Miksi miehet muuttuvat mulkuiksi kusipäiksi tossa noin neljänkympin kohdalla?

No, naiset taas on vittumaisia koko ikänsä. Vedotaan hormoneihin, luonteeseen ja temperamenttiin.

http://www.terve.fi/miehen-vaihdevuodet/miehen-vaihdevuodet

En ole asiantuntija, mutta omasta mielestäni tuo on ihan uskottavan oloista tekstiä. Toki AP:n miehen tapauksessa voi kyseessä olla juurikin myös jonkinnäköinen ikäkriisi ja vihaisuus siitä, ettei elämänlaatu parantunutkaan erolla. Kaikki ongelmat eivät varmasti johdu vain hormoneista.

Tuon vaihdevuosijutun kanssa on kyllä usein se ongelma että kun miesten vaihdevuosista ei yleisesti puhuta tai sen tuloa tiedetä, niin keski-ikäistyvät miehet usein suuttuu todella paljon jos yrittää kiltisti kertoa, että hei tämmönenkin ongelma on mahdollinen, pitäisköhän sun mennä lääkäriin varmistamaan että JOS tästä olis kyse niin elämänlaatusi voisi ehkä parantua. Kulttuurissamme tuollaista hormoneista johtuvaa känkkäränkkää kun pidetään todella naisellisena vaivana, niin varmasti ottaa miehiselle itsetunnolle ja suorastaan hävettää jos joutuu popsimaan moiseen vielä jotain lääkkeitä, vaikka oikeasti on kyse ihan normaalista ja inhimillisestä vaivasta.

- 22

Kaveripiirissäni (olen siis 41), kolme noin nelikymppistä on jättänyt vaimon ja lapset ja lähenyt uuteen elämään yli kymmenen vuotta nuoremman matkaan. Ikäkriisi miehillä. Kuvitellaan nuortuvan kun vaihtaa nuorempaan.
Valitettavasti kaikille näille miehille nauretaan seläntakana...

Näinhän se menee. Pojilla tuntuu olevan nuorena tyttöjä parempi itsetunto. Syytä en tiedä. Onko he saaneet lapsena tyttöjä enemmän rohkaisua vai vain opetettu ettei heikkouksia näytetä ja mieshän kestää mitä vaan. Parikymppinen nuori mieshän on kuolematon, ainakin omasta mielestään. Hän on vahva, nopea ja muutaman tunnin unet riittää levoksi minkä tahansa reissun jälkeen. Hän on siis valmis valloittamaan maailman.

Naisilla homma menee ehkä ennemmin toisin päin. Monella teinitytöllä on heikko itsetunto. Ehkä tyttöjen kasvatus perustuu enemmän kieltoihin ja varoitteluihin kun poikien tai sitten tyttöjen on vain luvallisempaa näyttää heikkoutensa. Media ainakin tekee kaikkensa, jottei nuori nainen olisi tyytyväinen itseensä - ainakaan ulkonäköönsä.

Samalla kun miehet ovat jatkaneet unelmointiaan maailman valloituksesta, ovat naiset taistelleet ja todenneet pärjäävänsä maailmassa. 40-vuotias nainen on jo osoittanut itselleen ja muille osaavansa työnsä. Hän on kouluttanut poikaystävästään aviomiehen, synnyttänyt ja kasvattanut koululaiseksi pari lasta. Se oli rankkaa, mutta hän teki sen. Nyt kun lapsetkaan eivät ole koko ajan hihassa kiinni, hänellä on mahdollisuus nauttia elämästä. Nyt on hänen aikansa valloittaa maailma.

Nelikymppiseksi ehdittyään mies on löytänyt itselleen vaimon, perustanut perheen ja todennut miten avuttomaksi itsensä voi tuntea suurien tunteiden edessä. Hän on todennäköisesti myös rakentanut tai remontoinut talon. Tässäkin projektissa hän on joutunut toteamaan, ettei hän osaakaan kaikkea eikä hän edes tienaa riittävästi. Todennäköisesti hän on töissäkin saanut kokea riittävästi pettymyksiä osa jopa saanut kenkää. Hän on myös joutunut huomaamaan, ettei jalka enää nouse entiseen malliin ja mahaakin on kertynyt vaikka syökin terveellisemmin kuin ennen. Enää ei pitkätkään yöunet riitä palautumiseen nuoruusvuosiin verrattuna kevyen työrupeaman, urheilusuorituksen tai baari-illan jälkeen. Hän on pettynyt itseensä. Maailma jäi valloittamatta ja jokapäiväinen arkikin tuntuu taistelulta. Koska hänelle ei ole nuorempana suuria murheita ollut eikä pienistäkään ole puhuttu ei hän osaa tästäkään kenellekään puhua. Pikku hiljaa pettymys itseensä näkyy äreytenä.

