Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Totta se on! Ruoka ei lihota kaikkia samalla tavalla
03.06.2015 |
Lasket kalorit tarkkaan ja treenaat säännöllisesti. Silti paino ei tipu. Samaan aikaan keventävä kaverisi kutistuu silmissä. Mistä on kyse? Tutkijat ovat jälleen löytäneet lisätodisteita siitä, että sama laskennallinen energiavaje ei laihduta meitä kaikkia samalla tavalla.
Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tarkkailtiin 12 ihmistä, jotka söivät täysin kontrolloidusti ja joiden energiankulutusta tarkkailtiin eristetyissä olosuhteissa. Joukosta erottuivat ihmiset, joiden aineenvaihdunta – eli energiankulutus levossa hidastui, kun he söivät alle kulutuksensa. Toisilla aineenvaihdunta ei hidastunut juuri lainkaan.
Jos ihminen syö vähemmän, mutta samalla energiankulutus tippuu, energiavaje on laskennallista arviota pienempi. Silloin painonpudotus hidastuu huomattavasti. Tämä efekti näkyy helposti myös painonpudotusta tukevassa asiakastyössä: osa ihmisistä laihtuu silmissä, ja he eivät edes ole lainkaan nälkäisiä. Toisilla taas painonpudotus on ahkerista pyrkimyksistä huolimatta tuskallisen hidasta ja nälkä tuppaa olemaan jatkuva seuralainen.
Toiset lihovat nopeammin
Sama ilmiö toistuu, kun energiansaantia lisätään. Edellinen tutkimus sisälsi myös jakson, jossa energiaa lisättiin reilusti yli kulutuksen. Edelleen porukasta erottuivat he, joilla energian lisääminen ei juuri kiihdyttänyt aineenvaihduntaa sekä porukka, jolla se kiihtyi todella paljon. Kun energiansaanti lisääntyy, mutta aineenvaihdunta ei juuri kiihdy, suurempi osa tästä lisäenergiasta päätyy talteen rasvasoluihin ja ihminen lihoo.
Tutkijat ovat havainneet tämän efektin jo kauan sitten. Kun ihmisille syötettiin 1000 ylimääräistä kaloria 83 päivän ajan, porukka lihoi keskimäärin 8,1 kg. Porukan vähiten lihoneen paino nousi kuitenkin vain 4,3 kiloa ja eniten lihoneen 13,3 kiloa. Ero ääripäissä oli siis 9 kiloa kolmen kuukauden aikana. Osa meistä siis todella pystyy syömään ”mitä vaan” juurikaan lihomatta. Toisilla keho tuntuu varastoivan kaiken mahdollisen. Geenit vaikuttavat taustalla, sillä kaksosilla lihominen oli tässä tutkimuksessa samankaltaista.
Tuleeko alistua kohtaloonsa?
Vaikka toiset meistä ovat onnekkaampia niin laihtumisen kuin lihomisherkkyyden suhteen, voi käytännössä jokainen saada tuloksia aikaan terveellisillä elämäntavoilla. Painonpudotus vaatii vähemmän onnekkailla tarkempaa otetta syömiseen ja liikuntaan, paino ei heillä välttämättä putoa yhtä paljon ja tasannevaihe saattaa tulla aikaisemmin vastaan. Tärkeintä on lopulta löytää hyvä tasapaino, jossa voi yhdistää terveelliset elämäntavat sellaiseen painoon, jonka pystyy ylläpitämään ilman jatkuvaa nälkää ja itsensä tuhotonta rääkkäämistä.
Lähteet: Reinhardt ym. 2015. A Human Thrifty Phenotype Associated With Less Weight Loss During Caloric Restriction. Diabetes. Published ahead print 11.5.2015.
Bouchardt ym. 1990. The response to overfeeding in indentical twins. The new England journal of medicine. 21:322.
Teksti: Tuuli Lindgren
http://keventajat.fi/hyvinvointi/terveys/totta-se-on-ruoka-ei-lihota-kaikkia-samalla-tavalla
Kommentit (78)
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:02"]
On aivan selvää, että pitkät ihmiset voivat syödä paljon enemmän kuin lyhyet ihmiset samalla liikuntamäärällä ja pysyä hoikkana. Vaikka olen lyhyt, pystyn silti rajoittamaan syömisiäni niin, että pysyn hoikkana. Voin lohduttautua sillä, että ainakin syömiseni tulee halvaksi.
