Minkä luulet olevan syynä nykypäivänä ettei naiset enää halua tavata miehiä, vain chattailla ja elää "fantasiamaailmassa"?
Olen huomannut että naiset osoittaa kiinnostusta esim tinderissä ja haluaa chattailla ) mutta tapaamisen he sitten aina peruvat vaikka ensin ollaan niin kiinnostuneita ja innoissaan. Mistä luulet johtuvan? Ja olen jutellut myös muiden miesten kanssa tästä ja samoja kokemuksia heilläkin. .. Kertokaas naiset mistä johtuu?
Kommentit (844)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Huokaus. Omituinen fetissi ja biologinen poikkeama? Eläinlajeissa yleistäkin että naaras kellistää uroksen ja alkaa ratsastamaan?
Tätä juuri tarkoitin.
Naiset ovat biologisesti huomattavasti konservatiivisempia.
M, 32v
Kuvailusi kyllä kertoo tylsästä seksielämästä kun kerrot näytteleväsi ja kaipaavasi tiukkoja rooleja.
Tuota, niin.
Aivan...?
Minähän en sitä näyttelemistä olisi kaivannut.
Jos kuitenkin lukisit kirjoituksen uusiksi?
M, 32v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Huokaus. Omituinen fetissi ja biologinen poikkeama? Eläinlajeissa yleistäkin että naaras kellistää uroksen ja alkaa ratsastamaan?
Tätä juuri tarkoitin.
Naiset ovat biologisesti huomattavasti konservatiivisempia.
M, 32v
Toivottavasti löydät naisen, jonka kanssa sopii halut yhteen. Rehellisyyttä ja rohkeutta peliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Huokaus. Omituinen fetissi ja biologinen poikkeama? Eläinlajeissa yleistäkin että naaras kellistää uroksen ja alkaa ratsastamaan?
Tätä juuri tarkoitin.
Naiset ovat biologisesti huomattavasti konservatiivisempia.
M, 32v
Kuvailusi kyllä kertoo tylsästä seksielämästä kun kerrot näytteleväsi ja kaipaavasi tiukkoja rooleja.
Tuota, niin.
Aivan...?
Minähän en sitä näyttelemistä olisi kaivannut.
Jos kuitenkin lukisit kirjoituksen uusiksi?
M, 32v
Miksi ja miten olet mennnyt yhteen ihmsten kanssa, joiden kanssa seksuaalisuutesi ei sovi yhteen? Rakkautta riittää muuten? Itselleni ei riittäisi, jos ei halut sovi yhteen, ollaan sitten ystäviä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Huokaus. Omituinen fetissi ja biologinen poikkeama? Eläinlajeissa yleistäkin että naaras kellistää uroksen ja alkaa ratsastamaan?
Tätä juuri tarkoitin.
Naiset ovat biologisesti huomattavasti konservatiivisempia.
M, 32v
Seksitreffien kautta voi ostaa domina palveluita.
Minä kirjoitin tänne kerran että kiihotun siitä kun nainen panee miestä sträppärillä. Sain vastaukseksi että tyypillinen nykyfeministi. Eipä paljon kiinnosta aiheesta huudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Aina tämä sama jankutus. Mikset suoraan laita ilmoitukseen että "vätys etsii omaa Justiinaa, itse ei saata vaivautua mutta tule nainen ja tee minusta onnellinen!"
Normaalissa parisuhteessa ei alistuta eikä alisteta, vaan tuotetaan nautintoa toiselle (samalla saaden sitä itse). Fetissistit voisi pysyä omissa piireissään, toiveet on niin harvinaisia että niin hakuammuntaa, ettei tule onnistumaan.
Vähän kun minä vaatisin, että mun miehen pitää olla fanaattinen pitsinnyplääjä, eikä mikään muu käy. Kannattaisiko olla jossakin Tinderissä, saisinko toivomaani? En saisi, minä menisi etsimään kumppania pitsimessuille, en kitisisi miksi kaikki miehet ei nyplää fanaattisesti pitsiä.
