Lue keskustelun säännöt.
Minkä luulet olevan syynä nykypäivänä ettei naiset enää halua tavata miehiä, vain chattailla ja elää "fantasiamaailmassa"?
28.01.2022 |
Olen huomannut että naiset osoittaa kiinnostusta esim tinderissä ja haluaa chattailla ) mutta tapaamisen he sitten aina peruvat vaikka ensin ollaan niin kiinnostuneita ja innoissaan. Mistä luulet johtuvan? Ja olen jutellut myös muiden miesten kanssa tästä ja samoja kokemuksia heilläkin. .. Kertokaas naiset mistä johtuu?
Kommentit (844)
Itse lopetin tinderin käytön kun lähes kaikki naiset kenen kanssa tuli match halusi vain viestittely kaverin ilman aikomustakaan että olisimme tavanneet.
Eikö niitä kirjekavereita voisi etsiä jostain oikeasti vain keskustelupalstalta eikä deitti sovelluksesta jonka tarkoitus on saada ihmiset tapaamaan toisensa ja mahdollisesti pariutumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset haluavat tulla otetuksi rajusti sillä he janoavat vahvaa ja voimakasta miestä, jolla on sen mukaiset otteet. Nainen haluaa tuntea olevansa heikompi ja pienempi, jonka määrätietoinen alfa uros siementää. Jotain eläinmaistahan siinä on, mutta niinhän sitä on sanottu että sitä jotkut ovatkin eläimiä luonteeltaan ainakin mitä naimaasioihin tulee...
Noin tyhmiä puhuu mies, jolla ei ole ollut yhtään toimivaa suhdetta.
No olisi mukava kuulla sinun selityksesi noille naisille, jotka haluavat rajusti tulla otetuksi. Jotain eläinmaista siinä on ja alkukantaista varmaan luolamiesajoilta, mitään muuta selitystä en keksi...
Miten ette erota fantasiaa todellisuudesta? Ihan tyypillinen seksikohtaus kioskikirjallisuudessa menee näin: Mies käännähti kissamaisesti ja murahtaen tarttui naiseen suudellen tätä nälkäisesti välillä näykkien kaulaa hampaillaan... Nainen kirkui miehen nimeä tullessaan kuin tulivuori hän tunsi sykkeen...
Ja nyt ajattele tätä ihan kirjaimellisesti! Oikeassa elämässä äkkikäännöksiä tekevä muriseva ja näykkivä mies kuuluu hoitoon samoin kuin hullun lailla kirkuva nainen! Kuvittele taviksen näköinen pariskunta ylipainoineen tekemässä muristen kissamaista voltteja ja Pekkaa kerrostalossa kirkuva Anneli...
Parhaiten tuo toimii, kun miettii omia vanhempiaan. Ainakin, jos haluaa keskustella aiheesta tällä palstalla, koska eiköhän suurin osa meistä ketjun naisista ole 40-60 vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten tuo miehen alistuminen on sellainen tabu?
En ole kertaakaan nähnyt miehen kirjoitusta jota ei olisi alapeukutettu ihan totaalisesti.
Tuokin oli asiallinen kirjoitus omista kokemuksista, ei naisten haukkumista. Alapeukutusta.
Jos kirjoitetaan tutkimuksista ja linkataan lähteet. Alapeukutusta.
Meininki on kuin joku alkaisi lukea Mustaa Raamattua kesken jumalanpalveluksen.
Varmaan se, että joku on rakentanut oman seksuaalisuutensa niin tarkasti omaan pieneen lokeroonsa, eikä mikään muu kuin se lokeron sisällä tapahtuva aktiviteetti tunnu muulta kuin feikkaamiselta. Vaikka itse voisin joskus leikkiä miehen kanssa domina -roolileikkejä, niin en mä silti voisi olla kumppanin kanssa, joka on noin syvällä siinä yhdessä poterossa. Kaipaisin kumppaniltani enemmän monipuolisuutta ja joustavuutta.
En allekirjoita tuota.
Alistuminen ei ole fetissi, eli jotain mitä tarvitsen pystyäkseni seksiin. Onhan tässä taustalla vuosien kokemus seksistä jossa minä olin useammin se vievä osapuoli.
Oli siinä mukaviakin hetkiä. Se kun välillä molemmat veivät vuorollaan oli sinänsä mahtavaa. Silloinkin vain joutui pitämään roolia yllä ettei katsoisi liian koiranpentumaisesti, ääntelisi epämiehekkäästi, tms.
Muutenhan en halua mitään erikoista elämäntapaa. Enkä Justiinaa, joka taisi olla vätysmieheensä kyllästynyt nainen eikä mikään domina.
M, 32v
Eikö tuollainen vuorottelu voisi kuitenkin olla ihan hyvä vaihtoehto, jos ykkösvaihtoehtoa ei löydy? Kai ne katseet ja ääntelyt voisi ihan oppia, että välillä seksissä pystyy leikkimään dominoivan roolissa - seksiinhän voisi muutenkin suhtautua välillä kuin aikuisten leikkinä. Ei se nyt maata kaada, jos alussa on vaikea ottaa se rooli, joka ei tule luonnostaan, mutta samalla tavalla kuin sitä jaksaa antaa toiselle suuseksiä pitkäänkin saadakseen tälle orgasmin, niin eikö samalla tavalla jaksaisi panostaa siihen roolileikkiinkin? Saahan sitten vastaavasti itse välillä heittäytyä siihen rooliin, joka on itselle luontaisin.
Kirjoitin äsken jo pitkän pätkän siitä, miten ei pariskunnilla aina muutenkaan mene kaikki seksuaaliset toiveet ihan täysin yksiin. Niitä voi sitten vuorotella, ja välillä voi olla ihan muutakin seksiä. Ei jhoka seksikerran tarvitse palvella juuri itseä täydellisesti - välillä voi olla kumppanin vuoro, sitten taas myöhemmin oma vuoro.
Suosittelisin tällaista ratkaisua sitten kuitenkin, jos dominaa ei löydy. Vaikka toki toivon, että löydät sellaisen, jonka kanssa toiveet ja taipumukset osuisivat täydellisesti yksiin.
Kiitos asiallisista kysymyksistä!
Jos mietitään selkeästi alistuvia naisia, niin onnistuisiko heiltä dominointi? Juuri vastauksissa sanottiin että jos se on selkeästi luonnonvastaista itselle, niin ei.
Ei se ole minulle yhtään sen helpompaa tai luontaisempaa. Ja ei, asia ei muutu sillä että olen mies. Ei se mene niin että no miksi et voi vain toimia kuin mies.
Olet muuten ihan oikeassa kyllä, hyvin kävisi vuorottelu ja vaihtelu. Oikeastaan toivoisin sitä, sillä rajoituksella että ihan selkeä dominointi ei minulta onnistu, ainakaan uskottavasti. Feikkaamalla onnistuu sellainen vanillaseksi jossa mies on vähän aktiivisempi osapuoli.