En usko että sattumaa, että suurin osa avioeroista tulee noin nelikymppisille pariskunnilla ja pääosin naisten aloitteesta. Naisen silmissä ennen niin aktiivinen ja menevä mies on muuttunut valittavaksi nahjukseksi.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 08:38"]

En sano, että kaikki, mutta minulla on nyt näistä aika tuoretta kokemusta ja matalaksi vetää....

Mikä niitä alkaa niin risoa ja kiukuttaa, että koko ajan pitää vain kiukutella ja vittuilla? Toisaalta valitetaan väsymystä ja stressiä, mutta sitten niille ei kuitenkaan tehdä mitään, vain ylipitkiä työpäiviä, omaehtoista valvomista ja unilääkkeitä...?

Jotenkin tämä on nyt kulminoitunut tähän neljänkympin rajapyykkiin? Ei sama ihminen ennen ollut niin kiukkuinen...

[/quote]

Kun lakkaa saamasta, niin se näkyy naamasta.

Itse en ole nalkuttava akka ollut ikinä, osaan mm. remontoida, minulle sopii että kotitöistä tehdään vain välttämättömimmät, ja mitään merkkipäivämuistamisia saati prinsessahäitä ja vastaavaa en ole toivonut koskaan. Silti olen nyt 37-vuotiaan mieheni kanssa ap:n kuvailemassa tilanteessa, sillä erotuksella että emme ole vielä eronneet.

Miehelleni mikään ei ole riittävästi eikä riittävän hyvin, ja kaikkeen löytyy syy minusta, joko suoraan tai mutkien kautta. Olen kuitenkin täysin varma siitä, että jos nyt eroamme, mies ei sillä pääse ongelmistaan eroon, koska ne ovat suurimmaksi osaksi hänen päänsä sisällä.

Mies mm. vaatii, että hänen täytyy saada aloittaa seksisuhde naisen kanssa, johon hän on ihastunut. Olen kertonut että hän voi toki aloittaa suhteensa kunhan on ensin eronnut minusta. Mies on myös pitkään valittanut kuinka hänellä on töissä niin kovin rankkaa ja raskasta. Kun hänen työnsä vuosi sitten loppui, kannustin häntä etsimään tilalle helpomman työn että hän pääsisi tuosta ongelmasta eroon. Näin hän tekikin, mutta sitten alkoi valitus siitä, että työkaverit ovat sietämättömän aikaansaamattomia ja tyhmiä, eikä mies kestä heidän seuraansa. Jonkin ajan kuluttua hän vaihtoi taas edellistä vastaavaan, kiivastahtiseen työhön, jossa työkaverit ovat enemmän samaa kaliiberia hänen kanssaan, mutta nyt jatkuu sitten valitus työn kuormittavuudesta. Mies myös haluaa elämäänsä lisää vapautta ja vähemmän vastuuta, mutta samaan aikaan hän haluaa että teemme lapsen. Eikä kuuntele, kun kerron hänelle että lapsi merkitsee vapauden täydellistä menettämistä vuosien mittaiseksi ajaksi ja rahanmenon kasvua (sekin on miehelle jo nyt ongelma, kuinka vähän hänelle jää käyttörahaa). Yritämme nyt vasta ensimmäistä lasta saada (pitäisi varmaan keskeyttää yrittäminen kun suhde on tässä kunnossa), ja nyt mies jo hokee että hän tulee sitten olemaan pettynyt jos emme tee toista! Kun ei ensimmäisestäkään ole vielä mitään käsitystä, miten elämä sen myötä muuttuu.

Mies haluaisi parempaa seksiä, mutta ei ota huomioon sitä miten hänen tapansa kohdella minua vaikuttaa siihen, minkä verran minä haluan häntä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Olipa helpottavaa huomata, että en ole aivan ainoa, jonka mies on alkanut muuttua idiootiksi!

