siitä miten sitä tietoa käytetään.
Filosofisia kysymyksiä (esim. eettisiä ongelmia) ei voi ratkaista yksistään tieteen keinon, mutta tieteellistä tietoa voi käyttää apuna, työkaluna, niiden pohtimiseen.
[/quote]
Ei tieteellisesti tiedolta arvokkuutta vaadita, vaan hyödyllisyyttä. Ja hyödyllistä on se mikä toimii. Tiede on vain väline, kuten mies on naiselle vain väline lapsen saamiseksi. Arvokeskustelu on varsin hyödytöntä, sillä mitään yleisiä arvolakeja ei ole olemassa, jolla voitaisiin ratkaista arvokysymykset. Arvoväitteet on täten luonteltaan makuasioita ja makuasiat eivät kuulu tieteen piiriin.
[/quote]Kaikki tiede ei ole hyötyä.
[/quote]
Ihminen ei tee mitään hyödyttömällä tiedolla. Tieteen tarkoitus on palvella inhimillisiä toimintoja. Hyödytön tieto ei palvele ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Eihän mikään fyysinen kappale ole oikeasti sama kuin abstraktio. Pyöreinkään pallo ei ole "100 %" pyöreä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti tai olio, joka on pyöreä.
[/quote]
Ei ole. Pallon idea on täydellisempi.
[/quote]
Mitä epätäydellistä on matemaattikkojen pallokäsitteessä? Missä mielessä jokin idea on tätä täydellisempi?
[/quote]Puhuit objektista. Objekti ei ole käsite, olio on käsite.
Tätä keskustelua kun seuraa, tuntuu kuin uppoaisi syvemmälle ja syvemmälle suohon. :D
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:59"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
On tärkeää erottaa toisistaan tieteellinen tieto (yleinen tieto) ja spesifinen tieto, josta tieteellinen tieto muodostuu.
[/quote]
Tieteellinen tieto itsessään on pelkkää triviatietoa, työkalu. Sen arvokkuus tai filosofinen/eettinen merkitys tulee vasta siitä miten sitä tietoa käytetään.
Filosofisia kysymyksiä (esim. eettisiä ongelmia) ei voi ratkaista yksistään tieteen keinon, mutta tieteellistä tietoa voi käyttää apuna, työkaluna, niiden pohtimiseen.
[/quote]
Ei tieteellisesti tiedolta arvokkuutta vaadita, vaan hyödyllisyyttä. Ja hyödyllistä on se mikä toimii. Tiede on vain väline, kuten mies on naiselle vain väline lapsen saamiseksi. Arvokeskustelu on varsin hyödytöntä, sillä mitään yleisiä arvolakeja ei ole olemassa, jolla voitaisiin ratkaista arvokysymykset. Arvoväitteet on täten luonteltaan makuasioita ja makuasiat eivät kuulu tieteen piiriin.
[/quote]Kaikki tiede ei ole hyötyä.
[/quote]
Ihminen ei tee mitään hyödyttömällä tiedolla. Tieteen tarkoitus on palvella inhimillisiä toimintoja. Hyödytön tieto ei palvele ketään.
[/quote]
Olet väärässä. Vain ehkä prosenttia kaikesta tutkimuksesta voi suoraan hyödyntää yhteiskunnallisesti.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Eihän mikään fyysinen kappale ole oikeasti sama kuin abstraktio. Pyöreinkään pallo ei ole "100 %" pyöreä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti tai olio, joka on pyöreä.
[/quote]
Ei ole. Pallon idea on täydellisempi.
[/quote]
Mitä epätäydellistä on matemaattikkojen pallokäsitteessä? Missä mielessä jokin idea on tätä täydellisempi?
[/quote]Puhuit objektista. Objekti ei ole käsite, olio on käsite.
[/quote]
Objekti on käsite, joka on olemassa, koska sitä käytetään. Aivan kuten jumalankin käsitteenä on olemassa.
Mutta et vastannut itse kysymykseen: Mitä epätäydellistä on matemaattikojen pallokäsitteessä? Mitä vikaa siinä on, miksi se toimi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:59"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
On tärkeää erottaa toisistaan tieteellinen tieto (yleinen tieto) ja spesifinen tieto, josta tieteellinen tieto muodostuu.
[/quote]
Tieteellinen tieto itsessään on pelkkää triviatietoa, työkalu. Sen arvokkuus tai filosofinen/eettinen merkitys tulee vasta siitä miten sitä tietoa käytetään.
Filosofisia kysymyksiä (esim. eettisiä ongelmia) ei voi ratkaista yksistään tieteen keinon, mutta tieteellistä tietoa voi käyttää apuna, työkaluna, niiden pohtimiseen.