Kannattaa hankkia muuta sisältöä elämään kuin syöminen, niin paino pysyy hallussa.
[/quote]
Myös silloin kun elämässä on liikaa muuta sisältöä kuin ruoka, painonhallinta on vaikeaa. Ja valitettavasti tämä elämän valtaava sisältö ei aina ole miellyttävää eikä oman valinnan tulosta.
[/quote]
No, minä erosin juuri 20-vuoden liitosta ja minulla on kolme melko pientä lasta sekä haastava työ. En yritä korjata mielialaani ruualla. Tiedän, että siihen on helppo lipsua (olen tehnyt sitä itsekin joskus aiemmin). Kukaan järkevä ihminen tuskin väittää painonhallinnan olevan helppoa, sillä onhan todella suuri osa ihmisistä lihavia.
Onneksi tykkään kasviksista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:16"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:02"]
On aivan selvää, että pitkät ihmiset voivat syödä paljon enemmän kuin lyhyet ihmiset samalla liikuntamäärällä ja pysyä hoikkana. Vaikka olen lyhyt, pystyn silti rajoittamaan syömisiäni niin, että pysyn hoikkana. Voin lohduttautua sillä, että ainakin syömiseni tulee halvaksi.
Kannattaa hankkia muuta sisältöä elämään kuin syöminen, niin paino pysyy hallussa.
[/quote]
Myös silloin kun elämässä on liikaa muuta sisältöä kuin ruoka, painonhallinta on vaikeaa. Ja valitettavasti tämä elämän valtaava sisältö ei aina ole miellyttävää eikä oman valinnan tulosta.
[/quote]
No, minä erosin juuri 20-vuoden liitosta ja minulla on kolme melko pientä lasta sekä haastava työ. En yritä korjata mielialaani ruualla. Tiedän, että siihen on helppo lipsua (olen tehnyt sitä itsekin joskus aiemmin). Kukaan järkevä ihminen tuskin väittää painonhallinnan olevan helppoa, sillä onhan todella suuri osa ihmisistä lihavia.
Onneksi tykkään kasviksista :)
[/quote]
En puhu pelkästään enkä edes suurelta osin mielialan korjaamisesta ruualla vaan siitä, kun et ehdi käydä edes kaupassa saati laittaa ruokaa ja jos jonain päivänä ehdit, vatsa on niin solmussa ettet saa sitä terveellistä ruokaa pureskeltua ja nieltyä. Keho ja aikataulu huutaa jotain nopeaa energiaa ja stressihormonit ovat katossa.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:16"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:02"]
On aivan selvää, että pitkät ihmiset voivat syödä paljon enemmän kuin lyhyet ihmiset samalla liikuntamäärällä ja pysyä hoikkana. Vaikka olen lyhyt, pystyn silti rajoittamaan syömisiäni niin, että pysyn hoikkana. Voin lohduttautua sillä, että ainakin syömiseni tulee halvaksi.
Kannattaa hankkia muuta sisältöä elämään kuin syöminen, niin paino pysyy hallussa.
[/quote]
Myös silloin kun elämässä on liikaa muuta sisältöä kuin ruoka, painonhallinta on vaikeaa. Ja valitettavasti tämä elämän valtaava sisältö ei aina ole miellyttävää eikä oman valinnan tulosta.
[/quote]
No, minä erosin juuri 20-vuoden liitosta ja minulla on kolme melko pientä lasta sekä haastava työ. En yritä korjata mielialaani ruualla. Tiedän, että siihen on helppo lipsua (olen tehnyt sitä itsekin joskus aiemmin). Kukaan järkevä ihminen tuskin väittää painonhallinnan olevan helppoa, sillä onhan todella suuri osa ihmisistä lihavia.
Onneksi tykkään kasviksista :)
[/quote]
En puhu pelkästään enkä edes suurelta osin mielialan korjaamisesta ruualla vaan siitä, kun et ehdi käydä edes kaupassa saati laittaa ruokaa ja jos jonain päivänä ehdit, vatsa on niin solmussa ettet saa sitä terveellistä ruokaa pureskeltua ja nieltyä. Keho ja aikataulu huutaa jotain nopeaa energiaa ja stressihormonit ovat katossa.
[/quote]
Haen lounaaksi aina salaatin, terveellistä ruokaa on vähän pakko laittaa lapsille illalla oli sitä kuinka väsy tahansa. Ruokaostokset tilaan netistä kotikuljetuksella, kun lapset ovat unilla. Pidän huolta, että pakkasessa on aina varalla terveellisiä aineksia.
