Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa lapsen, mutta ei halua suunnitella elämää sen kanssa
02.02.2022 |
Siis käytännössä ongelma on se, että mies haluaa kovasti lasta mutta ei pysty kommunikoimaan lapsiin liittyvistä asioista. Kun tahtoisin puhua etukäteen perhevapaiden jaosta, raha-asioista, kasvatuksesta tms. niin ahdistuu ja jopa suuttuu. Keskustelut päätyy aina riitaan.
Itse mies on sanonut usein, että on kaveripiirinsä ainoa lapseton mies ja harmittaa kovasti. Haluaisi kovasti lapsen ja mainitsee sen usein. Itse olen myös kiinnostunut hankkimaan lapsen, mutta koen valtavaa tarvetta puhua ja suunnitella myös asiaa. Siis ihan yleiselläkin tasolla, mitä odotuksia, toiveita tai pelkoja asiaan liittyy.
Ei väliä milloin tai millä tapaa kysyn vaikka ”olisitko kiinnostunut hoitamaan lasta kotona pidempää? Milloin mielestäsi lapsi voisi mennä hoitoon? Kastaminen? Turvaverkot? Rahojen riittävyys?” niin aina keskustelu päätyy riitaan. Mies ei sanojensa mukaan halua suunnitella, vaan elää päivä kerrallaan. Mua on alkanut ahdistaa kamalasti puhua lapsestakaan kun keskustelu ei ole koskaan iloinen ja haaveileva, vaan tappelua kun ”utelen ja haluan kontrolloida kaikkea”.
Pelkään, ettå jos en saa puhuttua miehen kanssa asioista, en pian uskalla lähteä perustamaan perhettä lainkaan :( olen ihminen, joka haluaa suunnitella ja keskustella asioista, vaikka myöhemmin joutuisi muuttamaankin suunnitelmiaan.
Kommentit (155)
Lapsi kyllä ansaitsee kaiken rakkauden. Ja sillä musta tuntuu etten pysty sitä välttämättä yksin antamaan (vaikka haluaisin), koen että on äärimmäisen tärkeää että saan osallistuvan kumppanin ja miehen, joka on myös halukas antamaan aikaa ja rakkauttaan.
Varmasti mun oma historiakin vaikuttaa ajatteluuni. Olen kokenut menneisyydessä, vuosia sitten, itse loppuunpalamista erilaisten isojen elämänkriisien myötä, joten haluan varmistaa että lapsi syntyisi perheeseen jossa on kaksi tasavahvaa vanhempaa hänen tukenansa. Tiedän, mitä uupuminen ja masentuminen on ja mitä se tarkoittaa. Jos tällaisen tilanteen uusiutuessa lasta hoitaisi mies joka ei pysty edes keskustelemaan asiata tai jaksaisi katsoa lasta vain jääkiekko-ottelun verran sohvalla.. se olis katastrofi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kyllä ansaitsee kaiken rakkauden. Ja sillä musta tuntuu etten pysty sitä välttämättä yksin antamaan (vaikka haluaisin), koen että on äärimmäisen tärkeää että saan osallistuvan kumppanin ja miehen, joka on myös halukas antamaan aikaa ja rakkauttaan.
Varmasti mun oma historiakin vaikuttaa ajatteluuni. Olen kokenut menneisyydessä, vuosia sitten, itse loppuunpalamista erilaisten isojen elämänkriisien myötä, joten haluan varmistaa että lapsi syntyisi perheeseen jossa on kaksi tasavahvaa vanhempaa hänen tukenansa. Tiedän, mitä uupuminen ja masentuminen on ja mitä se tarkoittaa. Jos tällaisen tilanteen uusiutuessa lasta hoitaisi mies joka ei pysty edes keskustelemaan asiata tai jaksaisi katsoa lasta vain jääkiekko-ottelun verran sohvalla.. se olis katastrofi.
-ap
Kuinka paljon itse haluat lapsen? Ei siis miehesi vuoksi vaan itsesi vuoksi. Jos lapsi ja lapsen kasvatus ei ole sinulle tärkeä haave, jonka toteuttaminen tuntuu olennaiselta osalta elämääsi, älä tee niin puolison mieliteon vuoksi.
Lasta pitäisi haluta myös lapsen itsensä vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro 60 tässä uudelleen.
