Lue keskustelun säännöt.
Mitä olet oppinut matkustelusta?
Moni joka matkustelee paljon sanoo, että on oppinut paljon matkustelusta.
Mitä siitä sitten oppii?
Se on jäänyt vähän hämäräksi.
Kommentit (496)
Moi!
Opin sen miten huonosti muualla maailmassa arkiset asiat on pääsääntöisesti järjestetty.
Matkailu avarsi, muttei todellakaan sillä tavalla kuin yleensä.
Mitä nyt Brysselissä monikulttuurinen mies varasti lompakkoni, muttei sekään avartanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sitä maailman hahmottaa aivan eri tavalla, kun on käynyt monessa paikassa, eikä ole vain uutiskuvien ja leffojen varassa! Asiat voidaan tehdä monella tavalla eri lailla kuin Suomessa, monesti kyllä paljon rennommalla otteella. On myös ihanaa saada erilaisia luontokokemuksia. Jylhien vuorien päällä täytyy itse seistä, että sen voi kokea eikä valtameren aallotkaan tunnu miltään telkkarin välityksellä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Olen käynyt noin 30 maassa. Hotellin uima-altaalla lojumislomia en harrasta.
En ole vain uutiskuvien ja leffojen varassa. Leffathan on fiktiota. Matkailuohjelmia, dokumentteja ja vlogeja katsomalla olen enemmän rakentanut maailmankuvaani. Lisäksi mulla on ollut teinistä asti ulkomaalaisia " kirjekavereita " tai nettituttuja.
Välimeren aallot eivät kiinnosta kyllä yhtään. Enkä usko että haluaisin koskaan kiivetä vuorelle. Google Earthilla olen käynyt muun muassa Pohjois-Koreassa. Oikeasti en ikinä haluaisi matkustaa sinne. Jos haluan mennä aukiolle jossa on patsas, voin mennä vaikka Senaatintorille.
Sulta puuttuu se intohimo nähdä ja kokea noita asioita. So what? Voit olla sellainen kuin olet.
Mua taas polttelee, innostaa ja saan tuollaisesta kiksejä.
Olen oppinut, että britit perseilevät aina ulkomailla. Olen myös oppinut, että suomalaiset löytävät etelässä toisensa tuopin äärellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tärkein oppi on ollut se, että ihmiset ihan rotuun, uskontoon tai koulutustaustaan tai mihinkään katsomatta haluavat hyvää toisilleen. Oikeasti pahoja ihmisiä on maailmassa todella vähän, vahinko, että ne on melkein järjestään erilaisissa valtionjohtotehtävissä kaikki.
No ainakin Turkissa kaikki taviksetkin pyrki kusettamaan, että enpä oikein tiedä.
;Mulla on kyllä tuoltakin ihan toisenlainen kokemus. Toki sillä, miten itse käyttäytyy on myös merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Kyseenalaistamista. Ymmärrän paremmin, miten paljon mielipiteemme ja käyttäytymisemme on kulttuurin ohjaamaa.
Olen kyseenalaistanut kaiken jo lapsesta asti. Mua on kannustettu siihen kotona. Olin sen takia aika usein koulussa vaikeuksissa koska ajattelin omilla aivoillani. Tiedostan liiankin hyvin Suomen kulttuurin huonot puolet. Tunnen paljon työkavereita jotka harrastavat matkailua, mutta he ovat tiukkapipoisempiä hyssyköitä kuin minä töissä. Moikkaan kaikkia, vaikka tuppisuut eivät moikkaisi takaisin.
Olis loogisempaa, että nää supermatkailijat tois sitä avoimempaa, rennompaa kulttuuria Suomeen. Ehkä he ovat sitten oppineet, että " maassa maan tavalla " ja pitävät tietonsa itsellään?
Tää on mielenkiintoinen kysymys että miksi se seinäruusukulttuuri ei muutu miksikään vaikka moni viettää lomansa reissussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tärkein oppi on ollut se, että ihmiset ihan rotuun, uskontoon tai koulutustaustaan tai mihinkään katsomatta haluavat hyvää toisilleen. Oikeasti pahoja ihmisiä on maailmassa todella vähän, vahinko, että ne on melkein järjestään erilaisissa valtionjohtotehtävissä kaikki.
