Voiko exän nyxälle hakea lähestymiskieltoa?
Saako kiellon siitä, ettei halua olla toisen kanssa missään tekemissä eikä esim. halua että toinen tulee omalla tontille tai ovelle? Kun kielloista huolimatta vain änkee?
Kommentit (80)
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:57"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:53"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:45"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:41"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:21"] Hyvä ap, nyt on aika totutella siihen että nainen tulee olemaan iso osa lastesi elämää. [/quote] Väärin. Ko. henkilö ei tule koskaan olemaan mikään osa elämääni. Ihan itse päätän ketkä siihen kuuluu. [/quote] Kuten sanoin hän tulee olemaan iso osa lastesi elämää. Ja jossain määrin sitä kautta sinunkin elämääsi halusit tai et. Minusta purat katkeruutesi väärään kohteeseen - olet ollut suhteessa exäsi kanssa ja hän on tehnyt päätöksen hajottaa perheenne. Nyxä on siihen syytön, ja vaikka onkin ymmärrettävää että ulkoistat vihasi häneen niin se tulee vaikeuttamaan eron käsittelyä. Kannattaa keskustella aiheesta jonkun ulkopuolisen - miksei jopa terapeutin - kanssa. Ero kannattaa käsitellä hyvin, jotta pääset jatkamaan elämääsi. Lycka till! [/quote] Ex on tehnyt päätöksen, mutta olisiko tehnyt ilman nyxää? [/quote] Oli tai ei, kolmas osapuoli mahtui suhteeseen. se nyxä olisi ihan hyvin voinut olla joku toinenkin. [/quote] Joten osittain vastuu suhteen seuraamuksistaon myös hänen. Ja kohtuullista olisi huomioida alkuun ap.n rikkinäinen olo
[/quote]
Enkä tarkoita tietenkään asiatonta käytöstä, vaan ei todellakaan mitään ystävyyttä voi vaatia, tutustumista tms. Kaikki tulee ajan kanssa, jos ap itse haluaa. Riittää, että lasten asioista on keskusteluyhteys. Ja jos on rikkonut perheen, kuitenkin kohtuullista että ex-puoliso (ellei nyxä ymmärrä/tajua) huomioi entisen vaimonsa tunteet ja käyttäytyy hienotunteisesti.
Mietin myös aina teitä, joiden mielestä toinen nainen ei ole tehnyt MITÄÄN väärää, että onko teistä oikein vikitellä/flirttailla varatun miehen kanssa? Minusta ei. Kuinka moni olisi valmis vaihtamaan ap:n osaa ja osaisi itse toimia oikein? Eihän ap ole tehnyt mitään väärää tai asiatonta, jos hän itse haluaa valikoida kenen kanssa on tekemisissä ja kenen ei. Riittää, että vanhemmat huolehtivat ja sopivat lasten asioista. Ei ap:n todellakaan tarvitse huomioida/kutsua uutta puolisoa minnekään, ennen kuin itse on valmis tai jos koskaan. Tämä ei mielestäni ole sama asia, kuin asiaton käytös. Ap hyväksyy ajan kanssa asian aivan varmasti. Tunteet vaihtelevat tuossa vaiheessa...
Millä tavoin ap ei ole ollut aikuinen? En ymmärrä,
sivusta seurannut
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:27"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:09"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:01"]Ei oo kyse mustasukkaisuudesta vaan henkisestä kiusaamisesta. Ko. henkilö oli ns. kolmas osapuoli liitossamme ja myös iso osa sen hajoamista. Vaikka muuten ollaan exän kanssa ok, en vaan halua nähdä tätä nyxää, mulla tulee aina ihan hirvee olo siitä. SILTI kokee tarpeelliseksi änkeä mukaan. En ymmärrä.
Lasten vaihto tosi hankalaa järjestää muualle luontevasti. Kiva jossain bensiksellä.
[/quote]
Ymmärrän sinua täysin.Tismalleen sama tilanne.Entinen työkaverini pani silloista aviomiestäni töissä.Välienselvittely oli järkyttävää aikaa ja minua pidettiin oikein urakalla narrina.Luovutin juuri lapset isälleen ja aina tämän naisen on tultava siihen viereen vahtimaan,vaikka en ole ikinä edes katsonut häntä silmiin.Tästäkin kohtaamisesta muistan vain hänen kenkänsä.Tulin juuri palstalle purkamaan raivoaminen asiasta ja näin aloituksesi.Ei muuten mitään,mutta kun kohtaaminen saa aikaan fyysisen pahan olon.Aluksi kirjaimellisesti oksensin.Hän pisti meidät läpi helvetin.
[/quote]
Helvetissäkö exäsi nyt elää? En usko...
[/quote]
Loistavasti päätelty...