Odotettu reaktio.
Mitenköhän seksuaaliset mieltymykset liittyvät kuvaamiisi asioihin?
Mietin vain mistä sait päähäsi että etsin Justiinaa ja että olen vätys.
ps. minulla ei ole harvinaisia toiveita, siis harvinaisia toiveita miehelle. Naisille ne ovat sitä, sen olen huomannut.
M, 32v
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Arvostan sitä, että kerrot omakohtaisista kokemuksistasi etkä jostain myyttisestä miehestä ja vielä myyttisemmästä naisesta, harmi että noinkin moni katsoi kirjoituksesi alapeukun arvoiseksi.
Tuo on varmaan tilastollinen fakta, että naisissa dominoivuus on harvinainen piirre, ja silloin seksuaalisesti yhteensopivan kumppanin löytäminen on sinulle ja kaltaisillesi miehille vaikeaa. Se on ikävää mutta se on myös asia, jolle kukaan meistä ei voi mitään.
Toivon, että löydät etsimäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
Aina tämä sama tyyppi. Vastaa, että oikeastiko sinä luulet sen dominan löytyvän tältä palstalta?
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Huokaus. Omituinen fetissi ja biologinen poikkeama? Eläinlajeissa yleistäkin että naaras kellistää uroksen ja alkaa ratsastamaan?
Tätä juuri tarkoitin.
Naiset ovat biologisesti huomattavasti konservatiivisempia.
M, 32v
Kuvailusi kyllä kertoo tylsästä seksielämästä kun kerrot näytteleväsi ja kaipaavasi tiukkoja rooleja.
Tuota, niin.
Aivan...?
Minähän en sitä näyttelemistä olisi kaivannut.
Jos kuitenkin lukisit kirjoituksen uusiksi?
M, 32v
On sitä luettu täältä monta vuotta. Miksi ihmeessä haet sitä dominaa täältä, eikä jostakin missä teidänkaltaiset kokoontuu (kuten Keltainen ruusu)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Huokaus. Omituinen fetissi ja biologinen poikkeama? Eläinlajeissa yleistäkin että naaras kellistää uroksen ja alkaa ratsastamaan?
Tätä juuri tarkoitin.
Naiset ovat biologisesti huomattavasti konservatiivisempia.
M, 32v
Eli nytkö käänsitkin tilastollisen faktan naisten syyksi? Tekisi mieli pyytää ylläpitoa poistamaan kommenttini, jossa kerroin arvostavani minä-puhettasi. Ei se ole konservatiivisuutta, että ei halua dominoida, jos se ei tule luonnostaan. Sehän olisi sitä samaa näyttelemistä, mistä sinä puhut. Kyllä sellaista voi joskus leikkiä, mutta jos sitä ei aidosti halua, niin se väsyttää ja vie ilon seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on tinderissä kohottamassa itsetuntoaan. Vääristyneen sukupuolijakauman (75/25) takia joka ikinen nainen voi kokea itsensä suosituksi ja halutuksi. On kiva kuunnella kehuja ja antaa mielikuvituksen laukata, turha pilata fantasiaa todellisuudella.
Minulle nettideittailu kyllä toimi ihan päin vastoin.
Enemmän tuo aiemmin ollut "ai, niin tämmöistä se olikin" efekti tuli kun miehet uudelleen ja uudelleen tekivät selväksi etteivät ole kiinnostuneita minusta, ainostaan ulkonäöstä. Osalle miehistä jopa oman persoonan esiin tuominen on turn off.
Mitään fantasioita ei kyllä kehittynyt.
