Lue keskustelun säännöt.
Täytyykö vauvassa tosiaan olla niin kiinni, ettei äiti ehdi syödä tai käydä suihkussa/vessassa?
Odotan esikoista ja vähän ristiriitaisin fiiliksin olen lueskellut toisten äitien kirjoituksia siitä, kuinka kamalaa vauva-aika on, kun vauva ei viihdy muualla kuin sylissä tai tissillä, eikä äiti itse ehdi huolehtia perustarpeistaan - syödä, käydä suihkussa tai edes rauhassa vessassa. Eikö vauvaa tosiaan voi laittaa hetkeksikään esim. pinnasänkyyn, jotta äiti ehtisi pikaisesti lämmittää ruuan tai hoitaa vessakäynnin? Ajatuskin noin "läheisriippuvaisesta" vauvasta tuntuu ahdistavalta ja tällä hetkellä pohdin, pahentaako 24/7 sylissä pitäminen ja pieneenkin inahdukseen reagoiminen tilannetta, ettei vauva oikeasti osaa olla hetkeäkään itsekseen ilman äidin läheisyyttä? Tietenkään en pientä vauvaa dumppaisi yksin pitkäksi aikaa, mutta luulisi äidin oman jaksamisen olevan koetuksella, jos oikeasti joutuu tinkimään ravinnosta ym. perustarpeista.
Kommentit (406)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva.fi -palstalla moni akka on niin koukussa, että unohtaa ruokkia lapsensa.
Riippuu vauvan temperamentista ja omasta tilanteesta. Itse olin alusta asti yksinhuoltaja ja vauva kova huutamaan. Kaverit ja vanhemmat onneksi tulivat auttamaan, että sain nukuttua päikkärit, vietyä roskat yms. Kerran ajattelin mennä saunaan, ja pistin vauvan turvaistuimeen pesuhuoneeseen ja lelukaaren viihdykkeeksi, plus vauva näki minut koko ajan saunan oven läpi. Silti niin jumalaton huuto koko ajan, että saunominen ei ollut kivaa. Samoin jos lähdin juoksulenkille ja työnsin samalla lasta vaunuissa, niin taas jumalaton huuto koko lenkin ajan, että aloin pelätä lenkkejä ja jätin ne pois. Lapsella todettiinkin sitten autismi. Mutta sekuntiakaan en vaihtaisi pois, jokainen hetki lapseni kanssa on ollut elämäni parasta aikaa. Ja maksaisin mitä vain, että saisin elää ne vaikeatkin hetket uudestaan. Eli jos rakastat lastasi, jaksat kyllä.
Meidän kuopus huusi, jos ei saanut olla sylissä, kun oli valveilla. Nukkui tosi vähän. Muuten terve vauva. Kävin suihkussa, kun mies oli kotona. Olisin tietenkin voinut syödä niin, että vauva huutaa, mutta mieluummin söin yhdellä kädellä vauva olkapäällä. Esikoinen 6 vuotta aikaisemmin puolestaan oli niin helppo vaiva, että pystyin tekemään mitä vaan. Join rauhassa aamukahvit ja luin lehden, kun vauva jokelteli tyytyväisenä sitterissä. Eli vauvat voivat olla tosi erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mun tuli otettua vauva suihkuun mukaan. Istu siinä omassa kaukalossaan sen ajan. EN uskaltanut jättää esim. yksin sänkyyn.
Sitterissä tai kaukalossa oli minullakin mukana vessassa ja suihkussa silloin kun oltiin kahdestaan kotona. Toki jos nukkui, niin oli itkuhälytin mukana joka paikassa.
Käytin kantoliinaa ja se vapautti mukavasti käsiä muuhun puuhaan. En koe että olisin jäänyt mistään paitsi. Sekä tietenkin vauva oli vaunuissa mukana kaupassa ja ulkoretkillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu täysin lapsesta siitä, onko sinulla apua ympärilläsi. Jos lapsi on todella koliikkinen ja huutaa jokaisesta pienestäkin erosta, toinen henkilö voi viedä vauvan kuuloetäisyyden päähän huutamaan. Sitten voit tehdä jonkin aikaa asioitasi rauhassa, kunhan vain luotat siihen, että vauva ei siihen hajoa. Useimmat lapset antaa sinun kuitenkin tehdä mitä haluat sen 2-4 h päivässä nukkuessaan päiväunia. Iso osa ajasta menee toki arkiaskareiden hoitoon, mutta vähän saa huiliakin.
Riippuu ihan vauvasta! Jos on itkuinen niin eipä siinä mitään saa yhdellä kädellä tehtyä.
Jotkut sitten taas nukkuu jotain 3h putkeen päiväunia, ja äidillä on tylsää.
Jos osuu itkuinen tapaus teille, suosittelen kantoliinaa, vaikka itkisikin siinä niin saa ainakin läheisyyttä ja pystyy jotain pientä tekemään (mutta ruuanlaitto ei onnistu turvallisuussyistä). Kantoliina saattaa olla myös ainoa missä vauva saa pidemmän pätkän nukuttua.