Miksi miehen pitäisi olla neuvolakäynneillä mukana? Ihan oikeasti? Se tuskin antaa miehelle yhtään mitään. Onneksi meillä oltiin samaa mieltä (tästä ei tosin edes keskusteltu) että hoidan ne yksin. Ultrissa oli mukana, siellä näkee sentään jotain konkreettista (tästäkään ei keskusteltu, meni vaan niin).Miksi naisen pitäisi olla neuvolakäynneillä mukana? Eihän se anna naiselle mitään. Ei noiden hoito ole aikuiselle hauskaa tai siitä saa mitään irti. Vauva menköön yksin, kun on hänen asioistaan kyse. En minä valinnut että vauva kasvaa tai sairastuu, niin miksi minun elämäni tulee hankaloitua jonkun muun tarpeiden takia?
Tarkemmin ajatellen, miksi menen myöskään lemmikkien kanssa eläinlääkärille? En minä siitä nauti, oma elämä vain hankaloituu. jos kissa on niin itsekäs että sairastuu, niin saa myös luvan hoitaa itsensä sinne eläinlääkärille asti. Miksi tuo on minun ongelmani?
Olen maailman napa jonka tarvitsee huolehtia muiden tarpeista, vain jos saan siitä itsekin jotain suoraa tyydytystä.
Jos olet näin pihalla neuvolaköynneistä, ei ehkä kannattaisi vastata mitään. Nainen on äitiysneuvolakäynneillä aika keskiössä. Kun lapsi on syntynyt, neuvolaan voi mennä jompi kumpi vanhemmista, tai halutessaan molemmat. Kyllä itse ainakin koin miehen mukaan tulon neuvolaan aivan turhaksi. Miksi hänen pitäisi tulla kuuntelemaan kuinka paljon painoni on noussut, mikä on hemoglobiinini tai että kohdunsuu on kiinni. Voi olla että neuvolakäynnit ovat muuttuneet siitä kun itse olen siellä 10 vuotta sitten käynyt, mutta ainakin ennen olisi miehen ollut aivan turhaa ottaa sen takia vapaata tai järjestää muuten töitään. Selvisin niistä aikuisena ihmisenä reippaasti ihan itse.
Silloin kun minä olin raskaana 7 ja 4 vuotta sitten, neuvolasta kyllä oikein erikseen pyydettiin että miehen pitäisi ainakin yhdelle käynnille tulla mukaan. En minäkään kokenut tarpeellisena että mies joka kerta olisi ollut äitiysneuvolassa mukana, mutta kerran-pari olisi hyvä käydä + ultrat, että mieskin olisi vähän kartalla missä mennään. Ja kai ne neuvolassa haluaa vähän tietää millaisiin oloihin lapsi on syntymässä ja millainen tukiverkosto on olemassa. Vauvaa sitten voi varmaan käyttää kumpi ennättää, nyt kun lapset on isompia niin mies yleensä käyttää kun sen työt joustaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kyllä ansaitsee kaiken rakkauden. Ja sillä musta tuntuu etten pysty sitä välttämättä yksin antamaan (vaikka haluaisin), koen että on äärimmäisen tärkeää että saan osallistuvan kumppanin ja miehen, joka on myös halukas antamaan aikaa ja rakkauttaan.
Varmasti mun oma historiakin vaikuttaa ajatteluuni. Olen kokenut menneisyydessä, vuosia sitten, itse loppuunpalamista erilaisten isojen elämänkriisien myötä, joten haluan varmistaa että lapsi syntyisi perheeseen jossa on kaksi tasavahvaa vanhempaa hänen tukenansa. Tiedän, mitä uupuminen ja masentuminen on ja mitä se tarkoittaa. Jos tällaisen tilanteen uusiutuessa lasta hoitaisi mies joka ei pysty edes keskustelemaan asiata tai jaksaisi katsoa lasta vain jääkiekko-ottelun verran sohvalla.. se olis katastrofi.
-ap
Pystytkö kertomaan ihan minä-viestein mille sinusta tuntuu? Että pelkäät jääväsi yksin vauvan kanssa ja pelkäät ettet jaksa sitä? Suuttuuko mies siitäkin? Kyllähän tuo huonolle kuulostaa jos toinen ei suostu mistään puhumaan, hirveän vaikea tuommoisen kanssa on elämä rakentaa ja perhettä perustaa. Helposti se vaan jää semmoiseksi vapaamatkustajaksi sitten, jos ei suostu suunnitteluun osallistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies pitää täysin itsestään selvänä, että sinä hoidat lapseen liittyvät asiat.
