Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paluumuutto pilasi elämäni
03.02.2022 |
Olen aivan näköalaton ja masentunut.
Haaveilimme perheenä vuosia paluusta vanhaan kotikaupunkiimme pohjoisempaan Suomeen monen etelässä vietetyn vuoden jälkeen. Halusimme turvata lapsille puhtaampaa ilmaa, koulutusmahdollisuuksia ja ihmissuhteita, joiden kuvittelimme olevan aktiivisia ja lämpimiä vanhalla asuinpaikallamme.
En kuitenkaan osannut edes kuvitella, kuinka pieleen kaikki voisi mennä. Henkinen isku muuton jälkeen oli jo valtava. Tunsin todella voimakasta tunnetta siitä, että olemme tehneet elämämme pahimman virheen ja koko muutto tuntui kauhealta. Olimme myyneet ihanan kotimme etelä-Suomessa, ja yhtäkkiä mikään vanhassa kotikaupungissa ei tuntunut tutulle. Tuntui kuin kaikki tuntemani ihmiset olisivat menneet johonkin psykoosiin. He olivat ilottomia, innottomia ja jopa vihamielisiä meitä kohtaan muuttomme jälkeen.
Aloin kärsiä eri asteisista huimausoireista, sain itkukohtauksia, yritin kertoa ihmisille pahasta olostani ja muutoksen vaikeudesta. Lopputulos : minua kohdeltiin entistä vihamielisemmin.
Pikkukaupungin asenne oli ja on edelleen todella tyly ja koen vaikeuksia edelleen viihtyä täällä. Tänä keväänä muutostamme tulee jo useita vuosia, enkä vieläkään koe sopeutuneeni. Olen järkyttynyt kaikesta, mitä olemme täällä kokeneet. Ystävyyssuhteita on katkennut, minut on jätetty tylysti porukan ulkopuolelle ja suurin osa tapaanistani ihmisistä tuntuu olevan jollain lailla todella vihaisia meidän perhettä kohtaan.
En tiedä mitä tässä oikein voi tehdä. Lapset ovat koulussa ja päiväkodissa, mutta muuten minusta on alkanut tuntua että olisi parempi palata sinne mistä tulimme. Tämä paluu ei ollut hyvä juttu.
Kommentit (193)
RovaniemI? Itsekin petyin suuresti kun kävin siellä lomalla. Koko paikka on muuttunut, ihmiset myös. Se ihana lapsuuden linnunpesä on poissa. harakat valloittaneet sen.
Tietysti maailma muuttuu ,mutta sitä kuvittelee että se kotikaupunki on autuus, muistot siitä nuorena ovat epätodellisia verrattuna tähän nykyaikaan.
Myös entiset ystävät ovat juuri entisiä ystäviä. Asuneet tuppukylässä elämänsä, oppmatta mitään uudesta.
Muuta takaisin etelä Suomeen. Älä jää pilaamaan elämääsi sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat sopeutuneet hyvin ja he tulevat kumma kyllä toimeen paikallisten kanssa paremmin. Esikoinen tosin leikkii enemän vastakkaisen sukupuolen kanssa kuin ennen.
Ap
Täh!? Joku kirjoitti minuna? Miksi?
Joo kyllä lapset ovat tosiaan sopeutuneet tänne aikuisia paremmin, heidän kauttaan on itsekin tutustunut muutamiin ihan mukaviin ihmisiin, jotka ovat arjessamme vain pienessä sivuroolissa.
Eikä leiki esikoinen enempää minkään sukupuolen kanssa, molemmat ovat löytäneet onneksi kivoja kavereita ja vanhallakin paikkakunnalla olevat ovat säilyneet mukana.
Alkuperäinen Ap
Vierailija kirjoitti:
Asumme Tervolassa
Ap
Höpö höpö Tervolaan.
Alkuperäinen Ap
Ennen kuin suunnitelee muuttoa maaseudulle, kannattaa katsoa elokuva Syvä joki. Tuo elokuva kuvaa erittäin tarkasti maaseudun elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon, olet saanut tuta Helsinki-vihan, jota monella pikkupaikkakunnalla podetaan.
Ovat varmaan kateellisia sinulle. Tervetuloa takaisin etelään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon, olet saanut tuta Helsinki-vihan, jota monella pikkupaikkakunnalla podetaan.