Kun nelikymppisen miehen seksinnälkä ja kyky alkaa iän, stressin ja ruuhkavuosien opettamana rauhallisemman tahdin vuoksi hiipumaan, pääsevät naiset vasta vauhtiin. He ovat hyväksyneet olevansa kauniita ja seksikkäitä vaikka eivät fotoshopatuille supermalleille näytäkään ja oppineet mistä pitävät ja uskaltavat sen sanoa. Kun mies on 15-vuotiaasta asti ollut puutteessa ja kuullut olevansa pervo halutessaan kokeilla jotain uutta, saa hän nyt kuulla olevansa pihtari ja naisensa olevan kyllästynyt heidän kaavamaiseen seksielämään. Vähemmästäkin alkaa jurppimaan.

Siihen mennessä hän on saanut tarpeekseen siitä kaikista niistä syytöksistä jotka hän kohtaa siksi että hän on mies. Kaikki paha tässä maailmassahan on miehien tekemää. Jos ei nyt juuri tämän yhden, niin hänelle siitä valitetaan kuitenkin, koska hän on kuitenkin mukana siinä mystisessä miesten salaliitossa jonka tehtävän on sortaa naisia ja lapsia.

Johan sitä koulussa opetetaan miten pojat ei osaa käyttäytyä ja ovat laiskoja, väkivaltaisia ja sosiaalisesti tyhmempiä. Samaa lauletaan naistenlehdissä, keskustelupalstoilla ja mediassa ylipäätään. Tietysti sillä lisäyksellä, että miehet ovat huonoja seksissäkin. Jossain vaiheessa sitä vaan ei enää jaksa ottaa sitä kaikkea hymy naamalla vastaan. Sitten sitä vaan alkaa jakaa sitä kiukkua eteenpäin.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 10:42"]

Itse en ole nalkuttava akka ollut ikinä, osaan mm. remontoida, minulle sopii että kotitöistä tehdään vain välttämättömimmät, ja mitään merkkipäivämuistamisia saati prinsessahäitä ja vastaavaa en ole toivonut koskaan. Silti olen nyt 37-vuotiaan mieheni kanssa ap:n kuvailemassa tilanteessa, sillä erotuksella että emme ole vielä eronneet.

Miehelleni mikään ei ole riittävästi eikä riittävän hyvin, ja kaikkeen löytyy syy minusta, joko suoraan tai mutkien kautta. Olen kuitenkin täysin varma siitä, että jos nyt eroamme, mies ei sillä pääse ongelmistaan eroon, koska ne ovat suurimmaksi osaksi hänen päänsä sisällä.

Mies mm. vaatii, että hänen täytyy saada aloittaa seksisuhde naisen kanssa, johon hän on ihastunut. Olen kertonut että hän voi toki aloittaa suhteensa kunhan on ensin eronnut minusta. Mies on myös pitkään valittanut kuinka hänellä on töissä niin kovin rankkaa ja raskasta. Kun hänen työnsä vuosi sitten loppui, kannustin häntä etsimään tilalle helpomman työn että hän pääsisi tuosta ongelmasta eroon. Näin hän tekikin, mutta sitten alkoi valitus siitä, että työkaverit ovat sietämättömän aikaansaamattomia ja tyhmiä, eikä mies kestä heidän seuraansa. Jonkin ajan kuluttua hän vaihtoi taas edellistä vastaavaan, kiivastahtiseen työhön, jossa työkaverit ovat enemmän samaa kaliiberia hänen kanssaan, mutta nyt jatkuu sitten valitus työn kuormittavuudesta. Mies myös haluaa elämäänsä lisää vapautta ja vähemmän vastuuta, mutta samaan aikaan hän haluaa että teemme lapsen. Eikä kuuntele, kun kerron hänelle että lapsi merkitsee vapauden täydellistä menettämistä vuosien mittaiseksi ajaksi ja rahanmenon kasvua (sekin on miehelle jo nyt ongelma, kuinka vähän hänelle jää käyttörahaa). Yritämme nyt vasta ensimmäistä lasta saada (pitäisi varmaan keskeyttää yrittäminen kun suhde on tässä kunnossa), ja nyt mies jo hokee että hän tulee sitten olemaan pettynyt jos emme tee toista! Kun ei ensimmäisestäkään ole vielä mitään käsitystä, miten elämä sen myötä muuttuu.