Tosi mielelläni teksiin niin jatkossakin, jos saisin myös osan ajasta olla oma itseni. Se oma itseni ikävä kyllä katselee sitten koiranpentuilmeellä, ääntelee aika epämiehekkäästi ja muuta. Olisi mahtavaa jos löytyisi nainen joka pitää siitä kun nautin ilman että joudun koko ajan keskittymään siihen ettei maskuliinisuuden naamio tipu kasvoilta.
Minun kokemuksieni mukaan on ollut niin että kun se puoli käy kerran ilmi, suhtautuminen muuttuu kerrasta. Mies ei käyttäydy noin, ei koskaan. Ja silloin parisuhdekumppani tajuaisi viimeistään että se seksi josta hän eniten pitää, on minun osaltani feikkaamista.
Voisitko itse kuvitella hyväksyväsi tämän?
M, 32v
Miksi alistuvalla miehellä pitää olla koiranpentuilme, kun eihän edes sub-tyyppisillä naisilla ole sellaista?
Todella monella naisella on. Ette vain tunnista sitä koska teille se on sitä normaalia.
Se ilme kun nainen katselee miestään ylöspäin. Ihan täysi puppy-ilme.
Miehelle koiranpentuilmeeksi riittää normaali ilme joka ei ole riittävän maskuliininen.
-ohis
"Katselee ylöspäin" - miten tämä käytännössä siis ilmenee seksissä? Eikö seksissä yleensä katsota viettelevästi tai halukkaasti? Tuollainen koiranpentuilme kuulostaa ihan joltain muulta. Ja kuten sanottu, olen itse ollut suhteessa naisten kanssa, ja ei heille tuollaisia ilmeitä ollut, vaikka yhtä lukuunottamatta itse olin se pitempi osapuoli - jos tämä pituus nyt on tässä jotenkin oleellinen asia.
Saatte viikkotehtävän. Katselkaa tulevan viikon ajan suomalaisten naisten kasvoja ja ilmeitä. Kuvitelkaa miten vietteleviä ilmeitä niille kasvoille kyetään loihtimaan. Kerrotte sitten viikon päästä lopputuloksen.
Leualla ei kyl ole mitään tekemistä luotettavuuden kanssa mun kirjoissa. Jos jonkin niin arvioisin että isoleukaisella on enemmän testosteronia. Sekin voi johtua siitä että häiritsevän pienileukaiset on joskus epävarmempia itsestään? Tutun pojalla on heikko leuka mutta ei se hänen sosiaalisuuttaan ja assertiivisuuttaan miksikään muuttanut. Erittäin puhelias nuorimies. Nyt kun parrat on muodissa, kasvatti itselleen parran, veti kaljuksi ja meni salille ja on nyt hyvännäköinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Noihin palstamiesten isyysprosentteihin ei voi ikinä luottaa. Kerrankin täällä mies selitti että 10% lapsista on väärälle isälle ja kun seurasin linkkiä, kävi ilmi että vaivaiset 10% niistä tapauksista joissa oli isyystestiin johtanut epäily osoittautuivat todeksi. Siis vain joka kymmenes niistä tapauksista joissa isä oli niin varma epäilystään että teetti testin, lapsi osoittautui tosiasiassa olevan jonkun muun.
Kaikkein varmintahan olisi tehdä testi aina, mutta jonkinlaiseen arvioon naisten luotettavuudesta pääsee jo sillä, että kysyy, että tehdäänkö isyystesti. Yllättävän moni kuulemma kieltäytyy, miksiköhän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noihin palstamiesten isyysprosentteihin ei voi ikinä luottaa. Kerrankin täällä mies selitti että 10% lapsista on väärälle isälle ja kun seurasin linkkiä, kävi ilmi että vaivaiset 10% niistä tapauksista joissa oli isyystestiin johtanut epäily osoittautuivat todeksi. Siis vain joka kymmenes niistä tapauksista joissa isä oli niin varma epäilystään että teetti testin, lapsi osoittautui tosiasiassa olevan jonkun muun.
Kaikkein varmintahan olisi tehdä testi aina, mutta jonkinlaiseen arvioon naisten luotettavuudesta pääsee jo sillä, että kysyy, että tehdäänkö isyystesti. Yllättävän moni kuulemma kieltäytyy, miksiköhän?
Testin voi teettää itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palasin pitkästä aikaa nettideiteille. Huomasin saman kuin muutkin, ja parahdin ääneen 'ai niin tää olikin tätä'. Edes lyhyttä selvällä suomenkielellä kirjoitettua tekstiä ei viitsitty lukea. Jouduin joka kerta kertomaan samat jutut aina vain uudelleen. Tapaaminenkin olisi pitänyt järjestyä siltä istumalta.
Luovutin.Ja miehet, sen verran sitä pelisilmää että älkää ehdottako sitä tapaamista kotiin. Se lyö naiselle heti melkoisen jarrun. Hän voi jatkaa vielä kirjoittelua, josko se sittenkin tästä mutta kun seuraavassa viestissä tulee se jonkun mainitsema selänpesuviittaus, peli on vihelletty poikki.
Tähän liittyy useampi asia.
Jos naista ahdistaa tuommoinen, hän on voinut laittaa miehen elättäjäkategoriaan ulkonäön perusteella ja pöyristyy siitä, että mies ei "ymmärrä" olevansa elättäjä eikä se mies, jota kohtaan tunnetaan intohimoa.
Miehen itsevarmuus voi herättää raivoa, jos mies ei ole pitkä ja komea naisen mielestä.
Lisäksi tässä on se näkökulma, että naiset, jotka kantavat näitä sääntölistoja miehille (älä tee näin. älä tee noin, tämä on sitten virhe jne.) etsivät huippuelämystä, jossa kaikki menee hänen fantasiakäsikirjoituksensa mukaan ja siihen hänellä on tietysti oikeus.
Mutta mitä jos miehelläkin on fantasioita ja hänkin haluaa, että asiat menisivät joskus hänen mielensä mukaan? Onko se sitten jotenkin väärin? Vai onko ehkä kyse siitä, että mies etsii sitä omaa huippukokemustaan sen aikaa, kunnes se löytyy?
Moni nainen tuntuu tarkastelevan tätä asiaa vain valitsijan ja tuomarin perspektiivistä; myös mies arvioi naista ja tämän myöntyväisyyttä ja rajoja sekä luonnetta. Nainen voi "viheltää pelin poikki" ja tuntea olonsa pikkujumalaksi ja hän on sen jälkeen yhtä yksin, kuin se mieskin...kumpikaan ei saa mitään.
Yleensä kai mies on se, joka yrittää ennustaa ja arvata naisen toiveet ja saa kiitokseksi joskus jotain, mutta asetelma on sellainen, jossa mies on koko ajan kusi sukassa ja saattaa salaa vihata kumppaniaan, joka hemmoteltuna viheltää pelin poikki ensimmäisestä sanasta, jota nainen ei ymmärrä.