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:44"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:32"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"]Miten tyhmä on nainen, joka kehtaa tunkea itsensä mukaan? Miksi exän täytyy aina näissä tilanteissa ymmärtää, joustaa ja kärsiä? Jos ihminen on menettänyt perheen, puolison ja luopuu vielä lapsistaan ja joutuu uskomaan sellaisen huomaan, joka on osallistunut rikkomaan perheen, niin eiköhän siinä ole jo riittävästi. Nyxät aina vinkuu, että exän toiveita joudutaan huomioimaan Totta helkkarissa, jos sotkeutuu perheelliseen, jolla on vaimo. Ei voi olla niin itsekäs. [/quote] Koska se ex on vanhempi, AIKUINEN. Kun lapsia hankkii pitää kaikkeen varautua. Joskus perheet hajoavat, syystä tai toisesta. Silloin ei auta kuin käsitellä omat tunteet ja toimia lasten edun mukaisesti. [/quote] Miten aikuinen on se nainen, joka on valmis erottamaan isän ja lapset toisistaan? Kukaan aikuinen ei sekaannu toisen perheen elämään.Aina hoetaan, että ppitäisi olla aikuinen? Jos ex-mies ja nyxä olisivat olleet aikuisia ei koko tilannetta olisi. Kaikki tunteet ovat sallittu myös exälle. Sitä kutsutaan toisen kunnioittamiseksi. Jos rikotaan, täytyy ymmärtää ja joustaa itsekin. Ei vaatia mahdottomia. [/quote] Hyvää suhdetta ei pysty rikkomaan. Aikuinen ihminen osaa nousta asian yläpuolelle eikä alennu lapselliseksi, vaikka kokisi että muut tekevät väärin.
[/quote]
Höpöhöpö, millä tavoin ap on nyt lapsellinen? Ellei halua tavata uutta puolisoa tai ei halua häntä kotiinsa?
Vain mielenterveysongelmainen pystyisi olemaan tuossa tilanteessa normaalisti. Tuntea saa, mutta niitä tunteita ei tarvitse kaataa toisten niskaan. Eri juttu jos ap kohtelisi exän nyxää törkeästi lasten nähden tms. Jos hän toivoo, ettei häntä tarvitse tavata mielestäni siinä ei ole mitään lapsellista. Aikuisuuteen kuuluu asioiden ja tunteiden rakentavasti käsitteleminen. Sitä kykyä sinulla ei selvästikään ole.
Nääh älä välitä siitä. Nyxähän on mustasukkainen eikä luota exääsi kun ei uskalla teidän antaa keskenään hoitaa vaihtoja. Ymmärrettävää kyllä. Kuka nyt pettäjään luottaisi. Älä noteeraa koko muijaa.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:21"] Hyvä ap, nyt on aika totutella siihen että nainen tulee olemaan iso osa lastesi elämää. Synttärit, rippijuhlat, koulusta valmistujaiset. Lapset voivat sairastua jne. Tiedän että se on epäreilua, mutta kaikista parhaiten tulette näistä selviämään kun tsemppaat nyt itsesi ja opettelet asian kanssa elämään. Loppupeleissähän valinta perheenne hajottamisesta on ollut exällä. Nyt on aika käyttäytyä kuten aikuinen. Omasta kokemuksesta sanon että kannattaa lasten tähden ylläpitää hyviä välejä niin exään kuin hänen nykyiseensä vaikka se varsinkin aluksi kuinka satuttaisi. Minäkin olen nykyään lasteni isän uuden vaimon - ja lasteni sisaren äidin! kanssa jopa kavereita. Ja lapset kiittävät. Eilen pääsi esikoinen yläasteelta, juhlat olivat lasten isän luona ja me "mammat" hoidimme tarjoilut. Vaikka ero harmittaakin, siitä on myös seurannut todella paljon hyvää. Lasteni elämässä on nykyään yksi välittävä ja turvallinen aikuinen lisää. On myös lasten etu että me aikuiset pystymme keskustelemaan heidän rajoistaan, käytöksestä ym asioista keskenämme ja vedämme kasvatuksessa yhtä köyttä. Joten ap hyvä, helppoa se ei tule olemaan mutta lastesi tähden! Anna anteeksi. [/quote] Väärin. Ko. henkilö ei tule koskaan olemaan mikään osa elämääni. Ihan itse päätän ketkä siihen kuuluu. [/quote] Mutta on osa lastesi elämää, halusit tai et.
[/quote]
Toki, tämän minä hyväksyn täysin ja suhtaudun ihan positiivisesti lasten hyvään suhteeseen nyxän kanssa. Mutta minä en halua olla missään tekemisissä. Oma valintani, johon myös katson minulla olevan oikeus.
Miksi kaikkeen vedetään katkeruus-kortti mukaan? En vain pidä, arvosta tai kunnioita tätä nyxää ja hänen läsnäolonsa tuo mukanaan vain huonoja muistoja ja huonoa oloa. Voin paljon paremmin kun ei tarvitse olla missään tekemissä. Miksi minulla ei olisi oikeutta siihen?
