Pahimmat "tää ei kai haittaa"-kokemukset

Vierailija kirjoitti:

"Ei kai haittaa, kun istutaan tässä varaamallasi paikalla junassa, kun ei saatu kaverin kanssa vierekkäisiä paikkoja?"

Ei kai haittaa, että olemme tunkeneet laukkumme ja koko maallisen omaisuutemme varaamasi junapaikan hattuhyllylle, itse istuimelle ja istuimen ympäristöön? Voithan mennä vaikka ravintolavaunuun?"

Näille junanpenkkien varaajille voi sanoa, että kyllä haittaa ja lähdepä meneen siitä. Se on sen toisen ongelma, mihin itsensä tai tavaransa laittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniä, taloon tultuaan, heitti vanhat , muistorikkaat, useiden sukupolvien kuvia sisältävät, valokuva-albumit roskiin. Kysymättä. Arvatkaa, haittasiko. Haittaa vieläkin.

No miksi ne oli siellä? Olisit ottanut ne itsellesi aiemmin. Ei heidän tarvitse säilyttää sinun romujasi.

Olen eri, mutta en ihan ymmärrä tätä näkökulmaa että kaiken omasta kodista voi heivata kysymättä jätelavalle vaikka ne olisi muidenkin ihmisten muistoja. Vaikka albumit olisikin pojan talossa säilössä, niin kohteliasta edes kysyä muulta suvulta ennen kuin heittää roskiin.

Millainen miniä on, jos on niin julmettoman TYPERÄ ja moukka, ettei tajua noiden olevan uniikkeja, sukuhistoriallisia asioita joita raha ei koskaan voi korvata. Aivan helvetin typerä akka. 

Olen pienessä vaatekaupassa töissä. Isä tuli pienen tyttönsä kanssa sisään, yhtäkkiä kuului lori-lori. Tyttö oli pissannut lattialle.

Ei kai haittaa, kun toi pissas, meillä harjoitellaan pois vaipasta. Sanoi ja häipyi.

Minun tehtäväni oli sitten paperilla pyyhkiä pissaa lattialta.

Anoppi ja muu miehen lähisuku:

- ei kai haittaa että tuemme jatkuvasti taloudellisesti elämäntapatyötöntä veljeäsi autonhankinnasta lähtien... No kyllä häntä haittasi, nimittäin työn ohessa opiskeleva asuntovelallinen pikkulapsiperhekään ei ole mikään rikas vaikka miehen suku tuntuu niin ajattelevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pomo oli tuonut meille työntekijöille töihin taukohuoneeseen herkkuja ja limpparia. Työkaveri hihkui iloisena että voi hän viekin kaiken pöydällä olevan kotiin, teinipoikansa niin pitää näistä kaikesta, ei varmaan haittaa jos hän ottaa. Tässä vaiheessa kaikki työntekijät eivät olleet edes ehtineet taukohuoneeseen kun tämä yksi oli jo pakkaamassa herkkuja kotiinsa.

No annettiinko häenen viedä herkut kotiinsa, ihan tuosta vaan? Sen jätit kertomatta.

Onkohan tämä sama sankari töissä meillä nykyään? Kuulostaa valitettavan tutulta.

Peräkärry jatkuvasti taloyhtiön vieraspaikalla.

Vierailija kirjoitti:

Nämä lapsuuden muistojen "säilyttäjät". Hakekaan ne sieltä omien vanhempienne nurkista sitten pois lojumasta. Meillä on nyt odotettu 15 vuotta että mukulat hakevat "rakkaat" muistonsa pois. Lukemattomista pyynnöistä huolimatta näin ei ole tapahtunut, nyt olemme muuttamassa omakotitalosta keskustan kolmioon, jos näitä tavaroita ei  nyt haeta, ne menevät kaatopaikalle. Ei kaupunki kolmiossa ole  mahdollisuuksia säilyttää laatikkokaupalla "rakkaita muistoja".  Lapsilla on jo omat talot että pitäisi sinne kyllä mahtua. Ultimaattumi on annettu viimeksi jo kaksi vuotta sitten koska myyntiprosessi on aloitettu.

Anteeksi, että sain ekan vakityön vasta kolmekymppisenä pitkän pätkätyökierteen jälkeen. Minulla on pieni asunto, koska vasta nyt alan katsella omakotitalon ostamista. Vasta nyt minulla alkaa olla pankin vaatima käsiraha siihen. Muutama tonni siitä puuttuu ja ajan myötä säästöönkin jää kohonneiden kulujen jälkeen yhä vähemmän jokaisesta kuukausipalkasta. Vielä kun tuo aviopuolisokin saisi vakituisen työn pätkätöiden sijaan.