Ihan samalla tavalla, kuin naiset jahtaavat sitä parasta Tinderin geenichadiä voivat miehetkin jahdata tavis-Tiinaa, jonka kanssa voi keskustella rennosti omista lähtökohdistaan ilman neuvottelua, maanittelua ja diplomatiikkaa. Kyse ei ole ymmärtämättömyydestä, vaan valinnoista ja arvoista.
Worst case scenario:
Miehelle: Homma ei mene oman mielen mukaan, vaan naisen, eikä saa piparia.
Naiselle: Homma ei mene oman mielen mukaan, vaan miehen ja esim. tulee raiskatuksi.
Siinä ei muuten ole mitään vikaa, että ei saa jotain mitä ei halua. Nainen ei vihellä peliä poikki saadakseen tuntea olevansa "pikkujumala", vaan siksi, että ei halua miestä. Se kertoo sinusta ihan todella paljon, että sinun mielestä naisen pitäisi toimia itseään vastaan, jotta homma menisi miehen mielen mukaan. Kysymys ei ole sukupuoliroolesita, vaan itsemääräämisoikeudesta, joka on oikeutena koskematon ihan kaikille Suomessa. Jos joku tyyppi vaikka haluaisi tuupata sinua anneliin, niin sinulla on ihan täysi oikeus kieltäytyä. Sinä et silloin käyttäyty kuin "pikkujumala", sillä sinä vartioit vain omia oikeuksiasi ja omaa oikeuttasi koskemattomuuteen. Tämä tyyppi saattaa olla sen tason narsisti, että kuvittelee hänen halunsa ja sinun halusi olevan tässä asiassa tasa-arvoisia, mutta näin ei todellakaan ole, sillä koska kysymyksessä on sinun kehosi, vain sinun tahdollasi on merkitystä.
Jos noin on, naiset eivät ole kovin loogisia turvallisuushakuisuudessaan.
Naiset suosivat aloitteellisia, voimakkaita ja dominoivia miehiä, ja ovat valmiita etenemään heidän kanssaan nopeammin kuin muiden miesten kanssa.
Kiltin ja naista palvovan tai mikä pahinta, liin totelevaisen kanssa ei panna. Miehen kuuluu ottaa miehen rooli, dominoiva rooli.
Kiitos kun autat viinejä lentämään näytölle. Sinuna harkitsisin koomikon uraa.
Oijoi. Joo, näinhän me naiset toimitaan 😂Ja kuitenkin, jos saman olisi kirjoittanut nainen hieman eri sanoin, antaisit yläpeukkua.
Kokeillaanko?
"Kyllä minä myönnän että minusta on kuumaa kun mies uskaltaa tehdä aloitteen ja osaa ottaa tilanteen haltuun. On sellaista maskuliinista voimaa, terveellä tavalla. Mies tietää mitä haluaa, on tavoitteita elämässä. Sellaisen miehen kanssa tuntee olevansa turvassa ja voi vain heittäytyä tunteiden vietäväksi. Ja onhan se kuumaa kun mies vie seksissä!
Kuka nyt haluaisi kynnysmattomiehen jonka kanssa nainen saa jatkuvasti ottaa ohjat kun mies ei osa tai halua? Tulee mieleen tottelevainen koiranpentu.
N/46"
Siinä oli tismalleen sama asia. Vahva, aloitteellinen, dominoiva mies joka ei ole tottelevainen tai lian kiltti.
Niin eli mies jolla on normaali itsetunto? Tuohon kun lisää sitten sen että se mies kysyy ennen treffejä että käykö tämä suunnitelma. Tai seksissä että tuntuuko tämä hyvältä. Että on sellaista tarpeellista vuorovaikutusta siinä tilanteessa. Nämä ei katsos ole mitään mustavalkoisia juttuja.
Ja ihan tosi on että kukaan ei halua huonoitsetuntoista takertuvaa miestä. Sellaisen kanssa kun ei olekaan kivaa, niin kuin ei todennäköisesti ole, niin saa pelätä että se vetää itsensä kiikkuun kun sille kertoo että haluaa lopettaa suhteen. Epästabiilit ihmiset on ahdistavia. Ne pakottaa toisen ihmisen ottamaan vastuun omasta onnestaan.
Veteen piirretty viiva. Uskoisin, että suurin osa naisista haluaa miehen, joka tietyllä tavalla "ottaa ohjat". Tuo ohjien ottaminen ei kuitenkaan tarkoita, että mies vie ja nainen vikisee vaan se perustuu hyvään vuorovaikutukseen. Ehkä mieheltä odotetaan selkärankaa ja kykyä tehdä ja sanoa mitä ajattelee mutta ilman toksista jääräpäisyyttä.
M31
Eivätkö miehet toivo naiselta samaa? Eli vuorovaikutusta ja kykyä tehdä ja sanoa mitä ajattelee? Mun käsittääkseni se murjottava "joo, ei oo mikään vialla!" tai hiirulaismainen "emmätiiä, päätä sä" eivät ole mitään miesten suosikkipiirteitä naisissa noin yleisesti ottaen. Tarkoittaako tämä sitä, että jokainen mies haluaa Justiinan kaulin kädessään pistämään miestä järjestykseen? No pastalogiikan mukaan ilmeisesti kyllä.
Tietyllä tasolla, varmasti. Mutta veikkaisin, että nainen odottaa mieheltä enemmän ohjien ottamista kuin mies naiselta.
-sama
Oman kokemuksen mukaan naiset toivovat mieheltä enemmän itseohjautuvuutta ja aloitteellisuutta. Että edes joskus sen ylitsepursuavan roskapussin voisi viedä ilman, että siitä erikseen sanotaan. Mä tiedän naisia, jotka ovat täyttäneet poikaystävilleen hakupaperit kouluihin ja etsinyt niille duunipaikkoja ja kirjoittaneet niiden kanssa hakemuksia kun ei se mies muuten saa aikaiseksi. Eli voi olla, että naiset toivovat miehiltä enemmän ohjien ottamista, mutta se ainakin omissa piireissa johtuu siitä, että mies ei aina ole edes kelkassa, saatika ohjaksissa.
Hoivaamisvietti on ansa naisille, itsekin olen siihen ansaan mennyt. Eli kun ei ole lasta eikä lemmikkiä, tulee liian helposti suunnattua se huolenpidon tarve siihen mieheen. Ja eri tavoin renttujahan riittää. Harva on 100% renttu, vaan joissain asioissa ja toisissa esim. kiltti ja huolehtiva mies.
Pidemmän päälle hoivasuhde ei vaan toimi. Ei sovi seksin kanssa yhteen jne.