Tämä! Kammottavinta mitä treffipalstoilta vastaan tulee. Kaikennäköiset eli ei lähelläkään komeaa ulkonäköä olevat miehet etsivät vähintään missiä. Siinähän se. Se suurin ongelma jos ei etsi ihmistä ja seurustelukumppania vaan näyttelyesinettä millä nostaa oma egoaan. En varmasti huoli yhtäkään jolla on tuo tarve nettitreffailuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Arvostan sitä, että kerrot omakohtaisista kokemuksistasi etkä jostain myyttisestä miehestä ja vielä myyttisemmästä naisesta, harmi että noinkin moni katsoi kirjoituksesi alapeukun arvoiseksi.
Tuo on varmaan tilastollinen fakta, että naisissa dominoivuus on harvinainen piirre, ja silloin seksuaalisesti yhteensopivan kumppanin löytäminen on sinulle ja kaltaisillesi miehille vaikeaa. Se on ikävää mutta se on myös asia, jolle kukaan meistä ei voi mitään.
Toivon, että löydät etsimäsi.
Tuonkin miehen kirjoituksissa näkyy miehille tyypillisempi asenne "minä olen oikeutettu". Vihamielisyys ja katkeruus naisia ja maailmaa kohtaan kun tapahtuu se vääryys, ettei oikeutustani huomioida ja muut ihmiset muutu toisenlaisiksi. Itsehän ei tarvitse miksikään muuttua tietenkään.
Ja tähän dominanhakuun tämäkin keskustelu kuolee. :(
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pisin ketju täällä? Jonkun Damianin ihasteluketju. Naiset on pinnan perään entistä enemmän kun siihen some valmentaa. Epärealistiset ulkonäköodotukset.
Et ole tajunnut että sitä pitävät yllä n15v hevostytöt ja heillä ollut tarkoitus saada pisin ketju. Eli 1-2 fania ylläpitää.
Eli "naisista" ei voi puhua.
Nyt puhutaan aikuisista naisista. Luvut vaan eivät täsmää. Yhtä naista kohden, Tinderistä löytyy montakymmentä miestä. Tämä oli oma hyvin lyhyt kokemus.
En tunne ihmisiä jotka olisivat sieltä kumppanin löytäneet mutta kuulemma heitä löytyy jonkin verran.
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten tuo miehen alistuminen on sellainen tabu?
En ole kertaakaan nähnyt miehen kirjoitusta jota ei olisi alapeukutettu ihan totaalisesti.
Tuokin oli asiallinen kirjoitus omista kokemuksista, ei naisten haukkumista. Alapeukutusta.
Jos kirjoitetaan tutkimuksista ja linkataan lähteet. Alapeukutusta.
Meininki on kuin joku alkaisi lukea Mustaa Raamattua kesken jumalanpalveluksen.
Varmaan se, että joku on rakentanut oman seksuaalisuutensa niin tarkasti omaan pieneen lokeroonsa, eikä mikään muu kuin se lokeron sisällä tapahtuva aktiviteetti tunnu muulta kuin feikkaamiselta. Vaikka itse voisin joskus leikkiä miehen kanssa domina -roolileikkejä, niin en mä silti voisi olla kumppanin kanssa, joka on noin syvällä siinä yhdessä poterossa. Kaipaisin kumppaniltani enemmän monipuolisuutta ja joustavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kuvitellaan keskustelun tarkoittavan treffejä ja varsinaisten treffien seurustelua. Nainen vaarantaa oman turvallisuutensa lähtemällä fyysisille treffeille.
Ajatteleeko naiset oikeasti noin että jokainen mies on vaarallinen? Eikös tuo ole aika vainoharhaista?
