IVF/ICSI viikolla 43
Eli olisiko muita, jotka ovat aloittamassa sumuttelun ensi viikolla? Meillä pitäisi olla munasolujen keräys ja ICSI viikolla 43! Tämä on ihan ensimmäinen hoito meille ja jännittää niin PALJON. Meillä siis miehellä ei toimivia siittiöitä syöpähoidoista johtuen ja siksi mennään suoraan aikaisemmin pakastetulla spermalla tuohon ICSI:n. Toivottavasti tuo nyt oli sen mikrohedelmöityksen kirjainsarja?? Onko muita samoilla viikoilla jännääviä? Jos teillä on jo kokemusta, niin kertokaa toimenpiteestä ja sen onnistumisen mahdollisuuksista, kuulisin tarinoita mielelläni. Olen jotenkin yrittänyt asennoitua niin, että ensimmäisellä yrityksellä tärppääminen on niiiiiiiiiiiiiiiiiin pieni mahdollisuus tärpätä, että parempi odottaa negatiivista suoraan. Kaikki samassa tilanteessa olevat nyt tarinoita kehiin. Jännätään yhdessä!
Kommentit (96)
...missään nimessä ei ollut tarkoitukseni ollut ilkkua. Eka IVF/ICSI minullakin menossa, enkä tiedä mistään mitään. Olin ennemminkin huvittunut, kun olit jo heittämässä kirvestä kaivoon ja tahdoin lohduttaa loogisilla argumenteilla.
Mutta kyllä niitä loogisia argumentteja tarvittaisiin täälläkin. On vähän maan myynyt olo. Ei ole mitään oireita. Onko teillä? Tahtoisin jo kipeitä nännejä! Eilen maha oli turvonnut kuin jalkapallo, mutta se meni täksi päiväksi jo ohi.
Voi kun jo nyt voisi tietää, onko raskaana!
Että semmosta kuuluu tänne! Siis pregnylin vaikutus on kropassani loppunut... Muuten ei sitten minkäänlaisia oireita täälläkään. Ens keskiviikkona on veritesti, on siinäkin tapauksessa, että menkat alkaa ennen sitä (viime ivf:ssä ruskea tuhru alkoi jo pp11. Mutta sen jälkeen kohdusta poistettiin polyyppi..). Luulen, etten testaile kotona ollenkaan, mutta vannomatta paras.
Sähäkälle ja kunpavauvalle pitkää pinnaa ja positiivista mieltä!!! Tosiasiassa ei oireita mahdollisesta raskaudesta tässä vaiheessa kuulukkaan olla...kai.
Mitäs Gwynethille kuuluu???
Plussa-aaltoa toivoo Mimma pp 7
Kovin on ollut hiljaista tässä pinossa..Johtuisikohan siitä, ettei kellään ole mitään mullistavaa kerrottavaa??? Mulla on menossa pp 9 ja olo niin normaali kuin olla voi, paitsi älytön väsymys. Leukaparat on olleet tässä muutaman päivän tiukoilla, kun haukotuttaa jatkuvasti. Lugethan ne väsyttää ja olisikohan kiireellä työviikollakin osuutta asiaan..?
Pikkasen alkaa taaaaaas negavoimat jylläämään, vaikka eihän tässä vielä pitäisi peliä olla pelattu. Tulkaat muutkin piinailijat kertomaan kuulumisia!!!
Positiivista perjantaita kaikille!
Corpus luteumehin eli keltarauhasiin ei tee enää kipeätä (tai ainakaan siihen yhteen, jonka tunsin hyvin), joten nega taitaa olla tulossa. Ensimmäisestä raskaudesta muistan raskausoireena juuri sen, että keltarauhainen jatkoi kipeänä ekat kuukaudet. Nyt se/ne on siis surkastumaan päin. Olen tänään itkenyt tosi paljon ja riidellyt mieheni kanssa (kun olen niin masentunut). Miksei PASsia saa tehdä heti IVF:n jälkeen? En meinaa kestää odotusta.