Itseasiassa ei pidä paikkaansa, ettei hyvää suhdetta pysty rikkomaan. Pettämistä tapahtuu myös hyvissä suhteissa ja vastaavasti sitä ei ole niissä suhteissa, jotka ovat NIIN huonoja kaikin tavoin, että ihme, ettei sellaista tapahdu.
Pettämisestä on turha syyttää ap:ta ainakaan. Hän voi olla osittain syy siihen, että parisuhteessa oli vaikeuksia. Kuitenkaan se ei oikeuta pettämään. Aikuinen ihminen kykenee selvittämään asiat ja päättämään suhteen ennen uuden aloittamista.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:07"]
Tuliko aplla hommattua lapset nuorella iällä?
[/quote]
Valitettavasti tämä ei katso ikää. Tällaista tapahtuu eri-ikäisten perheessä. Erokurssilla nähtyä....
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:31"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:57"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:53"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:45"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:41"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:21"] Hyvä ap, nyt on aika totutella siihen että nainen tulee olemaan iso osa lastesi elämää. [/quote] Väärin. Ko. henkilö ei tule koskaan olemaan mikään osa elämääni. Ihan itse päätän ketkä siihen kuuluu. [/quote] Kuten sanoin hän tulee olemaan iso osa lastesi elämää. Ja jossain määrin sitä kautta sinunkin elämääsi halusit tai et. Minusta purat katkeruutesi väärään kohteeseen - olet ollut suhteessa exäsi kanssa ja hän on tehnyt päätöksen hajottaa perheenne. Nyxä on siihen syytön, ja vaikka onkin ymmärrettävää että ulkoistat vihasi häneen niin se tulee vaikeuttamaan eron käsittelyä. Kannattaa keskustella aiheesta jonkun ulkopuolisen - miksei jopa terapeutin - kanssa. Ero kannattaa käsitellä hyvin, jotta pääset jatkamaan elämääsi. Lycka till! [/quote] Ex on tehnyt päätöksen, mutta olisiko tehnyt ilman nyxää? [/quote] Oli tai ei, kolmas osapuoli mahtui suhteeseen. se nyxä olisi ihan hyvin voinut olla joku toinenkin. [/quote] Joten osittain vastuu suhteen seuraamuksistaon myös hänen. Ja kohtuullista olisi huomioida alkuun ap.n rikkinäinen olo
[/quote]
Enkä tarkoita tietenkään asiatonta käytöstä, vaan ei todellakaan mitään ystävyyttä voi vaatia, tutustumista tms. Kaikki tulee ajan kanssa, jos ap itse haluaa. Riittää, että lasten asioista on keskusteluyhteys. Ja jos on rikkonut perheen, kuitenkin kohtuullista että ex-puoliso (ellei nyxä ymmärrä/tajua) huomioi entisen vaimonsa tunteet ja käyttäytyy hienotunteisesti.
Mietin myös aina teitä, joiden mielestä toinen nainen ei ole tehnyt MITÄÄN väärää, että onko teistä oikein vikitellä/flirttailla varatun miehen kanssa? Minusta ei. Kuinka moni olisi valmis vaihtamaan ap:n osaa ja osaisi itse toimia oikein? Eihän ap ole tehnyt mitään väärää tai asiatonta, jos hän itse haluaa valikoida kenen kanssa on tekemisissä ja kenen ei. Riittää, että vanhemmat huolehtivat ja sopivat lasten asioista. Ei ap:n todellakaan tarvitse huomioida/kutsua uutta puolisoa minnekään, ennen kuin itse on valmis tai jos koskaan. Tämä ei mielestäni ole sama asia, kuin asiaton käytös. Ap hyväksyy ajan kanssa asian aivan varmasti. Tunteet vaihtelevat tuossa vaiheessa...
Millä tavoin ap ei ole ollut aikuinen? En ymmärrä,
sivusta seurannut
[/quote]
Kakkoshutsut napittaa alapeukkua nakkisormillaan. Eikö vituta, kun ette sittenkään saa miestä itsellenne koskaan kokonaan? Ilkeät perheen hajottaneet akat vielä kehtaavat vaatia ystävyyttä ja ymmärtämistä. Hävetkää, itsekkäät haarojaan levittelijät. Kyllä se elämä vielä näyttää teille, mitä ansaitsetta. Ja siksikö sitä ukkoa pitää vahdata? Ei pysty huorakaan mieheen luottamaan. Sallikaa mun nauraa paskaisesti
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:37"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:21"] Hyvä ap, nyt on aika totutella siihen että nainen tulee olemaan iso osa lastesi elämää. Synttärit, rippijuhlat, koulusta valmistujaiset. Lapset voivat sairastua jne. Tiedän että se on epäreilua, mutta kaikista parhaiten tulette näistä selviämään kun tsemppaat nyt itsesi ja opettelet asian kanssa elämään. Loppupeleissähän valinta perheenne hajottamisesta on ollut exällä. Nyt on aika käyttäytyä kuten aikuinen. Omasta kokemuksesta sanon että kannattaa lasten tähden ylläpitää hyviä välejä niin exään kuin hänen nykyiseensä vaikka se varsinkin aluksi kuinka satuttaisi. Minäkin olen nykyään lasteni isän uuden vaimon - ja lasteni sisaren äidin! kanssa jopa kavereita. Ja lapset kiittävät. Eilen pääsi esikoinen yläasteelta, juhlat olivat lasten isän luona ja me "mammat" hoidimme tarjoilut. Vaikka ero harmittaakin, siitä on myös seurannut todella paljon hyvää. Lasteni elämässä on nykyään yksi välittävä ja turvallinen aikuinen lisää. On myös lasten etu että me aikuiset pystymme keskustelemaan heidän rajoistaan, käytöksestä ym asioista keskenämme ja vedämme kasvatuksessa yhtä köyttä. Joten ap hyvä, helppoa se ei tule olemaan mutta lastesi tähden! Anna anteeksi. [/quote] Väärin. Ko. henkilö ei tule koskaan olemaan mikään osa elämääni. Ihan itse päätän ketkä siihen kuuluu. [/quote] Mutta on osa lastesi elämää, halusit tai et.
