Lue keskustelun säännöt.
Sinä, joka sanot: "Jokainen on oman onnensa seppä"
29.01.2022 |
ja ajattelet, että kaikki mitä itse olet saavuttanut elämässä, on omaa ansiotasi. Suhtaudut ehkä (ainakin salassa) ylemmyydentuntoisesti ja halveksuen niihin joilla menee elämässään heikommin, jotka ovat epäonnistuneet tai luovuttaneet, koska ajattelet että se on pitkälti heidän omaa syytään. Sulla on ehkä näkemyksiä siitä, mitä he ovat tehneet väärin ja mitä heidän olisi pitänyt/pitäisi tehdä.
Mutta mietitäänpä nyt vielä. Mikä tekee ihmisestä sen, mitä hän on? Geenit ja kasvuympäristö, pääasiassa. Persoonallisuus, temperamentti, älykkyys, ulkonäkö, fyysinen ja psyykkinen terveys, se millaisille vanhemmille synnymme ja millaisiin olosuhteisiin, lapsuudessa kokemamme asiat: sattumaa kaikki. Saman perheen lapsillakin on eri lapsuus, sanotaan.
Jos siis sinulla on käynyt tuuri tuossa lotossa ja olet kyennyt menestymään tai onnistumaan joissakin asioissa paremmin kuin moni muu, niin onko todella aihetta sanoa että se on ihan sinun omaa ansiotasi?
Kukaan ei kiellä, ettet olisi tehnyt töitä sen menestyksen eteen, mutta pointti on että sulla on ollut ominaisuuksia ja voimavaroja joiden avulla tehdä niitä töitä. Sillä haukkumallasi "luuserilla" ei vaan ehkä yksinkertaisesti ole.
Kannattaa siis olla aika nöyrä ja kiitollinen.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Kuka siihen elämääsi vaikuttaa jos et sinä itse?
Toki voi vaikuttaa, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eniten tätä tekevät ne, jotka haukkuvat ylipainoisia. He ottavat kunnian omasta normaalipainostaan itselleen ja syyttelevät ylipainoisia.
Kuka kehonpositiivisia syöttää väkisin?
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole saanut elämässäni oikein mitään aikaan ja syy löytyy ainoastaan peilistä. Kyllä mä oman onneni seppä olen.
Miksi et ole saanut aikaan? Miksi olet sellainen persoona kuin olet? Mikä sen "saamattomuuden" aiheuttaa? Ei se ainakaan oma valintasi ole.
Itse saavutin erittäin hyvät tulot työllä, puhutaan palkansaajista siellä 5% luokassa olevasta. Opiskelin pitkälle ja menestyin. Sitten sairastuin ja putosin pienituloiseksi. Varmaan joku minut luokittelisi että en ole yrittänyt tai että olen epäonnistunut luuseri tietämättä taustaani.
Vierailija kirjoitti:
Itse saavutin erittäin hyvät tulot työllä, puhutaan palkansaajista siellä 5% luokassa olevasta. Opiskelin pitkälle ja menestyin. Sitten sairastuin ja putosin pienituloiseksi. Varmaan joku minut luokittelisi että en ole yrittänyt tai että olen epäonnistunut luuseri tietämättä taustaani.
Sama kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen meistä saa omanlaisensa kortit ja on ihan kiinni itsestä, mitä niillä tekee. Luuseri tekee toistuvasti vääriä valintoja, koska ei viitsi tehdä parempia, mutta ei se silti tarkoita, etteikö hänestäkin olisi oikeilla valinnoilla tullut enemmän.
Ja jos geenit ja tausta määräävät, mitä meistä tulee, niin miksi ihmeessä luuserien lapsia edes koulutetaan, sehän on sinun ajatusmallisi mukaisesti turhaa rahankäyttöä samoin kuin vaikka näiden perheiden sairaudenhoito. Kun ei ole eväitä ihmisarvoiseen elämään, niin miksi yhteiskunta väkisin syytää rahaa ja yrittää selittää, että jep, olet sinäkin arvokas.
Tahallisen väärinymmärtämisen makua nyt tässä...
Ja kukaan ei tee vääriä valintoja ja sabotoi elämäänsä tahallaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse saavutin erittäin hyvät tulot työllä, puhutaan palkansaajista siellä 5% luokassa olevasta. Opiskelin pitkälle ja menestyin. Sitten sairastuin ja putosin pienituloiseksi. Varmaan joku minut luokittelisi että en ole yrittänyt tai että olen epäonnistunut luuseri tietämättä taustaani.
Tässäkin ketjussa on jo todettu, että tiettyihin asioihin voi vaikuttaa, toisiin ei. Edellisen johdosta vääristelet tosiasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse luovutin työelämästä 15 vuotta sitten. Päätin, että nyt riittää. Siitä asti olen elänyt vapaata elämää.
