Lue keskustelun säännöt.
Mitä muistat 90-luvun lama-ajasta?
30.05.2015 |
Mitä muistat 90-luvun lama-ajasta? Miten se vaikutti elämään ja näkyi arjessa vai näkyikö mitenkään? Olin itse ala-asteikäisenä tuolloin ja muistan paljonkin asioita. Ehkä hauskempana mieleen jäi markan delvalvointi ja kelluttaminen. Ei siis tuolloin tietenkään ollut hajuakaan, mitä niillä tarkoitettiin, mutta muistan aina, kun Arvi Lind luki uutisia tästä aiheesta, niin taustalla oli kuva vesilasista, jonka pohjalla oli markkoja :)
Kommentit (62)
Muistan myös että ihmetytti se mikä ero on Neuvostoliitolla ja Venäjällä, ja mietin että miksi aikuiset ei pelkää että Venäjä uudestaan hyökkäisi Suomeen. Ehkä isä kävi siihen aikaan kertausharjoituksissa ja siksi armeija oli jotenkin ajankohtainen. Muutoin lama-aika meni minulta siinä lapsuuden aikana ikään kuin normaalina tilana, enkä osaa sanoa johtuiko tietyt parannukset/uudet asiat laman väistymisestä vai siitä, että siihen aikaan nyt vaan tuli sellainen teknologinen/kulttuurillinen murros. Mutta itsekin kyllä huomasin 90-luvun ja 2000-luvun välillä paljon eroja, ihan vaikka jo katukuvassa, kauppojen valikoimissa tai sisustustyyleissä tms. Ei pelkästään hyvään suuntaan, vaikka kivahan se on että on kaunista.
t. 20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 22:35"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 22:33"]
Lama-aikana lapset käytti bula-hattuja.
http://img1.etsystatic.com/009/0/5619057/il_570xN.457994209_b5rn.jpg
[/quote]
Ahahaaa, meilläkin oli kaikilla sisaruksilla!! :D
Ap
[/quote]
Olette bula-ajan lapsia.
En muistanutkaan niitä Valion pieniä maitopurkkeja. Ensin niitä säännösteltiin ja kun ne otettiin kokonaan pois se selitettiin jotenkin niin että oppilaat juovat maitoa liikaa, tulee maha kipeäksi :)
Olin ala-asteella 90-luvulla. Meidän perheellä olivat asiat hyvin. Muistan kuitenkin, kun äidin työpaikan YT:t päättyivät. Äiti sai pitää työnsä ja kerroin siitä kaverilleni. Kaverini kysyi, että ovatko minun vanhempani jotenkin parempia. Muistan myös lyhyet lomautukset koulussa, mikä oli lapselle kivaa. Sai vain tehdä kotona tehtäviä. Aika hyvin vanhempani osasivat suojella minua lamalta. Mutta ilmeisesti jokin ilmapiiri tai jokin siitä ajasta jäi, koska suhtaudun rahaan lähes pakkomielteisen tarkasti.
vanhemmat oli opiskelijoita, ei ollut kaapissa ikinä naposteltavaa, jääkaappi yleensä tyhjillään ja koulussa tuntui olevan aina maksalaatikkoa tai muuta samanväristä sössöä, ja näkkärit ja voipaketteja ruokalan emäntä piti silmällä, ettei vaan joku ottanut kahta! Lukuvuodessa sai kaksi lyijykynää ja yhden pyyhekumin. Olen kuullut, että joissain kouluissa saa nykyään tabletin/läppärin... Mikä lama nyt muka on?
Muuten oli kyllä kivaa, leikittiin paljon ulkona ja taisi olla niinpäin, että rikkaita lapsia kiusattiin ennemmin kuin köyhempiä, jos jollain oli liian usein uusia vaatteita, ja uudet lelut pidettiin kotona vain lähimpien kavereiden silmille, ettei kukaan syytä isottelijaksi - aivan päinvastoin kun tässä lamassa, että lainalla rahoitetaan skideille viimeisimmät pelit ja vehkeet vaikkei rahaa olis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan itse lähinnä koulukirjojen kierrättämisen ja koulun säästöt, mutta jotenkin opettajat osasivat tiukassa tilanteessa pitää ilmapiiriä yllä koska lama ei mulle ole jättänyt painostavia, pahoja muistikuvia.
Jälkeenpäin tiedän vanhempieni olleen välillä aika pahankin irtisanomisuhan alla, mutta saivat onnekkaina kuitenkin pitää työnsä. Lama ei kotiamme koskettanut siis ollenkaan niin pahasti, fiksusti vanhempani piilottivat varmasti valtavan työstressinsä meiltä lapsilta.
Myöhemmin olen kyllä muistellut, että kaverieni perheissä oli monissa työttömyyttä noina aikoina ja opin jo pienenä aiheen olevan hyvin kipeä. Ei ollut ollenkaan sopivaa kysyä, miksi jonkun esim. jonkun isä oli päivät kotona.
