Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työ, josta ei palaudu vapaalla
29.01.2022 |
Aloitin uudessa työpaikassa. Esihenkilö totesi heti alussa, että työt hoidetaan itsenäisesti, mutta tulosta pitää tulla. Olen ollut töissä jo jonkun aikaa. Työnkuva todella on itsenäinen. Esihenkilöltä ei saa työhön minkäänlaista ohjausta, koska hänellä ei ole osaamista alalta. Esihenkilö vastaa periaatteessa siitä mitä yksikössä tehdään, mutta hän ei ole ikinä paikalla.
Uusia töitä nakitetaan kyllä ohjeistuksella "tämä on tehtävä nopeasti valmiiksi!" Yleensä aikataulut ovat täysin epärealistisia ja aiemmat työt tyssäävät uusien töiden takia kuin seinään. Niiden pariin on vaikea löytää myöhemmin aikaa palata, kun uusia hommia tulee koko ajan.
Olen selvinnyt koeajasta jotenkuten läpi, mutta nyt alan olla todella väsynyt. Kun työhön ei saa mitään ohjausta, pyörivät työtehtävät vapaallakin mielessä tyyliin mitä pitäisi tehdä ja milloin. Etsin uutta työpaikkaa. Jos sellainen löytyisi, mitenhän kauan oikein menee aikaa nykyisen työn aiheuttamasta kuormituksesta toipumiseen uuden työn opettelun ohessa?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi olisi hyvä, että olisi koko ajan työntekijöillä aitoja työpaikkojen vaihtojen mahdollisuuksia tarjolla. Usein näin ei ole, mikä helpottaa työnantajan asemaa. Ruuvia vain kylmästi kireämmälle... Jos taas on aito pelko siitä, että työntekijöitä "vuotaa" kilpailijoille, näin ei kannata/voi pomo tehdä.
Se olisi hienoa. Ikävä kyllä monesti vain huonosta työpaikasta nopeasti pois vaihtaminen leimaa toisten työnantajien silmissä nimenomaan työntekijää eikä työpaikkaa. Niin sen ei pitäisi olla. Ihmiset vääntävät sitten vuodesta toiseen uupuneena samassa paikassa vaikka miten huonoissa työolosuhteissa, kun eivät halua vaikuttaa työhönsä huonosti sitoutuneilta.
Mutta kyllä sillekin löytyy ymmärrystä, että jokainen ei sovi joka paikkaan. Omassa työpaikassa ihmiset yleensä vaihtavat ns. hätäratkaisuun, jotta pääsevät vaan pois. Sen jälkeen kun on toivuttu uupumuksesta ja aivosumusta, vaihdetaan jälleen noin vuoden sisällä mielekkäämpään paikkaan. Itsellä on paljon tällaisia tapauksia työpiireissä.
Moni työpaikka on sellainen, että useampi henkilö voi olla nopeasti siirtynyt samasta tehtävästä pois ongelmien takia, mutta sitä harvemmin kannattaa uutta työtä hakiessa mainita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hyvä jos työhaastattelussa oikeasti näkisi myös työpaikan tiedot kuten kuinka monta ihmistä on lähtenyt viimeisien 5 vuoden aikana.
Sori, en jaksanut lukea, kun käytät typerää ilmaisua "esihenkilö". Se on ESIMIES nyt ja aina tulee olemaan. Ei kannata lähteä kaikkiin hömpötyksiin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä jos työhaastattelussa oikeasti näkisi myös työpaikan tiedot kuten kuinka monta ihmistä on lähtenyt viimeisien 5 vuoden aikana.
Ehdottomasti! Työnantajat eivät ole näissä asioissa avoimia. Työntekijälle selviää sitten vasta uuden työn alussa mihin paskaan kädet on tullut lyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Sori, en jaksanut lukea, kun käytät typerää ilmaisua "esihenkilö". Se on ESIMIES nyt ja aina tulee olemaan. Ei kannata lähteä kaikkiin hömpötyksiin mukaan.
Ja niin paljon pahoitit siitä mielesi, että oli tultava tänne mielipiteesi ilmoittamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen liikennealalla esimiehenä ja kylläpä tämä on 24/7/365 hommaa.