Mikään ei ole yksioikoista. Jos omaa elämäänsä ei voi muuttaa, ainakin voi muuttaa ajatuksen, miten elämään suhtautuu.
Vierailija kirjoitti:
Itse saavutin erittäin hyvät tulot työllä, puhutaan palkansaajista siellä 5% luokassa olevasta. Opiskelin pitkälle ja menestyin. Sitten sairastuin ja putosin pienituloiseksi. Varmaan joku minut luokittelisi että en ole yrittänyt tai että olen epäonnistunut luuseri tietämättä taustaani.
Sama homma. Sairastuin päihderiippuvuuteen. Tämän perusteella valtaosa luokittelee minut luuseriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse saavutin erittäin hyvät tulot työllä, puhutaan palkansaajista siellä 5% luokassa olevasta. Opiskelin pitkälle ja menestyin. Sitten sairastuin ja putosin pienituloiseksi. Varmaan joku minut luokittelisi että en ole yrittänyt tai että olen epäonnistunut luuseri tietämättä taustaani.
Tässäkin ketjussa on jo todettu, että tiettyihin asioihin voi vaikuttaa, toisiin ei. Edellisen johdosta vääristelet tosiasioita.
Opettele lukemaan. Noin 99,999999% varmuudella taustoja tietämättä joku luokittelisi.
eri
Mitä vastakkainasettelua tää on, menestyjä ja luuseri. Eikö muka muita ole ap:n mielestä? Ikuisesti on ollut kumpaakin ja suurin osa on keskiväliltä eli ei luuseri eikä menestynyt. Geeneistä ei tiedetty sata vuotta sitten yhtekäs mitään ja kasvuympäristökin oli mitä sattui aika suurella osalla, silti sieltäkin menestyjiä putkahti silloin tällöin. Ainakaan ei itselläni ole ikinä tullut edes mieleen miettiä kuka on luuseri eikä varsinkaan mennä sanomaan jollekin että olet oman onnesi seppä.
Ilmeisesti hyvinvointivaltio kasvattaa tällaista ajattelutapaa mitä ap esittää. Ennen laiskuutta ei arvostettu kuten nyt. Laiskasta tulee tietty luuseri kun valtio jokatapauksessa elättää. Kaikilla ei ole kunnianhimoa edes päästä elämässään eteenpäin vaikka olisi kaikki mahdollisuudet ja lahjakkuutta plus älyä. Itse olen saavuttanut mitä halusin, mutta erittäin kovalla työllä ilman minkäänlaista tukiverkostoa. Kenelle minun pitää olla kiitollinen ja nöyrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
95 % menestyksestä on kovaa työtä, jotta se 5% mahis onneen on. Siitä vaan ei pidetä meteliä.
Varmaan näin. Ja kaikilla ei ole sitä mitä se vaatii: sitkeyttä, uskoa itseensä, älykkyyttä, rohkeutta...
Eikä se ole heidän oma syynsä, yhtä vähän kuin se on menestyjän omaa ansiota että hänellä on sellainen persoona jolle se on mahdollista.
Kyllä se on täysin omaa syytä jos ei ole sitkeyttä ja heti luovuttaa tai jos ei ole rohkeutta varsinkaan kun mihinkään oikeaan vaaraan ei tarvitse altistaa itseään kuten sodassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse saavutin erittäin hyvät tulot työllä, puhutaan palkansaajista siellä 5% luokassa olevasta. Opiskelin pitkälle ja menestyin. Sitten sairastuin ja putosin pienituloiseksi. Varmaan joku minut luokittelisi että en ole yrittänyt tai että olen epäonnistunut luuseri tietämättä taustaani.
Sama homma. Sairastuin päihderiippuvuuteen. Tämän perusteella valtaosa luokittelee minut luuseriksi.
Päihderiippuvuus on siitä mukava"sairaus" että siinä saa käyttää päihteitä mielin määrin. Mikä lie sairastuttaa ihmisen siihen? Eihän kukaan vapaaehtoisesti päihteitä ala käyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen meistä saa omanlaisensa kortit ja on ihan kiinni itsestä, mitä niillä tekee. Luuseri tekee toistuvasti vääriä valintoja, koska ei viitsi tehdä parempia, mutta ei se silti tarkoita, etteikö hänestäkin olisi oikeilla valinnoilla tullut enemmän.
Ja jos geenit ja tausta määräävät, mitä meistä tulee, niin miksi ihmeessä luuserien lapsia edes koulutetaan, sehän on sinun ajatusmallisi mukaisesti turhaa rahankäyttöä samoin kuin vaikka näiden perheiden sairaudenhoito. Kun ei ole eväitä ihmisarvoiseen elämään, niin miksi yhteiskunta väkisin syytää rahaa ja yrittää selittää, että jep, olet sinäkin arvokas.
