Lue keskustelun säännöt.
Elämästä tullut helvettiä. 12-vuotias ei lähde enää kouluun.
03.02.2022 |
Huutaa jo illalla että ei lähde kouluun. Nyt lapsi on valvottanut minua ja veljeään kahtena yönä klo 01 asti, toisena yönä klo 03 asti. Syynä tällä kertaa se etten suostu tilaamaan taksia alle kolmen kilometrin koulumatkan takia. Ei viitsisi kävellä, pyörällä ei halua mennä. Paiskoo tavaroita päälleni ja haukkuu kpääksi. Sanoo että maha ja pää on kipeä. Lääkärin olen varannut jotta voidaan sulkea elimelliset vaivat pois.
Läksyjä ei tee tietenkään. Koulussa kehottavat vain menemään kuraattorille juttelemaan jos on huolia. Mitään muuta apua ei saa. Voitte uskoa että kaikkeni olen koittanut normaalien keinojen turvin, mm. etuudet pois. Tällä lapsella sekään ei auta. Nyt olen uhkaillut poliisilla ja laitokseen joutumisella vaikka tiedän oikeasti että tuollaisia resursseja ei ole. Pelkkää lässytystä vain että kyllä se siitä. Sitä paitsi lapsi käyttäytyy muualla hyvin. Oikein kehuvat lasta kun on niin lempeä ja kiva. Uhkailulla sain hänet tänään pukemaan housut jalkaan. Huusi kuitenkin ja paiskoi tavaroita päälleni niin kauan että myöhästyi koulusta. Raivareiden päälle lapsi sitten itkee ja vaikertaa ja pyytää anteeksi. Tosin muutaman tunnin päästä samat raivokohtaukset toistuu. Elämä on mahdotonta. En pysty kohta itsekään enää menemään töihin tilanteen takia. Toinen lapsi kärsii kun ei saa nukuttua. Varmaan saadaan kohta häätökin kun isompi raivoaa ja paiskoo öisin tuntitolkulla. Asutaan pienellä paikkakunnalla jossa apuja löytyy muutenkin vähän. Sossun ja muiden viranomaisten ja auttavien tahojen resurssit on surkeat. Olen nyt pyytänyt pomolta että saisin tehdä lyhyempää viikkoa. Vanhemman lapsen läksyt ovat jääneet aikoja sitten, mutta pienempi tarvitsee apua läksyjen kanssa. Hänkin on väsynyt ja motivaatio kärsii. Itse olen niin stressaantunut että en enää nuku vaikka saisinkin. 12-vuotiaalla alkaa olla sellaiset voimat että käsirysyt aiheuttavat jo kipua. Purkaa siis raivoaan minuun ja veljeensä. Muita aikuisia ei perheessä ole. Isä asuu muualla eikä hänestä ole valitettavasti apua. Mitä enää teen? Jatkanko taistelua ja raahaan vain kylmästi pojan ulos aamuisin vaikka sitten ilman ulkovaatteita jos ei muuten lähde. Kotona laiskottelu ei vain käy. Ihan hirveä tilanne.
Onko teillä muilla ollut tällaista? Miten ratkesi? Älkää pliis tulko haukkumaan, vaan jättäkää mieluummin kommentoimatta. Muutenkin sydän ihan sirpaleita.
Kommentit (201)
Ensinnäkin, VOIMIA ap! Sinun ei missään nimessä pitäisi käydä tällaista taistoa yksin.
Ota yhteyttä lastensuojeluun ja kerro, että et jaksa etkä pysty yhtään enää. Lapsi pitää saada kiireelliseen sijoitukseen, jotta tukitoimet lähtevät rullaamaan ja saatte todella tulehtuneen tilanteen rauhoittumaan. Kerro, että tästä kärsii koko perhe.
Jos mitään ei meinaa tapahtua, soita jatkossa poliisit paikalle, kun lapsi aloittaa riehumisen. Vetoa siihen, että et saa häntä rauhoittumaan tai lähtemään kouluun, että on liian vahva sinulle. Poliisien täytyy jo lain mukaan tehdä lasu, jos kovin monesti joutuvat teillä käymään.
Oma samanikäinen ADHD- ja autisminkirjolaislapseni on alkanut oireilla nyt samoin. Liittynee murrosikään, koska lapsi on aika ahdistunut ja lähteminen on vaikeaa. Koulussa kaikki sujuu ok, mutta kotona ahdistuu läksyistä, kouluun menemisestä, koulumatkoista jne. Lastenpsykiatrin mukaan murrosikä monesti lisää ahdistuneisuutta nepsy/autisminkirjon lapsilla.