Tuohon pitäisi jo terveydenhuollon alkaa puuttumaan, kun nainen ei erota kumppania omasta lapsesta tai lemmikistä. Ehkä me miehet olemme tuossakin suhteessa paljon parempia. Meillä kun rouva osaa olla äiti, kumppani, paras ja luotettavin ystävä ja intohimoinen seksin jumalatar, niin ei meillä ole koskaan ollut vaikeuksia tietää miten toiseen pitää milloinkin suhtautua.
Mielestäni nainen ei ole silloin ihan normaali, jos hän aina löytää itsensä jonkun ressukan hoivaajana, eikä siten kestä vahvoja, itsenäisiä ja omillaan toimeentulevia miehiä. Kaiken huipuksi nämä vielä uhriutuvat siitä, miten kamalaa on olla miesvauvan hoivaajana, vaikka ihan itse ovat miehensä valinneet. Ehkäpä rahkeet eivät ole parempaan riittäneet. Mene ja tiedä.
Miesvauvaa hoivanneena tunnustan: olen mennyt itseeni ja minussa se vika todella on! Nyt kypsässä keski-iässä täytyy vihdoin opetella pois roolista, jossa oma arvo tulee siitä, että on joku itseä heikompi, jota voi hoitaa tai auttaa. Valtapeliä ja egotrippailua sekin, raadollisesti katsottuna. En olekaan huono ja merkityksetön, kun on tämä toinen heikompi, josta huolehtia. Voin syyttää tästä vinoumastani kasvuolosuhteita ja voin syyttää biologiaa, mutta itse olen vastuussa siitä, että en samaa paskaa maillia enää toista, vaikka se miten luontevalta tuntuisikin. Sen sijaan on aika alkaa pistämään omat tarpeet etusijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset haluavat tulla otetuksi rajusti sillä he janoavat vahvaa ja voimakasta miestä, jolla on sen mukaiset otteet. Nainen haluaa tuntea olevansa heikompi ja pienempi, jonka määrätietoinen alfa uros siementää. Jotain eläinmaistahan siinä on, mutta niinhän sitä on sanottu että sitä jotkut ovatkin eläimiä luonteeltaan ainakin mitä naimaasioihin tulee...
Noin tyhmiä puhuu mies, jolla ei ole ollut yhtään toimivaa suhdetta.
No olisi mukava kuulla sinun selityksesi noille naisille, jotka haluavat rajusti tulla otetuksi. Jotain eläinmaista siinä on ja alkukantaista varmaan luolamiesajoilta, mitään muuta selitystä en keksi...
eläinmaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten tuo miehen alistuminen on sellainen tabu?
En ole kertaakaan nähnyt miehen kirjoitusta jota ei olisi alapeukutettu ihan totaalisesti.
Tuokin oli asiallinen kirjoitus omista kokemuksista, ei naisten haukkumista. Alapeukutusta.
Jos kirjoitetaan tutkimuksista ja linkataan lähteet. Alapeukutusta.
Meininki on kuin joku alkaisi lukea Mustaa Raamattua kesken jumalanpalveluksen.
Varmaan se, että joku on rakentanut oman seksuaalisuutensa niin tarkasti omaan pieneen lokeroonsa, eikä mikään muu kuin se lokeron sisällä tapahtuva aktiviteetti tunnu muulta kuin feikkaamiselta. Vaikka itse voisin joskus leikkiä miehen kanssa domina -roolileikkejä, niin en mä silti voisi olla kumppanin kanssa, joka on noin syvällä siinä yhdessä poterossa. Kaipaisin kumppaniltani enemmän monipuolisuutta ja joustavuutta.
En allekirjoita tuota.
Alistuminen ei ole fetissi, eli jotain mitä tarvitsen pystyäkseni seksiin. Onhan tässä taustalla vuosien kokemus seksistä jossa minä olin useammin se vievä osapuoli.
Oli siinä mukaviakin hetkiä. Se kun välillä molemmat veivät vuorollaan oli sinänsä mahtavaa. Silloinkin vain joutui pitämään roolia yllä ettei katsoisi liian koiranpentumaisesti, ääntelisi epämiehekkäästi, tms.
Muutenhan en halua mitään erikoista elämäntapaa. Enkä Justiinaa, joka taisi olla vätysmieheensä kyllästynyt nainen eikä mikään domina.
M, 32v
Eikö tuollainen vuorottelu voisi kuitenkin olla ihan hyvä vaihtoehto, jos ykkösvaihtoehtoa ei löydy? Kai ne katseet ja ääntelyt voisi ihan oppia, että välillä seksissä pystyy leikkimään dominoivan roolissa - seksiinhän voisi muutenkin suhtautua välillä kuin aikuisten leikkinä. Ei se nyt maata kaada, jos alussa on vaikea ottaa se rooli, joka ei tule luonnostaan, mutta samalla tavalla kuin sitä jaksaa antaa toiselle suuseksiä pitkäänkin saadakseen tälle orgasmin, niin eikö samalla tavalla jaksaisi panostaa siihen roolileikkiinkin? Saahan sitten vastaavasti itse välillä heittäytyä siihen rooliin, joka on itselle luontaisin.
Kirjoitin äsken jo pitkän pätkän siitä, miten ei pariskunnilla aina muutenkaan mene kaikki seksuaaliset toiveet ihan täysin yksiin. Niitä voi sitten vuorotella, ja välillä voi olla ihan muutakin seksiä. Ei jhoka seksikerran tarvitse palvella juuri itseä täydellisesti - välillä voi olla kumppanin vuoro, sitten taas myöhemmin oma vuoro.
Suosittelisin tällaista ratkaisua sitten kuitenkin, jos dominaa ei löydy. Vaikka toki toivon, että löydät sellaisen, jonka kanssa toiveet ja taipumukset osuisivat täydellisesti yksiin.
Kiitos asiallisista kysymyksistä!
Jos mietitään selkeästi alistuvia naisia, niin onnistuisiko heiltä dominointi? Juuri vastauksissa sanottiin että jos se on selkeästi luonnonvastaista itselle, niin ei.
Ei se ole minulle yhtään sen helpompaa tai luontaisempaa. Ja ei, asia ei muutu sillä että olen mies. Ei se mene niin että no miksi et voi vain toimia kuin mies.
Olet muuten ihan oikeassa kyllä, hyvin kävisi vuorottelu ja vaihtelu. Oikeastaan toivoisin sitä, sillä rajoituksella että ihan selkeä dominointi ei minulta onnistu, ainakaan uskottavasti. Feikkaamalla onnistuu sellainen vanillaseksi jossa mies on vähän aktiivisempi osapuoli.
Tosi mielelläni teksiin niin jatkossakin, jos saisin myös osan ajasta olla oma itseni. Se oma itseni ikävä kyllä katselee sitten koiranpentuilmeellä, ääntelee aika epämiehekkäästi ja muuta. Olisi mahtavaa jos löytyisi nainen joka pitää siitä kun nautin ilman että joudun koko ajan keskittymään siihen ettei maskuliinisuuden naamio tipu kasvoilta.