Se, etteivät vanhempasi rakasta sinua, tarkoittaa ettet itsekään rakasta itseäsi. Suurimmalle osalle ihmisistä vanhempien rakkaus on niin itsestäänselvä, ettei sitä edes ajattele. TV7:lta muistuu mieleen joku kristillinen ohjelma, jossa yksi mies kertoi lapsuudestaan. Hänen äitinsä oli ilmeisesti tehnyt aviorikoksen ja kukaan ei hoitanut häntä, kun hän oli lapsi. Sekä äiti että isä (isäpuoli) vihasivat. Hänet jätettiin jopa ilman ruokaa. Hän löysi aikuisena lohdun Jumalasta, mutta muuten elämä on ollut raskasta.
Itselläni pari vuotta vanhempi sisarus rääkkäsi minua koko lapsuuden ja vanhemmat kuvasivat tätä videokameralle.
Aikuisena on monesti ollut vaikea esittää itsevarmaa, kun oikeasti vihaan itseäni. En tiedä, mitä valintoja minun pitäisi tehdä, jotenkin tuntuu, että tässäkin aloituksessa on kyseessä raha, kaikki meistä voivat halutessaan tehdä helvetisti rahaa ja sitten se elämä vasta hymyileekin. Vai mitä muutakaan?
Miten? :D
Kerro minulle miten, jos henkilöllä ei ole älynlahjojensa puolesta edellytyksiä kouluttautua tai kehitellä mitään businesideaa ja luonne on arka hissukka? Tällainen ihminen ei voi rikastua kuin perimällä tai voittamalla lotossa.
Vierailija kirjoitti:
Itse luovutin työelämästä 15 vuotta sitten. Päätin, että nyt riittää. Siitä asti olen elänyt vapaata elämää.
Mikään ei ole yksioikoista. Jos omaa elämäänsä ei voi muuttaa, ainakin voi muuttaa ajatuksen, miten elämään suhtautuu.
Elät siis sosiaalipummina työtä tekevien rahoilla. Hallitus voisi vastata perusteellisesti, että mitenkä tuo on mahdollista meidän maassamme.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa on jo todettu, että tiettyihin asioihin voi vaikuttaa, toisiin ei. Edellisen johdosta vääristelet tosiasioita.
Pointtini onkin että paljonko olettamuksia tehdään sen perusteella miten "menestynyt" ihminen on. Esim. pitkäaikaistyötöntä usein leimataan matalasti koulutetuksi ja työhaluttomaksi vaikka merkittävästi useammin he ovat esim. monisairaita joita ei päästetä eläkkeelle koska on halvempaa pitää heitä työttömänä työnhakijana. Itsellä esimerkiksi työvakuutusyhtiö on hylännyt eläkehakemukseni usean eri lääkärin lausunnoista riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
95 % menestyksestä on kovaa työtä, jotta se 5% mahis onneen on. Siitä vaan ei pidetä meteliä.
Varmaan näin. Ja kaikilla ei ole sitä mitä se vaatii: sitkeyttä, uskoa itseensä, älykkyyttä, rohkeutta...
Eikä se ole heidän oma syynsä, yhtä vähän kuin se on menestyjän omaa ansiota että hänellä on sellainen persoona jolle se on mahdollista.Kyllä se on täysin omaa syytä jos ei ole sitkeyttä ja heti luovuttaa tai jos ei ole rohkeutta varsinkaan kun mihinkään oikeaan vaaraan ei tarvitse altistaa itseään kuten sodassa.
Todistat vain täyden ymmärtämättömyytesi ihmismielestä tällä kommentilla.
Tosiasia on, että voit menestyä kun teet sellaisia rikoksia, joista ei jää kiinni. Omassa tuttavapiirissä on myös tämmöisiä. Nyt ei enää tarvitse tehdä, kun talous on jo kunnossa. Voi sijoitella pörssiin rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki varmaan tiedostaa että ihmisillä on eri lähtökohdat ja niiden mukainen rajallinen potentiaali.
Tuo sanonta ei tarkoita että jokaisella on sama mahdollisuus olla Formulakuski-astronautti kunhan sitä itse haluaa, vaan sitä että ihminen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan ja tehdä elämästään parempaa. Ja se on myös asennekysymys - jokainen on oman onnensa seppä, ei menestyksen.
Ahaa! Ajatellaanpa, että on kaksi henkilöä, Aja B. Molemmilla on samat toiveet ja unelmat elämässä.
A:lla on runsaasti erilaisia resursseja, joiden avulla hän saavuttaa lähes 100%. Hän on onnellinen eläessään haluamaansa elämää.
B:llä ei ole vastaavia resursseja eikä hän koe elämäänsä tyydyttäväksi, koska hän on pystynyt saavuttamaan toiveistaan ehkä semmoiset 10%.
Sinun tulkintasi mukaan B:llä on siis vain yksinkertaisesti asenneongelma?
Mä en ole saanut elämässäni oikein mitään aikaan ja syy löytyy ainoastaan peilistä. Kyllä mä oman onneni seppä olen.