Sinussa ja perheessäsi ei ole mitään vikaa, vaan olette todennäköisesti jääneet täysin vaille sitä tukea ja apua, joka teille lapsen haasteiden vuoksi kuuluu. Iso halaus sinulle ja kaikkea parasta jatkoon. Olet rohkea, kun teit tämän aloituksen - seuraava askel on ymmärtää, ettei pärjää lapsen kanssa yksin ja että koko perheen hyvinvointi kärsii. Toivottavasti asiat lähtevät rullaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen ajatus on, että lasta kiusataan koulussa (tai koulumatkalla) ja hän todella vakavasti pelkää sinne menemistä.
Oho, meillä ekaluokkalainen jo kävellyt 3km matkan kouluun, ei se ole pitkä 12 vuotiaalle. Tässä on muutakin taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, VOIMIA ap! Sinun ei missään nimessä pitäisi käydä tällaista taistoa yksin.
Ota yhteyttä lastensuojeluun ja kerro, että et jaksa etkä pysty yhtään enää. Lapsi pitää saada kiireelliseen sijoitukseen, jotta tukitoimet lähtevät rullaamaan ja saatte todella tulehtuneen tilanteen rauhoittumaan. Kerro, että tästä kärsii koko perhe.
Jos mitään ei meinaa tapahtua, soita jatkossa poliisit paikalle, kun lapsi aloittaa riehumisen. Vetoa siihen, että et saa häntä rauhoittumaan tai lähtemään kouluun, että on liian vahva sinulle. Poliisien täytyy jo lain mukaan tehdä lasu, jos kovin monesti joutuvat teillä käymään.
Oma samanikäinen ADHD- ja autisminkirjolaislapseni on alkanut oireilla nyt samoin. Liittynee murrosikään, koska lapsi on aika ahdistunut ja lähteminen on vaikeaa. Koulussa kaikki sujuu ok, mutta kotona ahdistuu läksyistä, kouluun menemisestä, koulumatkoista jne. Lastenpsykiatrin mukaan murrosikä monesti lisää ahdistuneisuutta nepsy/autisminkirjon lapsilla.
Sinussa ja perheessäsi ei ole mitään vikaa, vaan olette todennäköisesti jääneet täysin vaille sitä tukea ja apua, joka teille lapsen haasteiden vuoksi kuuluu. Iso halaus sinulle ja kaikkea parasta jatkoon. Olet rohkea, kun teit tämän aloituksen - seuraava askel on ymmärtää, ettei pärjää lapsen kanssa yksin ja että koko perheen hyvinvointi kärsii. Toivottavasti asiat lähtevät rullaamaan.
Lisään tähän vielä, että kiireellinen sijoitus on siis aina tilapäinen ratkaisu, joten sitä ei missään nimessä pidä pelätä tällaisessa tilanteessa. Yleensä sijoitus on juuri se avain, jonka kautta kriisi lähtee purkautumaan. Jos ei muuta, niin lapsi saa vaikka koulukuljetuksen poikkeusluvalla tms. koska eihän näin voi jatkua.
Ehkä ei uskalla kertoa kiusaamisesta, jos kertomisesta on uhattu tehdä jotain hänelle tms. Kiusaaminen on muuten väärä sanoa, oikea termi on kouluväkivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuullosta normaalille ollenkaan. Ensiksi pitäisi katsoa silmiin totuutta eli lapsi on häiriintynyt. Sitten alkaa selvittää mitä syitä taustalla. Ja millaista apua hän tarvitsee.
Jos kiusaamisen mahdollisuus on suljettu pois, niin sitten lapsi tarvitsee lastenpsykiatrista apua kiireisesti. Vaikka hän ei saisikaan mitään diagnoosia, niin raivokohtaukset ja ahdistus ovat lääkkeillä ja terapialla helpotettavissa. Hän tarvitsee selvästi enemmän tukea kuin sinä pystyt tilanteessa antamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistuneisuushäiriöön ei välttämättä tarvita mitään erityistä syytä. Se voi tulla, vaikka kiusaamista jne. ei olisikaan.
En minäkään jaksaisi mennä töihin, jos pitäisi kävellä 3km suuntaansa. Asutteko jossain skutsissa vai miksei lapsi pääse bussilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä koulumatka pelottaa ihan oikeasti. 3km. jossain pimeässä tarpominen ei ole kivaa. Hätätilanteessa järjestäisin kyydin väliaikaisesti vaikka taksilla.
Mun tyttären kanssa oli samanlaista. Koulu teki ls ilmon ja sitä kautta lopulta saatiin apua. Jouduttiin sijoittamaan mutta se oli kuitenkin vain hyvä asia. Voimia, toivottavasti löydät vielä avun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suostuuko poika menemään kouluun ihan normaalisti, jos saa kyydin? Jäi epäselväksi aloituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä koulumatka pelottaa ihan oikeasti. 3km. jossain pimeässä tarpominen ei ole kivaa. Hätätilanteessa järjestäisin kyydin väliaikaisesti vaikka taksilla.
