Lue keskustelun säännöt.
Loukkaannutko, jos sukulaisesi arvostelee asuntosi sijaintia syrjäiseksi, eikä voisi ikinä asua siellä?
01.02.2022 |
Onko mielestäsi tämä ihan ok sanoa ääneen? Kerroin asiasta isälleni ja hän sanoi, että älä vaan ikinä kutsu kylään tätä arvostelijaa.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä koen että, mä olen huonompi ihminen. Se nainen muutenkin aina kun harvoin näemme, kyselee miksi teet noin tai näin. Ei löydy ymmärrystä ja kaiken huipuksi meni mun työpaikalle lörpöttelemään asioita.
Ap
Eli kyse on huonosta itsetunnostasi eikä mistään muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse sanonut noin miesystävälleni. Asuu 34 km päässä keskustasta. Kamala tie sinne. Pelottaa ajaa päiväaikaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä koen että, mä olen huonompi ihminen. Se nainen muutenkin aina kun harvoin näemme, kyselee miksi teet noin tai näin. Ei löydy ymmärrystä ja kaiken huipuksi meni mun työpaikalle lörpöttelemään asioita.
Ap
Eli kyse on huonosta itsetunnostasi eikä mistään muusta.
Ne ihmiset puolustaa kyllä omiaan hanakasti, sen huomaa siitä että heidän touhujaan ei saa arvostella.
Ap
En loukkaannu, mutta ihmettelen vähän tuollaisia ihmisiä, joiden on ihan pakko kertoa kysymättä oma mielipiteensä toisen henkilön asumismuodosta, ammatista, ulkonäöstä, parisuhteesta jne.
Riippuu tosiaan, kuka ja miten asiasta sanoo. Jos sanoja on oikeasti läheinen, voimme todennäköisesti puhua asioista niin kuin ne ovat. Siinä vaiheessa minulle ei tule yllätyksenä, että kosmopoliitti serkkuni haluaa asua kaupungin sykkeessä, eikä toisaalta hänelle se, että minä viihdyn korvessa.
Mutta jos tulija on vieras, jonka tapaat ehkä ensimmäistä kertaa (vaikka kumppanin ystävä puolisoineen) niin tuollainen on tökeröä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni miehineen on myös aina puhunut väheksyvästi meidän syrjäisestä kodista. Mutta meillä on täällä kaikki - iso talo, kunnon puitteet harrastuksille, minun ja mieheni työpaikat omalla tontilla, eläimiä, lapsia, meillä käy yllättävän paljon ihmisiä vaikka näin syrjässä ollaankin yli 20km kunnan keskustaan. Sisko perheineen asuu keskustassa, jännä vaan kun eivät tunnu kotonaan viihtyvän kun koko ajan pitää levottomasti säntäillä sinne ja tuonne.
Niin, no en nyt ymmärrä, miksi siskon elämäntapaa ja asuinpaikkaa tarvitsee sinun sen enempää arvostella kuin heidän arvostella teidän asuinpaikkaanne. Te viihdytte paremmin kotona, ettekä kaipaa muihin menoihin, joten teille syrjäinen asuinpaikka ja iso talo on täydellinen. Sisko perheineen haluaa mennä ja tehdä ja käydä paikoissa, joten heidän on loogisinta asua keskustassa, jossa tuo meneminen onnistuu helpommin. Ei se nyt niin mene, että he eivät viihdy kotonaan, koska asuvat kesksutassa, vaan todennäköisemmin niin, että asuvat keskustassa, koska eivät ole niin kotona viihtyvää porukkaa.
Niinpä, sitä minäkin mietin miksi siskoni on jaksanut vuosia arvostella meidän asumista? Jostainhan se kumpuaa, siksi olen miettinyt syitä. En muuten kiinnittäisi edes huomiota, kukin asuu missä tykkää.