Mies haluaisi parempaa seksiä, mutta ei ota huomioon sitä miten hänen tapansa kohdella minua vaikuttaa siihen, minkä verran minä haluan häntä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Olipa helpottavaa huomata, että en ole aivan ainoa, jonka mies on alkanut muuttua idiootiksi!

[/quote]

Juokse ja lujaa, älä nyt ainakaan mitään lasta tuohon soppaan enää hanki!

Ap tässä vielä. Seksielämämme oli suhteen aikana hyvää, jopa loistavaa ja molemmat olimme siihen tyytyväisiä. Mies on tämän minulle monesti kertonutkin ja edelleen kuulemma himoitsee minua valtavasti ja haikailee hyvän seksielämämme perään.... varmaankin, koska uutta suhdetta ei ole näköpiirissä :) 

Muuten ne ongelmat ovat tosiaan hänen päänsä sisällä ja niitä ei ero korjannut... väärä nainen, väärä työ, väärä asunto, väärä paikkakunta, mitä vielä..

Jotkut miehet on samanlaisia mulkkuja jo parikymppisenä.

Kyllä!

Olen miettinyt paljon tätä samaa!!

tapailin alkuvuodesta miestä joka täyttää nyt heinäkuussa 43-vuotta.

alkoi hiljalleen tulla esiin niin ihme piirteitä että hän oli tehdä musta hullun! 

Monta vuotta sinkkuna ja pinttyneet tavat miten pitää elää, me emme edes virallisesti olleet yhdessä, tapailimme..

hän alkoi määräillä mitä kirjoitan fb sivuille, mistä saan ottaa kuvia, kauhea kysely mun miespuolisista ystävistä, hänen mukaan paneskelin kaikkia miehiä..

Musiikki mitä kuuntelin piti siitäkin ärähtää..

seksi oli ehkä surkeinta, nopea toimitus ja VÄLITTÖMÄSTI suihkuun.. Ei saanut sotkea lakanoita.

päivälehtiä ei viititty lukea sillä maailman uutiset kuolemasta, irtisanomisista sai tämän miehen mielen järkyttymään ja kiukuttelu saattoi jatkua seuraavaan päivään..

Joka helvetin asiasta piti kiukutella, ja jos sanoin että pahoitit mieleni ei anteeksipyyntöä edes voinut kuvitella kuulevansa, tai rakentavia keskusteluita kun IHAN KAIKKI laitettiin omalle niskalle vaikka selkeästi mies itse oli se kuka oli käyttäytynyt tai sanonut tökerösti (narsismi) joka kyykäärmeen päälle piti sylkeä..?!?!

Minä, hieman päälle kolmekymppinen..tunsin itse huomattavasti aikuisemmaksi hänen käyttäytymisellään.

ihana mies kuitenkin mutta helvetti miten vaikea luonne. Huoh.. Ei enää ikinä yli 40kymppistä!

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 08:38"]

En sano, että kaikki, mutta minulla on nyt näistä aika tuoretta kokemusta ja matalaksi vetää....

Mikä niitä alkaa niin risoa ja kiukuttaa, että koko ajan pitää vain kiukutella ja vittuilla? Toisaalta valitetaan väsymystä ja stressiä, mutta sitten niille ei kuitenkaan tehdä mitään, vain ylipitkiä työpäiviä, omaehtoista valvomista ja unilääkkeitä...?

Jotenkin tämä on nyt kulminoitunut tähän neljänkympin rajapyykkiin? Ei sama ihminen ennen ollut niin kiukkuinen...

[/quote]

Kun lakkaa saamasta, niin se näkyy naamasta.

[/quote]

Jep, tämä

Voi morjens joo 40+ miehille... Monella on kovat luulot omasta nuorekkuudesta ja jos lähipiirissä on joku, joka on "onnistunut" vaihtamaan vaimonsa huomattavasti nuorempaan naiseen niin siihen sitten näköjään pitää toistenkin pyrkiä. On niinkuin kilpailu :D  Ja voi miten tyhmiä kanoja ne 30+ naiset ovat, jos eivät älyä arvostaa näitä uutta nuoruuttaan hakevia 4-5- kymppisiä.