Kun perusasiat on kunnossa, ei paljon haittaa, vaikka muutamana yksittäisenä päivänä napsisi suuhunsa mitä sattuu ja söisi suklaalevyn kuin näkkäriä natustaisi.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 10:45"]
Tätä on turha palstalla kertoa, kukaan ei usko. Palstalla laihtuminen on vain kalorien ja liikunnan määrästä kiinni, ja jos et laihdu, olet itsepetoksessa elävä laiska läski.
[/quote]
Tai muuten saamaton. Tuohan tarkoittaa sitä että tällaisen "ongelmaisen" tulee sovittaa ravinnonsaantinsa kulutuksen/geenien mukaan jos haluaa laihtua. Jokainen pystyy laihtumaan.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:16"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:02"]
On aivan selvää, että pitkät ihmiset voivat syödä paljon enemmän kuin lyhyet ihmiset samalla liikuntamäärällä ja pysyä hoikkana. Vaikka olen lyhyt, pystyn silti rajoittamaan syömisiäni niin, että pysyn hoikkana. Voin lohduttautua sillä, että ainakin syömiseni tulee halvaksi.
Kannattaa hankkia muuta sisältöä elämään kuin syöminen, niin paino pysyy hallussa.
[/quote]
Myös silloin kun elämässä on liikaa muuta sisältöä kuin ruoka, painonhallinta on vaikeaa. Ja valitettavasti tämä elämän valtaava sisältö ei aina ole miellyttävää eikä oman valinnan tulosta.
[/quote]
No, minä erosin juuri 20-vuoden liitosta ja minulla on kolme melko pientä lasta sekä haastava työ. En yritä korjata mielialaani ruualla. Tiedän, että siihen on helppo lipsua (olen tehnyt sitä itsekin joskus aiemmin). Kukaan järkevä ihminen tuskin väittää painonhallinnan olevan helppoa, sillä onhan todella suuri osa ihmisistä lihavia.
Onneksi tykkään kasviksista :)
[/quote]
En puhu pelkästään enkä edes suurelta osin mielialan korjaamisesta ruualla vaan siitä, kun et ehdi käydä edes kaupassa saati laittaa ruokaa ja jos jonain päivänä ehdit, vatsa on niin solmussa ettet saa sitä terveellistä ruokaa pureskeltua ja nieltyä. Keho ja aikataulu huutaa jotain nopeaa energiaa ja stressihormonit ovat katossa.
[/quote]
Haen lounaaksi aina salaatin, terveellistä ruokaa on vähän pakko laittaa lapsille illalla oli sitä kuinka väsy tahansa. Ruokaostokset tilaan netistä kotikuljetuksella, kun lapset ovat unilla. Pidän huolta, että pakkasessa on aina varalla terveellisiä aineksia.
Kun perusasiat on kunnossa, ei paljon haittaa, vaikka muutamana yksittäisenä päivänä napsisi suuhunsa mitä sattuu ja söisi suklaalevyn kuin näkkäriä natustaisi.
[/quote]
Se on hienoa, että tuon pahempaan prässiin et ole joutunut ja että ehkä myös henkilökohtaisista ominaisuuksistasi johtuen saattaisit kestää jotain muuta paremmin kuukausien tai vuosienkin prässin. Lapset ovat myös onneksi sellainen suojaava tekijä, jotka pakottavat elämän tiettyyn muottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:16"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:02"]
On aivan selvää, että pitkät ihmiset voivat syödä paljon enemmän kuin lyhyet ihmiset samalla liikuntamäärällä ja pysyä hoikkana. Vaikka olen lyhyt, pystyn silti rajoittamaan syömisiäni niin, että pysyn hoikkana. Voin lohduttautua sillä, että ainakin syömiseni tulee halvaksi.
Kannattaa hankkia muuta sisältöä elämään kuin syöminen, niin paino pysyy hallussa.
[/quote]
Myös silloin kun elämässä on liikaa muuta sisältöä kuin ruoka, painonhallinta on vaikeaa. Ja valitettavasti tämä elämän valtaava sisältö ei aina ole miellyttävää eikä oman valinnan tulosta.