Niin että naisen pitäisi kokeilla onneaan että osuuko kohdalle just se sekopää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tulla uutena asiana miehille, että ne treffit sovitaan vuorovaikutuksessa sen viestittelykumppanin kanssa? Ei mikään deittisovellus ole katalogi, josta otetaan hyllyltä tuote käyttöön. Keskustelutaidot ja sosiaalinen kyvykkyys on edellytys ihmissuhteen muodostamiselle. Ymmärrän, että voi olla ujo ja eihän kaikki ihmiset ole sanavalmiita. Se ei haittaa yhtään, jos kuitenkin ihmisestä huokuu hyväntahtoisuus ja halu tutustua molempien ehdoilla. Moni vänkkääjä tarkastelee tilannetta vain omasta perspektiivistään ja antaa itsestään kuvan uhkaavana jyränä, jonka kanssa kaikesta sopiminen on vaikeaa. Ihmissuhdetaitoihin kuuluu myös joustavuus ja toisen kuuntelu.
Ihmissuhdetaitojen puute on miehillä keskeinen syy sinkkuuteen.
Eli tarkoittaa käytännössä sitä, ettei mies ymmärrä mitä suomalainen nainen tarkoittaa, eikä osaa olla kaikesta samaa mieltä. Eräänlainen kielimuuri siis.
Suomalainen mies ei välttämättä älyä tuoda kukkia ja kävelee naisensa edellä. Todistetusti muunkaan maalaiset naiset eivät aina ymmärrä.
Suomalaisilla naisilla kun todistetusti on niin suuremma enemmistöllä mt-ongelmia, niin kukkien vieminen saattaa käynnistää epäilykset, että mies on pettänyt. Laittakaa ensin päänne kuntoon ja sitten vasta toivotte kukkayllätyksiä.
No jos ensin ollaan menty +10v ilman kukkia, niin tottakai siinä kohtaa yllättäen tuodut kukat nostaa epäilykset.
Miksi ihmeessä? Jos olisin nainen, olisin iloinen, että vihdoinkin yli 10v:n jälkeen olen tehnyt jotain sellaista, että mies päätti ilahduttaa kukkakimpulla.
Koska sellaista ei tapahdu, että mies, joka ei ole koskaan ollut mitenkään romanttinen tuo yhtäkkiä 10v jälkeen ensimmäisen kerran kukkia. Mies on käynyt päässään läpi jonkinlaisen prosessin tullakseen yhtäkkiä, täysin luonteensa vastaisesti siihen tulokseen, että ostaa kumppanilleen kukkia. Jos se ei olisi luonteensa vastaista, hän olisi ostanut niitä jo aiemminkin. Jokin on siis muuttunut. Mikä? Onko mies kokenut "läheltä piti"-tilanteen ja sisäistänyt kuolevaisuutensa (ei, tietäisin siitä)? Olenko kertonut suunnittelevani eroa (en)? Onko hän hairahtanut pikkujouluissa (en tiedä)? Mikä on siis ollut se sysäävä tekijä, joka on yhtäkkiä saanut miehen muuttamaan toimintaansa? Kerro sinä.
Vaikkapa mies on marketissa törmännyt tuttuunsa, jolla on korissa kimppu kukkia ja hän sanoo miehelle, että nyt on tulppaanit tarjouksessa, ostahan sinäkin kotiin piristykseksi.
Toisen ilahduttaminen ei aina tarkoita romanttista tekoa, syy voi olla ihan pelkkä ilahduttaminen. Ihan samoin minä voin huomata kaupassa mainoksen uudesta salmiakkisekoituksesta ja ostan sellaisen miehelle, koska hän tykkää salmiakista. Miehelle tuskin tulee mieleen, että minulla on jotain salattavaa tai olen täpärästi selvinnyt läheltä piti -tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tulla uutena asiana miehille, että ne treffit sovitaan vuorovaikutuksessa sen viestittelykumppanin kanssa? Ei mikään deittisovellus ole katalogi, josta otetaan hyllyltä tuote käyttöön. Keskustelutaidot ja sosiaalinen kyvykkyys on edellytys ihmissuhteen muodostamiselle. Ymmärrän, että voi olla ujo ja eihän kaikki ihmiset ole sanavalmiita. Se ei haittaa yhtään, jos kuitenkin ihmisestä huokuu hyväntahtoisuus ja halu tutustua molempien ehdoilla. Moni vänkkääjä tarkastelee tilannetta vain omasta perspektiivistään ja antaa itsestään kuvan uhkaavana jyränä, jonka kanssa kaikesta sopiminen on vaikeaa. Ihmissuhdetaitoihin kuuluu myös joustavuus ja toisen kuuntelu.