Nuo äijät luokittelevat itsensä tooosi korkealle eikä puhettakaan, että saman ikäluokan naiset voisivat yltää samalle tasolle heidän mielestään. Ja kun saadaan  se nuorempi nainen, jonka kanssa tehdään vielä lapsi tai pari, alkaa valitus voimien loppumisesta ja miesraukka huomaa olevansa samanlaisessa ansassa kuin ensimmäisen vaimon kanssa. Kiva elättää uutta perhettä, kun saattaa vielä olla isot elatusmaksut ekan liiton muksuista. Mutta jospa se suuri rakkaus auttaa :) 

No mutta, perusluonnne vaikuttaa paljon. Onhan noita itseensä ja elämäänsä (ja vaimoonsa :)) tyytyväisiä miehiäkin. Tuuliviiri taas on tuuliviiri hautaan asti, vaihtuu naiset, työpaikat jne. Syy on aina jossain muussa kuin omassa päässä.

Testovaje on kyllä huomionarvoinen juttu ja hyvä, että siitäkin voi puhua avoimesti.

Tottakai on myös toimimattomia liittoja eikä tietenkään ole mitään velvollisuutta pysyä niissä. Mutta tässä olikin nyt kyse enemmän siitä ikuisessa nuoruudessa roikkumisesta. Mitä olen ihmisiä kuunnellut niin kyllä 40+ eronnut nainen on enemmän tasapainossa itsensä kanssa kuin samanikäinen eronnnut mies.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 11:12"]

Kyllä!

Olen miettinyt paljon tätä samaa!!

tapailin alkuvuodesta miestä joka täyttää nyt heinäkuussa 43-vuotta.

alkoi hiljalleen tulla esiin niin ihme piirteitä että hän oli tehdä musta hullun! 

Monta vuotta sinkkuna ja pinttyneet tavat miten pitää elää, me emme edes virallisesti olleet yhdessä, tapailimme..

hän alkoi määräillä mitä kirjoitan fb sivuille, mistä saan ottaa kuvia, kauhea kysely mun miespuolisista ystävistä, hänen mukaan paneskelin kaikkia miehiä..

Musiikki mitä kuuntelin piti siitäkin ärähtää..

seksi oli ehkä surkeinta, nopea toimitus ja VÄLITTÖMÄSTI suihkuun.. Ei saanut sotkea lakanoita.

päivälehtiä ei viititty lukea sillä maailman uutiset kuolemasta, irtisanomisista sai tämän miehen mielen järkyttymään ja kiukuttelu saattoi jatkua seuraavaan päivään..

Joka helvetin asiasta piti kiukutella, ja jos sanoin että pahoitit mieleni ei anteeksipyyntöä edes voinut kuvitella kuulevansa, tai rakentavia keskusteluita kun IHAN KAIKKI laitettiin omalle niskalle vaikka selkeästi mies itse oli se kuka oli käyttäytynyt tai sanonut tökerösti (narsismi) joka kyykäärmeen päälle piti sylkeä..?!?!

Minä, hieman päälle kolmekymppinen..tunsin itse huomattavasti aikuisemmaksi hänen käyttäytymisellään.

ihana mies kuitenkin mutta helvetti miten vaikea luonne. Huoh.. Ei enää ikinä yli 40kymppistä!

[/quote]

Kyllä. Exänsä petti ja vei lapset jo vuosia sitten, silti vittuilee jatkuvasti ja kerjää rahaa ja uhkailee oikeudella. Sinä nuorempi nainen, joka sitten eksyt tähän kuvioon ja elättelet toiveita onnellisesta uusperheestä, saat sen kaiken paskan niskaasi sijaiskärsijänä ja huomaat pian, että kaikki laitetaan sinun syyksesi. En suosittele, joten oikean päätöksen teit!