Itse asiassa ei se ole Helsinki vihaa vaan lähinnä kohdistuu meihin
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein, jos tuntuu siltä, että kaikki muut käyttäytyvät kummallisesti, kannattaa pohtia, käyttäytyykä itse jollain erityisellä tavalla. Joskus vika on niissä kaikissa muissa, mutta joskus vika voi löytyäkin ihan muualta.
Olisi erittäin kummallista, ettei yhtään normaalisti käyttäytyvää ihmistä löytyisi edes pikkupaikkakunnalta.
Jos asuu tarpeeksi pienellä paikkakunnalla, voi oikeasti kokea jotain mitä ap.
Itse muutin alle 5000 asukkaan paikkakunnalle ja edelleen kun keskustelen minulle uusien ihmisten kanssa, jos he ovat ikäluokkaa 45-75v, he esimerkiksi poikkeuksetta tietävät missä asun ja kuka asui ennen talossani. Yksi henkilö on tiennyt kuka puolisoni on , ilman että esittelin itseni koska osasi vain laskea yhteen muutaman demografisen faktan ja päätellä etten voi olla kukaan muu kuin puolisoni kumppani 😅 ei sitä usko ennen kuin itse kokee miten ihmiset voivat käytännössä tuntea KAIKKI. Ja jos et kuulu niihin ihmisiin tai olet ollut pitkään poissa, niin paikallisten käytös voi vaikuttaa siltä miten ap sen kokee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä-minä-minä.
Mitä jos katsoisit välillä peiliin ja miettisit mitä sinä voisit tehdä heille, etkä odota että he tekevät asioita sinulle?
Kyse ei ole tästä. Tiedostan ja tunnistan kyllä omat virheeni ja tapani. Kyse on siitä, että koko asuinpaikan tunnelma on yhteneväinen ja luulen että asenneilmapiiri on muokannut yksilöitä toimimaan tietyllä tavalla, jonka ulkopuolisena vain herkemmin huomaan.
Ap
Miksi joku esiintyy minuna?
Tosiaan voi olla että ilmapiiri tunkkainen, mutta jostain syystä katseet kohdistuu minuun.
Oikea ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon, olet saanut tuta Helsinki-vihan, jota monella pikkupaikkakunnalla podetaan.
Itse asiassa ei se ole Helsinki vihaa vaan lähinnä kohdistuu meihin
Ap
Sama asia, etelästä muuttaneet.
Itse olen lähtöisin pikkupaikasta, kiertänyt opiskleut ja työpaikat monessa eri kaupungissa ja palannut lopulta samalle seudulle, en tosin ihan siihen pikkupaikkaan, josta olen kotoisin vaan vähän isompaan kaupunkiin siihen lähelle, koska tuossa pikkupaikassa ei meidän alallla töitä ole. Mies on kotoisin ihan eri suunnasta, pikkukaupungista Lapista. Olemme pärjänneet kyllä joka paikassa, missä olemme asuneet, saaneet tuttuja ja ystäviä töistä ja harrastuksista jo toki vanhoja ystäviä pysyy mukana. Lapset ovat saaneet ystäviä. Nyt asumme paikassa, jota moni haukkuu tylyksi ja rumaksi ja jälkeenjääneeksi (Sjoki) ja aivan hienoa elämää on täälläkin, ystäviä ja tuttuja ja mukavaa lähipiiriä. Töitä, harrastuksia, mukavaa arkea. Ei ahdista eikä ole hinkua muuttaa pois. En tiedä onko nyt kyse tuurista vai kuitenkin omasta asenteesta? Toisaalta olen sen verran introvertti, että minulle on ihan sama, mitä joku naapuri minusta tai meistä ajattelee eikä minulla ole tarvetta tuoda itseäni ja mielipiteitäni julki joka paikassa. Enkä oleta, että ketään entistä tuttavaa tai napauria kiinnostaisi miten meillä asutan tai mitä mieltä jostain asiasta olen. Lähipiiri riittää ja muiden kanssa pärjätään sillä hyvää päivää kirvesvartta -asenteella mainiosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla, että muistat pikkukaupungin tai kylän paikkana, jossa ihmiset kyläilivät kutsumattakin toistensa luona ja pitivät yhteyttä. Ajat ovat muuttuneet ja ihmiset kaipaavat nykyisin enemmän yksityisyyttä. Töitten jälkeen viihdytään perheen piirissä ja istutaan koneella. Koviin kyläilijöihin suhtaututaan nykyisin jopa hieman vihamielisesti.