Olen vastaavassa tilanteessa todennut etten tietääkseni ole pyytänyt sinua tänne asumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sukulaisesta, mutta tuttu arvostelee jatkuvasti sitä missä asun - kaikki kaukana, ei ikinä asusi täällä päin jne. Minulla taas ei ole mitään hänen suunnassaan.. en ymmärrä pointtia. Kotini on täällä ja tässä on kaikki minulle lähellä 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä koen että, mä olen huonompi ihminen. Se nainen muutenkin aina kun harvoin näemme, kyselee miksi teet noin tai näin. Ei löydy ymmärrystä ja kaiken huipuksi meni mun työpaikalle lörpöttelemään asioita.
Ap
Eli kyse on huonosta itsetunnostasi eikä mistään muusta.
Ne ihmiset puolustaa kyllä omiaan hanakasti, sen huomaa siitä että heidän touhujaan ei saa arvostella.
Ap
Niin se kuuluu aikuisuuteen pitää puoliaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä koen että, mä olen huonompi ihminen. Se nainen muutenkin aina kun harvoin näemme, kyselee miksi teet noin tai näin. Ei löydy ymmärrystä ja kaiken huipuksi meni mun työpaikalle lörpöttelemään asioita.
Ap
Eli kyse on huonosta itsetunnostasi eikä mistään muusta.
Ne ihmiset puolustaa kyllä omiaan hanakasti, sen huomaa siitä että heidän touhujaan ei saa arvostella.
ApNiin se kuuluu aikuisuuteen pitää puoliaan.
Onko se sitten ok mennä vielä sun työpaikalle kertomaan asioita joita sinä voisit aivan itse kertoa, tai olla kertomatta? Ap
Ystävämme ivailivat meidä maallemuutostamme.
Mutta hymyt alkoivat hyytyä, kun kesällä tajusivat, että meillä on alle 100 m päässä oma rantasaunamökki kauniin järven rannalla. Itse tuskailivat kuumaa kesää tänäkin vuonna samalla kun itse postailin kuvia, jossa etätyötauolla kävin pulahtamassa järveen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En loukkaannu noin pienistä. Mitä väliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tylyt mielipiteet pitää kertoa asunnon omistajalle? Jos ei omaan mieleen niin eikö voi vain kertoa jotain positiivista huomiota tai olla sitten hiljaa.
Pitäisi valehdella?
Tarvittaessa kyllä. Aivan kuten jos toinen kysyy mitä mieltä hänen ostamastaan vaatteestaan tai uusista hiuksista. Tarvittaessa valehtelen silloinkin enkä kerro ettei minun mieleen jos niin ajattelen. Kyse minun mielipiteestä ja sillä ei mitään merkitystä koska hänen asuntonsa/vaatteensa/hiuksensa. Aina löytyy jotakin positiivista mitä voi sanoa,
Nämä on just niitä tekopyhiä ihmisiä, jotka kehuu ja ihastelee ja kun päästään autoon alkaa se miehelle haukkuminen ja vaahtopallot pöksyissä odotetaan, että päästään aihe vapaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erilaisia mielipiteitä saa olla, ja näinhän se on että yksi tykkää asua kaupungin keskustassa ja toinen maalla, jossa lähintä naapuria ei edes näy.
En silti ymmärrä, miksi toisen elämää pitää arvostella tai muuten kommentoida tuolla tavalla. Tulee todella moukkamainen vaikutelma.
Jos noista jutuista tulee luontevasti puhetta, ei liene liikaa vaadittu, että vähän miettii miten sanansa asettelee. Esimerkiksi "En osaa kuvitella, että itse asuisin täällä koska minulle on niin tärkeää että pääsen kävellen xx, mutta ymmärrän, miksi sinä viihdyt täällä" kuulostaa ihan erilaiselta kuin "En voisi koskaan asua täällä".
Vierailija kirjoitti:
Ystävämme ivailivat meidä maallemuutostamme.