Mielenpiristystä teille kaikille!!!! Minulla olotila ollut erittäin hyvä ja toisaalta vain odotan, että joko tulisi ensi perjantai ja veritestin tulos tai alkaisi kuukautiset! Ärsyttävää, ärsyttävää odotusta! Mitään oireita ei ole ollut, paitsi vatsalihakset ovat säpsyilleet hassusti, mutta sekin juontaa juurensa varmaan viime viikon valasolotilahelvetistä!
Tein jo ekan testin (tiedän olen ärsyttävän kärsimätön : > ) ja negaahan se näytti! Eihän siihen voi tietenkään luottaa ja eihän siinä tietenkään mikään näy vielä, mutta kiva se oli jo tehdä! Onpahan jotain tekemistä tämän odotuskuurin ajan...Tiedättekö milloin ihmisillä on aikaisemmillaan näkynyt varma tulos ja onko joku testimerkki yli kaiken?? En siis kaipaa mitään tarkkaa valvottua tulosta vaan ihan hömppää, joka kiertää kokemustietona ja suusta suuhun juttuna... Ihan vaan aikani kuluksi!
Minulla ei ole mitään tuntemuksia, joista voisi päätellä mitään suuntaan tai toiseen. Kun ei ole mitään aikaisempaa kokemusta johon voisi verrata, niin ei oikein osaa tarkaan edes ajatella jotain tuntemusta sen enempää. Toisaalta hyvä niin, toisaalta huono... Olo on oikein hyvä, odottaminen vaan tuntuu niin pitkältä. Viikon päästä näihin aikoihin olemme kaikki varmasti jo paljon viisaampia!
Meillä ei ole sovittu mitään veritestiä tietyksi päiväksi. Odottelen siis vain kuukautisten alkamista. Minuakin harmittaa se, että PASsia varten täytyy odottaa yhdet kuukautiset. Katselin kalenteria ja huomasin, että siinähän voi vielä käydä niinkin, että joulu jotenkin sotkee aikatauluja ja joutuu odottamaan vielä ylimääräisen kuukauden.
Piinaavasta odottelusta huolimatta mukavaa viikonloppua!
...teidän munasarjat muuten? Onko teillä kipuja keltarauhasista vai ovatko ne teilläkin surkastumaan päin?
Rauhaisaa pyhäinpäivää!
Minulla ei ole ollut ollenkaan kipuja missään ja en edes tiedä missä keltarauhanen sijaitsee. Ihmeellisen oireetonta elämää on tässä kyllä vietetty. Tosin ei ole aiempaa vertailun kohdetta, niin ei voi hirveästi tulkintoja tehdä.
Tuolla jossain toisessa ketjussa joku kertoi tietävänsä jo pp 10 hcg arvonsa... Mitenhän sen saisi tietoonsa? Onko toisissa hoitopaikoissa tapana määrätä useampia veritestejä vai onko siihenkin olemassa joku kotitesti?
...on ehkä sinulle tutumpi nimellä corpus luteum. Sillä nimellä se oli ainakin aikanaan minun bilsan kirjassa. Se on siis se rauhanen, joka syntyy ovulaation jälkeen tyhjentyneeseen rakkulaan. Ja meillähän on ollut " superovulaatiot" , kun rakkulat on tyhjennetty. Minulla oli keltarauhaskipuilua siirrosta viikko eteenpäin ja sitten kipuilu lakkasi. Normaaleissa kierroissa se on merkannut aina kuukautisia - ja sen ainoan kerran kun olen ollut raskaana, keltarauhaskipu on jatkunut koko alkuraskauden.
Keltarauhaskipu ilmenee minulla usein noustessa yht' äkkiä tai yöllä sängyssä vaihtaessa asentoa. Nyt sellainen kipu on kokonaan poissa eli olen vähän (tai en ihan vähän) lohduton. Tietysti ehkä vähän lohduttaa, jos teillä muilla ei ole koko aikana tuntunut keltarauhasissa - tai nivuksissa - yhtään mitään.