No ainakin Turkissa kaikki taviksetkin pyrki kusettamaan, että enpä oikein tiedä.
On kyse eri asiasta kuin pahuudesta. Kuuluu kulttuuriin, se on ikäänkuin eräänlainen peli. Me ei vaan osata pelata sitä:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseenalaistamista. Ymmärrän paremmin, miten paljon mielipiteemme ja käyttäytymisemme on kulttuurin ohjaamaa.
Olen kyseenalaistanut kaiken jo lapsesta asti. Mua on kannustettu siihen kotona. Olin sen takia aika usein koulussa vaikeuksissa koska ajattelin omilla aivoillani. Tiedostan liiankin hyvin Suomen kulttuurin huonot puolet. Tunnen paljon työkavereita jotka harrastavat matkailua, mutta he ovat tiukkapipoisempiä hyssyköitä kuin minä töissä. Moikkaan kaikkia, vaikka tuppisuut eivät moikkaisi takaisin.
Olis loogisempaa, että nää supermatkailijat tois sitä avoimempaa, rennompaa kulttuuria Suomeen. Ehkä he ovat sitten oppineet, että " maassa maan tavalla " ja pitävät tietonsa itsellään?
Tää on mielenkiintoinen kysymys että miksi se seinäruusukulttuuri ei muutu miksikään vaikka moni viettää lomansa reissussa.
Sun suunnaton tarve itsekorostukseen on ainakin tullut jo selväksi tässä ketjussa. 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tärkein oppi on ollut se, että ihmiset ihan rotuun, uskontoon tai koulutustaustaan tai mihinkään katsomatta haluavat hyvää toisilleen. Oikeasti pahoja ihmisiä on maailmassa todella vähän, vahinko, että ne on melkein järjestään erilaisissa valtionjohtotehtävissä kaikki.
Mä olen tiennyt tuon aina. Ihmiset haluavat pääsääntöisesti elättää perheensä ja olla rauhassa. En tiedä miksi mun ei ole tarvinnut matkustella ymmärtääkseni tuon asian.
En nyt puhunut sitä, mitä he haluavat läheisilleen vaan siitä, miten he käyttäytyvät ihan tuntemattomia kohtaan. Eli ihan jostain muusta kuin mistä sinä puhut.
En tiennytkään, että mun täytyy toistaa sanasta sanaan mitä sanoit. Jatkoin ajatusta. Ei täällä Suomessakaan enää eletä pelkästään suomalaisten kesken jossain umpiossa. Mulla on ollut ja on työkavereita jotka tulevat eri maista. Olen kova kyselemään ja kuuntelemaan. Olen myös omaksunut joitain uusia ruokakulttuurijuttuja vähän sieltä sun täältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseenalaistamista. Ymmärrän paremmin, miten paljon mielipiteemme ja käyttäytymisemme on kulttuurin ohjaamaa.
Olen kyseenalaistanut kaiken jo lapsesta asti. Mua on kannustettu siihen kotona. Olin sen takia aika usein koulussa vaikeuksissa koska ajattelin omilla aivoillani. Tiedostan liiankin hyvin Suomen kulttuurin huonot puolet. Tunnen paljon työkavereita jotka harrastavat matkailua, mutta he ovat tiukkapipoisempiä hyssyköitä kuin minä töissä. Moikkaan kaikkia, vaikka tuppisuut eivät moikkaisi takaisin.
Olis loogisempaa, että nää supermatkailijat tois sitä avoimempaa, rennompaa kulttuuria Suomeen. Ehkä he ovat sitten oppineet, että " maassa maan tavalla " ja pitävät tietonsa itsellään?
Tää on mielenkiintoinen kysymys että miksi se seinäruusukulttuuri ei muutu miksikään vaikka moni viettää lomansa reissussa.
Sun suunnaton tarve itsekorostukseen on ainakin tullut jo selväksi tässä ketjussa. 😆
Yritän miettiä vastausten pohjalta, mitä kerrotuista asioista olen jo oppinut ja mitä en. Sen pohjalta teen omaan elämäni liittyen päätöksen, että lähdenkö matkustamaan vai en.
