Ylipainoinen suksija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä painan 128kg ja ostin viime talvena karvapohjasukset paikalliselta mieheltä joka myy välineitä toiminimellä. Ei kysynyt mun painoa. Sukset on jäykät ja pituus 205cm, mun pituus 170cm. Hyvin onnistuu hiihto.

Melkosen pitkät sukset myi, kun suositus pituudellesi on 185-195, mutta ilmeisesti ei paikalliselta mieheltä löytynyt edes 195 sentisenä tarpeeksi jäykkää paria ja halusi sulle välttämättä sukset myydä. No kyllähän noilla varmaan vähemmän mutkasilla laduilla pärjäilee.

Minä olen 160-senttinen normaalipainoinen nainen. Ihan urheilukaupan myyjän avustuksella ja sovittamalla ostin 192-senttiset perinteisen sukset yli 10 vuotta sitten. Eivät tunnu yhtään liian pitkiltä ja ilmeisen hyvin toimivat myös siitä päätellen, että tosi harvoin kukaan menee minusta perinteisellä ohi, kun taas minä saan ohitella muita hiihtäjiä jatkuvasti.

Tällä perusteella sanoisin, että minua 10 cm pidemmälle selvästi ylipainoiselle henkilölle 205-senttiset sukset eivät ole älyttömän pitkät.

Joku kymmenenkin sentin heitto suksen pituudessa ei merkitse yhtään mitään, jäykkyys on paljon olennaisempi. Kilpahiihtäjätkin ovat eri pituisia, mutta hiihtävät joskus toistensa suksilla kisojakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole huoleti, suksikaupassa myyjät osaavat hommansa ja saat juuri sinulle sopivat sukset.

Ei löydy kyllä ei luottoa siihen eikä myöskään rohkeutta iteltä lähteä nolaamaan tällä massalla mhinkään urheiluliikkeeseen.

Kuule,kikka kakkonen,lähetä sähköpostia! Sitte tilaat pakettina kotiin!

Vierailija kirjoitti:

Hiihto on tarkoitettu normaalipainoisille. Ärsyttää kun joutuu ohittamaan hitaampia lyllertäjiä ladulla. 

Jos oikein tarkkaan ajatellaan, niin se on tuollaiselle ylimieliselle mulkerolle ihan oikein. Etpä ainakaan pääse sanomaan, että lihavat eivät liiku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole huoleti, suksikaupassa myyjät osaavat hommansa ja saat juuri sinulle sopivat sukset.

Myyjä myy tuotteen jolla on paras kate ja jota on paljon varastossa.

Tuo on ihan merkittävä riski, jos menee johonkin satunnaiseen XXL:ään, jossa ei ole mitään takeita, onko se sinua palveleva myyjä hiihtänyt yläasteen jälkeen. Vielä tässä maassa on kuitenkin liikkeitä, joilla on ammattiylpeyttä ja jotka eivät myy mitä tahansa scheissea, vaan haluavat pitää yllä mainettaan ja luoda pitkiä asiakassuhteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäykät. Suksien pitoalueiden (monon alla) pitäisi olla ilmassa, kun seisot paikallaan.

Siinä on vaan se ongelma, että jos ylipainoinen ostaa pertsan sivakat ihan itselleen sopivinakin jäykkyydeltään, niin eipä tarvi kauaa hiihdellä, kun et saa niitä pitämään enää millään. Nimittäin varsinkin reippaasti ylipainoisella sitä massaa lähtee alussa reipaastikin, kun aloittaa kuntoilun, varsinkin kun siinä kohtaa yleensä aletaan katselemaan vähän sen syömisenkin perään. Ylipainoisen olisikin hyvä ensin pudottaa kunnolla painoaan, ennen kuin sukset hommaa, varsinkin jos niihin meinaa vähänkään enemmän sijoittaa. Tokihan voi ostaa alkuun halvat käöytetyt ja satsata enemmän vasta sitten, kun alkaa olemaan lähempänä normipainoa.

Olen eri mieltä. Heti vaan sukset, sitten kun on laihtunut niin paljon, että ne eivät ole sopivat, toriin sukset ja uudet alle, siteet voi toki säästää. Ei se nyt niin mahdoton investointi ole. Syy tähän se, että hiihto on parasta liikuntaa, joten ylipainoinen hyötyy siitä, jos haluaa pudottaa painoaan lihaskunnon kohentamisen ohessa.