Silloin ei kyllä meidänkään perheessä herkuteltu, vaikka molemmilla vanhemmilla oli hyvät työt. Muistan, kuinka joskus kaipasin jotain makeaa. Iso tikkari oli suuri aarre, jota varjelin pitkään. Jos joskus sattui saamaan karkin vaikkapa mummulta, se laitettiin jemmapussiin ja syötiin vasta aikaisintaan puolen vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 22:48"]
vanhemmat oli opiskelijoita, ei ollut kaapissa ikinä naposteltavaa, jääkaappi yleensä tyhjillään ja koulussa tuntui olevan aina maksalaatikkoa tai muuta samanväristä sössöä, ja näkkärit ja voipaketteja ruokalan emäntä piti silmällä, ettei vaan joku ottanut kahta! Lukuvuodessa sai kaksi lyijykynää ja yhden pyyhekumin. Olen kuullut, että joissain kouluissa saa nykyään tabletin/läppärin... Mikä lama nyt muka on?
Muuten oli kyllä kivaa, leikittiin paljon ulkona ja taisi olla niinpäin, että rikkaita lapsia kiusattiin ennemmin kuin köyhempiä, jos jollain oli liian usein uusia vaatteita, ja uudet lelut pidettiin kotona vain lähimpien kavereiden silmille, ettei kukaan syytä isottelijaksi - aivan päinvastoin kun tässä lamassa, että lainalla rahoitetaan skideille viimeisimmät pelit ja vehkeet vaikkei rahaa olis.
[/quote]
Muistan itsekin tuon lyijykynien ja kumien rajoittamisen, taisi tosiaan olla kaksi per lukukausi per lapsi. Ei kannattanut rikkoa omiaan turhan päiten.
Lamasta huolimatta mun lapsuus 1990-luvulla oli kuitenkin mukavaa aikaa, enemmän siitä tulee mieleen positiivisia muistoja kuin negatiivisia.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 22:30"]Markan kelluttamisen muistan hyvin. Kuulosti hupaisalle. Työttömyys jäi kanssa mieleen, tosin omat juoppovanhempani olivat olleet työttöminä jo sitä ennen, joten ei se lama muuttanut meikäläisen elämää suuntaan tai toiseen. Kaupungin vuokratalon muistakin asukeista suurin osa oli työttömiä ja osa kriminaaleja, meninki tietysti sen mukaista poliiseineen ja väkivaltoineen. Olenkin aina ollut sitä mieltä, että koko käsite "laman lapset" on liioiteltu ja varsinkin nykyisten ongelmien selittely 25 vuoden takaisilla on naurettavaa ja kertoo vain siitä, miten toiset tekevät tikusta asian. Terveisin lastenkodissakin ollut vittumaisen lapsuuden omaava, joka on aikuisikänsä käynyt töissä normaalisti ja pitänyt turpansa kiinni menneistä.
[/quote]
Sinä et ole käsitellyt menneisyyttäsi, mutta menneisyys tulee ottamaan sinut kiinni. Halaus <3
T. Laman lapsi, joka selviytyi, mutta tarvitsi siihen paljon apua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olihan 90-luvulla paljon mukavaakin. Ainakin se lapsen huolettomuus, siis yleensäkin lapsuus. Nyt kun katson 11-vuotiasta lastani (olin sen ikäinen laman alkaessa), uskon ettei hänkään tule muistamaan mitään 2010-luvun taantumaa vaan onnellisen lapsuuden joka taas riippuu ihan vanhemmista. Omat antoivat olla lapsi eivätkä lamasta kertoneet vaikka sitä joka tuutista toitotettiin.
Olin laman lopulla vasta ala-asteen ekoilla luokilla, joten paljoa en muista. Koulussa käsipaperit puolitettiin ja leivän päälle sai vain kerran viikossa leikkeleen, yhden siivun juustoa keittopäivänä. Puuroa oli myös viikottain. Tekstikirjat kiersivät kauan, etukannessa oli parhaimmillaan 7 nimeä ennen omaani. Vaatteet olivat myös monella kiertäneitä, minulle kierrätettiin kaikki isoveljien ja serkkujen neutraalit vaatteet ja kengät, naapurilta äiti osti välillä kassillisen naapurin tytölle pieneksi jääneitä vaatteita niin oli jotain vähän tyttömäisempääkin. Tämän takia oli niin iso juttu kun ekaluokalle mennessäni käytiin ostamassa ihan uudet vaatteet ekaa koulupäivää varten :) En kuitenkaan kokenut lapsuutta mitenkään köyhäksi kun samanlaista oli joka perheessä. Leluja oli myös huomattavasti vähemmän mitä lapsilla nykyään, mulla esim. oli 4 barbie-nukkea ja kaksi vauvanukkea. Mummu oli tehnyt niiden vaatteet. Mulla oli myös paljon papan tekemiä puisia leluja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sai kanssa vain yhden lyijykynän ja kumin per vuosi koulussa. Muistan olleeni ihan paniikissa, kun oma kumini katosi. Kirjat olivat huonokuntoisia ja vanhoja, samoin koulun muut tarvikkeet esim. soittimet, liikuntavälineet jne. Minun vanhemmillani on sellaiset koulutukset, ettei meidän perheessä ollut työttömyyden uhkaa missään vaiheessa. Silti elettiin todella nuukasti. Muistan, että usein syötiin mm. purkkilihapullia, "nötköttiä" ym. halpaa kuraa ja ruokatarjouksia kytättiin todella tarkasti. Uusia vaatteita, polkupyöriä, suksia, luistimia jne. ei koskaan saanut. Olin meidän perheen ainoa tyttö ja esim. juuri nuo talviliikuntavälineet olivat äitini vanhoja 60-70-luvuilta.