Milloin joku sairastuu ja pitää etsiä sijaisia ja niille sijaisia jne. joskus aika show, milloin kalustoa jää tien päälle ja pitää hoitaa se pois ja kuorma myös, milloin kuski puhaltaa kortin pois, aikataulut kusee, liikaa väkeä ja lisäautoja pitää hommata.
Erityisen mukavaa ei ole soitella työntekijöille heidän vapaapäivinään, mutta hyvin he ovat aina suhtautuneet.
Olen kuitenkin tottunut tähän, enkä pahemmin stressaa; vaikka tästä ei saa mitään extrakorvaustakaan.
Ihan normisettiä asiantuntijatehtävissä. Osaamisen ja kokemuksen karttuessa kuormitusta kestää paremmin. Lisäksi ajan myötä oppii priorisoimaan ja johtamaan itseään. Kukaan muuhan työtä ei voi priorisoida tai johtaa, koska kukaan muu ei tiedä mitä kaikkea asiantuntija puuhailee. Lisäksi pitää omaksua ”valmis on parempi kuin täydellinen” -asenne, muuten tulee noutaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan normisettiä asiantuntijatehtävissä. Osaamisen ja kokemuksen karttuessa kuormitusta kestää paremmin. Lisäksi ajan myötä oppii priorisoimaan ja johtamaan itseään. Kukaan muuhan työtä ei voi priorisoida tai johtaa, koska kukaan muu ei tiedä mitä kaikkea asiantuntija puuhailee. Lisäksi pitää omaksua ”valmis on parempi kuin täydellinen” -asenne, muuten tulee noutaja.
Minulla on jo paljon työkokemusta. Eivät kaikki työpaikat alalla ole olleet tällaisia. Monella työpaikalla käydään esimerkiksi säännöllisesti porukalla läpi mitä yksikössä on työn alla. Nykyisessä työpaikassa tällaiset käytännöt loistavat poissaolollaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen liikennealalla esimiehenä ja kylläpä tämä on 24/7/365 hommaa.
Milloin joku sairastuu ja pitää etsiä sijaisia ja niille sijaisia jne. joskus aika show, milloin kalustoa jää tien päälle ja pitää hoitaa se pois ja kuorma myös, milloin kuski puhaltaa kortin pois, aikataulut kusee, liikaa väkeä ja lisäautoja pitää hommata.
Erityisen mukavaa ei ole soitella työntekijöille heidän vapaapäivinään, mutta hyvin he ovat aina suhtautuneet.
Olen kuitenkin tottunut tähän, enkä pahemmin stressaa; vaikka tästä ei saa mitään extrakorvaustakaan.
Onko palkka niin hyvä, että se paikkaa kuormitusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet etsimässä uutta työtä.
Olisiko mahdollista vaihtaa asennetta nykyistä työnantajaa kohtaan? Koska työnantaja ei välitä sinun hyvin voinnista pätkääkään, et sinäkään välitä pätkääkään töistäsi. Teet vaan yhtä asiaa kerrallaan, sitä mitä esihenkilösi pyytää tai itse valitsemaasi.
Menet aamulla töihin, luet viestit ja valitset työkasasta yhden tehtävän. Laitat viestimet kiinni. Yhdeksältä käyt kahvilla, yhdeltätoista pidät puolen tunnin lounaan, kahdelta kahvin. Jos päivän aikana saat jonkun tehtävän tehtyä, luet taas viestit ja valitset kasasta toisen. 15:30 kirjoitat esihenkilölle raportin työtilanteesta (listattuna kaikki tehtävät ja niihin menevä aika arvio, arvio milloin valmis ja milloin on dead line. Jos johonkin meneekin enemmän aikaa kuin arvioit, lisää selvitys raporttiin miksi.). Se on hänen ongelmansa päättää mitä priorisoit, jos hän pyytää sinua ylitöihin, niin voit kieltäytyä ja jos suostut varmista, ettet tee niitä liikaa. 16:00 lopetat työt. Seuraavana aamuna toistat. Näin esihenkilösi ei voi väittää ettei tiedä tilannettasi.