Se koulukyyti ei poista ahdistusta ja tilanne palaa uudelleen. Vanhemmilla ei kuitenkaan ole rahaa jatkuvaan taksikyytiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suostuuko siis menemään taksilla?Voiko se koulumatka olla jotenkin pelottava?Jos koulussa ei kiusata niin entä koulumatkalla?Syyt selville niin apuakin helpompi hakea.
Jotain apuahan se lapsi tarvitsee. Jos on vaikka diagnosoimatonta nepsyongelmaa, niin ei siinä mitkään uhkailut ja kiristykset auta, vaan oikeanlainen tuki ja mahdollisesti lääkitys.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on mahdotonta. En pysty kohta itsekään enää menemään töihin tilanteen takia. Toinen lapsi kärsii kun ei saa nukuttua. Varmaan saadaan kohta häätökin kun isompi raivoaa ja paiskoo öisin tuntitolkulla. ...
Vanhemman lapsen läksyt ovat jääneet aikoja sitten, mutta pienempi tarvitsee apua läksyjen kanssa. Hänkin on väsynyt ja motivaatio kärsii. Itse olen niin stressaantunut että en enää nuku vaikka saisinkin. 12-vuotiaalla alkaa olla sellaiset voimat että käsirysyt aiheuttavat jo kipua. Purkaa siis raivoaan minuun ja veljeensä. Muita aikuisia ei perheessä ole
Kyllä se nyt on niin, että teidän täytyy jo lain mukaan saada tässä tilanteessa apua lastensuojelulta ja koulusta. Turha heidän on vedota puuttuviin resursseihin. Ei ole oikein teitä ketään kohtaan, että tilanne on noin vaikea. Jos sinun ja nuoremman lapsen turvallisuuden vuoksi jotain on tehtävä. Vaikka pienellä paikkakunnalla ei olisi resursseja niin heillä on kyllä lain mukaan velvollisuus toimia, kun tilanne on näin paha. Soita seuraavalla kerralla poliisille, kun lapsi riehuu, jos sossussa ei uskota että tarvitsette apua.
Minusta vuorovaikutusongelmat pitäisi ensin korjata. Ap sanoo käskyttävänsä, mutta pitäisikö silittää selkää ja lämpimästi kysellä ja kuunnella? Ja läksyt on hoidettava, vaikka yhdessä, ennen kuin mitään digiviihdettä on tarjolla.
Aika herkästi tässä tuputetaan sijoitusta ratkaisuksi. Siitä voi seurata myös pelkkiä ongelmia, ja on tosi järeä toimenpide.
Vierailija kirjoitti:
Hätätilanteessa järjestäisin kyydin väliaikaisesti vaikka taksilla.
Itse asiassa koulu olisi velvollinen pistämään asian eteenpäin niin, että lapsi pääsisi tuen piiriin ja saisi sitä kautta taksikuljetuksen. Ei siis sen vuoksi, että ei jaksaisi kävellä, vaan ihan koska taksikyyti kuuluu jo lain mukaan esim. erityisopetuksessa olevalle koululaiselle. Vaikuttaa siltä, että AP:n lasta kuormittaa sekä koulu että koulumatka, joten ovat avun tarpeessa tilanteen selvittämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta vuorovaikutusongelmat pitäisi ensin korjata. Ap sanoo käskyttävänsä, mutta pitäisikö silittää selkää ja lämpimästi kysellä ja kuunnella? Ja läksyt on hoidettava, vaikka yhdessä, ennen kuin mitään digiviihdettä on tarjolla.
Aika herkästi tässä tuputetaan sijoitusta ratkaisuksi. Siitä voi seurata myös pelkkiä ongelmia, ja on tosi järeä toimenpide.
Sijoitus voi olla tarpeen, kun tilanne kotona on noin kriisiytynyt. Jos äiti ei saa nukuttua stressin takia ja lapsi satuttaa fyysisesti, valvottaa yöt jne. niin tuskin pystyvät korjaamaan vuorovaikutusongelmia ennen kuin kielteinen, tulehtunut tilanne saadaan rauhoittumaan. Sijoitusta on turha pelätä, varsinkaan tilapäisenä ratkaisuna.
Terv. Erityislapsen vanhempi
Älä anna terroriisoda. Tyrannille apua heti. Johonkin neurologiaan perehtyneeseen hoitolaitokseen siksi ajaksi, että oopii tavoille. Loppuviimeiseksi tuo on lapsen parhaaksi.