Minun kokemuksieni mukaan on ollut niin että kun se puoli käy kerran ilmi, suhtautuminen muuttuu kerrasta. Mies ei käyttäydy noin, ei koskaan. Ja silloin parisuhdekumppani tajuaisi viimeistään että se seksi josta hän eniten pitää, on minun osaltani feikkaamista.
Voisitko itse kuvitella hyväksyväsi tämän?
M, 32v
Miksi alistuvalla miehellä pitää olla koiranpentuilme, kun eihän edes sub-tyyppisillä naisilla ole sellaista?
Todella monella naisella on. Ette vain tunnista sitä koska teille se on sitä normaalia.
Se ilme kun nainen katselee miestään ylöspäin. Ihan täysi puppy-ilme.
Miehelle koiranpentuilmeeksi riittää normaali ilme joka ei ole riittävän maskuliininen.
-ohis
"Katselee ylöspäin" - miten tämä käytännössä siis ilmenee seksissä? Eikö seksissä yleensä katsota viettelevästi tai halukkaasti? Tuollainen koiranpentuilme kuulostaa ihan joltain muulta. Ja kuten sanottu, olen itse ollut suhteessa naisten kanssa, ja ei heille tuollaisia ilmeitä ollut, vaikka yhtä lukuunottamatta itse olin se pitempi osapuoli - jos tämä pituus nyt on tässä jotenkin oleellinen asia.
Saatte viikkotehtävän. Katselkaa tulevan viikon ajan suomalaisten naisten kasvoja ja ilmeitä. Kuvitelkaa miten vietteleviä ilmeitä niille kasvoille kyetään loihtimaan. Kerrotte sitten viikon päästä lopputuloksen.
No, rehellisesti sanottuna en varmasti pysty kuvittelemaan. Tosin en varmaan pystyisi suurinta osaa kuvittelemaan harrastamassa seksiäkään. Enkä pysty kuvittelemaan yhdenkään aikuisen naamalle mitään "koiranpentuilmettä" (en oikeastaan edes lapsen naamalle).
Mutta tässä tullaankin olennaiseen pointtiin: asiat eivät mene oikeassa elämässä niin sujuvasti kuin elokuvissa ja omissa kuvitelmissa. Eli tavisihmisen viettelvä katse on enemmänkin vähän sinnepäin, vain pieni pilke silmäkulmassa - mutta se riittää. Ja tavisihmisen seksi ei ole pelkkää omien taipumusten toteuttamista, vaan se on kanssakäymistä toisen kanssa, jossa pitää ottaa muitakin huomioon eikä mennä vain sen mukaan mitä "mä haluun".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noihin palstamiesten isyysprosentteihin ei voi ikinä luottaa. Kerrankin täällä mies selitti että 10% lapsista on väärälle isälle ja kun seurasin linkkiä, kävi ilmi että vaivaiset 10% niistä tapauksista joissa oli isyystestiin johtanut epäily osoittautuivat todeksi. Siis vain joka kymmenes niistä tapauksista joissa isä oli niin varma epäilystään että teetti testin, lapsi osoittautui tosiasiassa olevan jonkun muun.
Kaikkein varmintahan olisi tehdä testi aina, mutta jonkinlaiseen arvioon naisten luotettavuudesta pääsee jo sillä, että kysyy, että tehdäänkö isyystesti. Yllättävän moni kuulemma kieltäytyy, miksiköhän?
Koska se loukkaa uskollista ihmistä. Esim minä olisin loukkaantunut jos mieheni olisi testiä vaatinut yhteisestä lapsestamme. En näe edes miten miehen kanssa olisi tuon tason epäluottamuslauseen jälkeen voinut edes jatkaa suhdetta. Mutta tiedän kyllä vastatessani että et kuuntele mitä sanon vaan valitset mieluimmin elää fantasiamaailmassasi.
Sille irvileualle joka jaksaa kuittailla eikö naiset sitten katsele miehiä ulkomailta. Osa katselee. Tinderin perusteella omaan silmään kuumimmat miehet näyttäisi olevan Saksassa, Norjassa ja Ukrainassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noihin palstamiesten isyysprosentteihin ei voi ikinä luottaa. Kerrankin täällä mies selitti että 10% lapsista on väärälle isälle ja kun seurasin linkkiä, kävi ilmi että vaivaiset 10% niistä tapauksista joissa oli isyystestiin johtanut epäily osoittautuivat todeksi. Siis vain joka kymmenes niistä tapauksista joissa isä oli niin varma epäilystään että teetti testin, lapsi osoittautui tosiasiassa olevan jonkun muun.
Kaikkein varmintahan olisi tehdä testi aina, mutta jonkinlaiseen arvioon naisten luotettavuudesta pääsee jo sillä, että kysyy, että tehdäänkö isyystesti. Yllättävän moni kuulemma kieltäytyy, miksiköhän?
Sehän riippuu siitä, missä vaiheessa mies kertoo halustaan teettää isyystestin. Missä vaiheessa sinä otat tämän esille naisesi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noihin palstamiesten isyysprosentteihin ei voi ikinä luottaa. Kerrankin täällä mies selitti että 10% lapsista on väärälle isälle ja kun seurasin linkkiä, kävi ilmi että vaivaiset 10% niistä tapauksista joissa oli isyystestiin johtanut epäily osoittautuivat todeksi. Siis vain joka kymmenes niistä tapauksista joissa isä oli niin varma epäilystään että teetti testin, lapsi osoittautui tosiasiassa olevan jonkun muun.
Kaikkein varmintahan olisi tehdä testi aina, mutta jonkinlaiseen arvioon naisten luotettavuudesta pääsee jo sillä, että kysyy, että tehdäänkö isyystesti. Yllättävän moni kuulemma kieltäytyy, miksiköhän?
Koska se loukkaa uskollista ihmistä. Esim minä olisin loukkaantunut jos mieheni olisi testiä vaatinut yhteisestä lapsestamme. En näe edes miten miehen kanssa olisi tuon tason epäluottamuslauseen jälkeen voinut edes jatkaa suhdetta. Mutta tiedän kyllä vastatessani että et kuuntele mitä sanon vaan valitset mieluimmin elää fantasiamaailmassasi.
Miksi se loukkaa jos omatuntosi on puhdas? Miten miestä jäisi kalvamaan jos et suostu siksi, että se loukkaa sinua? Kysyin vaimoltani joskus, että miten hän suhtautuisi, jos olisin vaatinut isyystestiä ja hän vastasi, että tottakai olisi suostunut, koska niin moni nainen on pettänyt miestään. Sukupuolitautitesteihinkin voisi kaikki suhtautua samalla tavalla, etten mene, koska se loukkaisi, koska tiedän olevani tauditon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noihin palstamiesten isyysprosentteihin ei voi ikinä luottaa. Kerrankin täällä mies selitti että 10% lapsista on väärälle isälle ja kun seurasin linkkiä, kävi ilmi että vaivaiset 10% niistä tapauksista joissa oli isyystestiin johtanut epäily osoittautuivat todeksi. Siis vain joka kymmenes niistä tapauksista joissa isä oli niin varma epäilystään että teetti testin, lapsi osoittautui tosiasiassa olevan jonkun muun.