Itsellä on ollut molemmanlaisia lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia, että vauva on 24/7 kiinni äidissä. Älä opeta vauvaa, että nukahtaa vain tissille tai syliin. Pienet vauvat nukkuvat todella paljon, hyvin ehdit tehdä normaaleja toimia sillä aikaa. Ja toki myös vauvan hereilläkin ollessa.
Meillä esikoinen EI nukkunut. Silloin kun piti itse syödä/käydä suihkussa alkoi aivan järkyttävä huutaminen, väsyneenä sitä huutoa oli todella vaikeaa kuunnella. Se riippuu niin paljon siitä vauvasta mitä ehtii tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vauva.fi -palstalla moni akka on niin koukussa, että unohtaa ruokkia lapsensa.
Mitä itse roikut täällä? Mene ruokkimaan lapsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se vauva koko aikaa ole äidissä kiinni! Meillä vauvalla ikää nyt päivälleen 4 kuukautta ja olen jo tähän mennessä leiponut sämpylöitä, laitellut pyykit koneeseen ja sieltä kuivumaan, kuorinut porkkanat ja perunat illan ruokaa varten sekä leikannut, viilannut ja lakannut kynnet.
Kyllä vauva viihtyy ihan hyvin itsekseen, kun hänellä kuitenkin melkein koko ajan näköyhteys minuun ja mulla on tapana höpötellä hänelle vaikka kodinhuotohuoneesta, josta hän ei näe minua. Ja nukkuuhaan vauva sentään aika paljon, silloinhan sitä aikaa on tehdä vaikka mitä!
Vierailija kirjoitti:
No ei se vauva koko aikaa ole äidissä kiinni! Meillä vauvalla ikää nyt päivälleen 4 kuukautta ja olen jo tähän mennessä leiponut sämpylöitä, laitellut pyykit koneeseen ja sieltä kuivumaan, kuorinut porkkanat ja perunat illan ruokaa varten sekä leikannut, viilannut ja lakannut kynnet.
Kyllä vauva viihtyy ihan hyvin itsekseen, kun hänellä kuitenkin melkein koko ajan näköyhteys minuun ja mulla on tapana höpötellä hänelle vaikka kodinhuotohuoneesta, josta hän ei näe minua. Ja nukkuuhaan vauva sentään aika paljon, silloinhan sitä aikaa on tehdä vaikka mitä!
Niin sinun vauva nukkui paljon, huokaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan vauvasta! Jos on itkuinen niin eipä siinä mitään saa yhdellä kädellä tehtyä.
Jotkut sitten taas nukkuu jotain 3h putkeen päiväunia, ja äidillä on tylsää.
Jos osuu itkuinen tapaus teille, suosittelen kantoliinaa, vaikka itkisikin siinä niin saa ainakin läheisyyttä ja pystyy jotain pientä tekemään (mutta ruuanlaitto ei onnistu turvallisuussyistä). Kantoliina saattaa olla myös ainoa missä vauva saa pidemmän pätkän nukuttua.
Itsellä on ollut molemmanlaisia lapsia!
Mulla ei kuopus viihtynyt edes kantoliinassa tai repussa. Syli tai ei mitään. Ja sylissäkin usein itki mutta vähemmän kuin liinassa tai repussa. Vauvalla oli refluksi ja nyt 4 v. todettu sensorisen integraation häiriö.
Uusavutonta
vauvan jos opettaasyliin ja ei voi tehdä mitään. Kun nukkuu, suihku tai syönti
Sitterin aluksi suihkuhuoneeseen, näköyhteys
Syödä rauhassa, lapsi lattialle viihtymään ja
vessakäynti ei ongelma.
Kauppaan lähtö alusta asti helppoon, kun kuivat pukeminen ja kärryihin tai autoon tai kylään. Vauvalaukku mukaan
Älä kangistu kotiin vauva sylissä.
Ikinä en ole ajatellu,ettei voi. Jo aikuinen lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naiset vaan on niin kauheita valittajia. ihan omaa itsekkyyttään ovat lisääntyneet tähän ylikansoitettuun maailmaan ja sitten vielä kehtaavat valittaa
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ehtii ja voi käydä suihkussa ja syödä ym.
Sen takia on hyvä että vauvan isänkin osallistuu lapsen elämään muussakin kuin siinä tekovaiheessa.
Mun lapseni teki itsarin vuosia sitten. Eipä ihme - onanoin vessassa, kun lapsi nukkui.
Haloo!!!!
Kuvittele, että tämä on sinun 5. lapsesi ja ne edelliset ovat 2-, 3-, 5- ja 7-vuotiaita. Mietipä ihan järjellä, olisiko mitenkään mahdollista olla YHDESSÄ lapsessa tiukasti kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuvainen vauva aaaahahahah salli mun nauraa! Mitäpä oikeesti luulet onko mikään muu elollinen vastasyntyneenä yhtä avuton ja riippuvainen hoitajastaan kuin juurikin tuo ihmislapsonen jollaisen sinäkin pian pumpsautat maailmaan.
