Ylipainoinen- Mitä tekisit jos laihtuisit normaalipainoiseksi?

Lopettaisin laihduttamisen

En kai mitään erikoisempaa. Olen ollut joitakin vuosia normaalipainoinen, eikä elämäni ollut millään tavalla erilaista kuin nyt. No ehkä en välttelisi lääkärille menoa viimeiseen asti, jos olisi jotain terveydellistä vaivaa. Olen noin 8 kiloa ylipainoinen ja pelkään aina, että lääkärin mielestä kaikki vaivat johtuvat painosta (vaikka sitten olisi naapurin koira purrut), joten en halua mennä vastaanotolle haukuttavaksi. 

Vaatetyyliä ei tarvitse paljo muuttaa. Mä aion laihtua. :)

Samaa kivumista kaiketi se olisi kuin nytkin, painollani kun on tapana aina nousta jos en joka h..tin ruokapalaa kontrolloi. Luultavasti mulla olisi kamala kengurunpussi mahana ja kaksi vieläkin enemmän roikkuvaa nahkapussia rintoina.

Olisin varmaan hetken aikaa niin onnellinen, että itkisin ilosta. Ottaisin itsestäni paljon valokuvia, kävisin vaatekaupoissa. Kokeilisin millaista on juosta ja hypätä vaikka korkeutta. Kokeilisin vieläkö osaan siltakaadon ja muistaisinko kiinotpyörähdyksen rekillä, lähtisikö yhtään liikettä eritasonojapuilla. Pyytäisin miestä nostamaan syliin.

Varmaan siis nauttisin vaatteista, peilikuvasta ja leikkisin kevyen painon tuomalla helppoudella urheilussa. - Ja kävisin näyttäytymässä lääkärillä, ilahduttaisin häntä. Samalla pelkäisin, että se kaikki on ohminenevää, eikö kestä kauaa.

Olen kokenut vastaavaa.

108kg

Katsoisin Suomi-Venäjä lätkämatsia.

Lähtisin Helsinkiin iskemään miehiä. Mieluusti tummaihoisia

Miettisin mitäs nyt?

Tekisin varmaan ihan samoja asioita kuin nytkin. Ei muuttuisi elämä mihinkään, olisin vain laihempi.

Eläisin 5-8 v. kauemmin (tai sit en...). Saattaisin myös olla suorasanaisempi. Nyt yritän olla "aina kiltti", etten ärsytä esim. niitä, jotka jo valmiiksi tuntevat antipatioita lihavia kohtaan.

5-7 kg on ylipainoa, mutta jos ne lähtisivät (en tosin edes yritä), niin ei elämäni siitä mihinkään suuntaan muuttuisi. Samanlainen iloinen höpöttäjä olisin varmasti silloinkin, ystävät olisivat samat, mies olisi sama ja eiköhän kaikki muutkin asiat. Ehkä ostaisin muutamia uusia vaatteita, mutta en nytkään ole mikään shoppailija, joten tuskinpa sittenkään. Ei nykyinen painoni ja ulkomuotoni ole mitenkään asioita haitannut.

5-7 kg on ylipainoa, mutta jos ne lähtisivät (en tosin edes yritä), niin ei elämäni siitä mihinkään suuntaan muuttuisi. Samanlainen iloinen höpöttäjä olisin varmasti silloinkin, ystävät olisivat samat, mies olisi sama ja eiköhän kaikki muutkin asiat. Ehkä ostaisin muutamia uusia vaatteita, mutta en nytkään ole mikään shoppailija, joten tuskinpa sittenkään. Ei nykyinen painoni ja ulkomuotoni ole mitenkään asioita haitannut.

Menisin laskeumaleikkaukseen, harrastaisin seksiä, käyttäisin ihania vaatteita, flirttailisin tuntemattomille, kävisin ulkona, tykkäisin itsestäni enemmän.

jaaha, tuli sitten kahteen kertaan viesti vaikka herjasi, että varmenne on virheellinen.

En oo tehnyt oikeestaan mitään. Uusia vaatteita pitänyt tietty ostaa, ehkä ne on olleet hiukkasen nuorekkaampia ja värikkäämpiä kuin aiemmat. Olo on pirteä ja energinen, ainakin nautin elämästä 100% enemmän kuin ennen :)

Mä olen huomannut valitettavan ilmiön lihavuudessa. Muutama tuttu haluaisi oikeasti laihtua, ja on valmis esim harrastamaan liikuntaa ja syömään ihan fiksujakin juttuja. Sitten jos vaikka muutama kilo lähtenyt veks ja tulee viikonloppu niin heti alkaa se valtava suklaan, karkin ja leivosten syönti palkintona uurastuksesta. Sama menoo jatkuu kuukaudesta toiseen ja vuosien jälkeen ollaan lähtötilanteessa. Huomattava lihavuus johtuu lähes aina noiden herkkujen syömisestä. Jos haluaa muutosta, pitää lopettaa karkkien ja muiden syönti lopullisesti kokonaan.

Itse en ole paino-ongelmista kärsinyt, mutta ruokavalioni on aina ollut huono. Nyt olen joutunut suolisto-ongelmien takia luopumaan melkein kaikesta epäterveellisestä ja voin sanoa, että kyllä kannatti. Siinä ei vaan tosiaan kannata koskaan suostua kun joku tarjoaa jotain leivonnaisia tms. Kerran tehty päätös pysyy!

Mä olen huomannut valitettavan ilmiön lihavuudessa. Muutama tuttu haluaisi oikeasti laihtua, ja on valmis esim harrastamaan liikuntaa ja syömään ihan fiksujakin juttuja. Sitten jos vaikka muutama kilo lähtenyt veks ja tulee viikonloppu niin heti alkaa se valtava suklaan, karkin ja leivosten syönti palkintona uurastuksesta. Sama menoo jatkuu kuukaudesta toiseen ja vuosien jälkeen ollaan lähtötilanteessa. Huomattava lihavuus johtuu lähes aina noiden herkkujen syömisestä. Jos haluaa muutosta, pitää lopettaa karkkien ja muiden syönti lopullisesti kokonaan.

Itse en ole paino-ongelmista kärsinyt, mutta ruokavalioni on aina ollut huono. Nyt olen joutunut suolisto-ongelmien takia luopumaan melkein kaikesta epäterveellisestä ja voin sanoa, että kyllä kannatti. Siinä ei vaan tosiaan kannata koskaan suostua kun joku tarjoaa jotain leivonnaisia tms. Kerran tehty päätös pysyy!

Näyttäytyisin enemmän bikineissä kesäaikaan. Ostaisin punaisen tyköistuvan mekon pikkujouluihin. Hyppäisin miehen käsivarsille. Liikkuisin nopeammin, kovemmin ja korkeammalle. Olisin energisempi, touhuilisin ja puuhailisin. Käyttäisin enemmän korkokenkiä.

Leikkaisin hiukset taas lyhyiksi. Olin ennen pillereitä hoikka ja syötävän suloinen lyhyillä hiuksilla. Toki olen nätti vieläkin.

Laihdutin 22 kiloa ja nykyään harrastan liikuntaa aktiivisesti, käyn kuntosalilla, jumpissa, lenkkeilen . ym.

Viihdyn paremmin nahoissani ja olen itsevarmempi. Tykkään pukeutua kauniisti ja pidän itsestäni enemmän. On hyvä olo. Olen terve. Ahdistus ja masennus poissa.