Kaikkein varmintahan olisi tehdä testi aina, mutta jonkinlaiseen arvioon naisten luotettavuudesta pääsee jo sillä, että kysyy, että tehdäänkö isyystesti. Yllättävän moni kuulemma kieltäytyy, miksiköhän?
Koska se loukkaa uskollista ihmistä. Esim minä olisin loukkaantunut jos mieheni olisi testiä vaatinut yhteisestä lapsestamme. En näe edes miten miehen kanssa olisi tuon tason epäluottamuslauseen jälkeen voinut edes jatkaa suhdetta. Mutta tiedän kyllä vastatessani että et kuuntele mitä sanon vaan valitset mieluimmin elää fantasiamaailmassasi.
Miksi se loukkaa jos omatuntosi on puhdas? Miten miestä jäisi kalvamaan jos et suostu siksi, että se loukkaa sinua? Kysyin vaimoltani joskus, että miten hän suhtautuisi, jos olisin vaatinut isyystestiä ja hän vastasi, että tottakai olisi suostunut, koska niin moni nainen on pettänyt miestään. Sukupuolitautitesteihinkin voisi kaikki suhtautua samalla tavalla, etten mene, koska se loukkaisi, koska tiedän olevani tauditon.
Missä vaiheessa sinä olisit ottanut isyystestin puheeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noihin palstamiesten isyysprosentteihin ei voi ikinä luottaa. Kerrankin täällä mies selitti että 10% lapsista on väärälle isälle ja kun seurasin linkkiä, kävi ilmi että vaivaiset 10% niistä tapauksista joissa oli isyystestiin johtanut epäily osoittautuivat todeksi. Siis vain joka kymmenes niistä tapauksista joissa isä oli niin varma epäilystään että teetti testin, lapsi osoittautui tosiasiassa olevan jonkun muun.
Kaikkein varmintahan olisi tehdä testi aina, mutta jonkinlaiseen arvioon naisten luotettavuudesta pääsee jo sillä, että kysyy, että tehdäänkö isyystesti. Yllättävän moni kuulemma kieltäytyy, miksiköhän?
Sehän riippuu siitä, missä vaiheessa mies kertoo halustaan teettää isyystestin. Missä vaiheessa sinä otat tämän esille naisesi kanssa?
Eikö se yleensä lapsen syntymän jälkeen oteta tapetille? Mun ei ole tarvinnut, koska vaimoni oli neitsyt ja lapset ovat perineet hyvin paljon mun piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noihin palstamiesten isyysprosentteihin ei voi ikinä luottaa. Kerrankin täällä mies selitti että 10% lapsista on väärälle isälle ja kun seurasin linkkiä, kävi ilmi että vaivaiset 10% niistä tapauksista joissa oli isyystestiin johtanut epäily osoittautuivat todeksi. Siis vain joka kymmenes niistä tapauksista joissa isä oli niin varma epäilystään että teetti testin, lapsi osoittautui tosiasiassa olevan jonkun muun.
Kaikkein varmintahan olisi tehdä testi aina, mutta jonkinlaiseen arvioon naisten luotettavuudesta pääsee jo sillä, että kysyy, että tehdäänkö isyystesti. Yllättävän moni kuulemma kieltäytyy, miksiköhän?
Sehän riippuu siitä, missä vaiheessa mies kertoo halustaan teettää isyystestin. Missä vaiheessa sinä otat tämän esille naisesi kanssa?
Eikö se yleensä lapsen syntymän jälkeen oteta tapetille? Mun ei ole tarvinnut, koska vaimoni oli neitsyt ja lapset ovat perineet hyvin paljon mun piirteitä.
Minulle isyystestin edellytys olisi ihan ok, jos mies kertoo siitä tapailun alkuvaiheessa, koska mieshän kertoo siinä omista arvoistaan ja periaatteistaan. Raskaaksi tulon jälkeen tai pahimmillaan lapsen syntymän jälkeen se olisi ollut pahin loukkaus mitä mies olisi voinut minulle sanoa. Parisuhteen perusta on luottamus ja jos sitä ei ole, ei ole parisuhdettakaan. En olisi alkanut suhteeseen, jossa mies sanoo heti kättelyssä, että hän ei luota minuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tulla uutena asiana miehille, että ne treffit sovitaan vuorovaikutuksessa sen viestittelykumppanin kanssa? Ei mikään deittisovellus ole katalogi, josta otetaan hyllyltä tuote käyttöön. Keskustelutaidot ja sosiaalinen kyvykkyys on edellytys ihmissuhteen muodostamiselle. Ymmärrän, että voi olla ujo ja eihän kaikki ihmiset ole sanavalmiita. Se ei haittaa yhtään, jos kuitenkin ihmisestä huokuu hyväntahtoisuus ja halu tutustua molempien ehdoilla. Moni vänkkääjä tarkastelee tilannetta vain omasta perspektiivistään ja antaa itsestään kuvan uhkaavana jyränä, jonka kanssa kaikesta sopiminen on vaikeaa. Ihmissuhdetaitoihin kuuluu myös joustavuus ja toisen kuuntelu.
Ihmissuhdetaitojen puute on miehillä keskeinen syy sinkkuuteen.
Eli tarkoittaa käytännössä sitä, ettei mies ymmärrä mitä suomalainen nainen tarkoittaa, eikä osaa olla kaikesta samaa mieltä. Eräänlainen kielimuuri siis.
Suomalainen mies ei välttämättä älyä tuoda kukkia ja kävelee naisensa edellä. Todistetusti muunkaan maalaiset naiset eivät aina ymmärrä.
Suomalaisilla naisilla kun todistetusti on niin suuremma enemmistöllä mt-ongelmia, niin kukkien vieminen saattaa käynnistää epäilykset, että mies on pettänyt. Laittakaa ensin päänne kuntoon ja sitten vasta toivotte kukkayllätyksiä.
Päiden kuntoon laittamisesta puheen ollen, kumpikos sukupuoli on syrjäytyneempi ja kansoittaa vankilat. Moni palstamies hokee täällä päivät pitkät laihuta kaikkissa aikuisten ihmissuhdeketjuissa, mutta ohittaa kommentit joissa kehotetaan laittamaan oma korvienväli kuntoon.
Enemmistö linnakundeista ovat pelkästään äitiensä kasvattamia. Olisiko jo aika katsoa naisilla peiliin ja miettiä missä vika mahtaa olla. Jos oma äitikin jo vihaa poikaansa, niin mahtaako monesta ihan täyspäistä tulla.