[/quote]
Toki, tämän minä hyväksyn täysin ja suhtaudun ihan positiivisesti lasten hyvään suhteeseen nyxän kanssa. Mutta minä en halua olla missään tekemisissä. Oma valintani, johon myös katson minulla olevan oikeus.
Miksi kaikkeen vedetään katkeruus-kortti mukaan? En vain pidä, arvosta tai kunnioita tätä nyxää ja hänen läsnäolonsa tuo mukanaan vain huonoja muistoja ja huonoa oloa. Voin paljon paremmin kun ei tarvitse olla missään tekemissä. Miksi minulla ei olisi oikeutta siihen?
[/quote]
Ap, sinulla on siihen ihan täysi oikeus. Siihen saakka, kunnes itse olet valmis. Eräänä päivänä huomaat, kun ex-puoliso tulee pieruverkkareissa hakemaan lapsia kulahtaneen näköinen akka rinnallaan, että ihanaa oli päästä noistakin eroon ja ymmärrät ennen kaikkea oman arvosi, saat takaisin itsetuntosi. Sinun ei tarvitse kunnioittaa tuota naista tässä suhteessa. Voit hyväksyä hänet ajan kanssa lastesi elämään kuuluvana, mutta nämä eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, ettet silti tule hyväksymään hänen käytöstään.
Sinä pääset vielä yli, eikä tuo nainen hetkauta eräänä päivänä sinua pätkääkään. Säälit korkeintaan, kun tiedät että hän on pettäjän kanssa ja moraaliton ihminen oikeastaan itsekin. Tunnet ex-puolisosi heikot kohdat, naiselle nämä ovat vielä edessä päin. Ex-puolisosi tulee katumaan tekoaan. Aniharvoin tuollaiset vaimon vaihdokset onnistuvat ongelmitta. Hänen ja uuden kumppaninsa ongelmat alkavat siitä päivästä, kun sinä olet entistä upeampi ja ihmisenä kasvanut. Voimia!
51 jatkaa
Yleensä tuollaiset naiset ovat vielä sellaisiakin, että saattavat jättää miehenkin, koska tässä ei ole enää mitään tavoiteltavaa. Nyt hoidat ositukset, lasten tapaamiset, elarit kuntoon heti kun jaksat, mikäli olet ollut avioliitossa.
Sitten keskityt itseesi ja teet niitä asioita, joita et lasten kanssa voi, nautit täysillä omasta ajastasi. Yrität keksiä kaikkea kivaa, etkä ajattele exää ja nyxää. Siellä ex ja nyxä kuuntelevat lasten kiukuttelut ja sinä voit nyt relata.
Erokurssit ovat hyviä noiden asioiden läpikäymiseksi. Puhu ystävien kanssa, hae vertaistukea, ole armollinen itseäsi kohtaan. Sinä olet upea nainen, joka ansaitsee paremman elämän, mitä exälläsi oli sinulle tarjota.
Näytät vielä hänelle, mitä hän on menettänyt. Siinähän elelee moraalittoman naisensa kanssa ja pohdiskelee, mitä kaikkea pitkässä suhteessa on menettänyt. ;)
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:37"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:21"] Hyvä ap, nyt on aika totutella siihen että nainen tulee olemaan iso osa lastesi elämää. Synttärit, rippijuhlat, koulusta valmistujaiset. Lapset voivat sairastua jne. Tiedän että se on epäreilua, mutta kaikista parhaiten tulette näistä selviämään kun tsemppaat nyt itsesi ja opettelet asian kanssa elämään. Loppupeleissähän valinta perheenne hajottamisesta on ollut exällä. Nyt on aika käyttäytyä kuten aikuinen. Omasta kokemuksesta sanon että kannattaa lasten tähden ylläpitää hyviä välejä niin exään kuin hänen nykyiseensä vaikka se varsinkin aluksi kuinka satuttaisi. Minäkin olen nykyään lasteni isän uuden vaimon - ja lasteni sisaren äidin! kanssa jopa kavereita. Ja lapset kiittävät. Eilen pääsi esikoinen yläasteelta, juhlat olivat lasten isän luona ja me "mammat" hoidimme tarjoilut. Vaikka ero harmittaakin, siitä on myös seurannut todella paljon hyvää. Lasteni elämässä on nykyään yksi välittävä ja turvallinen aikuinen lisää. On myös lasten etu että me aikuiset pystymme keskustelemaan heidän rajoistaan, käytöksestä ym asioista keskenämme ja vedämme kasvatuksessa yhtä köyttä. Joten ap hyvä, helppoa se ei tule olemaan mutta lastesi tähden! Anna anteeksi. [/quote] Väärin. Ko. henkilö ei tule koskaan olemaan mikään osa elämääni. Ihan itse päätän ketkä siihen kuuluu. [/quote] Mutta on osa lastesi elämää, halusit tai et.