Minäkin tekisin heti pari lasta lisää jos olisin isä. Koska en ole, jää lapsiluku kahteen. Ja minun mieheni sentään on aika osallistuva, varsinkin nyt isompien kanssa, mutta ei se esim hoitovapaalle suostunut jäämään tai yhtään yöheräilyjä hoitamaan. Ja kyllä, melkein kaikki suunnittelu jää minulle, jotain syystä mies onnistuu suunnittelemaan vain omat harrastusreissunsa mutta ei sitä, mitä tehtäisiin perheenä hiihtolomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy todella paljon haluta lasta itse, jotta on valmis siihen, että hoitaa lapsen & kaikki lapseen liittyvät asiat yksin ja puoliso ehkä joskus, kun ehtii, hieman "osallistuu" tai "auttaa" ja muuten on vain itsekkäänä kivirekenä mukana raahautumassa kuin joku aikuislapsi. Huh huh. Varmaan helpompaa olisi olla kokonaan yksin lapsen kanssa.
Miksi pitäisi tehdä niin kuin sinä haluat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi tehdä niin kuin sinä haluat?
Miksi ap:n pitäisi tehdä miehelle lapsi ja hoitaa se, koska mies haluaa isäksi?
On kaikille kannalta helpompaa ja varmempaa hankkia lapsi itsellisesti kuin lapsimiehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen ja äiti. Ei me suunniteltu ja sovittu etukäteen mitään, pelkästään yhteistuumin todettiin ettei olisi mikään katastrofi jos tulisi lapsi ja sitten jätettiin ehkäisy pois. Järjestelyt sumplittiin sitä mukaa kun tuli ajankohtaiseksi, jotkut ratkaisut hiukan ehkä harmittaa mutta olisiko ne ollut erilailla vaikka kuinka olisi etukäteen suunnitellut...
Vierailija kirjoitti:
Oon joskus koittanu puhua, että mitä odottaa lapsiarjelta ja ymmärtäähän, että jompikumpi on 100% lapsen kanssa ensimmäisinä vuosina. Ja esim. ei voi tehdä enää harratusreissuja miten sattuu pienillä varoajoillan kysymättä.
Mies pystyi sanomaan, kuinka voisi katsoa lapsen kanssa vaikka urheilua tv:stä kun olen poissa. Ja ettå ihan turha tapella jostain harrastusmatkoista, koska ”mikä rangaistus se sulle on et omaa lasta hoitaisit”. Ahdistus on kova… tuntuu että saisin miehestä vastahakoisen lapsenvahdin sillon kuin hänelle sopii.
Kaikki suunnittelu on miehelle myrkkyä. Siitäkin tulee taistelu, kun ”pakotan” miettimään mitä haluaisi tehdä hiihtolomalla tai tahtooko tehdä
jotain ylipäätään yhdessä.-ap
Olen lapseton, mutta näen sieluni silmin mitä tuo käytännössä tarkoittaa:
lapsen kanssa ei ole tehty mitään muuta. Ollaan oltu sisällä, ei otettu päikkäreitä. Jos lapsi on ylipäätään ruokittu, on siivoushommat odottamassa. Ja mites vaippahommat, yms.
Mitä olen ymmärtänyt kävelevistä lapsista, että näillä on melkoisen vahva taipumus saada huusholli hujan hajan hetkessä. Ja mitä olen ymmärtänyt, että ihmisen taimen osaa myös kasvattaa varsin tehokkaasti pyykkivuorta.
Tokihan onko kysymyksessä että urkkaa katsotaan telkkarista työpäivän verran vai äidin suihkuhetken verran. Mutta sanoisin silti: juokse. Pitkälle, kauas. Älä katso taaksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi tehdä niin kuin sinä haluat?
Olisiko ok jos ap haluaisi omakotitalon mutta ei suostuisi keskustelemaan sen rahoituksesta tai miten hoidetaan omakotitaloon liittyvät työt. Ja sitten jos mies haluaisi suunnitella näitä asioita niin ap vaan vastaisi että en halua kesksutella asiasta ja ei sitä voi ennakkoon tietää. Olisiko edelleen se joka vaatii että asioista ei tarvi puhua oikeassa?
Tuo voisin katsoa lapsen kanssa urheilua telkkarista on kyllä ihan vitsi 😅 eikö mies oikeasti keksi mitään muuta? Joo siis ei kaikkea tarvitse analysoida ja päättää valmiiksi, mutta kyllähän sitä pitäisi kyetä keskustelemaan tulevaisuudesta ilman että toinen heti hermostuu.
Ap eiköhän tilanne ole aika selvä.
Mies haluaa lapsen koska muillakin kavereilla on lapsi. Mies suostuu joskus katsomaan lapsen kanssa telkkua niin että sinä voit tehdä muuta. Mies olettaa että hänen ei tarvi luopua tai edes keskustella harrastuksistaan luopumisesta koska sinä hoidat lapsen eikä se siis vaikuta hänen elämäänsä.