Kunpavauvaa lohduttaakseni, minulla on toinen ivf menossa enkä ole muistaakseni missään vaiheessa tuntenut ns. keltarauhaskipuilua! En myöskään koskaan ole saanut edes haamua testiin, eli se siitä... Toivottavasti nyt sinun kohdalla peli ei ole vielä menetetty...eihän sitä vielä voi varmaksi tietää..??
Itselläni on kyllä valitettavasti erittäin pessimistinen fiilis hoidon onnistumisen suhteen. Olen 99.9% varma, etten ole taaskaan raskaana! Mitään oireita ei ole ja menossa on JO pp 11...eikös pitäisi jo jossakin tuntua, jos olisi tärpännyt?
Toivottavasti muilla raskausoireita alkaa ilmentyä ja plussia paukahdella ensi viikolla...!!!
...eli raskausoireiden puuttumisen järkeilen niin, että kaikki mehän saimme pregnyliä 5000 IUE hcg. Se vastaa jotain aika pitkällä olevaa alkuraskautta. Ei pregnyl viiisine tuhansine raskaushormoniyksikköineen tuottanut minulle mitään raskausoireita (tuottiko teille?). Jos olemme raskaana nyt, niin meidän hg on paljon paljon paljon alempana kuin se hcg-annos, jonka saimme pregnylistä. Eikö ole loogista?
Ja tuota mainostamaani keltarauhaskipua lukuun ottamatta en aikanaan saanut muita raskausoireita ihan alkuvaiheessa, kun odotin meidän ykköstä tismalleen kaksi vuotta sitten.
Vai onko täällä jollakulla oireita?
Kun olen tässä miettinyt oireitten puuttumista, niin nyt niitä alkoi tulla. Ja en valitettavasti puhu raskausoireista... Mulla ekassa ivf:ssä alkoi ruskea tuhru pp11 ja se muuttui kunnon vuodoksi muutaman päivän kuluttua. Nyt alavatsassa on selvät menkkajomotukset ja tuhru alkoi taas, nyt jo punertavana. Viime huhtikuussa multa leikattiin polyyppi kohdusta, siis tämän epäonnistuneen ivf:n jälkeen. Toukokuussa tehtiin PAS, muuta silloin ei tuhruttanut, eikä kyllä onnistunut sekään...
Mieli on turta. Soitan huomenna hoitajille ja toivottavasti saan keskustella muös lääkärini kanssa. Onkohan taas edessä uusi leikkaus..??? (minut on leikattu viime vuonna kolme kertaa tämän asian tiimoilta).
On erittäin vaikea uskoa, että nämä hoidot tuottaisivat onnellista lopputulosta meidän kohdalla. Anteeksi tämä purkaus, tuntuu vaan aika pahalta.
Tsemppiä kuitenkin vielä teille muille, joilla on hyvät mahdollisuudet onnistua tässä hoidossa!!!!!!!
Minä aloin täällä päässä itkeä kirjoitustasi. Kunpa tuo mitä kirjoitat ei ole totta! Kunpa plussamahdollisuus olisi vielä olemassa! Lähetän sinulle kamalasti jaksua ja uskoa onnistumiseen! Peukut on pystyssä!
Kyyneleet tuli silmiin täälläkin. Olen tosi pahoillani, jos ne kuukatiset sinulla nyt alkavat. Toivotaan silti vielä, että vuoto olisi jotain vaaratonta eikä ennakoisi kuukautisia.
Mimma lähetän täältä käsin kaikki mahdolliset voimasäteet sinne teille ja jaksamista ja haleja kävi miten kävi! Minä niin toivoisin teille sen pienen nyytin keinolla millä hyvänsä!