[/quote]
No, minä erosin juuri 20-vuoden liitosta ja minulla on kolme melko pientä lasta sekä haastava työ. En yritä korjata mielialaani ruualla. Tiedän, että siihen on helppo lipsua (olen tehnyt sitä itsekin joskus aiemmin). Kukaan järkevä ihminen tuskin väittää painonhallinnan olevan helppoa, sillä onhan todella suuri osa ihmisistä lihavia.
Onneksi tykkään kasviksista :)
[/quote]
En puhu pelkästään enkä edes suurelta osin mielialan korjaamisesta ruualla vaan siitä, kun et ehdi käydä edes kaupassa saati laittaa ruokaa ja jos jonain päivänä ehdit, vatsa on niin solmussa ettet saa sitä terveellistä ruokaa pureskeltua ja nieltyä. Keho ja aikataulu huutaa jotain nopeaa energiaa ja stressihormonit ovat katossa.
[/quote]
Haen lounaaksi aina salaatin, terveellistä ruokaa on vähän pakko laittaa lapsille illalla oli sitä kuinka väsy tahansa. Ruokaostokset tilaan netistä kotikuljetuksella, kun lapset ovat unilla. Pidän huolta, että pakkasessa on aina varalla terveellisiä aineksia.
Kun perusasiat on kunnossa, ei paljon haittaa, vaikka muutamana yksittäisenä päivänä napsisi suuhunsa mitä sattuu ja söisi suklaalevyn kuin näkkäriä natustaisi.
[/quote]
Se on hienoa, että tuon pahempaan prässiin et ole joutunut ja että ehkä myös henkilökohtaisista ominaisuuksistasi johtuen saattaisit kestää jotain muuta paremmin kuukausien tai vuosienkin prässin. Lapset ovat myös onneksi sellainen suojaava tekijä, jotka pakottavat elämän tiettyyn muottiin.
[/quote]
Luuletko, ettei eroa edeltänyt vuosien prässi, kun mies sekoili oikein urakalla (viina, laulu, naiset)? Lapset olivat pieniä ja univelka valtava. Lapsista vastuun kantaminen tietysti suojaa, mutta lisää taakkaa ja stressiä lapsettomaan verrattuna moninkertaiseksi. Tiedätkö, kuinka leppoisia ovat vanhempien erosta oireilevat lapset? Terveyteni on onneksi hyvä ja vanhempanikin paranivat pahimpien vuosien aikana sairastetuista syövistä.
Haluan vain kertoa, että painonhallinta on mahdollista, vaikka olisi pituudeltaan lyhyt ja elämä solmussa. Ei kannata vajoa tilaan, jossa kuvittelee, ettei se olisi edes mahdollista. Itse ainakin yritän ajatella, että saavatpahan ainakin hampaat ja leuat levätä, jos muuten meno on hektistä.
37:lle. Kuule, jos ne sun lapset joutuvat nyt tuon eron jälkeen oireilemaan vaikka isänsä luona alkoholismista ja sinä sairastut kymmenen vuoden päästä syöpään ja kuolet samaan aikaan vahnempiesi kanssa ja sitten ovat itse kärsineet vaikka masennuksesta, ahdistuksesta, kouluvaikeuksista ja paniikkihäiriöstä ja sitten menneet yksiin kusipään kanssa, joka ensin rääkkää ja sitten tekee itsemurhan ja ovat puoliksi sairaan lapsen hoitajia nuorena leskenä eivätkä siinä välissä ole saaneet opiskelupaikkaa niin katsotaan, oletko vielä sitä mieltä, että niiden mukeloiden ensisijainen huolenaihe olisi painonhallinta.
En ole itse tuollainen multiongelmainen, mutta ymmärrän, että kaikilla ei ole samat voimavarat ja joskus vaan jotkut asiat menevät sen yli, onko kropassa kaksikymmentä liikakiloa vai ei ja onko kampaajalla käyty kerran kahdessa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:54"]
37:lle. Kuule, jos ne sun lapset joutuvat nyt tuon eron jälkeen oireilemaan vaikka isänsä luona alkoholismista ja sinä sairastut kymmenen vuoden päästä syöpään ja kuolet samaan aikaan vahnempiesi kanssa ja sitten ovat itse kärsineet vaikka masennuksesta, ahdistuksesta, kouluvaikeuksista ja paniikkihäiriöstä ja sitten menneet yksiin kusipään kanssa, joka ensin rääkkää ja sitten tekee itsemurhan ja ovat puoliksi sairaan lapsen hoitajia nuorena leskenä eivätkä siinä välissä ole saaneet opiskelupaikkaa niin katsotaan, oletko vielä sitä mieltä, että niiden mukeloiden ensisijainen huolenaihe olisi painonhallinta.