Mun on hirveän vaikeaa elää jonkun muun elämää, enkä voi sille mitään, jos olen sattunut jo oppimaan jotain muuta kautta kuin matkustamalla.
Yritän ymmärtää, mikä on se juttu minkä takia ihmiset sanovat oppineensa jotain. Voin tietysti olla kommentoimatta ja vain ajatella nämä asiat omassa päässäni.
Eli ok, luen vain kommentit enkä sano niihin mitään. En halua ärsyttää ketään kumminkaan.
Olen vähän autisti joten ajattelen asiat faktoina enkä niinkään itseäni. Olen kyllästynyt tuohon virhepäätelmään, jonka teit joten en sano enää mitään koska tuo haukkuminen ei tunnu kivalta. En nyt muullakaan tavalla osaa kommunikoida, eikä kukaan ole opettanut mikä olisi oikea tapa niin olen usein hiljaa.
Kertokaa siis lisää omia kokemuksianne. Ne kiinnostavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukava ja tärkeä aloitus!
Olen matkustellut aikoinaan jonkin verran Briteissä , Skotlannissa ja Jenkeissä.
Olen oppinut että ihmiset ainakin länsimaissa ovat hyvin samanlaisia vain oikeataan kieli erottaa meitä. olen oppinut toivottavasti avarakatseisuutta, ja arvostamaan niin kyseistä maata kuin kotimaatakin. Kotimaan arvostus on tullut vasta iän myötä. Meillä on täällä todella rauhallista, hyvässä ja pahassa. Yksinäisyys on Suomessa huonoimpia puolia ja välitön kanssakäyminen ns vieraiden kanssa. ulkomailla on helpompi ottaa kontaktia uusiin ihmisiin ja tutustua heihin. jopa suomalaisten! olen pohtinut paljon, että mistä tämä juontaa ja miten olisi helpompi kysyä uusia ihmisiä kahville kahvilaan ja tutustua ihan kavereina. toivotaan että siihen tulee muutos.
Arvoisa ap, oletko sinä matkustellut? mitä Sinä olet oppinut matkoistasi?
Joo, tavallaan juuri tämä mitä sanot, ihmiset ovat hyvin samanlaisia. Ympäri maapallon tykätään esim. pelata, pelata jalkapalloa, lautapelejä, korttipelejä. Mutta sitten taas ei tarvitse mennä kovinkaan kauas, kun esim. ruokakulttuuri muuttuu. Hyvin nopeasti erilaista on myös ihmisten välinen kanssakäyminen. Nökötetäänkö perheen kanssa kotona, istutaanko laajemman perhekäsityksen kanssa ravintolassa pitkää iltaa vai vallitseeko voimakas kyläilykulttuuri.
Ruokakulttuurissaa on suuria eroja, ehkä samanlaista on Ruotsissa lihapullineen ja muuseineen, mutta jo Venäjällä alkaa olla erilainen ruokakulttuuri. Suomi sijaitsee Pohjolassa ja täällä kasvukausi on aika lyhyt ja kesän sesonki loppuu tymäkästi talveen. se vaikuttaa meidän syömiimme ruokiin ja aterioihin.
muualla tosiaan perheiden yhteisöllisyys saattaa olla läheisempää kuin Suomessa. ainakin oma suku on pieni ja olemme tekemisissä liian harvoin. se on suuri sääli eikä edistä hyvinvointiamme yhteiskunnallisella tasolla. en tiedä, mistä löyhät välit ovat jääneet perheisiin ja miksi on niin paljon sukuriitoja perheissä. se on todella surullista. oma sukuni asuu Keski-Euroopassa joten nyt pandemian aikana emme ole nähneet vuosiin!
It's globalisaatio beibi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tärkein oppi on ollut se, että ihmiset ihan rotuun, uskontoon tai koulutustaustaan tai mihinkään katsomatta haluavat hyvää toisilleen. Oikeasti pahoja ihmisiä on maailmassa todella vähän, vahinko, että ne on melkein järjestään erilaisissa valtionjohtotehtävissä kaikki.