Niin ja lempileluni oli papan tekemä puinen kilpikonna, se kulki mukana joka paikkaan :) -33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 22:30"]Markan kelluttamisen muistan hyvin. Kuulosti hupaisalle. Työttömyys jäi kanssa mieleen, tosin omat juoppovanhempani olivat olleet työttöminä jo sitä ennen, joten ei se lama muuttanut meikäläisen elämää suuntaan tai toiseen. Kaupungin vuokratalon muistakin asukeista suurin osa oli työttömiä ja osa kriminaaleja, meninki tietysti sen mukaista poliiseineen ja väkivaltoineen. Olenkin aina ollut sitä mieltä, että koko käsite "laman lapset" on liioiteltu ja varsinkin nykyisten ongelmien selittely 25 vuoden takaisilla on naurettavaa ja kertoo vain siitä, miten toiset tekevät tikusta asian. Terveisin lastenkodissakin ollut vittumaisen lapsuuden omaava, joka on aikuisikänsä käynyt töissä normaalisti ja pitänyt turpansa kiinni menneistä. [/quote] Sinä et ole käsitellyt menneisyyttäsi, mutta menneisyys tulee ottamaan sinut kiinni. Halaus <3 T. Laman lapsi, joka selviytyi, mutta tarvitsi siihen paljon apua
[/quote]
Ei se minua enää kiinni ota, ne asiat olen hiljaisuudessa käsitellyt ja pystynyt hautaamaan. Ja kyseessä ei ole lama, vaan lapsuushelvetti muistoineen, joka olisi toteutunut satavarmasti ilman lamaakin. Huonotkin kortit voi pelata vähän paremmin, jos on tahtoa ja luonnetta
Kiitos sydämestä.
Ruokolahden leijonan.. olikohan se edes lama-aikaan? Toiseksi muistan hyvin sen, miten kaikilla lapsilla oli aikatavalla samanlaiset vaatteet ja jos jollakin oli selvästi paremmat/hienommat, heille kuittailtiin. Hassua, varsinkin kun ajattelee miten se nykyään menee ihan päinvastoin.
Miten te muistatte asioita noin tarkkaan? Mä olin laman aikaan varhaisteini, pyörin kavereiden kanssa ja kävin koulua. En mä muista mitään koulun säästötoimenpiteitä tms. Mun vanhemmista ei kumpikaan ole ollut päivääkään työttömänä. Kai mä sain aika huolettomana elää.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 23:50"]Miten te muistatte asioita noin tarkkaan? Mä olin laman aikaan varhaisteini, pyörin kavereiden kanssa ja kävin koulua. En mä muista mitään koulun säästötoimenpiteitä tms. Mun vanhemmista ei kumpikaan ole ollut päivääkään työttömänä. Kai mä sain aika huolettomana elää.
[/quote]
Jotenkin se on jäänyt mieleen,noi koulun säästöt ja muut. Jokainen kai muistaa eri tavoin asiat. Ja vaikka en muista lapsena olleeni huolissani niin varmaan olin kun sen niin selvästi muistan.
Äiti aina sanoi että ei voi ostaa kun on lama. Ihmettelin suuresti kerran kun ostimme oikeita nenäliinoja kaupasta kun oli flunssa. Se tuntui juhlapäivältä. N -83
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 00:00"]Äiti aina sanoi että ei voi ostaa kun on lama. Ihmettelin suuresti kerran kun ostimme oikeita nenäliinoja kaupasta kun oli flunssa. Se tuntui juhlapäivältä. N -83
[/quote]
Ainiin, ja äiti leipoi jokatoinen päivä sämpylöitä.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 22:33"]
Lama-aikana lapset käytti bula-hattuja.
http://img1.etsystatic.com/009/0/5619057/il_570xN.457994209_b5rn.jpg
[/quote]
Ahahaaa, meilläkin oli kaikilla sisaruksilla!! :D
Ap