En ole itse tuollainen multiongelmainen, mutta ymmärrän, että kaikilla ei ole samat voimavarat ja joskus vaan jotkut asiat menevät sen yli, onko kropassa kaksikymmentä liikakiloa vai ei ja onko kampaajalla käyty kerran kahdessa kuukaudessa.
[/quote]
Kyllä, elämä voi mennä joskus päin mäntyä ilman omaa syytä. Omat vastoinkäymiseni ovat sitä tyyppiä, mitä nyt tavalliset ihmiset yleensä joutuvat kokemaan (eikä nyt tosiaan ole menossa ensimmäinen vastoinkäyminen elämässäni). Ei kai tarkoitus ole keskustella pelkästään extreme-tilanteista?
Kai saan puhua normaaleihin vastoinkäymisiin liittyvästä painonhallinnasta ilman, että henkilö, jolla elämä on pelkkää yhtä vastoinkäymistä loukkaantuu? Minkä takia edes tulet keskustelemaan painonhallinnasta, jos se on tällä hetkellä prioriteetiltään viimeinen asia elämässäsi vai haluatko vain purkaa pahaa oloasi?
Haluan vain kannustaa ihmisiä painonhallintaan, vaikka kaikki ei menisi putkeen. Se voi onnistua :)
Täällä yks 170cm 45kg. Syön paljon enkä harrasta liikuntaa. Paino ei nouse, vaikka olen sitä usein yrittänytkin. Syön välillä tosi epäterveellisesti ja olenkin pikaruoan suurkuluttaja. Joillakin se paino ei vaan nouse, ei edes raskauden aikana, vaan kun sen vauvan yms. verran.. Haluaisin kyllä lihaa luitten ympärille, mutta kun ei vauvan kanssa jaksa saliharrastusta aloittaa, niin pitää sitten vaan odottaa, että aineenvaihdunta joskus toivottavasti hidastuu.. Ei se ole helppoa olla alipainoinen luurankokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on todistettu jo mun ja miehen parisuhteessa. Kotona syödään samalla lailla, herkutellaan samaan aikaan ja yhtä paljon. Mies syö töissä (istumatyö) raskaamman lounaan kuin minä. Ruokailu ja liikuntatottumuksemme ovat heitelleeet tosi paljon ja siihen aikaan kun ne olivat eniten retuperällä, minä llihoin 20 kg, mies 5 kg. Minä pudotin sitten tuota taakkaa hyvin pitkällisellä prosessilla muokaten syömistottumuksiamme ja itse lisäsin liikuntaa, mies ei. Laihduin lopulta jo lähelle lähtötilannetta. Tämän jälkeen on tottumuksissa pieniä repsahduksia tullut ja minä alan paisua heti holtittomasti, kun mies seilaa muutaman kilon vaihtelun välillä, käytännössä aina tismalleen saman kokoisena.
Osa meistä läskeistä on tiennyt tämän jo kauan. Olen monesti sanonut, että lääketiede joku päivä keksii tähän lääkkeen. Nyt että asia myönnetään, on jo puoli voittoa. Tällä painolla joka mulla on, mun pitäs vetästä pari pizzaa ja hamppiateria päivässä, on siis todellakin helppo uskoa tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 15:48"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 15:26"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:41"][quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:36"] Ei pidä paikkaansa. Syön oikeasti tosi vähän ja terveellisesti ja herkkuja ehkä kerran viikossa. Jos mun paino putoaa sanotaan nyt ma-pe 500g ja perjantai iltana syön herkkuja niin mun paino on la aamuna noussut kilon. Mulla on niitä raskauskiloja 5 jäljellä joten en ole ylipainoinen mutta en saa niitä millään pois. [/quote] Otappa ensi perjantaina herkutteluilta ja käytä kaikki herkut vaa'an kautta. Joko vedät ihan överisatsin tai sitten keksit omiasi. [/quote] No voi vittu! :D Enkä vedä. Siihen kiloon riittää esim itse tehtyä pitsaa pari palaa ja puolikas suklaa levy! En mä keksi omiani. Miksi niin tekisin? :D Mä en saa sitä viittä kiloa pois, en sitten millään. Pituus on 173 ja paino tällä hetkellä 69kg. Onko vaan niin että ns normipainossa olevan on vaan vaikeampaa laihduttaa?! En tiedä mutta tää ongelma on seurausta tuosta kolmannesta muksusta. Ei ennen ollut tällästä vaikka ruokavalio pysynyt ihan samana. Tosin ennen söin paljon enemmän "paskaa" enkä lihonut grammaakaan.