Mä olen tiennyt tuon aina. Ihmiset haluavat pääsääntöisesti elättää perheensä ja olla rauhassa. En tiedä miksi mun ei ole tarvinnut matkustella ymmärtääkseni tuon asian.
En nyt puhunut sitä, mitä he haluavat läheisilleen vaan siitä, miten he käyttäytyvät ihan tuntemattomia kohtaan. Eli ihan jostain muusta kuin mistä sinä puhut.
En tiennytkään, että mun täytyy toistaa sanasta sanaan mitä sanoit. Jatkoin ajatusta. Ei täällä Suomessakaan enää eletä pelkästään suomalaisten kesken jossain umpiossa. Mulla on ollut ja on työkavereita jotka tulevat eri maista. Olen kova kyselemään ja kuuntelemaan. Olen myös omaksunut joitain uusia ruokakulttuurijuttuja vähän sieltä sun täältä.
Mut miksi se on sulle ylpeilyn aihe, että olet oppinut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
It's globalisaatio beibi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tärkein oppi on ollut se, että ihmiset ihan rotuun, uskontoon tai koulutustaustaan tai mihinkään katsomatta haluavat hyvää toisilleen. Oikeasti pahoja ihmisiä on maailmassa todella vähän, vahinko, että ne on melkein järjestään erilaisissa valtionjohtotehtävissä kaikki.
Mä olen tiennyt tuon aina. Ihmiset haluavat pääsääntöisesti elättää perheensä ja olla rauhassa. En tiedä miksi mun ei ole tarvinnut matkustella ymmärtääkseni tuon asian.
En nyt puhunut sitä, mitä he haluavat läheisilleen vaan siitä, miten he käyttäytyvät ihan tuntemattomia kohtaan. Eli ihan jostain muusta kuin mistä sinä puhut.
En tiennytkään, että mun täytyy toistaa sanasta sanaan mitä sanoit. Jatkoin ajatusta. Ei täällä Suomessakaan enää eletä pelkästään suomalaisten kesken jossain umpiossa. Mulla on ollut ja on työkavereita jotka tulevat eri maista. Olen kova kyselemään ja kuuntelemaan. Olen myös omaksunut joitain uusia ruokakulttuurijuttuja vähän sieltä sun täältä.
Mut miksi se on sulle ylpeilyn aihe, että olet oppinut?
Kenelle ja mikä? Aapeelle ainakin ihan normaalia ja itsestäänselvää elämää.
Olen oppinut lähinnä sen, että matkustellessa ei saa kunnollista kuvaa kohdemaasta. Moni hehkuttaa olevansa tosi kansainvälinen käytyään lomalla kohteissa ympäri maailmaa, mutta kosketus kohdemaan arkeen ja kulttuuriin jää oikeasti todella vähäiseksi.
Oikean kuvan kohteista saa vain asumalla niissä. Sitten näkee enemmän kuin ne hymyilevät tarjoilijat, ihanat hiekkarannat ja kiinnostavat museot. Näkee myös epätasa-arvon, huumatut apinat ja saastevuoret. Mutta myös paremmin sen, millaisia ihmisiä paikalliset todella ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseenalaistamista. Ymmärrän paremmin, miten paljon mielipiteemme ja käyttäytymisemme on kulttuurin ohjaamaa.
Olen kyseenalaistanut kaiken jo lapsesta asti. Mua on kannustettu siihen kotona. Olin sen takia aika usein koulussa vaikeuksissa koska ajattelin omilla aivoillani. Tiedostan liiankin hyvin Suomen kulttuurin huonot puolet. Tunnen paljon työkavereita jotka harrastavat matkailua, mutta he ovat tiukkapipoisempiä hyssyköitä kuin minä töissä. Moikkaan kaikkia, vaikka tuppisuut eivät moikkaisi takaisin.
Olis loogisempaa, että nää supermatkailijat tois sitä avoimempaa, rennompaa kulttuuria Suomeen. Ehkä he ovat sitten oppineet, että " maassa maan tavalla " ja pitävät tietonsa itsellään?
Tää on mielenkiintoinen kysymys että miksi se seinäruusukulttuuri ei muutu miksikään vaikka moni viettää lomansa reissussa.