Ihmissuhdetaitojen puute on miehillä keskeinen syy sinkkuuteen.
Eli tarkoittaa käytännössä sitä, ettei mies ymmärrä mitä suomalainen nainen tarkoittaa, eikä osaa olla kaikesta samaa mieltä. Eräänlainen kielimuuri siis.
Suomalainen mies ei välttämättä älyä tuoda kukkia ja kävelee naisensa edellä. Todistetusti muunkaan maalaiset naiset eivät aina ymmärrä.
Suomalaisilla naisilla kun todistetusti on niin suuremma enemmistöllä mt-ongelmia, niin kukkien vieminen saattaa käynnistää epäilykset, että mies on pettänyt. Laittakaa ensin päänne kuntoon ja sitten vasta toivotte kukkayllätyksiä.
Päiden kuntoon laittamisesta puheen ollen, kumpikos sukupuoli on syrjäytyneempi ja kansoittaa vankilat. Moni palstamies hokee täällä päivät pitkät laihuta kaikkissa aikuisten ihmissuhdeketjuissa, mutta ohittaa kommentit joissa kehotetaan laittamaan oma korvienväli kuntoon.
Enemmistö linnakundeista ovat pelkästään äitiensä kasvattamia. Olisiko jo aika katsoa naisilla peiliin ja miettiä missä vika mahtaa olla. Jos oma äitikin jo vihaa poikaansa, niin mahtaako monesta ihan täyspäistä tulla.
Sinulle en voi muuta neuvoa antaa, kuin että laita pääsi kuntoon ja laihduta, niin ihmissuhteet saattavat alkaa onnistua.
Niin missä ne isät on? Miksi vain äiti on vastuussa pojan kasvatuksesta?
Niinpä. Lähes jokainen äiti kuitenkin yrittää parhaansa, mutta ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu, kasvattajanakaan. Susihuono yrityskin on kuinkin enemmän kuin isä joka ottaa hatkat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa palstalaiset.
Keskustelu näyttää sellaiselta kuin yleensäkin :D
Tuo alistuminen on oikeasti hyvä ja vaiettu aihe. Minä olen luontaisesti alistuva mies, ja se on melkoinen pulma parisuhteen kannalta. Minulla ei ole ollut suuria vaikeuksia löytää parisuhdetta ja kivaa kumppania, mutta seksuaalisesti yhteensopivaa naista en ole tavannut koskaan. Siis dominoivaa naista.
Edellinen, ja todennäköisesti viimeinen, parisuhteeni kesti 5 vuotta. Kaikki meni muuten hyvin paitsi seksi oli samaa mitä se on ollut kaikkien kanssa. Kun alan vähänkään käyttäytymään itselleni luontaisesti, on se välitön turn-off. Siispä palaan oppimaani moodiin. Liikkeet, katse, ilmeet, ääntely, kaikki on näytelmää. Suoritus jossa maskuliinisen miehen rooli ei saa pettää hetkeksikään.
Lopulta en jaksanut sitä enää, asia puhuttiin läpi ja erottiin kyynelet silmissä. Rakkautta oli yhä jäljellä, mutta en voinut jatkaa noin. Ei se ollut rehellistä meistä kumpaakaan kohtaan.
En varmasti ole ainoa. Naisissa dominoivuus on todella harvinainen piirre, joten väistämättä moni muukin miesystävä ja aviomies feikkaa koska on oppinut että muuten seksielämä loppuu. Jostain syystä miehille tämä on makuasia, naisille lähes omituinen fetissi ja biologinen poikkeama.