[/quote]
Ei tieteellisesti tiedolta arvokkuutta vaadita, vaan hyödyllisyyttä. Ja hyödyllistä on se mikä toimii. Tiede on vain väline, kuten mies on naiselle vain väline lapsen saamiseksi. Arvokeskustelu on varsin hyödytöntä, sillä mitään yleisiä arvolakeja ei ole olemassa, jolla voitaisiin ratkaista arvokysymykset. Arvoväitteet on täten luonteltaan makuasioita ja makuasiat eivät kuulu tieteen piiriin.
[/quote]Kaikki tiede ei ole hyötyä.
[/quote]
Ihminen ei tee mitään hyödyttömällä tiedolla. Tieteen tarkoitus on palvella inhimillisiä toimintoja. Hyödytön tieto ei palvele ketään.
[/quote]
Olet väärässä. Vain ehkä prosenttia kaikesta tutkimuksesta voi suoraan hyödyntää yhteiskunnallisesti.
[/quote]
Mihin arviosi perustuu? Nimittäin insinöörit pyrkivät tuotteistamaan kaiken tuottaman tieteellisen tiedon saman tien, insinööritiedon käyttöarvo on siis tosi korkea - siis kaikkea muuta kuin mainitsemasi prosentti.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Eihän mikään fyysinen kappale ole oikeasti sama kuin abstraktio. Pyöreinkään pallo ei ole "100 %" pyöreä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti tai olio, joka on pyöreä.
[/quote]
Ei ole. Pallon idea on täydellisempi.
[/quote]
Mitä epätäydellistä on matemaattikkojen pallokäsitteessä? Missä mielessä jokin idea on tätä täydellisempi?
[/quote]Puhuit objektista. Objekti ei ole käsite, olio on käsite.
[/quote]
Objekti on käsite, joka on olemassa, koska sitä käytetään. Aivan kuten jumalankin käsitteenä on olemassa.
Mutta et vastannut itse kysymykseen: Mitä epätäydellistä on matemaattikojen pallokäsitteessä? Mitä vikaa siinä on, miksi se toimi?
[/quote]
Eivät kaikki käsitteet ole, vaikka niitä käytetään. Asia on enemmänkin päinvastoin.
Geometrinen pallo ei ole käsite (kuten ei myöskään objekti), vaan olio. Oliot ovat täydellisiä. Käsite on oliota heikompi kategoria, ja objekti näitä kahta vielä heikompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:59"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:33"]
Nimi ei ole mitään perustavanlaatuista metafyysistä tietoa, vaan sopimus ihmisten välillä siitä että jotain ihmistä kutsutaan jollain nimellä. Siinä mielessä on yhdentekevää tietääkö Sokrates olevansa nimeltään Sokrates.
[/quote]
Mutta nimi on tietoa, siitä oli kysymys. Ja aika tärkeä tieto moderni yhteiskunnassa - ilman nimeä ei ole henkilöllisyyttä, et siis ole edes olemassa yhteiskunnan jäsenenä ilman nimeä. Olemassaolo on mielestäni tärkeä filosofinen kysymys.
Ylipäänsä vain tieto, joka edistää hyvinvointiamme, on arvokasta tietoa.
[/quote]
Pitää erottaa tieto (trivia) ja viisaus (filosofinen tieto) toisistaan. Nimi on kuuluu ensimmäiseen kategoriaan.
[/quote]
On tärkeää erottaa toisistaan tieteellinen tieto (yleinen tieto) ja spesifinen tieto, josta tieteellinen tieto muodostuu.
[/quote]
Tieteellinen tieto itsessään on pelkkää triviatietoa, työkalu. Sen arvokkuus tai filosofinen/eettinen merkitys tulee vasta siitä miten sitä tietoa käytetään.
Filosofisia kysymyksiä (esim. eettisiä ongelmia) ei voi ratkaista yksistään tieteen keinon, mutta tieteellistä tietoa voi käyttää apuna, työkaluna, niiden pohtimiseen.
[/quote]
Ei tieteellisesti tiedolta arvokkuutta vaadita, vaan hyödyllisyyttä. Ja hyödyllistä on se mikä toimii. Tiede on vain väline, kuten mies on naiselle vain väline lapsen saamiseksi. Arvokeskustelu on varsin hyödytöntä, sillä mitään yleisiä arvolakeja ei ole olemassa, jolla voitaisiin ratkaista arvokysymykset. Arvoväitteet on täten luonteltaan makuasioita ja makuasiat eivät kuulu tieteen piiriin.
[/quote]Kaikki tiede ei ole hyötyä.
[/quote]
Ihminen ei tee mitään hyödyttömällä tiedolla. Tieteen tarkoitus on palvella inhimillisiä toimintoja. Hyödytön tieto ei palvele ketään.
