Anoppi suuttui meille, koska annoimme lapselle "väärän" nimen!
Toisen lapsemme ristijäiset olivat eilen, anopit, mummot, papat sun muut toki kutsuttuna. Ongelma oli siinä, että anoppi jankutti koko ajan ristijäisissä lapsen nimestä (siis ennen kastetta) ja kyseli kaikilta muka tuttavallisesti: "minkähän nimen he oikein antavat, jännää!"
-
Kun pappi sitten lausui tyttäremme nimen (Ella Sofia Pauliina) anopin leuka suorastaan loksahti auki. Lopun aikaa hän istui nurkassa kädet puuskassa appeni kanssa, joka yritti puhua tälle. Anoppi söi palan kakkua ja lähti ovet paukkuen pois paikalta.
-
Nyt anoppi on vastannut yhteen mieheni puheluun, ja kuulemma sanoi, että on äärimmäisen epäreilua, että emme antaneet hänen osallistua nimen valitsemiseen (Sofia-nimi oli hänen ideansa) ja että voisimme kunnioittaa häntä sen verran, että annamme tytölle vaikkapa jonkun hänen nimensä (jotka ovat erittäin mummomaisia, ei kiitos).
-
Nyt hän mököttää eikä vastaa puheluihin tai viesteihin. Mitä teen, että voisin lepyttää hänet? Hän varmaan nyt vihaa tyttäremme nimeä. :(
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:19"]Provohan tämä on. Ei kai kukaan oikeasti huutelisi lapsensa nimeä keskustelupalstalla ja kertoisi yksityiskohtia, joista perhe voidaan tunnistaa?
[/quote]
Kukaan muu ei totisesti kuvittele tuon olevan oikea nimi.
En halua uskoa, että tää ois totta. En vaan kestä ajatusta, että tuollaisia ihmisiä on olemassa...
Meillä on miehen kanssa sama asia edessä. Odotan esikoistamme, olen aivan alussa, joten kukaan muu ei vielä edes tiedä, paitsi minä ja mieheni. Anoppi on ilmoitellut vähän väliä vuosien mittaan meidän ollessa yhdessä, että jos meille tulee tyttö, tälle tulee sitten antaa ainakin toiseksi nimeksi hänen toinen nimensä, kun se on suvussa kuulemma tapana. Ja jos taas tulee poika, niin sitten miehen isän toinen nimi, sekin on tapana suvussa. Appiukko ei ole sanonut asiaan juuta eikä jaata, häntä ei oikeastaan kiinnosta koko asia. Anoppi ei siis missään kohtaa edes ole kysynyt, että onkos minun suvussani jokin tapa noiden nimien kanssa, hän on vain ilmoittanut asian.
Mies kuitenkin on ilmoittanut minulle hyvin jyrkästi, että kumpaakaan noista nimistä ei meidän lapsellemme tule, ovat sen verran hirveitä hänenkin mielestään. Onneksi :) Mutta anna anopin kiukutella, voit sanoa hänelle, että jos nimi on hänelle noin iso juttu, silloin on myös lapsenlapsi liian suuri taakka hänelle, eikä hänen tarvitse osallistua tämän elämään, jos kiukuttelee tuollaiseta asiasta.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:25"]Meillä on miehen kanssa sama asia edessä. Odotan esikoistamme, olen aivan alussa, joten kukaan muu ei vielä edes tiedä, paitsi minä ja mieheni. Anoppi on ilmoitellut vähän väliä vuosien mittaan meidän ollessa yhdessä, että jos meille tulee tyttö, tälle tulee sitten antaa ainakin toiseksi nimeksi hänen toinen nimensä, kun se on suvussa kuulemma tapana. Ja jos taas tulee poika, niin sitten miehen isän toinen nimi, sekin on tapana suvussa. Appiukko ei ole sanonut asiaan juuta eikä jaata, häntä ei oikeastaan kiinnosta koko asia. Anoppi ei siis missään kohtaa edes ole kysynyt, että onkos minun suvussani jokin tapa noiden nimien kanssa, hän on vain ilmoittanut asian.
Mies kuitenkin on ilmoittanut minulle hyvin jyrkästi, että kumpaakaan noista nimistä ei meidän lapsellemme tule, ovat sen verran hirveitä hänenkin mielestään. Onneksi :) Mutta anna anopin kiukutella, voit sanoa hänelle, että jos nimi on hänelle noin iso juttu, silloin on myös lapsenlapsi liian suuri taakka hänelle, eikä hänen tarvitse osallistua tämän elämään, jos kiukuttelee tuollaiseta asiasta.
[/quote]
No ennen sanottiin että miehen sukuun tullaan ( siis vaimot) , eli ns. "vaihdat" sukusi miehen sukuun. En oikein osaa selittää tuota, mutta siksi yleensä vanhan kansan anopit päällepäsmäröi näissä perinneasioissa miniöiden kanssa.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:34"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:33"]En usko tarinaa. [/quote] Valitettavasti tarina on tosi. -ap
[/quote]
Meillä oli lähes sama tilanne vuosi sitten. Itse en ottanut mitään kontaktia isovanhempiin koska minusta oli äärimmäisen loukkaavaa se, että tyttäremme nimeä ei hyväksytty ja siitä ei tykätty. Anna vaan olla tilanteen, ei sinun häntä tarvitse lepytellä. Toisinpäin sen pitäisi mennä. Hän makustelee nimeä aikansa ja tottuu siihen. Eiköhän se siitä. =) Anoppisi se tässä väärin käyttäytyy. Jos nyt pyytelet häneltä anteeksi, tulet nielemään aina häneltä paskaa. Seiso nimen takana, se on kaunis nimi.