Jos saat toimeksiantoja muilta kuin esihenkilöltä, vastaat niihin realistisella aikataululla, "voin tehdä asian, mutta saan sen tehtyä aikaisintaan 1.6.2022. Laitanko työlistalle? Ja esihenkilösi mukaan jakeluun". Jos taas esihenkilöltä, viittaa eiliseen työtilanneraporttiin ja kysy mitä jätät tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Olet etsimässä uutta työtä.
Olisiko mahdollista vaihtaa asennetta nykyistä työnantajaa kohtaan? Koska työnantaja ei välitä sinun hyvin voinnista pätkääkään, et sinäkään välitä pätkääkään töistäsi. Teet vaan yhtä asiaa kerrallaan, sitä mitä esihenkilösi pyytää tai itse valitsemaasi.
Menet aamulla töihin, luet viestit ja valitset työkasasta yhden tehtävän. Laitat viestimet kiinni. Yhdeksältä käyt kahvilla, yhdeltätoista pidät puolen tunnin lounaan, kahdelta kahvin. Jos päivän aikana saat jonkun tehtävän tehtyä, luet taas viestit ja valitset kasasta toisen. 15:30 kirjoitat esihenkilölle raportin työtilanteesta (listattuna kaikki tehtävät ja niihin menevä aika arvio, arvio milloin valmis ja milloin on dead line. Jos johonkin meneekin enemmän aikaa kuin arvioit, lisää selvitys raporttiin miksi.). Se on hänen ongelmansa päättää mitä priorisoit, jos hän pyytää sinua ylitöihin, niin voit kieltäytyä ja jos suostut varmista, ettet tee niitä liikaa. 16:00 lopetat työt. Seuraavana aamuna toistat. Näin esihenkilösi ei voi väittää ettei tiedä tilannettasi.
Jos saat toimeksiantoja muilta kuin esihenkilöltä, vastaat niihin realistisella aikataululla, "voin tehdä asian, mutta saan sen tehtyä aikaisintaan 1.6.2022. Laitanko työlistalle? Ja esihenkilösi mukaan jakeluun". Jos taas esihenkilöltä, viittaa eiliseen työtilanneraporttiin ja kysy mitä jätät tekemättä.
Edeltäjä käsittääkseni sovelsi tuontapaista taktiikkaa. Esimies oli ilmeisesti usein raivon partaalla sen takia, kun koki ettei hänelle alaisen työn sisältö kuulu. Edeltäjä oli aika lyhyen jakson töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet etsimässä uutta työtä.
Olisiko mahdollista vaihtaa asennetta nykyistä työnantajaa kohtaan? Koska työnantaja ei välitä sinun hyvin voinnista pätkääkään, et sinäkään välitä pätkääkään töistäsi. Teet vaan yhtä asiaa kerrallaan, sitä mitä esihenkilösi pyytää tai itse valitsemaasi.
Menet aamulla töihin, luet viestit ja valitset työkasasta yhden tehtävän. Laitat viestimet kiinni. Yhdeksältä käyt kahvilla, yhdeltätoista pidät puolen tunnin lounaan, kahdelta kahvin. Jos päivän aikana saat jonkun tehtävän tehtyä, luet taas viestit ja valitset kasasta toisen. 15:30 kirjoitat esihenkilölle raportin työtilanteesta (listattuna kaikki tehtävät ja niihin menevä aika arvio, arvio milloin valmis ja milloin on dead line. Jos johonkin meneekin enemmän aikaa kuin arvioit, lisää selvitys raporttiin miksi.). Se on hänen ongelmansa päättää mitä priorisoit, jos hän pyytää sinua ylitöihin, niin voit kieltäytyä ja jos suostut varmista, ettet tee niitä liikaa. 16:00 lopetat työt. Seuraavana aamuna toistat. Näin esihenkilösi ei voi väittää ettei tiedä tilannettasi.