Mutta hymyt alkoivat hyytyä, kun kesällä tajusivat, että meillä on alle 100 m päässä oma rantasaunamökki kauniin järven rannalla. Itse tuskailivat kuumaa kesää tänäkin vuonna samalla kun itse postailin kuvia, jossa etätyötauolla kävin pulahtamassa järveen.
He ilmaisivat tämän jotenkin? Vai oletko vain, että kaikki on kateellisia järven rantamökistä?
Vierailija kirjoitti:
Olen vastaavassa tilanteessa todennut etten tietääkseni ole pyytänyt sinua tänne asumaan.
Minä olen todennut samaa. Saman henkilön kommentoidessa lapsiasioitamme (tyyliin "En koskaan voisi hankkia kolmea lasta noin lyhyellä ikäerolla") vastasin, että onneksi sinun ei tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä koen että, mä olen huonompi ihminen. Se nainen muutenkin aina kun harvoin näemme, kyselee miksi teet noin tai näin. Ei löydy ymmärrystä ja kaiken huipuksi meni mun työpaikalle lörpöttelemään asioita.
Ap
Eli kyse on huonosta itsetunnostasi eikä mistään muusta.
Ne ihmiset puolustaa kyllä omiaan hanakasti, sen huomaa siitä että heidän touhujaan ei saa arvostella.
ApNiin se kuuluu aikuisuuteen pitää puoliaan.
Aikuisuuteen pitäisi kuulua myös käyttäytymisen taito mutta ei se vain aina kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä sukulainen ei ole sanonut ainuttakaan kohteliaisuutta tästä asunnosta ja se puhuu tai siis arvostelee aikuisten tyttäriensä kanssa mun valintoja.
ApNiin entä sitten? Heidän puutteellisuuden piikkiin vai etkö ole sujut omien valintojesi kanssa?
Se nainen asuu noin kolmen kilometrin päässä. En ymmärrä miten voi sanoa tyttäriensä kanssa että mä asun syrjässä.
Ap
Sano, että yhtä syrjässä kuin tekin, ja naura päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä koen että, mä olen huonompi ihminen. Se nainen muutenkin aina kun harvoin näemme, kyselee miksi teet noin tai näin. Ei löydy ymmärrystä ja kaiken huipuksi meni mun työpaikalle lörpöttelemään asioita.
Ap
Eli kyse on huonosta itsetunnostasi eikä mistään muusta.
Ne ihmiset puolustaa kyllä omiaan hanakasti, sen huomaa siitä että heidän touhujaan ei saa arvostella.
ApNiin se kuuluu aikuisuuteen pitää puoliaan.
Onko se sitten ok mennä vielä sun työpaikalle kertomaan asioita joita sinä voisit aivan itse kertoa, tai olla kertomatta? Ap
No, ei todellakaan ole ok ja sukulainen saisi kuulla kunniansa. Mitä sinun sukulaisesi sanoi, kun kerroit että nyt hän meni liian pitkälle? Et sinä nyt tässä mikään lapsen tasolle typistetty viaton uhri ole vaan ihan toimiva subjekti.
Ihmissuhteet on kahden kauppa, joissa tulisikin aina pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan miettiä olisiko kummassakin vikaa.
Niin, no en nyt ymmärrä, miksi siskon elämäntapaa ja asuinpaikkaa tarvitsee sinun sen enempää arvostella kuin heidän arvostella teidän asuinpaikkaanne. Te viihdytte paremmin kotona, ettekä kaipaa muihin menoihin, joten teille syrjäinen asuinpaikka ja iso talo on täydellinen. Sisko perheineen haluaa mennä ja tehdä ja käydä paikoissa, joten heidän on loogisinta asua keskustassa, jossa tuo meneminen onnistuu helpommin. Ei se nyt niin mene, että he eivät viihdy kotonaan, koska asuvat kesksutassa, vaan todennäköisemmin niin, että asuvat keskustassa, koska eivät ole niin kotona viihtyvää porukkaa.