[/quote]
Toki, tämän minä hyväksyn täysin ja suhtaudun ihan positiivisesti lasten hyvään suhteeseen nyxän kanssa. Mutta minä en halua olla missään tekemisissä. Oma valintani, johon myös katson minulla olevan oikeus.
Miksi kaikkeen vedetään katkeruus-kortti mukaan? En vain pidä, arvosta tai kunnioita tätä nyxää ja hänen läsnäolonsa tuo mukanaan vain huonoja muistoja ja huonoa oloa. Voin paljon paremmin kun ei tarvitse olla missään tekemissä. Miksi minulla ei olisi oikeutta siihen?
[/quote]
Harvemmin voi täysin olla olematta tekemisissä.
On joulujuhlia, kevätjuhlia, rippijuhlia, valmistumisia, häitä...
Ystäväni äiti ei suostunut tulemaan tyttärensä häihin kun eksä ja tämän nyksä (sekä näiden suku) oli kutsuttu. Hirveää oli kuunnella ystävän surua ja katkeruutta, kun äitinsä ei kyennyt olemaan riittävän aikuinen juhliakseen lapselleen merkityksellistä päivää.
Kyse ei ole äideistä, eksistä tai nyksistä - lasten pitäisi merkitä eniten.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 19:10"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:37"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:55"] [quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:21"] [/quote] Väärin. Ko. henkilö ei tule koskaan olemaan mikään osa elämääni. Ihan itse päätän ketkä siihen kuuluu. [/quote] Mutta on osa lastesi elämää, halusit tai et. [/quote] Toki, tämän minä hyväksyn täysin ja suhtaudun ihan positiivisesti lasten hyvään suhteeseen nyxän kanssa. Mutta minä en halua olla missään tekemisissä. Oma valintani, johon myös katson minulla olevan oikeus. Miksi kaikkeen vedetään katkeruus-kortti mukaan? En vain pidä, arvosta tai kunnioita tätä nyxää ja hänen läsnäolonsa tuo mukanaan vain huonoja muistoja ja huonoa oloa. Voin paljon paremmin kun ei tarvitse olla missään tekemissä. Miksi minulla ei olisi oikeutta siihen? [/quote] Harvemmin voi täysin olla olematta tekemisissä. On joulujuhlia, kevätjuhlia, rippijuhlia, valmistumisia, häitä... Ystäväni äiti ei suostunut tulemaan tyttärensä häihin kun eksä ja tämän nyksä (sekä näiden suku) oli kutsuttu. Hirveää oli kuunnella ystävän surua ja katkeruutta, kun äitinsä ei kyennyt olemaan riittävän aikuinen juhliakseen lapselleen merkityksellistä päivää. Kyse ei ole äideistä, eksistä tai nyksistä - lasten pitäisi merkitä eniten.
[/quote]
Öö. Jos tilanne oli niin vaikea, niin pitikö oikein se nyxän sukukin kutsua? Että ennemmin he kun oma äiti? Ei tuossa tytärkään nyt ihan välkyin ollut.
Ja mä olisin jäänyt nyxänä pois noista juhlista, jos oma läsnäoloni olisi ollut liikaa morsiamen äidille.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 19:10"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:37"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:21"] Hyvä ap, nyt on aika totutella siihen että nainen tulee olemaan iso osa lastesi elämää. Synttärit, rippijuhlat, koulusta valmistujaiset. Lapset voivat sairastua jne. Tiedän että se on epäreilua, mutta kaikista parhaiten tulette näistä selviämään kun tsemppaat nyt itsesi ja opettelet asian kanssa elämään. Loppupeleissähän valinta perheenne hajottamisesta on ollut exällä. Nyt on aika käyttäytyä kuten aikuinen. Omasta kokemuksesta sanon että kannattaa lasten tähden ylläpitää hyviä välejä niin exään kuin hänen nykyiseensä vaikka se varsinkin aluksi kuinka satuttaisi. Minäkin olen nykyään lasteni isän uuden vaimon - ja lasteni sisaren äidin! kanssa jopa kavereita. Ja lapset kiittävät. Eilen pääsi esikoinen yläasteelta, juhlat olivat lasten isän luona ja me "mammat" hoidimme tarjoilut. Vaikka ero harmittaakin, siitä on myös seurannut todella paljon hyvää. Lasteni elämässä on nykyään yksi välittävä ja turvallinen aikuinen lisää. On myös lasten etu että me aikuiset pystymme keskustelemaan heidän rajoistaan, käytöksestä ym asioista keskenämme ja vedämme kasvatuksessa yhtä köyttä. Joten ap hyvä, helppoa se ei tule olemaan mutta lastesi tähden! Anna anteeksi. [/quote] Väärin. Ko. henkilö ei tule koskaan olemaan mikään osa elämääni. Ihan itse päätän ketkä siihen kuuluu. [/quote] Mutta on osa lastesi elämää, halusit tai et.