Luulen, että on jonkinlaista ikäkriisiä. Huomaa, että kaikki ei enää menekään kuten nuorena eikä olekaan enää niin haluttava tai huomiota keräävä naisten keskuudessa kuin nuorempana. Lisäksi entiset suhteet ovat tuoneet monenlaisia traumoja, minkä vuoksi vaaditaan naisilta vaikka ja mitä. Ja itse voisi muka tehdä ihan mitä vain "hyväksy mut tällaisena, mä nyt vaan oon tällainen". Samoja ajatuksia tuntuu olevan myös naisilla, mutta he käyttäytyvät eri tavalla ja omaavat ehkä vähän positiivisemman suhtautumisen elämäänsä ja heillä on muitakin mielenkiinnonkohteita elämässään kuin miehet. Ehkäpä se juuri siinä onkin, että nelikymppiset naiset nauttivat vapaudesta ja jo isommiksi kasvaneiden lasten tuomasta vapaa-ajasta eivätkä tarvitse miehiä eivätkä juokse niiden perässä enää niin kuin nuorempana.

Nuorena miehet pyörittävät naisia, vanhempana se on toisinpäin.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 11:34"]Nuorena miehet pyörittävät naisia, vanhempana se on toisinpäin. [/quote]

Naiset pyörittävät miehiä ihan minkä ikäisinä tahansa. Heillä on aina siihen varaa koska parisuhteeseen haluavia naisia on kaikissa ikäluokissa selvästi vähemmän kuin miehiä. Naisille riittää seksikumppaniksi pelkkä dildo. Kun lapsen saantiinkaan ei nykyään miestä enää, koeputkihedelmöityksen ja spermapankkien keksimisen jälkeen, tarvita mihinkään, ei ole mikään ihme että suuri osa naisista viihtyy iästä riippumatta ilman miestäkin. Hetkellisesti naiset kaipaavat yleensä kuitenkin miestäkin, jotta saavat lapsista elatusmaksut.

Miehet eivät todellakaan ole missään iässä siinä tilanteessa että pääsisivät pyörittämään naisia tai edes yhtä naista. Kun tarpeeksi ikää on kertynyt miehet lopulta tajuavat ettei mitään parempaa ja tasa-arvoisempaa ole koskaan tulossakaan, mikä sitten näkyy miehen käytöksessä väistämättä, minkä AP on avauspostauksessaan todennut, eli mies päättää lopulta että on mieluummin välillä vapaana kuin ikuisesti 100% naisen tossun alla.

Miesten vaihdevuodet alkavat n. 40-50 vuotiaana, eli n. 5 v aiemmin kuin naisilla. Lisäksi koska miehillä testosteroni tasot laskevat, heidän kaikenlainen aktiivisuustasonsa laskee ja miehet alkavat pappaantua nopeaa tahtia, he itsekin huomaavat tämän ja paniikissa hakevat uutta nuoruutta nuoremmista naisista. Toisaalta miehet ovat tuohon ikään asti suuntautuneet enemmän kodista ulospäin ja naiset päinvastoin usein kotiinpäin ja nyt roolit kääntyvät päinvastoin; naiset alkavat suuntautua kodista ulospäin. Tämä näkyy kaikessa, keski-ikäiset naiset kansoittavat opinahjot ja harrastuspiirit, liikuntasalit ja kulttuuritapahtumat. Miehet viettävät mieluiten aikaansa kotona.

Myös naisten seksuaalisuus lisääntyy yli 40-vuotiaana, halut kasvavat, estot katovat, epävarmuuden tilalle tulee varmuus, orgasmiherkkyys kasvaa, klitoris on keski-ikäisellä naisella paljon suurempi kuin nuorella naisella ja jos on saanut lapsia, hermoyhteyksiä on alapäässä myös enemmän ja se herkistää lisää. Miehillä käy päinvastoin; erektio heikkenee, aina ei seiso ollenkaan olipa edessä millainen kiihoke tahansa, orgasmit heikkenee (varsinkin jos rakastelee usein), eikä pysty enää useaan yhdyntään peräkkäin. Lisäksi ulkonäkö rupsahtaa nopeaa tahtia, hiukset ja parta harmaantuu, tulee juonteita ja ryppyjä, kilot kertyvät, lihakset alkavat surkastua ja miestissit kasvaa, perä roikkuu jne. Ja miehille tulee myös terveysongelmia: verenpaine nousee, tulee kolotuksia, peräpukamat, närästys vaivaa yms. Miehille ilmeisest ulkonäön menetys onkin suurempi ongelma kuin naisille. Puhumattakaan miehisyydestä.