Voi toki olla että vauvasi on autisti eikä kaipaa kosketustasi mutta toivon luojan tähden että olet varautunut siihen että vauvasi todella kaipaa sinulta aitoa läsnäoloa ja rakkautta 247. Kai olet varutunut antamaan siis hänelle läheisyyyttä ja hän todella kaipaa sinun, äidin, katsekontaktia ja juttelua, että hänen emotionaalinen puolensa kehittyy. Jos lapsi jää vaille äidin hyväksyvää katsetta ja jää aina ilman vastausta ravinnonpyyntöihin jne niin on vaara että vauva rakentaa suojamuurin itsen ympärille ja olet luonut persoonallishäiriöisen ihmisen.
Kyllä. Vauvasi todella tarvitsee Sinua! Jos et jaksa tai itse viitsi hoitaa vauvaa niin anna se jollekin joka jaksaa.
Tämä on todella totta, vaikka onkin hieman provosoivaan tyyliin kirjoitettu. Jos vauva jää ilman noita mainittuja, riittävää huomiota, vuorovaikutusta, katsekontaktia, kosketusta ym, se ei vaikuta pelkästään psyykkisesti, vaan se vaikuttaa aivojen fyysiseen kehitykseen häiritsevästi.
Valitettavasti siitä on jo paljon viitteitä, että esim. äitien puhelinriippuvuus vaikuttaa vauvojen kehitykseen, kun jäävät ilman riittävää vuorovaikutusta. Samoin nyt oli juttua siitä, että tämä kahden vuoden maskinaamaisuus alkaa näkyä vauvoissa mm. neuvolassa - neuvolantäti sanoi, ettei vauvat oikein hymyile enää.
Kannattaa kysyä googlelta esim. 'vauvan aivojen kehitys katsekontakti', samoin vaikka 'vauvan aivojen kehitys kosketus' jne.
Tämä oli hyvä kirjoitus ja täyttä asiaa, mutta haluaisin tarkentaa tuota "korona-ajan vauvojen hymyilemättömyyttä". Se, ettei vauvat hymyile sille neuvolan lääkärille, johtuu siitä, että sillä on maski! Kyllä ne vauvat hymyilee kotioloissa vanhemmilleen, koska ethän sä kotona mitään maskia pidä. Mielestäni ihan normaali reaktio, ettei vauva hymyile ihmiselle, joka on peittänyt rätillä puolet naamastaan. :D
Näiden vauvojen aivot eivät siis ole tästä vaurioituneet. Tiettyä viivästymää esim. Puheen kehityksessä olen sen sijaan huomannut niillä korona-ajan vauvoilla, jotka on laitettu kokopäiväisesti päiväkotiin siinä 10kk-1,5-vuoden iässä. Niillä päikyn opeilla ja hoitajilla kun on maskit, lapsi ei kokonaiseen 8-9 tuntiin näe aikuisten suun liikkeitä, joita tarvitaan ääntämisen oppimisessa. Tätä kun se on lapselle 5 päivää viikossa, niin tuossahan menee suurinosa sen lapsen elämän hereilläoloajasta (!) maskillisia naamoja tuijotellessa!
Kotihoidetut lapset menevät nyt siis ohi näiden päikkylasten, tässä puheen kehityksessä sen erityisesti huomaa. Eli tällaisilla "pikkujutuilla" maskit ja korona-aika vaikuttaa vauvojen kehitykseenn.
Olen siis neuvolan terveydenhoitaja, ja työssäni tapaan kymmeniä, kymmeniä vauvoja. Tiedän mistä puhun. Minä esimerkiksi testasin tätä "hymyilemättömyysväitettä" ottamalla maskin pois hetkeksi (juuuu, oli turvavälit lapseen ja vanhempiin) ja kas vain, sieltä se hymy tuli :) myös etävastaanottoja tein korona-aikaan paljon, ja silloin ruudun välityksellä näin hymyileviä vauvoja kotonaan :)
Kyllä sitä voi ja pitääkin pystyä muitakin asioita tekemään. Olen itse jäänyt odotusaikana yksinhuoltajaksi, ja minulla oli kolme muutakin ihan pientä lasta. Mitään turvaverkkoa ei ollut, joten jouduin tekemään kaikki lasten kanssa. En olisi päässyt suihkuun, vessaan tai syömään lähes koko vauvan ensimmäisenä elinvuotena, joten kyllä, oli ihan pakko hoitaa niitäkin asioita vauvan ja kaikkien muiden lasten kanssa.
Kun sain kaksoset, alkuun tuntui ettei muuta olekaan kuin aikaa, nukkuivat niin paljon. Mutta kyllähän se meno siitä kiihtyi pian, öin ja päivin.
Muistan kun joskus kiihkeärytmisenä päivänä, kun lopultakin sain vauvat _yhtä aikaa_ nukkumaan, sain aikaiseksi lämmittää itselleni einesmaksalaatikkoa. Kun otin lautasen mikrosta, huomasin että koiraparkamme katsoi sitä nälkäisenä. Annoin aterian sille ja rojahdin itse sohvalle nukkumaan...
Ja kerran heräsin sohvalta siihen, että talossa leijailee sinertävä savu. Olin laittanut riisiä kiehumaan, nukahdin ja vesi oli kiehunut pois.