Jos saat toimeksiantoja muilta kuin esihenkilöltä, vastaat niihin realistisella aikataululla, "voin tehdä asian, mutta saan sen tehtyä aikaisintaan 1.6.2022. Laitanko työlistalle? Ja esihenkilösi mukaan jakeluun". Jos taas esihenkilöltä, viittaa eiliseen työtilanneraporttiin ja kysy mitä jätät tekemättä.Edeltäjä käsittääkseni sovelsi tuontapaista taktiikkaa. Esimies oli ilmeisesti usein raivon partaalla sen takia, kun koki ettei hänelle alaisen työn sisältö kuulu. Edeltäjä oli aika lyhyen jakson töissä.
Jälkikäteen tuntuu siltä, että edeltäjä oli minua fiksumpi, kun nosti ongelmat suoremmin esiin. Valitettavasti vain niihin ei haluttu etsiä ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Olet etsimässä uutta työtä.
Olisiko mahdollista vaihtaa asennetta nykyistä työnantajaa kohtaan? Koska työnantaja ei välitä sinun hyvin voinnista pätkääkään, et sinäkään välitä pätkääkään töistäsi. Teet vaan yhtä asiaa kerrallaan, sitä mitä esihenkilösi pyytää tai itse valitsemaasi.
Menet aamulla töihin, luet viestit ja valitset työkasasta yhden tehtävän. Laitat viestimet kiinni. Yhdeksältä käyt kahvilla, yhdeltätoista pidät puolen tunnin lounaan, kahdelta kahvin. Jos päivän aikana saat jonkun tehtävän tehtyä, luet taas viestit ja valitset kasasta toisen. 15:30 kirjoitat esihenkilölle raportin työtilanteesta (listattuna kaikki tehtävät ja niihin menevä aika arvio, arvio milloin valmis ja milloin on dead line. Jos johonkin meneekin enemmän aikaa kuin arvioit, lisää selvitys raporttiin miksi.). Se on hänen ongelmansa päättää mitä priorisoit, jos hän pyytää sinua ylitöihin, niin voit kieltäytyä ja jos suostut varmista, ettet tee niitä liikaa. 16:00 lopetat työt. Seuraavana aamuna toistat. Näin esihenkilösi ei voi väittää ettei tiedä tilannettasi.
Jos saat toimeksiantoja muilta kuin esihenkilöltä, vastaat niihin realistisella aikataululla, "voin tehdä asian, mutta saan sen tehtyä aikaisintaan 1.6.2022. Laitanko työlistalle? Ja esihenkilösi mukaan jakeluun". Jos taas esihenkilöltä, viittaa eiliseen työtilanneraporttiin ja kysy mitä jätät tekemättä.
Yritän fiksata jotenkin asennettani, koska uutta työpaikkaa ei ole vielä tiedossa. Henkisesti olen silti jo asennoitunut niin, etten enää kovin pitkään tule täällä työskentelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet etsimässä uutta työtä.
Olisiko mahdollista vaihtaa asennetta nykyistä työnantajaa kohtaan? Koska työnantaja ei välitä sinun hyvin voinnista pätkääkään, et sinäkään välitä pätkääkään töistäsi. Teet vaan yhtä asiaa kerrallaan, sitä mitä esihenkilösi pyytää tai itse valitsemaasi.
Menet aamulla töihin, luet viestit ja valitset työkasasta yhden tehtävän. Laitat viestimet kiinni. Yhdeksältä käyt kahvilla, yhdeltätoista pidät puolen tunnin lounaan, kahdelta kahvin. Jos päivän aikana saat jonkun tehtävän tehtyä, luet taas viestit ja valitset kasasta toisen. 15:30 kirjoitat esihenkilölle raportin työtilanteesta (listattuna kaikki tehtävät ja niihin menevä aika arvio, arvio milloin valmis ja milloin on dead line. Jos johonkin meneekin enemmän aikaa kuin arvioit, lisää selvitys raporttiin miksi.). Se on hänen ongelmansa päättää mitä priorisoit, jos hän pyytää sinua ylitöihin, niin voit kieltäytyä ja jos suostut varmista, ettet tee niitä liikaa. 16:00 lopetat työt. Seuraavana aamuna toistat. Näin esihenkilösi ei voi väittää ettei tiedä tilannettasi.