Lupaan hakea tavarani, kun saan sen omakotitalon, johon saan tavarani mahtumaan. Tiedän, että siellä on vanhempien omakotitalossa minun huoneeni vaatehuoneessa useampi banaanilaatikko vain minun tavaroitani.

Meillä milleniaaleilla on vaikeammat olosuhteet hankkia riittävän isoa asuntoa kuin teillä eikä edes korkeakoulututkinto takaa vakaita tuloja siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini poltti paperinukkeni (niitä oli paljon) saunan uunissa kysymättä minulta mitään. Olin nähnyt paljon vaivaa kun leikkasin niitä lehdistä ja liimailin pahville nuket ja vaatteet. Ketä ne siellä kesämökillä haittasivat, olivat isän tekemässä tuohilaatikossa. En ole saanut kerättyä paperinukkeja uudestaan. Vieläkin harmittaa. Äitikin kuoli kaksikymmentä vuotta sitten.

Hän myös lahjoitti tavaroitani ilman lupaa ihan vieraille ihmisille .

Itse olen säilyttänyt lapseni rakkaimpia leluja ja muistoja, ja annan ne kun pyytävät.

Tämä . itse en vain voi mitenkään ymmärtää mitä ihmettä aikuinen ihminen tekisi jollain iankaikkisen vanhoilla paperinukeilla. Tai kiiltokuvilla. Tai sarjakuvalehdillä. Ei voi käsittää.

Oma vanhempi voi olla myös niin v..tumainen, että tekee, koska voi.

Oma vanhempi voi myös olla muistisairas. Lapsilla (aikuisillakin sellaisilla) on helposti käsitys, että mamma/pappa se säilyy entisenlaisena hamaan tappiin. Muisti- ja hahmotushäiriöt kuitenkin hiipivät kuvaan salakavalasti.

Oma iäkäs äitini oli myymässä asuntoaan. Sitä stailattiin myyntikuntoon ja mammalle annettiin tehtäväksi kerätä kirppiskuormaa asioista, joilla ei ole minkäänlaista (tunne)arvoa. Läjästä löytyi kaikenlaista, mm. mun iso tauluksi tehty yo-kuvani. Oli vähän vaikea

a) tajuta, ettei sillä ollut äidille enää mitään arvoa (olin aiemmin ihan ylpeyden aihe, ensimmäinen ylioppilas) ja

b) ajatella että joku mun yo-kuvastani olisi maksanut senttiäkään. :D

Pelasteltiin osa ja tuhottiin loput henkilökohtaiset tavarat.

Siitä alkoi sitten valjeta, että mamman päänupissa kaikki ei enää ole entisellään.

Vierailija kirjoitti:

Näille junanpenkkien varaajille voi sanoa, että kyllä haittaa ja lähdepä meneen siitä. Se on sen toisen ongelma, mihin itsensä tai tavaransa laittaa.

Onnibussissa tätä tapahtuu usein.

Varaan ajoissa ja haluan ylös, ikkunan eteen. Maksan siitä sen pari euroa extraa.

Oon aina ajanut mun paikalta ihmisen pois.

Kerran joku tyrkytti sitä 2 eurosta.

Vastasin anna satanen, aloitetaan neuvottelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Peräkärry jatkuvasti taloyhtiön vieraspaikalla.

Meillä, kiitos minun, tehtiin sääntö vain käytössä olevat ajoneuvot saa pysäköidä.

Peräkärry lähtisi heti hiivattiin tuolta.

Audi oli parkkeerattu ruutuuni, kun tulin yövuorosta kotiin. 

Tein laittomat eli motitin auton ruutuun omalla autollani ja laitoin pyyhkijän alle lapun:

Käytä toki ruutuani. Oma autoni siirtyy tästä klo 20. Ei kai haittaa.

Ilmeisesti oli haitannut, kun oli ajanut nurmikon kautta ja puskan yli pois.

Naapurin verkkokellarikomero on tyhjänä, eikä siinä edes ollut lukkoa. 

Joku oli tunkenut autonrenkaat komeroon lapun päälle.

"Oli tyhjänä, ajattelin että voin lainata."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpaikallani hoitajat jättää käytettyjä neuloja sinne tänne, kun ei se meitä laikkareita haittaa.

Huh, tuossa jo rikotaan sääntöjä todella törkeästi. Tee ilmoitus sairaanhoitopiirille, aluehallintovirastolle tai Valviralle (en tiedä mikä olisi oikea osoite, mutta joku taho varmasti kiinnostuu).

Pyydä jotakuta sellaista hoitajaa, joka toimii vastuullisemmin, tekemään HaiPro-ilmoitus asiasta. Tärkeä juttu tämä, kuuluu jokaisen hoitajan velvollisuuksiin laittaa neulat niille tarkoitettuun jäteastiaan. Ja muutenkin korjata jälkensä.

T: pitkän linjan sairaanhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peräkärry jatkuvasti taloyhtiön vieraspaikalla.