Joten tässä sitä ollaan.
M, 32v
Arvostan sitä, että kerrot omakohtaisista kokemuksistasi etkä jostain myyttisestä miehestä ja vielä myyttisemmästä naisesta, harmi että noinkin moni katsoi kirjoituksesi alapeukun arvoiseksi.
Tuo on varmaan tilastollinen fakta, että naisissa dominoivuus on harvinainen piirre, ja silloin seksuaalisesti yhteensopivan kumppanin löytäminen on sinulle ja kaltaisillesi miehille vaikeaa. Se on ikävää mutta se on myös asia, jolle kukaan meistä ei voi mitään.
Toivon, että löydät etsimäsi.
Tuo saattaa olla totta, jos kyseessä on pelkästään seksistä. Parisuhdeasioissahan lähes 100% suomalaisista naisista ovat dominoivia. Eilen juuri viimeksi sain tahtomattanikin kuulla ja nähdä tuollaista dominattia, kun käskytti sekä ukkoaan, että kolmea kakaraansa isoon ääneen ja näin, miten moni muukin meidän perheen lisäksi tunsivat myötähäpeää matamin puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten tuo miehen alistuminen on sellainen tabu?
En ole kertaakaan nähnyt miehen kirjoitusta jota ei olisi alapeukutettu ihan totaalisesti.
Tuokin oli asiallinen kirjoitus omista kokemuksista, ei naisten haukkumista. Alapeukutusta.
Jos kirjoitetaan tutkimuksista ja linkataan lähteet. Alapeukutusta.
Meininki on kuin joku alkaisi lukea Mustaa Raamattua kesken jumalanpalveluksen.
Varmaan se, että joku on rakentanut oman seksuaalisuutensa niin tarkasti omaan pieneen lokeroonsa, eikä mikään muu kuin se lokeron sisällä tapahtuva aktiviteetti tunnu muulta kuin feikkaamiselta. Vaikka itse voisin joskus leikkiä miehen kanssa domina -roolileikkejä, niin en mä silti voisi olla kumppanin kanssa, joka on noin syvällä siinä yhdessä poterossa. Kaipaisin kumppaniltani enemmän monipuolisuutta ja joustavuutta.
En allekirjoita tuota.
Alistuminen ei ole fetissi, eli jotain mitä tarvitsen pystyäkseni seksiin. Onhan tässä taustalla vuosien kokemus seksistä jossa minä olin useammin se vievä osapuoli.
Oli siinä mukaviakin hetkiä. Se kun välillä molemmat veivät vuorollaan oli sinänsä mahtavaa. Silloinkin vain joutui pitämään roolia yllä ettei katsoisi liian koiranpentumaisesti, ääntelisi epämiehekkäästi, tms.
Muutenhan en halua mitään erikoista elämäntapaa. Enkä Justiinaa, joka taisi olla vätysmieheensä kyllästynyt nainen eikä mikään domina.
M, 32v
Aina tämä sama jankutus. Mikset suoraan laita ilmoitukseen että "vätys etsii omaa Justiinaa, itse ei saata vaivautua mutta tule nainen ja tee minusta onnellinen!"
Normaalissa parisuhteessa ei alistuta eikä alisteta, vaan tuotetaan nautintoa toiselle (samalla saaden sitä itse). Fetissistit voisi pysyä omissa piireissään, toiveet on niin harvinaisia että niin hakuammuntaa, ettei tule onnistumaan.
Vähän kun minä vaatisin, että mun miehen pitää olla fanaattinen pitsinnyplääjä, eikä mikään muu käy. Kannattaisiko olla jossakin Tinderissä, saisinko toivomaani? En saisi, minä menisi etsimään kumppania pitsimessuille, en kitisisi miksi kaikki miehet ei nyplää fanaattisesti pitsiä.