[/quote]
Olet väärässä. Vain ehkä prosenttia kaikesta tutkimuksesta voi suoraan hyödyntää yhteiskunnallisesti.
[/quote]
Mihin arviosi perustuu? Nimittäin insinöörit pyrkivät tuotteistamaan kaiken tuottaman tieteellisen tiedon saman tien, insinööritiedon käyttöarvo on siis tosi korkea - siis kaikkea muuta kuin mainitsemasi prosentti.
[/quote]
Insinööri on pikkuisen eri asia.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:47"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Eihän mikään fyysinen kappale ole oikeasti sama kuin abstraktio. Pyöreinkään pallo ei ole "100 %" pyöreä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti tai olio, joka on pyöreä.
[/quote]
Ei ole. Pallon idea on täydellisempi.
[/quote]
Mitä epätäydellistä on matemaattikkojen pallokäsitteessä? Missä mielessä jokin idea on tätä täydellisempi?
[/quote]Puhuit objektista. Objekti ei ole käsite, olio on käsite.
[/quote]
Objekti on käsite, joka on olemassa, koska sitä käytetään. Aivan kuten jumalankin käsitteenä on olemassa.
Mutta et vastannut itse kysymykseen: Mitä epätäydellistä on matemaattikojen pallokäsitteessä? Mitä vikaa siinä on, miksi se toimi?
[/quote]
Eivät kaikki käsitteet ole, vaikka niitä käytetään. Asia on enemmänkin päinvastoin.
Geometrinen pallo ei ole käsite (kuten ei myöskään objekti), vaan olio. Oliot ovat täydellisiä. Käsite on oliota heikompi kategoria, ja objekti näitä kahta vielä heikompi.
[/quote]
Hölynpölyä kaikki mitä kirjoitat. Asia on olemassa silloin kun se on tietoisuudessa. Jumala on olemassa tietysti ja kaikki käsitteet mitä käytetään, kysymys on onko jumalaa olemassa on järjenvastainen. Oleellista on tietysti se vastaavatko käsitteet objektiivista todellisuutta eli ilmiömaailmaa.
Sinun käsitteistö on täyttä tuubaa eikä vastaa objektiivista todellisuutta. Ja näin ollen et tietysti pystynyt vastaamaan asialliseen kysymykseeni, siis siihen miksi intät, että matemaatikkojen pallokäsite on epätäydellinen. Kun et tiedä mitään. Tyypillistä filosofeille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:47"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Eihän mikään fyysinen kappale ole oikeasti sama kuin abstraktio. Pyöreinkään pallo ei ole "100 %" pyöreä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti tai olio, joka on pyöreä.
[/quote]
Ei ole. Pallon idea on täydellisempi.
[/quote]
Mitä epätäydellistä on matemaattikkojen pallokäsitteessä? Missä mielessä jokin idea on tätä täydellisempi?
[/quote]Puhuit objektista. Objekti ei ole käsite, olio on käsite.
[/quote]
Objekti on käsite, joka on olemassa, koska sitä käytetään. Aivan kuten jumalankin käsitteenä on olemassa.
Mutta et vastannut itse kysymykseen: Mitä epätäydellistä on matemaattikojen pallokäsitteessä? Mitä vikaa siinä on, miksi se toimi?
[/quote]
Eivät kaikki käsitteet ole, vaikka niitä käytetään. Asia on enemmänkin päinvastoin.
Geometrinen pallo ei ole käsite (kuten ei myöskään objekti), vaan olio. Oliot ovat täydellisiä. Käsite on oliota heikompi kategoria, ja objekti näitä kahta vielä heikompi.
[/quote]
Hölynpölyä kaikki mitä kirjoitat. Asia on olemassa silloin kun se on tietoisuudessa. Jumala on olemassa tietysti ja kaikki käsitteet mitä käytetään, kysymys on onko jumalaa olemassa on järjenvastainen. Oleellista on tietysti se vastaavatko käsitteet objektiivista todellisuutta eli ilmiömaailmaa.
Sinun käsitteistö on täyttä tuubaa eikä vastaa objektiivista todellisuutta. Ja näin ollen et tietysti pystynyt vastaamaan asialliseen kysymykseeni, siis siihen miksi intät, että matemaatikkojen pallokäsite on epätäydellinen. Kun et tiedä mitään. Tyypillistä filosofeille.
[/quote]
Kyllä se höpö höpö taisi tulla sieltä puolelta.