Sinulle en voi muuta neuvoa antaa, kuin että laita pääsi kuntoon ja laihduta, niin ihmissuhteet saattavat alkaa onnistua.
Niin missä ne isät on? Miksi vain äiti on vastuussa pojan kasvatuksesta?
Niinpä. Lähes jokainen äiti kuitenkin yrittää parhaansa, mutta ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu, kasvattajanakaan. Susihuono yrityskin on kuinkin enemmän kuin isä joka ottaa hatkat.
Pidättäydytään nyt kuitenkin realismissa, eikä harhoissa. Suuri osa yh-mammoistahan ei itsekään tiedä kuka sen ä-pärän isä mahtaa olla, joten ei silloin kukaan ole ottanut hatkoja. Moni on antanut peppua hetken mielijohteesta tuntemattomalle, joten silloinkaan ei kukaan ole ottanut hatkoja. Lisäksi on koko joukko miehiä, jotka eivät vielä olleet valmiita perhearkeen tai perhehelvettiin, kuten av-mammoilla perhe-elämä yleensä on, niin mies nostaa kytkintä, koska jää aivan ulkopuoliseksi, kun lapsi syntyy.
Ja veikkaan, että myös palstan naisten huonot käytöstavat ovat enimmäkseen peräisin omilta äideiltänne.
Kaikki luettelemasi ongelmat poistuvat sillä, ettei mies uita munaansa kenessä tahansa ilman kortsua. Erityisesti silloin kun ei ole valmis perhehelvettiin. Lapsensa hylkäävä mies on surkea raukka. Paskinkin kasvattaja yh on ihmisenä huimasti hänen yläpuolellaan.
Oma kokemus on, että 99% aivan tavallisista naisista antaisi panna paljaalla. Kummallakin osapuolella siis peiliin katsomisen paikka. Yli 30% "isistä" eivät edes ole lapsen biologisia isiä. Voisin jopa kuvitella, etten kauheasti rakastaisi omaa äitiäni, jos olisin saanut alkuni siten, että joku randomhampuusi olisi ollut vain yhden yön vieras ja äitiä pidettäisi jotenkin uhrina, kun julkesi mokoma mies ottaa hatkat.
Höpöhöpö. Esittäisit edes sellaisia lukuja, joista jokainen täysipäinen ei näe heti, että ne ovat vain omaa agendaasi tukevaa valhetta.
Kantasuomalaisille naisille syntyy keskimäärin vain hieman yli yksi lapsi, ei niitä tehtailla satunnaissuhteessa tai jollekin muulle kuin kumppanille. Sinun höpinöistäsi voisi kuvitella, että Suomessa naiset sikiää holtittomasti kenelle vaan :D
"Suomessa on 120 000 yhden vanhemman perhettä, joissa on 184 000 lasta. Joka kolmannen suomalaislapsen arvellaan viettävän ainakin osan lapsuudestaan yhden vanhemman perheessä. Yksinhuoltajista valtaosa on äitejä, 87 % ja noin 13 % on isiä."
Koetko, että yhden vanhemman perheessä asuvien lasten osuus olisi jotenkin suuri? Suomessa on kuitenkin yli miljoona alaikäistä.
On se siinä mielessä huolestuttavan suuri, kun normaali ydinperhe on lapsen kannalta kaikkein paras alusta kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tulla uutena asiana miehille, että ne treffit sovitaan vuorovaikutuksessa sen viestittelykumppanin kanssa? Ei mikään deittisovellus ole katalogi, josta otetaan hyllyltä tuote käyttöön. Keskustelutaidot ja sosiaalinen kyvykkyys on edellytys ihmissuhteen muodostamiselle. Ymmärrän, että voi olla ujo ja eihän kaikki ihmiset ole sanavalmiita. Se ei haittaa yhtään, jos kuitenkin ihmisestä huokuu hyväntahtoisuus ja halu tutustua molempien ehdoilla. Moni vänkkääjä tarkastelee tilannetta vain omasta perspektiivistään ja antaa itsestään kuvan uhkaavana jyränä, jonka kanssa kaikesta sopiminen on vaikeaa. Ihmissuhdetaitoihin kuuluu myös joustavuus ja toisen kuuntelu.
Ihmissuhdetaitojen puute on miehillä keskeinen syy sinkkuuteen.
Eli tarkoittaa käytännössä sitä, ettei mies ymmärrä mitä suomalainen nainen tarkoittaa, eikä osaa olla kaikesta samaa mieltä. Eräänlainen kielimuuri siis.
Suomalainen mies ei välttämättä älyä tuoda kukkia ja kävelee naisensa edellä. Todistetusti muunkaan maalaiset naiset eivät aina ymmärrä.
Suomalaisilla naisilla kun todistetusti on niin suuremma enemmistöllä mt-ongelmia, niin kukkien vieminen saattaa käynnistää epäilykset, että mies on pettänyt. Laittakaa ensin päänne kuntoon ja sitten vasta toivotte kukkayllätyksiä.
Päiden kuntoon laittamisesta puheen ollen, kumpikos sukupuoli on syrjäytyneempi ja kansoittaa vankilat. Moni palstamies hokee täällä päivät pitkät laihuta kaikkissa aikuisten ihmissuhdeketjuissa, mutta ohittaa kommentit joissa kehotetaan laittamaan oma korvienväli kuntoon.
Enemmistö linnakundeista ovat pelkästään äitiensä kasvattamia. Olisiko jo aika katsoa naisilla peiliin ja miettiä missä vika mahtaa olla. Jos oma äitikin jo vihaa poikaansa, niin mahtaako monesta ihan täyspäistä tulla.
Sinulle en voi muuta neuvoa antaa, kuin että laita pääsi kuntoon ja laihduta, niin ihmissuhteet saattavat alkaa onnistua.
Niin missä ne isät on? Miksi vain äiti on vastuussa pojan kasvatuksesta?
Niinpä. Lähes jokainen äiti kuitenkin yrittää parhaansa, mutta ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu, kasvattajanakaan. Susihuono yrityskin on kuinkin enemmän kuin isä joka ottaa hatkat.
Pidättäydytään nyt kuitenkin realismissa, eikä harhoissa. Suuri osa yh-mammoistahan ei itsekään tiedä kuka sen ä-pärän isä mahtaa olla, joten ei silloin kukaan ole ottanut hatkoja. Moni on antanut peppua hetken mielijohteesta tuntemattomalle, joten silloinkaan ei kukaan ole ottanut hatkoja. Lisäksi on koko joukko miehiä, jotka eivät vielä olleet valmiita perhearkeen tai perhehelvettiin, kuten av-mammoilla perhe-elämä yleensä on, niin mies nostaa kytkintä, koska jää aivan ulkopuoliseksi, kun lapsi syntyy.
Ja veikkaan, että myös palstan naisten huonot käytöstavat ovat enimmäkseen peräisin omilta äideiltänne.