Meillä, kiitos minun, tehtiin sääntö vain käytössä olevat ajoneuvot saa pysäköidä.

Peräkärry lähtisi heti hiivattiin tuolta.

Juu, mutta kun joku oli sanonut, että "ei kai se siinä ketään haittaa". Ja sitten kukaan muu ei halua olla se "tiukkapipo" joka asiasta sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini poltti paperinukkeni (niitä oli paljon) saunan uunissa kysymättä minulta mitään. Olin nähnyt paljon vaivaa kun leikkasin niitä lehdistä ja liimailin pahville nuket ja vaatteet. Ketä ne siellä kesämökillä haittasivat, olivat isän tekemässä tuohilaatikossa. En ole saanut kerättyä paperinukkeja uudestaan. Vieläkin harmittaa. Äitikin kuoli kaksikymmentä vuotta sitten.

Hän myös lahjoitti tavaroitani ilman lupaa ihan vieraille ihmisille .

Itse olen säilyttänyt lapseni rakkaimpia leluja ja muistoja, ja annan ne kun pyytävät.

Tämä . itse en vain voi mitenkään ymmärtää mitä ihmettä aikuinen ihminen tekisi jollain iankaikkisen vanhoilla paperinukeilla. Tai kiiltokuvilla. Tai sarjakuvalehdillä. Ei voi käsittää.

Oma vanhempi voi olla myös niin v..tumainen, että tekee, koska voi.

Oma vanhempi voi myös olla muistisairas. Lapsilla (aikuisillakin sellaisilla) on helposti käsitys, että mamma/pappa se säilyy entisenlaisena hamaan tappiin. Muisti- ja hahmotushäiriöt kuitenkin hiipivät kuvaan salakavalasti.

Oma iäkäs äitini oli myymässä asuntoaan. Sitä stailattiin myyntikuntoon ja mammalle annettiin tehtäväksi kerätä kirppiskuormaa asioista, joilla ei ole minkäänlaista (tunne)arvoa. Läjästä löytyi kaikenlaista, mm. mun iso tauluksi tehty yo-kuvani. Oli vähän vaikea

a) tajuta, ettei sillä ollut äidille enää mitään arvoa (olin aiemmin ihan ylpeyden aihe, ensimmäinen ylioppilas) ja

b) ajatella että joku mun yo-kuvastani olisi maksanut senttiäkään. :D

Pelasteltiin osa ja tuhottiin loput henkilökohtaiset tavarat.

Siitä alkoi sitten valjeta, että mamman päänupissa kaikki ei enää ole entisellään.

 

Tarkennus: tuhosimme siis omat äidillä säilössä olleet tavaramme, emme hänen muistojaan.

Entinen kaveri olisi kutsunut jonkun miehen kysymättä mun vanhempieni omistamaan asuntoon yöksi. Soitti puhelimella sille ja huusin taustalta et voi kutsua ketään toisten asuntoon.

Tuleva ex-vaimo kärähti vuosia jatkuneesta pettämisestä yhden jos toisenkin kanssa. Totesi vain että "ajattelin että ei sinua haittaa, ei se ole sinulta pois". Kauniisti ajateltu.

Tämä tapahtui joskus kasarilla tai ysärillä. Olimme lomareissulla Lapissa, eli siis tosi kaukana kotoa. Eräs tuttavaperhe oli sillä aikaa ajellut etukäteen ilmoittamatta mökillemme ja huomannut tietenkin että olis kannattanut soittaa etukäteen. Olivat ajaneet monta sataa kilometriä yllätysvierailulle, kun yleensä siis oltiin kesät siellä mökillä.

Isovanhempani asuivat lähellä mökkiä ja vaari oli sattunut huomaamaan kun mökin pihaan ajoi auto ja oli sit antanut heille vara-avaimen, että menkää vaan sinne mökkiin yöksi, että ei se varmaan haittaa. Perhe oli yöpynyt mökillämme ja lähtenyt seuraavana päivänä kotiin.

Vaari sitten kertoi asiasta palattuamme kotiin ja just tolleen, että ei kai se haitannut. Kyllä haittasi. Isä oli ihan raivona ja otti vara-avaimen vaarilta (appiukoltaan) pois. Hyvin jäänyt mieleen vaikka olin jotain alle 10 silloin.

Vierailija kirjoitti:

Lupasin korjata työkaverin trikooneuleesta silmäpaon. Hän toi seuraavana päivänä muovikassillisen perheensä vaatteita, jotka ajatteli saavansa korjatuiksi siinä samalla. Saatteeksi hän sanoi, että nämä hänen miehensä vaatteet ovat pesemättä, koska hän pesisi ne vasta sitten, kun ne on korjattu. Kyllä haittasi.

Mikä on silmäpao?? :O