Jos saat toimeksiantoja muilta kuin esihenkilöltä, vastaat niihin realistisella aikataululla, "voin tehdä asian, mutta saan sen tehtyä aikaisintaan 1.6.2022. Laitanko työlistalle? Ja esihenkilösi mukaan jakeluun". Jos taas esihenkilöltä, viittaa eiliseen työtilanneraporttiin ja kysy mitä jätät tekemättä.Edeltäjä käsittääkseni sovelsi tuontapaista taktiikkaa. Esimies oli ilmeisesti usein raivon partaalla sen takia, kun koki ettei hänelle alaisen työn sisältö kuulu. Edeltäjä oli aika lyhyen jakson töissä.
No, eipä sinunkaan ole tarkoitus siellä olla kauaa, ellei tilanne muutu.
Se, että esimies ei halua tehdä omia töitään, on lähinnä hänen ongelmansa. Esihenkilöiden on nimenomaan tarkoitus blokata kaikki turhat työpyynnöt, jakaa työt alaisten kesken ja tukea alaisia vaikeissa tilanteissa.
Kun olet jatkanut tuota vaikka kuukauden, voit ottaa yhteyttä esimiehen esimieheen ja sanoa, ettei tilanne muutu, etkä koe saavasi esimieheltä tukea. Ja ensinnäkin joudut tämmöiseen tilanteeseen, jossa päivittäin pitää raportoida liiallista työkuormaa, koska esimies ei osaa omia tehtäviään ja laittaa sinulle jatkuvasti lisää töitä.
Tämä myös helpottaa omaa oloasi. Olet omalle esimiehellesi tuonut parhaalla mahdollisella tavalla esiin liiallista työkuormaa ja työn pilkkonaisuutta. Et voi tehdä itse enempää joten stressi asiasta helpottuu. Jos samalla pystyt ottamaan asennetta, että sinä olet vain töissä siellä ja joku muu on vastuussa siitä, että projekteille on tekijät, sinä pystyt kertomaan mitkä työt sinulla on menossa ja milloin ehdit tehdä jotain muuta. Jos esimies käskee tehdä muuta, vanhat projektit jää tekemättä. Samoin sinulla on päivittäinen työ-ja projektilista olemassa, jos asiaan saatkin apua.
Vierailija kirjoitti:
Sori, en jaksanut lukea, kun käytät typerää ilmaisua "esihenkilö". Se on ESIMIES nyt ja aina tulee olemaan. Ei kannata lähteä kaikkiin hömpötyksiin mukaan.
Mihin hömpötyksiin? Jos ottaa noin koville se, että ammatissa ei enää mainita sanaa "mies" niin silloin se on kyllä sinulle asia , joka ei sinulle ole hömpötystä, vaan hyvinkin tärkeä asia.
Miksi miespuolinen lentoemäntä ei halunnut olla emäntä? Miksi naisten pitäisi olla "miehiä" ammatissaan?
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä jos työhaastattelussa oikeasti näkisi myös työpaikan tiedot kuten kuinka monta ihmistä on lähtenyt viimeisien 5 vuoden aikana.
Ja etenkin viimeisen vuoden aikana, se kertoo paljon.
Fyysisesti raskas teollisuustyö, jossa on ylivoimainen määrä työtä. Juuri viime yönä näin painajaista että olin taas tehtaalla siinä helvetin työpisteellä, vaikka en ole ollut enää kohta kahteen vuoteen siellä...
Vierailija kirjoitti:
Olen varhaiskasvatuksessa opettajana ja edes 4 viikon kesäloma ei palauta.
Olenkin ajautunut tilanteeseen, jossa koko ajan teen vähemmän ja vähemmän, tiedostan puutteet, mutta en voi niihin vaikuttaa. Opettelen olemaan armollinen itselleni ja käsittelemään asiaa niin, että en voi muuttaa asioita joihin en voi vaikuttaa. Jatkuva sisäinen ristiriita syö mielialaa. Kiire on kova ja teen parhaani, mutta näen mitä kaikkea vielä pitäisi tehdä, mutta siihen ei ole aikaa, ei resursseja eikä koulutusta, joten en voi kuin nostaa kädet pystyyn.