[/quote]
Toki, tämän minä hyväksyn täysin ja suhtaudun ihan positiivisesti lasten hyvään suhteeseen nyxän kanssa. Mutta minä en halua olla missään tekemisissä. Oma valintani, johon myös katson minulla olevan oikeus.
Miksi kaikkeen vedetään katkeruus-kortti mukaan? En vain pidä, arvosta tai kunnioita tätä nyxää ja hänen läsnäolonsa tuo mukanaan vain huonoja muistoja ja huonoa oloa. Voin paljon paremmin kun ei tarvitse olla missään tekemissä. Miksi minulla ei olisi oikeutta siihen?
[/quote]
Harvemmin voi täysin olla olematta tekemisissä.
On joulujuhlia, kevätjuhlia, rippijuhlia, valmistumisia, häitä...
Ystäväni äiti ei suostunut tulemaan tyttärensä häihin kun eksä ja tämän nyksä (sekä näiden suku) oli kutsuttu. Hirveää oli kuunnella ystävän surua ja katkeruutta, kun äitinsä ei kyennyt olemaan riittävän aikuinen juhliakseen lapselleen merkityksellistä päivää.
Kyse ei ole äideistä, eksistä tai nyksistä - lasten pitäisi merkitä eniten.
[/quote]
Hyvin iso osa hoitaa asioita vanhempien kesken. Minä olen omien lasten juhlissa exän kanssa, nyxä omissa oman exänsä. Näin on sovittu ja hyvin toimii. Ei näihin ole mitään sääntöjä, sovittavissa olevia asioita. En käsitä miksi pitäisi mennä nyxän lasten juhliin, muuten ovat rakkaita kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 19:19"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 19:10"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:37"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:55"] [quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:21"] [/quote] Väärin. Ko. henkilö ei tule koskaan olemaan mikään osa elämääni. Ihan itse päätän ketkä siihen kuuluu. [/quote] Mutta on osa lastesi elämää, halusit tai et. [/quote] Toki, tämän minä hyväksyn täysin ja suhtaudun ihan positiivisesti lasten hyvään suhteeseen nyxän kanssa. Mutta minä en halua olla missään tekemisissä. Oma valintani, johon myös katson minulla olevan oikeus. Miksi kaikkeen vedetään katkeruus-kortti mukaan? En vain pidä, arvosta tai kunnioita tätä nyxää ja hänen läsnäolonsa tuo mukanaan vain huonoja muistoja ja huonoa oloa. Voin paljon paremmin kun ei tarvitse olla missään tekemissä. Miksi minulla ei olisi oikeutta siihen? [/quote] Harvemmin voi täysin olla olematta tekemisissä. On joulujuhlia, kevätjuhlia, rippijuhlia, valmistumisia, häitä... Ystäväni äiti ei suostunut tulemaan tyttärensä häihin kun eksä ja tämän nyksä (sekä näiden suku) oli kutsuttu. Hirveää oli kuunnella ystävän surua ja katkeruutta, kun äitinsä ei kyennyt olemaan riittävän aikuinen juhliakseen lapselleen merkityksellistä päivää. Kyse ei ole äideistä, eksistä tai nyksistä - lasten pitäisi merkitä eniten.
[/quote]
Öö. Jos tilanne oli niin vaikea, niin pitikö oikein se nyxän sukukin kutsua? Että ennemmin he kun oma äiti? Ei tuossa tytärkään nyt ihan välkyin ollut.
Ja mä olisin jäänyt nyxänä pois noista juhlista, jos oma läsnäoloni olisi ollut liikaa morsiamen äidille.
[/quote]
Niin minäkin. Joillekin oma napa tärkein ka oman aseman menettämisen pelko.