[/quote]
Kerrotko miten voi lihoa kilon jos syö alle kilon?
[/quote]
Mä laihdutin tässä kevään aikana ishkon määrän kiloja. Treenasin paljon, juoksi, uin ja kävin salilla.
Söin tunnontarkasti n. 1200 kcal, kovina treenipäivinä enemmän ja join paljon vettä.
Kyllä mulle tapahtui parikin kertaa niin, että edellisenä päivänä olin ihan että jee, paino pudonnut kilon. Siitä intoutuneena sitten oikeen niukkakalorinen päivä ja uinti + juoksutreeni siihen. Ja kas, seuraavana aamuna + 2 kg ja sitä sitten junnattiin taas monta päivää alaspäin. Kyllä noissa hetkissä teki mieli sanoa, että pitäkää tunkkinne.
Etkö esim. tajua, että kaikkien vatsa ei, kröhöm, toimi ihan samalla tavalla. En minä esim. käy ns. "kakkosella" läheskään joka päivä. Olen joskus testannut peräti tämän asian vaa'alla, vaikutus voi olla puolikin kiloa.
Lisäksi, jos juo paljon vettä ja vetää tuon pari palaa pizzaa, minkä ei pitäisi olla mikään kauhea asia, niin se suola sitoo sitä nestettä ja vaikuttaa just tuolleen.
Ethän sä nyt oikeasti voi olla niin yksinkertainen, että ajattelet, että paino ei voi nousta syötyä grammamäärää enempää. Jos vedän sipsipussin, joka painaa 150 g, niin takuuvarmasti ei seuraavana aamuna se kilokaan riitä painonlisäyksenä.
[/quote]
Milloin te pässit tajuatte, että jokapäiväinen tai edes joka viikkoinen punnitus ei ole fiksua jos siitä vetää tuollaisia johtopäätöksiä ja saa vitutusta! Et voi olla niin tyhmä, että vedät johtopäätöksiä painosta vaikka suolessa voi olla kilo paskaa tai sitten olematta! Hei, lihon minäkin kilon jos juon litran vettä!!!1 yyh, vittu kun lihoin vettä!
Suosittelen, että punnitkaa itseänne vaikka kerran kuussa mutta siten, että punnitsette 20 kertaa kahdessa vuorokaudessa ja niistä keskiarvo. Näin se tasaa kusi ja paska määriä yms. turvotuksia.
[/quote]
Juuri tuo oli pointtini, kun ehdotin herkkuperjantaita ja vaakaa. Ei voi "lihoa" enempää kuin syö. Suolainen ruoka ja paljon juomista... onko turvotus lihomista?
Itse suosittelen päivittäistä punnitusta, painot exceliin ja siitä käppyrää, näkee mihin suuntaan on menossa. Jos suunta oikea, niin ok, jos suunta väärä, niin vähemmän ok. Päivittäinen paino voi vaihdella, etenkin naisilla, paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:19"]
Tää on todistettu jo mun ja miehen parisuhteessa. Kotona syödään samalla lailla, herkutellaan samaan aikaan ja yhtä paljon. Mies syö töissä (istumatyö) raskaamman lounaan kuin minä. Ruokailu ja liikuntatottumuksemme ovat heitelleeet tosi paljon ja siihen aikaan kun ne olivat eniten retuperällä, minä llihoin 20 kg, mies 5 kg. Minä pudotin sitten tuota taakkaa hyvin pitkällisellä prosessilla muokaten syömistottumuksiamme ja itse lisäsin liikuntaa, mies ei. Laihduin lopulta jo lähelle lähtötilannetta. Tämän jälkeen on tottumuksissa pieniä repsahduksia tullut ja minä alan paisua heti holtittomasti, kun mies seilaa muutaman kilon vaihtelun välillä, käytännössä aina tismalleen saman kokoisena.