Luulen, että kyse on tuosta totutusta ilmapiiristä, joka muokkaa yksilöitä toimimaan tietyllä tavalla ilman, että he itse sitä edes tiedostavat. Itse olen huomannut saman asian Suomesta ulkomaille muuttaneena ja vuosien jälkeen taas enemmän aikaa Suomessa viettäneenä.
Ulkopuolisena tietyt asiat (kuten asenneilmasto ja käyttäytymisnormisto) pistävät silmään tavalla, joka ei yhteisössä aina asuneelle tule edes mieleen. Etenkin pienillä paikkakunnilla, joissa samat ihmiset ovat asuneet ikuisuuden eikä mikään juuri muutu (ellei erittäin hitaasti), kaikki "normaaliksi" mielletty muuttuu ainoaksi oikeaksi tavaksi olla ja kaikki vähänkin poikkeava koetaan epänormaalina. "Epänormaalilta" pitää puolustautua ja se pitää lytätä, koska kaikki ovat itsekin oppineet, että "outoudesta" seuraa vain harmia. Se miten se outous sitten määritellään, riippuu paikallisesta kulttuurikontekstista.
Tällaisissa pienissä yhteisöissä kukaan ei koskaan voi olla vapaasti oma itsensä, mikäli se jotenkin poikkeaa siitä jäyhästä normista. Toiset on helppo tuomita ja heitä voi väheksyä, jos he tekevät jotain normista poikkeavaa - heihin täytyy myös siis tehdä selvä hajurako, jotta se outous ei leimaisi itseäänkin. Selän takan puhuminen on usein suosittu ajanviete, joka saa juoruilijat tuntemaan itsensä moraalisesti paremmiksi.
En siis usko, että 'alkuperäisellä Ap:llä' on mitään syytä tapahtuneeseen. Itse suosittelisin muuttamaan pois, koska integraatioprosessi voi kestää vuosia ja vuosia, ja siinä menettää jotain itsestään, koska muiden hyväksyntää hakeakseen joutuisi omaa olemustaan muuttamaan ja tavallaan unohtamaan muut tavat elää ja olla. Lapset ovat vasta muodostamassa identiteettiään ja sosiaalista verkostoaan, ja solahtaminen osaksi uudenlaista ympäristöä käy yleensäkin helpommin kuin aikuisilla. Nyt lapset ovat sopeutuneet osaksi uutta ympäristöä, mutta kasvaessaan aikuisiksi hekin joutuvat todennäköisesti painimaan samojen ongelmien kanssa kuin AP, mikäli heidän oma identiteettinsä ja luonteensa sattuu olemaan yhtään ristiriidassa paikallisten (ahtaiden) käytösnormien kanssa.
Toivottavasti löydätte ratkaisun, joka sopii perheellenne. Ymmärrän, että tuollaisessa tilanteessa on vaikea elää.
Ja miksi sen alkuperäisen sitten pitäisi edes muuttua? Jos sinne lehahtaa joku ulkomailla tai ihan Helssingissä sivistynyt ja kultivoitunut, koko paikkakunnan pitäisi ihailla ja kumarrella ja kutsua heitä kylään ja alkaa harrastaa viini-iltoja, joogaa ja veganismia? Ja heidän pitää tajuta olevansa vanhanaikaisia ja sivistymättömiä ja että heidän täytyy nyt muuttua, kun Skumppadumpan perhekin muutti tänne.
Kajaanista samanlainen kokemus. Onneksi lapset olivat vielä niin pieniä, että hyvin pystyi muuttamaan takaisin Helsinkiin. Tuntui ihan eri paikalta kuin nuorena.
Tässä kuulee tyypillisen maaseudun miehen ajatuksen juoksua. Kannattaa ennen muuttoa miettiä haluaako asua tämmöisten keskudessa.
Luultavasti vuodet täällä ns ruuhka-Suomessa ovat muuttaneet sinua. Paikkakunta voi olla ollut samanlainen jo ennen poismuuttoasi, mutta et silloin kokenut sitä samalla tavalla. Tietysti ne vuodet kun olette olleet poissa kotipaikkakunnaltasi ovat myös muuttaneet teidän statustanne paikallisten silmissä, etenkin jos olette vaurastuneet.
Alue: Aihe vapaa
Lapset ovat sopeutuneet hyvin ja he tulevat kumma kyllä toimeen paikallisten kanssa paremmin. Esikoinen tosin leikkii enemän vastakkaisen sukupuolen kanssa kuin ennen.
Ap