No periaatteessahan me ollaan kyllä samoilla linjoilla, kuten tuossa viimeisessä virkeessä mainitsinkin. Kuitenkin jos on totaalinen sohvaperuna, jolla ei ole pohjalla minkäänlaista liikuntaa, niin suosittelisin kyllä aloittamaan ihan kävelyllä. Hiihto on aika rankka laji aloittaa täysin nollasta, joten siinä lentää helposti sukset nurkkaan, kun tulee puolikuolleena ensimmäiseltä hiihtolenkiltä ja seuraavan viikon on paikat niin kipeenä, ettei pääse edes sängystä ylös.

Muuten olen kyllä sitä mieltä, että hiihto on paras talviliikuntalaji ja painonpudotuksen kannaltakin erittäin hyvä ja tehokas liikuntamuoto. Ihan halpa painonpudotusmuoto se ei kuitenkaan ole, koska se vaatii jo aloittaessa kohtuullisen investoinnin, jos välineitä ei lainkaan ole ja painon reippaamin pudotessa on edessä välineiden päivitys.

Kuitenkin on niin, että ei ole mitään sen mahtavampaa, kuin aurinkoisilla kevättalven hangilla, ottaa eväitä reppuun ja lähteä hiihtoretkelle kauniisiin maisemiin ja muutaman viikon päästähän ne on taas kyseiset unelmakelit tarjolla.

Jos on ihan totaalinen sohvaperuna ja kunto lähellä nollaa, kannattaa ottaa riittävän löysät sukset. Niillä voi vaikka "kävellä" eteenpäin, kun ne kuitenkin pitävät. Kun sitten painon pudotessa kunto kasvaa ja tekniikka paranee, voi niitä samoja suksia käyttää yhä, koska lisääntynyt voima kompensoi lähtenyttä painoa. Tietenkin, jos sitä painoa lähtee kymmeniä kiloja, niin uusien suksien hankinta on edessä, mutta se nyt vain tarkoittaa, että sukset (ja ruokavalio) ovat tehneet tehtävänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäykät. Suksien pitoalueiden (monon alla) pitäisi olla ilmassa, kun seisot paikallaan.

Siinä on vaan se ongelma, että jos ylipainoinen ostaa pertsan sivakat ihan itselleen sopivinakin jäykkyydeltään, niin eipä tarvi kauaa hiihdellä, kun et saa niitä pitämään enää millään. Nimittäin varsinkin reippaasti ylipainoisella sitä massaa lähtee alussa reipaastikin, kun aloittaa kuntoilun, varsinkin kun siinä kohtaa yleensä aletaan katselemaan vähän sen syömisenkin perään. Ylipainoisen olisikin hyvä ensin pudottaa kunnolla painoaan, ennen kuin sukset hommaa, varsinkin jos niihin meinaa vähänkään enemmän sijoittaa. Tokihan voi ostaa alkuun halvat käöytetyt ja satsata enemmän vasta sitten, kun alkaa olemaan lähempänä normipainoa.

Olen eri mieltä. Heti vaan sukset, sitten kun on laihtunut niin paljon, että ne eivät ole sopivat, toriin sukset ja uudet alle, siteet voi toki säästää. Ei se nyt niin mahdoton investointi ole. Syy tähän se, että hiihto on parasta liikuntaa, joten ylipainoinen hyötyy siitä, jos haluaa pudottaa painoaan lihaskunnon kohentamisen ohessa.

No periaatteessahan me ollaan kyllä samoilla linjoilla, kuten tuossa viimeisessä virkeessä mainitsinkin. Kuitenkin jos on totaalinen sohvaperuna, jolla ei ole pohjalla minkäänlaista liikuntaa, niin suosittelisin kyllä aloittamaan ihan kävelyllä. Hiihto on aika rankka laji aloittaa täysin nollasta, joten siinä lentää helposti sukset nurkkaan, kun tulee puolikuolleena ensimmäiseltä hiihtolenkiltä ja seuraavan viikon on paikat niin kipeenä, ettei pääse edes sängystä ylös.