[/quote]
Ja pakko lisätä, että noin huomattava ero rasvan kertymisessä miehen ja naisen välillä huolimatta samanlaisista syömistottumuksisista olisi toki ymmärrettävää jos mies olisi 190 cm pitkä körmy ja painonvaihtelu 90-95 kg välillä ja minä 160 cm pitkä nainen. Mutta näin ei ole. Mies on 180 pitkä ja hänen painonsa on vaihdellut 73-78 kg välillä ja minä olen 175 cm ja hoikimmillani painoni on ollut normaalipainon yläpäässä.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 11:15"]
Ja ne on aina näitä läpipaskoja jotka ei liho oikein millään jotka huutelee, että et vaan osaa laskea kaloreita. Asuin opiskeluaikana kaverini kanssa. Syötiin aina yhdessä, kaikki laitettiin tasan puoliksi. Jos syötiin herkkuja nekin jaettiin. No koulussa syötiin erikseen, mutta kumpikin se normaali suht samanlainen annos. Erona ainoastaan se että kaverini asui koulun vieressä joten ei harrastanut liikuntaa. Minulla kouluun oli matkaa 7km ja sen kuljin edestakaisin pyörällä. Eli minä pyöräilin 14km päivässä viitenä päivänä viikossa. Kaverini ei yhtään. Silti minä painoin n. 10kg enemmän. Pituutta meillä on samanverran
[/quote]
Siis asuit tämän kaverisi kanssa, jonka kanssa söitte aina yhdessä, mutta sinulla koulumatkaa oli 7km ja kaverisi asui koulun vieressä? Sepitätköhän ruokapäiväkirjaasikin samanlaisia tarinoita.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 11:07"]No totta hitossa se on totta! Kyllä mulla on kavereita, jotka saa mättää mitä vaan ja grammaakaan ei kerry.
[/quote]
Minä olin tälläinen ennen kolmatta lastamme. Söin ihan mitä sattuu enkä lihonut. Nyt kolmannen jälkeen en pääse millään näistä viimeisistä raskauskiloista. Ärsyttävää. Nyt jos syön vähääkään mitään hyvää niin se näkyy heti painossa seuraavana aamuna.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 20:14"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 11:15"]
Ja ne on aina näitä läpipaskoja jotka ei liho oikein millään jotka huutelee, että et vaan osaa laskea kaloreita. Asuin opiskeluaikana kaverini kanssa. Syötiin aina yhdessä, kaikki laitettiin tasan puoliksi. Jos syötiin herkkuja nekin jaettiin. No koulussa syötiin erikseen, mutta kumpikin se normaali suht samanlainen annos. Erona ainoastaan se että kaverini asui koulun vieressä joten ei harrastanut liikuntaa. Minulla kouluun oli matkaa 7km ja sen kuljin edestakaisin pyörällä. Eli minä pyöräilin 14km päivässä viitenä päivänä viikossa. Kaverini ei yhtään. Silti minä painoin n. 10kg enemmän. Pituutta meillä on samanverran
[/quote]
Siis asuit tämän kaverisi kanssa, jonka kanssa söitte aina yhdessä, mutta sinulla koulumatkaa oli 7km ja kaverisi asui koulun vieressä? Sepitätköhän ruokapäiväkirjaasikin samanlaisia tarinoita.
[/quote]
Olisiko se, että opiskelivat eri alaa, jolloin toisen oppilaitos oli huomattavasti kauempana?
Asun yliopiston vieressä, omaa koulumatkaa n 500 metriä kun taas naapurasunnon AMK-oppilailla se voi olla jopa 15 km kun rakennukset sijaitsevat niin hajallaan. Yliopistossa eri linjaa opiskelevalla miehellänikin se on joskus n. 3 km, koska yksi heidän rakennuksensa sijaitsee alaan liittyvän keskuksen lähellä
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:02"]
On aivan selvää, että pitkät ihmiset voivat syödä paljon enemmän kuin lyhyet ihmiset samalla liikuntamäärällä ja pysyä hoikkana. Vaikka olen lyhyt, pystyn silti rajoittamaan syömisiäni niin, että pysyn hoikkana. Voin lohduttautua sillä, että ainakin syömiseni tulee halvaksi.
Kannattaa hankkia muuta sisältöä elämään kuin syöminen, niin paino pysyy hallussa.
[/quote]
Myös silloin kun elämässä on liikaa muuta sisältöä kuin ruoka, painonhallinta on vaikeaa. Ja valitettavasti tämä elämän valtaava sisältö ei aina ole miellyttävää eikä oman valinnan tulosta.