En tiedä tulee suurimmasta osasta miehiä ap:n miehen kaltaisia, ennemmin minusta keski-ikäisistä miehistä tulee masentuneita ja väsyneitä, mikään ei enää innosta ja kiinnosta. Ikäänkuin elämä olisi jo eletty. Naiset ehkä tietyllä tavalla ottavat keski-iässä helpommin uuden roolin, onhan se naisille muutenkin luonteenomaisempaa, ensin ollaan hehkeitä nuoria naisia, sitten äitejä ja sitten tulee tämä uusi keski-iän naiseus, jossa on tavallaan vapaus olla mitä haluaa, ilman mitään roolia. Ja kun vielä nyt on tämä puuma-trendi, eli on ihan hyväksyttävää, että mies onkin naistaan selvästi nuorempi ja kun se todella esitetään hyvänä asiana. Sen hyväksyvät varmaan kaikki muut paitsi ikääntyvät miehet. Sen sijaan oikein kukaan ei pidä ihailtavana suhdetta, jossa mies on selvästi naista vanhempi, no ehkä nämä vanhenevat miehet. Elleivät sitten ole kateellisia näille miehille.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 11:25"]

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 11:12"]

Kyllä!

Olen miettinyt paljon tätä samaa!!

tapailin alkuvuodesta miestä joka täyttää nyt heinäkuussa 43-vuotta.

alkoi hiljalleen tulla esiin niin ihme piirteitä että hän oli tehdä musta hullun! 

Monta vuotta sinkkuna ja pinttyneet tavat miten pitää elää, me emme edes virallisesti olleet yhdessä, tapailimme..

hän alkoi määräillä mitä kirjoitan fb sivuille, mistä saan ottaa kuvia, kauhea kysely mun miespuolisista ystävistä, hänen mukaan paneskelin kaikkia miehiä..

Musiikki mitä kuuntelin piti siitäkin ärähtää..

seksi oli ehkä surkeinta, nopea toimitus ja VÄLITTÖMÄSTI suihkuun.. Ei saanut sotkea lakanoita.

päivälehtiä ei viititty lukea sillä maailman uutiset kuolemasta, irtisanomisista sai tämän miehen mielen järkyttymään ja kiukuttelu saattoi jatkua seuraavaan päivään..

Joka helvetin asiasta piti kiukutella, ja jos sanoin että pahoitit mieleni ei anteeksipyyntöä edes voinut kuvitella kuulevansa, tai rakentavia keskusteluita kun IHAN KAIKKI laitettiin omalle niskalle vaikka selkeästi mies itse oli se kuka oli käyttäytynyt tai sanonut tökerösti (narsismi) joka kyykäärmeen päälle piti sylkeä..?!?!

Minä, hieman päälle kolmekymppinen..tunsin itse huomattavasti aikuisemmaksi hänen käyttäytymisellään.

ihana mies kuitenkin mutta helvetti miten vaikea luonne. Huoh.. Ei enää ikinä yli 40kymppistä!

[/quote]

Kyllä. Exänsä petti ja vei lapset jo vuosia sitten, silti vittuilee jatkuvasti ja kerjää rahaa ja uhkailee oikeudella. Sinä nuorempi nainen, joka sitten eksyt tähän kuvioon ja elättelet toiveita onnellisesta uusperheestä, saat sen kaiken paskan niskaasi sijaiskärsijänä ja huomaat pian, että kaikki laitetaan sinun syyksesi. En suosittele, joten oikean päätöksen teit!

[/quote]

Tällä miehellä EI ole lapsia, ja ei ole ikinä ollut naimisissa...

mutta ex avokki rikkoi miehen sydämen ja siitä hänen katkeruus.. 

Mustakin vanhat miehet on semmosia masentavia tapauksia, eivät ehkä oikein pysty hyväksymään vanhenemistaan? Melkein kaikki on semmosia silmäpussissia huonoryhtisiä harmaahapsia ja ei siinä mitään, kaikkihan me vanhetaan, mutta kun ovat niin masentuneen oloisia, mistä lie johtuu. Eivät jaksa enää mitään. Mutta sitte ku pääsevät tosta vaiheesta yli, niin niistä tulee kyllä useimmista kivoja pappoja, monet 6-kymppiset vaarit on tosi mukavia ja lepposia.