Minun anoppi veti kauheet pultit kun lapsemme toiseksi nimeksi tuli äitini nimi. Sitä mykkäkoulua kestikin tosi kauan, mutta en kuitenkaan voi väittää että se olisi millään lailla harmittanut, päinvastoin ;)
Mikä siinä on, että kaikki anopit haluavat tytön nimeksi Sofian..... Nimimerkillä täälläkin eräs, jonka tyttären nimeksi anoppi olisi halunnut Sofian.
Jos tarina on tosi niin miksi yrittäisit anoppia lepyttää..? Hänhän on ainoa joka toimi asiattomasti.
Jos lapsi saa miehen sukunimen, niin ei sieltä miehen suvusta enää mitään etunimiä kaiveta. Lapsella on äitikin, ja äidinpuolen suku, jos haluaa antaa suvussa kulkevia nimiä.
anoppi ei teidän lapsen niemä päätä! älä välitä jos toinen on idioottimainen. Ärsyttää nää anopit jotka ei tajua, että ei omista lapsenlastaan tai päätä lapsen menoista/asioista.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:04"]
Keksin juuri viime viikolla ihan samanlaisen provon. Ois kyllä siistiä, jos joillakin on oikeasti näin sekavaa meininkiä elämässään. Alkaa mennä usko ihmisyyteen.
[/quote]
Valitettavasti tuollaista on oikeastikin olemassa. CVoisiko suuri ikäluokka olla jotenkin omanlaistaan? Ehkä jotenkin arvoiltaan erilaista, jollakin tapaa hyvin vaativaa ja itsekästä monikin?
Te annatte sen nimen minkä haluatte, ette sitä minkä anoppi haluaa, teidän lapsi se on ei hänen. Ja onpas muuten aika itsekkäästi häneltä ajateltu että juuri hänen nimi pitäis antaa teidän tytölle, miksei sinun äitisi? Näin se vaan menee. Unohda se anoppi jos noin pinnallinen ja lapsellinen on.
Anna olla.. Mulla on suvussani myös tuollainen draamakuningatar, joka alkaa aina kaiken lisäksi itkemään.
en usko alkuunkaan tätä juttua, ei anopit sentään ihan kaheleita yleensä ole vaikka jotkut niin yrittävät väittääkin
Ellako ei ole mummomainen? Ella on pieni lihava ärhäkkä mummo, jolla on paksut nilkat ja runsas verenpainelääkitys.
MInä en ole mennyt poikien lasten ristiäisiin. Jos ei ole DNA-testiä tehty, niin isästä ei ole mitään varmuutta. Antakoot mitä nimiä antavat, minä en niistä lapsista viitsi välittää. Koulussa ne ei menesty, mikä jo kertoo siitä, että ei ne poikieni lapsia ole. Tytön lapset sen sijaan on saaneet kunniamainintoja päiväkodista asti ja menestyneet monissa erilaisissa kilpailuissa. Heistä on mummille paljon iloa.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 12:33"]
MInä en ole mennyt poikien lasten ristiäisiin. Jos ei ole DNA-testiä tehty, niin isästä ei ole mitään varmuutta. Antakoot mitä nimiä antavat, minä en niistä lapsista viitsi välittää. Koulussa ne ei menesty, mikä jo kertoo siitä, että ei ne poikieni lapsia ole. Tytön lapset sen sijaan on saaneet kunniamainintoja päiväkodista asti ja menestyneet monissa erilaisissa kilpailuissa. Heistä on mummille paljon iloa.
[/quote]
Luulet rankaisevasi miniääsi mutta todellisuudessa rankaisetkin poikaasi.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 12:35"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 12:33"]
MInä en ole mennyt poikien lasten ristiäisiin. Jos ei ole DNA-testiä tehty, niin isästä ei ole mitään varmuutta. Antakoot mitä nimiä antavat, minä en niistä lapsista viitsi välittää. Koulussa ne ei menesty, mikä jo kertoo siitä, että ei ne poikieni lapsia ole. Tytön lapset sen sijaan on saaneet kunniamainintoja päiväkodista asti ja menestyneet monissa erilaisissa kilpailuissa. Heistä on mummille paljon iloa.
[/quote]
Luulet rankaisevasi miniääsi mutta todellisuudessa rankaisetkin poikaasi.
[/quote]
Miten niin? Eipä ole tarvetta kummallakaan miniällä itkeä miehelleen, että anoppi katsoi oudosti ja anoppi ei ottanut pullaa tai anoppi sanoi sitä ja tätä. Kun napanuora on katkaistu, ei ole tarvetta roikkua pojan perheessä. Ja pojat on aina tervetulleita meille, kunhan jättävät perheensä kotiin. Kerran tai kahdesti viikossa käyvät, joskus kahvilla ja joskus auttelemassa. Ei se perhe-elämä aina niin auvoista ole, kun ei voi olla varma edes siitä, onko perheen lasten isä.
Provohan tämä on. Ei kai kukaan oikeasti huutelisi lapsensa nimeä keskustelupalstalla ja kertoisi yksityiskohtia, joista perhe voidaan tunnistaa?