Etkä miettinyt. Otit vain kaiken liiallisen kirjaimellisesti, senkin persepurilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on muuten virheellinen käännös Sokrateksen sanomisista. Wikipediaassa ihan hyvin selitetty tätä:
"Yleisin, paradoksin sisältävä kreikankielisen ilmaisun οἶδα οὐκ εἰδώς oída ouk eidós käännös ”tiedän, etten tiedä mitään” ei itse asiassa tavoita lausuman varsinaista ydintä. Kirjaimellisesti kreikankielinen ilmaisu tarkoittaa ”tiedän ei-tietävänä” tai ”tiedän, että en tiedä”. Näin alkuperäisessä lauseessa ei väitetä, ettei sanoja tietäisi mitään.[3] Sen sijaan siinä analysoidaan sitä, mitä tietäminen tarkoittaa. Lisäksi annetaan ymmärtää, ettei mitään voida tietää ehdottomalla varmuudella.
Sokrateen lausumasta ei kuitenkaan voida johtaa sitä, ettei hänellä olisi ollut mitään mielipiteitä: hänellä oli selvästi etiikkaa koskevia mielipiteitä, kuten että on parempi tulla kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti kuin tehdä itse väärää, että hyveet ovat kaikki eräänlaista tietoa eikä niitä voida erottaa toisistaan, ettei hyvää ihmistä voida vahingoittaa, että kuolema ei ole mitään pahaa, ja niin edelleen.[4]
Sokrateen lausumassa on kysymys koko filosofian alusta. Sokrateelle kaikki viisaus alkaa ihmettelystä ja kysymisestä. Tällöin on aloitettava siitä, että myöntää oman tietämättömyytensä."
Lähde http://fi.wikipedia.org/wiki/Tied%C3%A4n,_etten_tied%C3%A4_mit%C3%A4%C3%A4n
Tiedän kyllä oman nimeni varmuudella, minulla on siis tietoa. En ole mikään imbesilli, joka ei tiedosta itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:52"]
Tiedän kyllä oman nimeni varmuudella, minulla on siis tietoa. En ole mikään imbesilli, joka ei tiedosta itseään.
[/quote]
Luuluet vain.
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:57"]
Mitään et voi tietää varmuudella, se on koko länsimaisen filosofian pohja. Ymmärrä omien ajatuksiesi rajat.
[/quote]
Tiedän kyllä, että kaikki pallot ovat pyöreitä. Tiedän myös nimeni jne. Tiedän tosi paljon, mutta olenkin tietäväinen. En väitäkään olevani viisas.
PS. Filosofia on hölynpölyä ja täten älyllisesti pitkästyttävää.
[/quote]
Tuo pallojen pyöreys onkin mielenkiintoinen kysymys. Joku pallo minkä ihminen näkee pyöreänä, voi olla jostain muusta näkökulmasta jotain muuta. Esim. ajatellaan jotain hyvin pientä eläintä, esim. mikrobia sen pallon pinnalla, ei sen näkökulmasta pallo ole pyöreä. Jos mennään vielä syvemmälle niin kyseessä on kokoelma atomeita, joiden välillä ja sisällä on valtavasti tyhjää tilaa. Siltä tasolta ainakaan pallo ei näyttääisi ollenkaan pallolta vaan vain jonkinlaiselta tihentymältä atomeita ja molekyylejä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti eli sinällään henkeä, kuten luvutkin. Niillä ei ole siis massaa abstrakteina olioina, ne eivät ole materiaa eli ainettä. Oliolla täytyy olla massa, jotta se olisi materiaa. Sekoitat fysiikan ja matematiikan oliot sinänsä. Et voi perustella matematiikan abstrakteja olioiden olemusta fysiikan suureilla.
Et voi myöskään perustella matemaattisten olioiden olemusta näkemisen tai muunkaan aistimuksen kautta. Matemaattisten olioiden tarkastelu edellyttää tieteeellistä kieltä eli matematiikkaa.
[/quote]
Kyllä minä tuon tiedän, minulla on itse asiassa akateeminen koulutus matemaattiselta alalta. Mutta tuo ap:n kommentointi "Kaikki pallot ovat pyöreitä" vaan minusta enemmänkin viittasi sellailseen arkinäkemykseen, tyyliin että jalkapallo on pyöreä, golfpallo on pyöreä, että palloiksi kutsutut fyysiset kappaleet on pyöreitä.
[/quote]
Eihän mikään fyysinen kappale ole oikeasti sama kuin abstraktio. Pyöreinkään pallo ei ole "100 %" pyöreä.
[/quote]
Pallo on täydellinen geometrinen objekti tai olio, joka on pyöreä.
[/quote]
Ei ole. Pallon idea on täydellisempi.
[/quote]
Mitä epätäydellistä on matemaattikkojen pallokäsitteessä? Missä mielessä jokin idea on tätä täydellisempi?