Eihän mies halua noista asioista keskustella koska tietää että siitä tulisi riita. Ja sinä et välttämättä suostuisi hommaamaan lasta jos mies olisi rehellinen. Ja miehestä saattaa itsestäänkin tuntua vähän epäreilulta jos ajattelee että en osallistu lapsen hoitoon lainkaan. On helpompi mennä päivä kerrallaan suunnittelematta. Ja sitten voi väittää että minä osallistun sitten kun lapsi isompi (tosin 16v ikäinen lapsi ei sitten enää välttämättä halua tutustua vieraaksi jääneeseen isään jos isä herää vasta sitten).
Älä missään nimessä tee tuon miehen kanssa lasta ellet ole valmis hoitamaan lasta täysin yksinhuoltajana!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi tehdä niin kuin sinä haluat?
Olisiko ok jos ap haluaisi omakotitalon mutta ei suostuisi keskustelemaan sen rahoituksesta tai miten hoidetaan omakotitaloon liittyvät työt. Ja sitten jos mies haluaisi suunnitella näitä asioita niin ap vaan vastaisi että en halua kesksutella asiasta ja ei sitä voi ennakkoon tietää. Olisiko edelleen se joka vaatii että asioista ei tarvi puhua oikeassa?
No just näin. Toinen haluaa ihanan vanhan talon maalta ja ison pihan, koska niin oli omassakin lapsuudessa ja kaikilla kavereilla, semmoinen vain kuuluu olla ja olisi kiva. Eikä suostu keskustelemaan ollenkaan mitä se käytännössä tarkoittaisi, miten hoituu työmatkat ja muut talon työt, pihahommat ja vanhan talon remontointi "mietitään sitä sitten". Näyttää vaan myytäviä taloja että katso, eikö olisi kiva tuommoinen, eikö voitaisi vaan ostaa se.
Vierailija kirjoitti:
Tuo voisin katsoa lapsen kanssa urheilua telkkarista on kyllä ihan vitsi 😅 eikö mies oikeasti keksi mitään muuta? Joo siis ei kaikkea tarvitse analysoida ja päättää valmiiksi, mutta kyllähän sitä pitäisi kyetä keskustelemaan tulevaisuudesta ilman että toinen heti hermostuu.
No äläpä. Ehkä tahtotaavettia ei haluta katsoa mäkihyppyä tai jalkapalloa? Veikkaan, että urheilu vaihtuu nopeasti padin räpläämiseksi tai muumien katseluksi, kun lapsi huutaa pää punaisena kuin palosireeni.
Tai äispän sopisi tulla paikalle hoitamaan tilanne kuntoon.
Ja jokainen tietää miltä tuntuu toljottaa töllöä kokonaisen työpäivän verran putkeen. Eh, juu, ei. Puhumattakaan, jos kyseessä on lapsi, niin kyllä siinä on pedattu varsinainen perhesirkus loppupäiväksi.
Mies vaihtoon ja parempi tilalle :)
Kyllähän tämä nyt kovasti kuulostaa siltä, että mies haluaa olla vaimon iloinen pikku apuri - silloin kun hänelle sopii. Mies odottaa, että töistä tullessa on lämmin ruoka pöydällä valmiina ja koti siivottuna, niin hän voi illalla keskittyä raskaan työpäivän jälkeen rauhassa harrastuksiinsa. Viikonloppuisin lähdetään äijien kanssa kalaan ja kaljalle, että jaksaa taas seuraavankin viikon. Neuvolassa kehaistaan miestä, joka kerran viikossa vahtii lastaan vartin verran jotta vaimo pääsee rauhassa suihkuun. Eikös taas ollutkin mukavaa saada hetki lapsivapaata?
Summa summarum, moni mies tuntuu tahtovan lapsia, koska päävastuu on helppo lykätä aina äidin harteille. Mies lasketaan osallistuvaksi isäksi, mikäli hän hoitaa lastenvahdin tehtävää silloin tällöin hetken aikaa, mutta tasaveroista vanhemmuutta ei monikaan tunnu miehiltä vaativan. Meillä mies haluaa myös lapsia tulevaisuudessa, minä voisin elää hyvin ilmankin mutta olen kuitenkin avoin asialle. Sen olen tehnyt selväksi, että todellakin vaadin tasaveroista osallistumista, enkä suostu ottamaan päävastuuta lapsesta vain siksi, että olen nainen. Miehen on osoitettava valmiutensa tähän jo ennenkuin lasta aletaan yrittää, tai minulta hän ei niitä tule koskaan saamaan.