...tänne keskellä yötä, kun heräsin asentoa vaihtaessani keltarauhaskipuun (enkä jännitykseltäni saanut enää unta)! Siis sellainen repivä tunne vasemmassa munasarjassa. Toivoa ei siis ole sittenkään vielä menetetty.
Mutta kylläpä on sinänsä kurjaa taas, että toivo herää, kun sitten jos nega paukahtaa, joutuu sen itkemään uudelleen.
Pidetään peukkuja toisillemme ja etenkin Mimmalle!
...ovat jatkuneet molemmissa munasarjoissa tänään ihan kivasti. Voi kun tietäisi, onko tämä raskausoire vai onko kyse siitä, että minulta puhkaistiin niin monta rakkulaa, jotka edelleen ovat täynnä nestettä. Toisaalta tämä repiminen hellitti yhdessä vaiheessa piinistelyä ja on nyt siis taas kiihtymään päin.
Kertokaapa nyt tuntemuksianne, piinissisaret? Onko raskausoireita - oikeita tai kuviteltuja? Aiotteko testata? Minä vihaan testaamista, joten en uskalla. Tai vihaan niitä negatiivisia tuloksia.
Jos olisin vastannut hieman aikaisemmin, niin olisin kirjoittanut että en aio testata, ainakaan lähipäivinä. Olen niin monta kertaa tuntenut itseni täydelliseksi idiootiksi, kun olen kuvitellut olevani raskaana ja aina vaan testannut negan.
Mutta sitä minun ei varmaan tarvitse enää miettiä. Vessassa käydessäni huomasin paperissa hieman vaaleaa oranssinväristä vuotoa. Tämä taitaa ennakoida kuukautisten alkamista. Niin masentavaa! Alkais nyt vuoto kunnolla, niin ei tarvi turhia toivoa. Nyt alkoi jo vähän tuntumaan siltä, että voisin jopa tehdä testin, niin sekin vahvistaisi nämä tuntemukset.
Toivon plussaonnea teille muille!
Niin moneen kertaan on aina kaikkialla toitotettu, että raskauteenkin saattaa kuulua pientä vuotoa! Pidän peukkuja! Kuinka pitkä aika sinulla on punktiosta ja siirrosta? Milloin olisi veritesti?
Täällä kovin hiljaista, joten ajattelin kysellä miten kaikilla menee? Minulla meni melkein tasan viikko palautua punktiosta jne. ja nyt olo on taas ihanan normaali. Voin kävellä jo koirien kanssa lenkkiäkin ja kaikkea ihanaa! Seuraavalla kerralla osaan jo pyytää suoraan viikon sairauslomaa ja helpotan näin koko prosessia.
kunpavauva: en tosiaan epäillytkään, että kehoni olisi raskaana. Ja jotenkin vain kuvittelin, että akne tietäisi vuodon alkua, sillä se nyt on ollut niin jo sen 17 vuotta, kun kuukautisista olen kärsinyt. En myöskään tiennyt, että pregnylistä voi tulla aknea, joten pyydän anteeksi hätäilyäni. Olen käymässä läpi aivan ensimmäistä lapsettomuushoitoani ja siksi hieman into piukeana tarkkailen ja ihmettelen kaikkea. Ei ollut tarkoitukseni saada ketään menettämään hermojaan asian suhteen. ANTEEKSI!
Myönnän toki, että en ole maailman kärsivällisin ihminen luonteeltani muutenkaan ja tiedän myös, että en malta olla tekemättä raskaustestejä jo paljon ennen maagista pp14! Tosin Kysin hoitajalle, kun asiaa nauroin, niin se sanoi, että ei muuta kuin testailemaan vain! Saattaahan sieltä tosin tulla herra ties mitä vastauksia, mutta kyllähän se lopullinen selviää sitten verikokeissa...Jokainen tyylillään eikös!
Kaikille oikein rattoisia piinapäiviä ja paljon, paljon, paljon plussasäteitä!