Mitä muuta voi olettaa naiselta joka vokottelee pienten lasten isää kuin itsekkyyttä. Siinähän saa mies arvoisensa naisen.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:28"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:21"]Hyvä ap, nyt on aika totutella siihen että nainen tulee olemaan iso osa lastesi elämää. Synttärit, rippijuhlat, koulusta valmistujaiset. Lapset voivat sairastua jne. Tiedän että se on epäreilua, mutta kaikista parhaiten tulette näistä selviämään kun tsemppaat nyt itsesi ja opettelet asian kanssa elämään. Loppupeleissähän valinta perheenne hajottamisesta on ollut exällä. Nyt on aika käyttäytyä kuten aikuinen. Omasta kokemuksesta sanon että kannattaa lasten tähden ylläpitää hyviä välejä niin exään kuin hänen nykyiseensä vaikka se varsinkin aluksi kuinka satuttaisi. Minäkin olen nykyään lasteni isän uuden vaimon - ja lasteni sisaren äidin! kanssa jopa kavereita. Ja lapset kiittävät. Eilen pääsi esikoinen yläasteelta, juhlat olivat lasten isän luona ja me "mammat" hoidimme tarjoilut. Vaikka ero harmittaakin, siitä on myös seurannut todella paljon hyvää. Lasteni elämässä on nykyään yksi välittävä ja turvallinen aikuinen lisää. On myös lasten etu että me aikuiset pystymme keskustelemaan heidän rajoistaan, käytöksestä ym asioista keskenämme ja vedämme kasvatuksessa yhtä köyttä. Joten ap hyvä, helppoa se ei tule olemaan mutta lastesi tähden! Anna anteeksi. [/quote] Ymmärrät varmasti itsekin, jos todella olet kaiken saman kokenut, että anteeksianto vie aikansa, eikä siihen voi itseään pakottaa ennen kuin on valmis. Ja se vie aikaa. [/quote] Tietysti. Mutta lähestymiskielto ei ole aikuisen tapa hoitaa asia. Mielummin laittaa suoraan sille nyxälle viesti, että hänen tapaaminen tuntuu pahalta.
[/quote]
Toinen ex kommentoi...
Sairaille ihmisille ne viestit ei vain mene perille. Vaikka on kuinka nätisty pyydetty ja pyydetty ettei änkeä meille kotiin niin väkisin tulee kerta. Ex-anoppi ja appikin on yrittänyt puhua sille minun kotirauhasta, mutta ei vaan mene jakeluun. Julkisella paikalla on pakko sietää, mutta kotona se ärsyttää. Meillä on vaihdot jouduttu tekemään vuosia pihalla, koska ex ei ole kertaakaan päässyt paikalle sitä muuten väkisin sisälle änkeävää nyxää.
Lapset on odottanut muutaman vuoden että saisivat näyttää papan remontoimat huoneensa isälle, mutta isä ei voi tai halua niitä katsoa jos ei perheenrikkoja pääse mukaan sisälle katsomaan. Ja minä en sitä naista kotiini päästä. Kodin pitää olla onnen ja rauhan paikka.
En minäkään änkeä heidän kotiin.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:34"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:44"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:32"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"]Miten tyhmä on nainen, joka kehtaa tunkea itsensä mukaan? Miksi exän täytyy aina näissä tilanteissa ymmärtää, joustaa ja kärsiä? Jos ihminen on menettänyt perheen, puolison ja luopuu vielä lapsistaan ja joutuu uskomaan sellaisen huomaan, joka on osallistunut rikkomaan perheen, niin eiköhän siinä ole jo riittävästi. Nyxät aina vinkuu, että exän toiveita joudutaan huomioimaan Totta helkkarissa, jos sotkeutuu perheelliseen, jolla on vaimo. Ei voi olla niin itsekäs. [/quote] Koska se ex on vanhempi, AIKUINEN. Kun lapsia hankkii pitää kaikkeen varautua. Joskus perheet hajoavat, syystä tai toisesta. Silloin ei auta kuin käsitellä omat tunteet ja toimia lasten edun mukaisesti. [/quote] Miten aikuinen on se nainen, joka on valmis erottamaan isän ja lapset toisistaan? Kukaan aikuinen ei sekaannu toisen perheen elämään.Aina hoetaan, että ppitäisi olla aikuinen? Jos ex-mies ja nyxä olisivat olleet aikuisia ei koko tilannetta olisi. Kaikki tunteet ovat sallittu myös exälle. Sitä kutsutaan toisen kunnioittamiseksi. Jos rikotaan, täytyy ymmärtää ja joustaa itsekin. Ei vaatia mahdottomia. [/quote] Hyvää suhdetta ei pysty rikkomaan. Aikuinen ihminen osaa nousta asian yläpuolelle eikä alennu lapselliseksi, vaikka kokisi että muut tekevät väärin.
[/quote]
Höpöhöpö, millä tavoin ap on nyt lapsellinen? Ellei halua tavata uutta puolisoa tai ei halua häntä kotiinsa?
Vain mielenterveysongelmainen pystyisi olemaan tuossa tilanteessa normaalisti. Tuntea saa, mutta niitä tunteita ei tarvitse kaataa toisten niskaan. Eri juttu jos ap kohtelisi exän nyxää törkeästi lasten nähden tms. Jos hän toivoo, ettei häntä tarvitse tavata mielestäni siinä ei ole mitään lapsellista. Aikuisuuteen kuuluu asioiden ja tunteiden rakentavasti käsitteleminen. Sitä kykyä sinulla ei selvästikään ole.