Niin minäkin, mutta ilman tuota palautumisongelmaa. Monet tunnolliset työntekijät uuvuttavat itsensä yrittämällä miellyttää kaikkia ja täyttämällä kaikkia epärealistisia vaatimuksia. Itsensä ja hyvinvointinsa johtaminen puuttuu. Kokonaisuudet ja asioiden priorisointi voivat olla retuperällä, kun takerrutaan lillukanvarsiin. Valittaminen on mediaseksikkäämpää ja "oikea" tapa suhtautua työhön.
En vähättele työelämän vaatimusten kiristymistä erityisesti yksityisellä puolella, vaan puhun kokemuksestani julkisen puolen varhaiskasvatuksesta. Vaka-ope ja tiimi rakentavat toimintakulttuurin ja työympäristöään yhteistyössä lasten kanssa, ja se tuottaa hyvinvointia sekä lapsille että aikuisille. Jos tässä taas ei onnistuta, heijastuu se pahoinvoinnin lisääntymisenä.
Ja kiire varhaiskasvatuksessa; se ei ole joku asia, joka vain kohtalonomaisesti tapahtuu, vaan me luomme sen itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varhaiskasvatuksessa opettajana ja edes 4 viikon kesäloma ei palauta.
Olenkin ajautunut tilanteeseen, jossa koko ajan teen vähemmän ja vähemmän, tiedostan puutteet, mutta en voi niihin vaikuttaa. Opettelen olemaan armollinen itselleni ja käsittelemään asiaa niin, että en voi muuttaa asioita joihin en voi vaikuttaa. Jatkuva sisäinen ristiriita syö mielialaa. Kiire on kova ja teen parhaani, mutta näen mitä kaikkea vielä pitäisi tehdä, mutta siihen ei ole aikaa, ei resursseja eikä koulutusta, joten en voi kuin nostaa kädet pystyyn.Niin minäkin, mutta ilman tuota palautumisongelmaa. Monet tunnolliset työntekijät uuvuttavat itsensä yrittämällä miellyttää kaikkia ja täyttämällä kaikkia epärealistisia vaatimuksia. Itsensä ja hyvinvointinsa johtaminen puuttuu. Kokonaisuudet ja asioiden priorisointi voivat olla retuperällä, kun takerrutaan lillukanvarsiin. Valittaminen on mediaseksikkäämpää ja "oikea" tapa suhtautua työhön.
En vähättele työelämän vaatimusten kiristymistä erityisesti yksityisellä puolella, vaan puhun kokemuksestani julkisen puolen varhaiskasvatuksesta. Vaka-ope ja tiimi rakentavat toimintakulttuurin ja työympäristöään yhteistyössä lasten kanssa, ja se tuottaa hyvinvointia sekä lapsille että aikuisille. Jos tässä taas ei onnistuta, heijastuu se pahoinvoinnin lisääntymisenä.
Ja kiire varhaiskasvatuksessa; se ei ole joku asia, joka vain kohtalonomaisesti tapahtuu, vaan me luomme sen itse.
Olen tosi väsynyt lukemaan näitä ”kiire johtuu itsestä”. Eihän sillä että täysin hallitsemattomia viestintäkanavia on nykyään paljon enemmän ja niihin ottaa hyvin suuri määrä ihmisiä yhteyttä, vaikuta mihinkään.. Eikä se, että ihmisresurssien sijaan käytetään täysin toimimattomia järjestelmiä, ja ummistetaan silmät siltä että järjestelmät ei palvele tarkoitusta vaan toisin sanoen lisäävät työtaakkaa? Itse olen ehkäpä näköalaton, mutta ainoa tapa hallita omaa työkuormaa näissä olosuhteissa olisi olla vastaamatta puhelimeen, sähköposteihin ja pitää Teamsia kiinni. Sen jälkeen minulla ei varmaan olisi enää töitä, joten kaivoon menee sekin.
Alue: Aihe vapaa
Olen esikoulun opettaja ja vaikka olen eri alalla kuin ap, niin kaikki tuntuu tutulta. Työ itsessään on mukavaa, mutta sitä on liikaa. Esimieheltä ei saa mitään tukea. Burnout häämöttää.