Onko muita, joilla aurallinen ja särytön migreeni?

Minulla samanlaisia oireita, kuin edelläkin on mainittu:

- alkaa aina näköhäiriöillä, lukeminen yleensä mahdotonta, koska ei näe teksti kunnolla

- jos jotenkin näkee tekstin, niin ei ainakaan ymmärrä sisällöstä mitään

- toispuoleista puutumista; toinen käsivarsi ei tunnu omalta, toinen puoli kielestä puutuu

- puheongelmat, suusta kyllä tulee ääntä, mutta ei  pysty muodostamaan yhtään ymmärrettävää, oikeaa, sanaa.

Päänsäryn saan pysymään poissa ottamalla heti ensimmäisten näköhäiriöiden ilmaannuttua disperiniä tai parasetamolia. En koskaan, ikinä, lähde omaa pihaa kauemmaksi ilman noita lääkkeitä. Kun kohtaus iskee vaikkapa kävelylenkillä, eikä mukana ole juotavaa, niin taskussa on oltava suussa liukenevaa särkylääkettä. Tähän olen löytänyt Pamol F (500 mg) -nimisen lääkkeen. 1-2 tablettia yleensä riittää. Sen jälkeen suorinta tietä kotiin ja lepäämään pimeään huoneeseen.

Migreeni on todettu 50 vuotta sitten, sen jälkeen lääkärit eivät ole ottaneet oireisiin mitään kantaa.

 

Nuorena oli normaali aurallinen oksettava jysäri -migreeni. Aikuisena tulee yleensä pelkästään tuota auraa. Olen sen yhdistänyt jännitysniskaan, joskus en niskajännitystä huomaakaan, ennenkuin alkaa nuo auraoireet. Otan yleensä Sirladudia ja menen sänkyyn odottamaan sen puolisen tuntia. Myös juomattomuus ja syömättömyys voi laukaista kohtauksen.  Kerran olin  töissä tuuraamaassa vaihteenhoitajaa ruokatauon ajan. Käsikopelolla onneksi löysin tarvittavat numerot yhdistääkseni puhelut.

Muistan yhden erittäin stressaavan viikon, jolloin olin ihan jumissa. Sain katsella salamoita joka päivä monta kertaa.

Joskus on ollut tuollaista migreeniauraa ilman päänsärkyä, mutta se on jäänyt pois. Joskus on tavallinen migreenikohtaus, joskus migreenityyppistä päänsärkyä ilman auraa. Joskus on vasemman silmäkuopan reunassa kipua niin että en tiedä onko se migreeniä vai jotain muuta. Tavalliseen migreenikohtaukseen otan heti 3 buranaa. Sellaistakaan ei ole nyt ollut ehkä vuoteen.

Tuo alkoi jo teininä. Onneksi äitini tunnisti migreenin kun hänen tädillään ollut samanlainen.

Minulla nuo kohtaukset tulevat nukkuessaan ja se on kamalaa.

Huomaan että kohtaukset lisääntyvät jos olen viikkoja juomatta maitoa. Outoa.

Minulla on aurallinen ja miltei särytön migreeni. Auran jälkeen on kolme päivää sellaista, että yskiminen, kyykistyminen ym. tuottaa kyllä hetkellisesti kipua, mutta muuten olo on normaali. Eli lähinnä tuntuu, että jos päässä paine kasvaa niin vihlaisee, muuten ei. En ole sitten mitään lääkkeitä käyttänyt kun ei tuo elämää suuremmin haittaa. Ainoastaan se reilu puoli tuntia auravaiheessa pitää lepäillä.

Mulla on just tuollaiset oireet, jotka onneksi iän myötä ovat helpottuneet ja saatan selvitä kohtauksen yli jopa tunnissa jos otan heti buranaa tms ja menen pimeään huoneeseen peiton alle. Pahoinvointioireita ei vanhemmiten ole ollut juuri lainkaan, mutta käden puutuminen aika usein seuraa näkökentän sumenemista ja auraoireita, samoin kuin sanojen tunnistaminen ja ajattelun sumeneminen. Pahimmillaan kohtauksen aikana en enää tiedä tai muista edes omaa nimeäni, saati kenenkään muunkaan :( Pelottavinta noissa kohtauksissa onkin juuri nuo jälkimmäiset oireet. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi. Stressitilanteet laukaiset tämän joskus. Toisinaan myös puheentuottamiseen ilmaantuu vaikeuksia. Kun yritän sanoa esim. migreeni, niin saatan sanoa mirgeeni...enkä löydä oikeita sanoja. Se on pelottavaa.

Migreeni itsessään on suuri stressi. Mulle tulis pansuolasta sellainen, mut täytyy olla tosi tarkka, ettei kukaan ole laittanut ruokaan mitään, missä on mineraalisuolaa. Kurkumaa täytyy olla aina valmiina siltä varalta et tulee - vaikkei ole ollut enää vuosikymmeniin, silti. Mitään estolääkkeitä en ole käyttänyt.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on just tuollaiset oireet, jotka onneksi iän myötä ovat helpottuneet ja saatan selvitä kohtauksen yli jopa tunnissa jos otan heti buranaa tms ja menen pimeään huoneeseen peiton alle. Pahoinvointioireita ei vanhemmiten ole ollut juuri lainkaan, mutta käden puutuminen aika usein seuraa näkökentän sumenemista ja auraoireita, samoin kuin sanojen tunnistaminen ja ajattelun sumeneminen. Pahimmillaan kohtauksen aikana en enää tiedä tai muista edes omaa nimeäni, saati kenenkään muunkaan :( Pelottavinta noissa kohtauksissa onkin juuri nuo jälkimmäiset oireet. 

Joo sama homma, että hädintuskin nimeään tietää, aivot on jotenkin aivan ulalla. Hirveän inhottavaa ja pelottavaa.

Itselläni ollut pienestä pitäen ja aikaisemmin, joskus 70-luvulla, oli joku torajyväpohjainen migreenilääke, josta ei ollut minulle apua. Sitten kerran perjantaina, töitten loputtua, alkoi sahalaita kehittyä näkökenttääni ja siitä ajattelin, että päivä on taas pilalla ja kohta noin puolentunnin päästä alkaa päänsäsky. Niine ajatuksineni menin ravintolaan ja join 4 annosta whiskiä ehkä 15:ssä toista minuutissa jääden odottelemaan tulevaa. Ihmeekseni sitä ei tullutkaan vaan jäi vähän flegmaattinen olo. Ajattelin, että kun yksi teoria esitti, että migreeni alkaa, kun verisuonet ensin laajenevat, sitten supistuvat ja laajenevat uudestaan siellä pääkopassa, että tuo alkoholi pysäyttää tuon ensi laajenemisen siihen, koska se laajentaa verisuonia. Ja se toimi minulla aina sen jälkeen. Nuo annokset piti ottaa heti näköhäiriöiden alkaessa ja olit vapaa säryistä. Myöhemmällä iällä päänsäryt ovat jääneet kokonaan pois, joka johtunee verenpainelääkkeistäni ja iästäni. Näköhäiriöitä esintyy edelleen, muttei niistä synny mitään ja niitäkin esiintyy vain noin 20 minuutin ajan. Eräälle lääkärille kerroin asian ja hän kertoi jonkun muunkin kertoneen hänelle samasta asiasta ja jatkoi:"en voi lääkärinä sitä suositella, mutta ottakaa ihmeessä, jos se auttaa"