[/quote]
AP haluaa exän nyxälle lähestymiskiellon!
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 19:48"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:34"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:44"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:32"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:25"]Miten tyhmä on nainen, joka kehtaa tunkea itsensä mukaan? Miksi exän täytyy aina näissä tilanteissa ymmärtää, joustaa ja kärsiä? Jos ihminen on menettänyt perheen, puolison ja luopuu vielä lapsistaan ja joutuu uskomaan sellaisen huomaan, joka on osallistunut rikkomaan perheen, niin eiköhän siinä ole jo riittävästi. Nyxät aina vinkuu, että exän toiveita joudutaan huomioimaan Totta helkkarissa, jos sotkeutuu perheelliseen, jolla on vaimo. Ei voi olla niin itsekäs. [/quote] Koska se ex on vanhempi, AIKUINEN. Kun lapsia hankkii pitää kaikkeen varautua. Joskus perheet hajoavat, syystä tai toisesta. Silloin ei auta kuin käsitellä omat tunteet ja toimia lasten edun mukaisesti. [/quote] Miten aikuinen on se nainen, joka on valmis erottamaan isän ja lapset toisistaan? Kukaan aikuinen ei sekaannu toisen perheen elämään.Aina hoetaan, että ppitäisi olla aikuinen? Jos ex-mies ja nyxä olisivat olleet aikuisia ei koko tilannetta olisi. Kaikki tunteet ovat sallittu myös exälle. Sitä kutsutaan toisen kunnioittamiseksi. Jos rikotaan, täytyy ymmärtää ja joustaa itsekin. Ei vaatia mahdottomia. [/quote] Hyvää suhdetta ei pysty rikkomaan. Aikuinen ihminen osaa nousta asian yläpuolelle eikä alennu lapselliseksi, vaikka kokisi että muut tekevät väärin.
[/quote]
Höpöhöpö, millä tavoin ap on nyt lapsellinen? Ellei halua tavata uutta puolisoa tai ei halua häntä kotiinsa?
Vain mielenterveysongelmainen pystyisi olemaan tuossa tilanteessa normaalisti. Tuntea saa, mutta niitä tunteita ei tarvitse kaataa toisten niskaan. Eri juttu jos ap kohtelisi exän nyxää törkeästi lasten nähden tms. Jos hän toivoo, ettei häntä tarvitse tavata mielestäni siinä ei ole mitään lapsellista. Aikuisuuteen kuuluu asioiden ja tunteiden rakentavasti käsitteleminen. Sitä kykyä sinulla ei selvästikään ole.
[/quote]
AP haluaa exän nyxälle lähestymiskiellon!
[/quote]
Koska normaalipuhe ei mene nyxän ymmärrykseen, niin ehkä oikeudenpäätös kotirauhasta menisi.
Mä ymmärrän ap:ta. Aluksi mun teki mieli iskeä exän nyksältä hampaat kurkkuun, kun tuli heti viikko erosta mun kotiin hakeen lapsia ja kommentoi sisustusta yms. Seuraavan vuoden se vaan änki mukaan. Lopulta mä rähähdin exälle, että sillä ei ole mitään asiaa mun kotiini. Sen jälkeen tää nyksä jätti tulematta ja lopulta meidänkin välit on päässeet asiallisiksi, kun mun ei ole tarvinnut joka viikko nähdä ihmistä joka hajotti mun avioliiton ja olen päässyt kunnolla ottamaan etäisyyttä.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 18:09"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 17:01"]Ei oo kyse mustasukkaisuudesta vaan henkisestä kiusaamisesta. Ko. henkilö oli ns. kolmas osapuoli liitossamme ja myös iso osa sen hajoamista. Vaikka muuten ollaan exän kanssa ok, en vaan halua nähdä tätä nyxää, mulla tulee aina ihan hirvee olo siitä. SILTI kokee tarpeelliseksi änkeä mukaan. En ymmärrä.
Lasten vaihto tosi hankalaa järjestää muualle luontevasti. Kiva jossain bensiksellä.
[/quote]
Ymmärrän sinua täysin.Tismalleen sama tilanne.Entinen työkaverini pani silloista aviomiestäni töissä.Välienselvittely oli järkyttävää aikaa ja minua pidettiin oikein urakalla narrina.Luovutin juuri lapset isälleen ja aina tämän naisen on tultava siihen viereen vahtimaan,vaikka en ole ikinä edes katsonut häntä silmiin.Tästäkin kohtaamisesta muistan vain hänen kenkänsä.Tulin juuri palstalle purkamaan raivoaminen asiasta ja näin aloituksesi.Ei muuten mitään,mutta kun kohtaaminen saa aikaan fyysisen pahan olon.Aluksi kirjaimellisesti oksensin.Hän pisti meidät läpi helvetin.
[/quote]
Helvetissäkö exäsi nyt elää? En usko...