Olen eri mieltä. Hiihto on sohvaperunallekin hyvä laji siksi, että sitä on helppo harrastaa tarpeeksi pienellä rasitustasolla. Pitää vain hiihtää tarpeeksi hitaasti ladulla, jossa ei ole paljon mäkiä. Esimerkiksi järven ja meren jäälle vedetyt ladut ovat tässä hyviä. Joillakin paikkakunnilla on myös lentokentän ympärille vedetty tasaisia latuja. Toki kävelykin on sohvaperunalle sopiva laji, mutta hiihto on selvästi monipuolisempaa.

Huonokuntoiselle aloittelijalle suosittelen enemmän perinteisen suksia kuin luistelusuksia. Luistelutyyli vaatii hitaassakin vauhdissa kovempaa kuntoa ja parempaa tekniikkaa kuin rauhallinen perinteisen hiihto.

Käyhän se toki sohvaperunallekin, mutta jos se peruna ei ole vuosiin tehnyt muuta kuin sohvalla löhönnyt niin suosittelisin kuitenkin kävelyllä aloittamista. Siinä ei saa niin helposti paikkoja kipeäksi. Tokihan sitä ei tarvi kuukausikaupalla pelkästään kävellä, vaan kun saa kävellen ja sauvakävellen edes hiukan pohjia alle, niin se hiihdon aloitus ei vedä niin totaaliseen jumiin ja on huomattavasti mukavampaa.

Järvenjäällä on toki ihan hyvä aloittaa, tai peltoladulla, mutta pitkän päälle se pelkällä tasasella lykkiminen on puuduttavaa hommaa, ainakin minulle. No itse olenkin sivakoinut jo kymmeniä vuosia ja nuorenpana sitä tuli harrastettua ihan kilpaillenkin. Kun kipailemisen lopetin, niin kävi kuten monella muullakin, että hiihto jäi kokonaan useammaksi vuodeksi. Kun sitten sangen huonokuntoisena ladulle palasin, niin kyllähän se eka kerta melkoinen shokki oli, kun tein jo muutaman kilometrin jälkeen kuolemaa, vaikkei edes ylipainoa liiemmin ollut, kunto vaan erittäin huono. Paikat oli kipeenä useamman päivän, mutta siitä se taas uudestaan lähti ja sen jälkeen on tullut hiidettyä joka talvi säännöllisesti.

Tiedän siis hiihtämisestä jonkin verran ja muustakin liikunnasta, siksi nollakuntoiselle ja ylipainoiselle sitä kävelyllä aloittamista suosittelin ja suosittelen edelleen vaikka kuinka alapeukuttaisit ;)

Ei se paikkojen kipeytyminen ole mikään katastrofi. Tietääpähän, että treeni on mennyt perille =). Ei sitä tietenkään kannata itseään joka päivä vetää ihan romuksi, mutta ei myöskään tarvitse säikähtää, jos pari päivää tuntee tehneensä jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Mä painan 128kg ja ostin viime talvena karvapohjasukset paikalliselta mieheltä joka myy välineitä toiminimellä. Ei kysynyt mun painoa. Sukset on jäykät ja pituus 205cm, mun pituus 170cm. Hyvin onnistuu hiihto.

Hän varmaan näki ihan silmämääräisesti, että nyt tarvitaan jäykimmät sukset, mitä varastosta löytyy ja katsotaan, riittääkö.

Vanha, mutta hyvä keskustelu, jonka joku nosti. Ei todellakaan tarvitse hävetä mihinkään urheiluliikkeeseen menoa minkään painoisena. Kannattaa valita asiantunteva liike, jossa oikeasti ymmärretään eri kokoisia ja kuntoisia liikkujia, niin he osaavat kyllä auttaa. Voi tietenkin olla, että sopivia suksia ei löydy suoraan hyllystä, mutta he osaavat kertoa, mitä saa tilattua. 

Aloittajalla ollut monta vuotta aikaa laihduttaa, eikä on nyt tälle talvelle sen tehnyt.

Tai sitten ei ole halunnutkaan laihtua .

Perus urheiluvälinekaupoissa ei välttämättä kovin jäykkiä suksia. Minulle ei löytynyt riittävän jäykkiä suksia  jotka olisivat tarpeeksi lyhyet. Painoa tällä hetkellä 94-97 kg ja pituutta 169 cm. Mutta netin kautta kuulemma saa ja saa sovittaa liikkeessä eli ei ostopakkoa. Yritän saada talven aikana painoa vähän alaspäin.