Kaikki luettelemasi ongelmat poistuvat sillä, ettei mies uita munaansa kenessä tahansa ilman kortsua. Erityisesti silloin kun ei ole valmis perhehelvettiin. Lapsensa hylkäävä mies on surkea raukka. Paskinkin kasvattaja yh on ihmisenä huimasti hänen yläpuolellaan.
Oma kokemus on, että 99% aivan tavallisista naisista antaisi panna paljaalla. Kummallakin osapuolella siis peiliin katsomisen paikka. Yli 30% "isistä" eivät edes ole lapsen biologisia isiä. Voisin jopa kuvitella, etten kauheasti rakastaisi omaa äitiäni, jos olisin saanut alkuni siten, että joku randomhampuusi olisi ollut vain yhden yön vieras ja äitiä pidettäisi jotenkin uhrina, kun julkesi mokoma mies ottaa hatkat.
Höpöhöpö. Esittäisit edes sellaisia lukuja, joista jokainen täysipäinen ei näe heti, että ne ovat vain omaa agendaasi tukevaa valhetta.
Kantasuomalaisille naisille syntyy keskimäärin vain hieman yli yksi lapsi, ei niitä tehtailla satunnaissuhteessa tai jollekin muulle kuin kumppanille. Sinun höpinöistäsi voisi kuvitella, että Suomessa naiset sikiää holtittomasti kenelle vaan :D
"Suomessa on 120 000 yhden vanhemman perhettä, joissa on 184 000 lasta. Joka kolmannen suomalaislapsen arvellaan viettävän ainakin osan lapsuudestaan yhden vanhemman perheessä. Yksinhuoltajista valtaosa on äitejä, 87 % ja noin 13 % on isiä."
Koetko, että yhden vanhemman perheessä asuvien lasten osuus olisi jotenkin suuri? Suomessa on kuitenkin yli miljoona alaikäistä.
On se siinä mielessä huolestuttavan suuri, kun normaali ydinperhe on lapsen kannalta kaikkein paras alusta kasvaa.
Jos haluat keskustella asiasta tältä kannalta pitää sinun tuoda esille myös miksi nämä yksinhuoltajat ovat yksinhuoltajia. Ydinperhe ei ole automaattisesti aina parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noihin palstamiesten isyysprosentteihin ei voi ikinä luottaa. Kerrankin täällä mies selitti että 10% lapsista on väärälle isälle ja kun seurasin linkkiä, kävi ilmi että vaivaiset 10% niistä tapauksista joissa oli isyystestiin johtanut epäily osoittautuivat todeksi. Siis vain joka kymmenes niistä tapauksista joissa isä oli niin varma epäilystään että teetti testin, lapsi osoittautui tosiasiassa olevan jonkun muun.
Kaikkein varmintahan olisi tehdä testi aina, mutta jonkinlaiseen arvioon naisten luotettavuudesta pääsee jo sillä, että kysyy, että tehdäänkö isyystesti. Yllättävän moni kuulemma kieltäytyy, miksiköhän?
Sehän riippuu siitä, missä vaiheessa mies kertoo halustaan teettää isyystestin. Missä vaiheessa sinä otat tämän esille naisesi kanssa?
Eikö se yleensä lapsen syntymän jälkeen oteta tapetille? Mun ei ole tarvinnut, koska vaimoni oli neitsyt ja lapset ovat perineet hyvin paljon mun piirteitä.
Minulle isyystestin edellytys olisi ihan ok, jos mies kertoo siitä tapailun alkuvaiheessa, koska mieshän kertoo siinä omista arvoistaan ja periaatteistaan. Raskaaksi tulon jälkeen tai pahimmillaan lapsen syntymän jälkeen se olisi ollut pahin loukkaus mitä mies olisi voinut minulle sanoa. Parisuhteen perusta on luottamus ja jos sitä ei ole, ei ole parisuhdettakaan. En olisi alkanut suhteeseen, jossa mies sanoo heti kättelyssä, että hän ei luota minuun.
Tämä onkin olennainen asia: luottamus. En tiedä, tuntuisiko suhde enää samalta ja voisiko se jatkua, jos kävisi ilmi, että toinen ei luota oikeasti, ja pohjimmiltaan epäilee jostain - oli se sitten pettäminen tai joku muu. Ihan samalla lailla tuntuisi vaikealta jatkaa, jos toinen haluaisi puhalluttaa minua raskausaikana varmistaakseen, etten salajuopottele, tai haluaisi tarkistaa tiliotteitani varmistaakseen etten laita rahaa uhkapeleihin, tai jos osoittautuisi, että kumppani pelkää, että saattaisin vahingoittaa häntä hänen nukkuessaan. Kaikki tällainen olisi vain viesti siitä, että suhteesta puuttuu luottamus, joka on kuitenkin suhteen kivijalka.
Jos on yhdessä suunniteltu lasta, tarkkailtu ovulaatioita ja ajoitettu seksin harrastamista optimaalisesti niin, että raskauden todennäköisyys olisi mahdollisimman suuri, on yhdessä jännitetty raskaustestin tulosta, käyty neuvolassa, mietitty lapselle nimiä ja ostettu vauvatarvikkeita, tuntuisi suoraan sanottuna todella omituiselta, että lapsen synnyttyä isä yht'äkkiä sanoisikin, että "koska en voi ikinä olla varma siitä, onko tämä lapsi minun, haluan isyystestin". Tuntuisi myös erittäin kornilta, että hän kuitenkin hoivaisi vauvaa, pitäisi ehkä synnytyssairaalassa kenguruhoidossa, lepertelisi vauvalle "isin kulta" ja samaan aikaan kuitenkin ilmaisisi, että pitää täysin mahdollisena, että vauva on jonkun toisen.
Ja mitä tapahtuisi isyystestin jälkeen, mitä mies sanoi? "Huh, olipa helpotus että lapsi onkin oma!" "No, nyt voidaan jatkaa normaalisti perheenä, kun kävi ilmi, että ainakaan lapsen siittämishetkellä et ole ollut muiden kanssa." "Ei hätää kulta, nyt en enää epäile isyyttäni." Vai mitä hän sanoisi?
Absurdi ajatus.
Miten ette erota fantasiaa todellisuudesta? Ihan tyypillinen seksikohtaus kioskikirjallisuudessa menee näin: Mies käännähti kissamaisesti ja murahtaen tarttui naiseen suudellen tätä nälkäisesti välillä näykkien kaulaa hampaillaan... Nainen kirkui miehen nimeä tullessaan kuin tulivuori hän tunsi sykkeen...
Ja nyt ajattele tätä ihan kirjaimellisesti! Oikeassa elämässä äkkikäännöksiä tekevä muriseva ja näykkivä mies kuuluu hoitoon samoin kuin hullun lailla kirkuva nainen! Kuvittele taviksen näköinen pariskunta ylipainoineen tekemässä muristen kissamaista voltteja ja Pekkaa kerrostalossa kirkuva Anneli...