Sun suunnaton tarve itsekorostukseen on ainakin tullut jo selväksi tässä ketjussa. 😆
Yritän miettiä vastausten pohjalta, mitä kerrotuista asioista olen jo oppinut ja mitä en. Sen pohjalta teen omaan elämäni liittyen päätöksen, että lähdenkö matkustamaan vai en.
Mun on hirveän vaikeaa elää jonkun muun elämää, enkä voi sille mitään, jos olen sattunut jo oppimaan jotain muuta kautta kuin matkustamalla.
Yritän ymmärtää, mikä on se juttu minkä takia ihmiset sanovat oppineensa jotain. Voin tietysti olla kommentoimatta ja vain ajatella nämä asiat omassa päässäni.
Eli ok, luen vain kommentit enkä sano niihin mitään. En halua ärsyttää ketään kumminkaan.
Olen vähän autisti joten ajattelen asiat faktoina enkä niinkään itseäni. Olen kyllästynyt tuohon virhepäätelmään, jonka teit joten en sano enää mitään koska tuo haukkuminen ei tunnu kivalta. En nyt muullakaan tavalla osaa kommunikoida, eikä kukaan ole opettanut mikä olisi oikea tapa niin olen usein hiljaa.
Kertokaa siis lisää omia kokemuksianne. Ne kiinnostavat.
Keskustelu saattaa tyrehtyä, jos et kommentoi. Jatka toki, pahoittelut, jos loukkasin.
Sulla ehkä menee ohi se matkustamiseen liittyvä tunnepuoli ja kokemuksellinen oppiminen. Jos oot faktoihin keskittyvä, voi hyvinkin olla, että et saisi matkustamisesta irti sen enempää, kuin saat katsomalla tv:ta tai lukemalla.
Joka paikassa on omat v*ttumaisuutensa. M"lkkuja löytyy kaikista maista. Luteet, torakat sun muut öttiäiset täydentävät tunnelman. Suomalaisia et pääse pakoon edes autiolle saarelle.
Olen oppinut, että lentomatkailu tuhoaa enemmän ympäristöä kuin yksityisautoilu. Että matkailijat on sekä itsekkäitä että kaksinaismoralisteja.
Sen, että maissa missä kantaväestö on mustia, valkoiset saavat kuulla rasistisia huutoja päivittäin. Ihmiset on samanlaisia ihonväriin katsomatta kaikkialla maailmassa. Tästä mustien valkoisiin kohdistamasta rasismista ei julkisuudessa puhuta.
Ehkä matkustelu kertoo myös jonkinlaisesta rohkeudesta. on rohkeaa lähteä katsomaan millaista maapallolla on elämä muualla olipa kyse naapurikaupungista, tai Tallinnasta tai kaukaisemmasta paikasta. myös muunlaista rohkeutta on olemassa esim ihmissuhteissa kun uskaltaa tutustua uusiin ihmisiiin ,uskaltaa tehdä aloitteen, uskaltaa parisuhteeseen, uskaltaa erota. jne.
Elämässä tarvitaan rohkeutta ja joskus jopa urheutta.
Vierailija kirjoitti:
Sen, että maissa missä kantaväestö on mustia, valkoiset saavat kuulla rasistisia huutoja päivittäin. Ihmiset on samanlaisia ihonväriin katsomatta kaikkialla maailmassa. Tästä mustien valkoisiin kohdistamasta rasismista ei julkisuudessa puhuta.
Missä olet kokenut tuollaista menoa?
Joo, tavallaan juuri tämä mitä sanot, ihmiset ovat hyvin samanlaisia. Ympäri maapallon tykätään esim. pelata, pelata jalkapalloa, lautapelejä, korttipelejä. Mutta sitten taas ei tarvitse mennä kovinkaan kauas, kun esim. ruokakulttuuri muuttuu. Hyvin nopeasti erilaista on myös ihmisten välinen kanssakäyminen. Nökötetäänkö perheen kanssa kotona, istutaanko laajemman perhekäsityksen kanssa ravintolassa pitkää iltaa vai vallitseeko voimakas kyläilykulttuuri.