Lue keskustelun säännöt.
Miksi minua syrjitään ja vältellään työelämässä ja yksityiselämässä?
27.01.2022 |
Olen empaattinen, kiltti ja mukava korkeastikoulutettu lapseton nainen. Olen tehnyt valtavasti töitä sen eteen, että työllistyisin. Minulla on kaupallisen alan tutkinnot. En ole päässyt kursseista ja gradusta läpi rimaa hipoen vaan hyvillä arvosanoilla. Työkaverina olen mukava, avulias ja huomioonottava. Miksi minua sorsitaan kuin olisin huono tai hankala työntekijä? CV:ni on täynnä pätkätöitä ja työttömyyttä, mikä varmasti herättää epäilyksiä työnantajissa. Miten voi olla niin vaikea työllistyä, vaikka tämän piti olla hyvin työllistävä ala?
Samaa välttelyä koen yksityiselämässä. Vaikka ulkonäössäni ja luonteessani ei ole mitään vikaa, tulen tinder-treffeillä aina torjutuksi. Olen nähnyt ihan taviksia insinöörejä yms. en mitään alfa-uroksia. Olisin ollut hyvä puoliso ja äiti, mutta lapsentekoikä on jo mennyt ohi.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt samaa. Mulla on ammattitutkinto ja olen ylioppilas.
Mun on ollut aina vaikea työllistyä ja nyt olen ollut jo pari vuotta työtön (koronan takia).
Töissä olen ollut pidetty työkaveri. Olen ahkera, luotettava ja tehokas. Jokaisella työpaikalla on ollut muutama ihminen joka tykkää musta todella paljon, ja sitten on ollut ihmisiä jotka suorastaan tuntuvat vihaavan mua (käyttäytyvät töykeästi mua kohtaan, tiuskivat, kääntävät selän, ivailevat, kyseenalaistavat osaamiseni jne)
Työhaastatteluihin pääsen melkein aina kun laitan hakemuksen. Mutta jotenkin haastattelijankin into aina laantuu kun puhuu mun kanssa. En ymmärrä miksi. Olen ystävällinen, osaan kuunnella, hymyilen ja omasta osaamisestani kerron yleensä melko sujuvasti (vaikka olen vähän ujo).
Ulkonäöltäni oon ihan perusnätti, pitkä ja hoikka. Tykkään laittautua (töihin sopivissa määrin).
Jos ne kokeet että olet liian täydellinen? Uhka muille??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saanut kaikki 3 rokotusta, käytän maskia julkisilla paikoilla ja otan muutenkin ihmiset huomioon. Enkä usko salaliittoteorioihin. Eli siitä ei ole kyse.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut kaikki 3 rokotusta, käytän maskia julkisilla paikoilla ja otan muutenkin ihmiset huomioon. Enkä usko salaliittoteorioihin. Eli siitä ei ole kyse.
Ap
Älä ota pahalla tätä, mutta oletko mahdollisesti nepsy-tyyppi? Olen itse ja siksi kysynkin. Jos ei kuulu neuronormaaleihin saattaa jäädä helposti vähän kuin piireistä ulkopuolelle. Näin mulla. Tuli tuosta sinun viestistä mieleen. Tsemppiä!
On hyvin mahdollista ja olen tätä itsekin pohtinut, olisiko minulla lievä add+asperger. Esim. rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat minulle kaikki kaikessa. Olen ehkä liiankin rehellinen, vaikka se ei aina olisi oman etuni mukaista. Valehteleminen vain tuntuu tosi pahalta. En kuitenkaan ole sillä tavalla suorasanainen kuin jotkut narsistit, jotka katsovat oikeudekseen laukoa ikäviä henkilökohtaisia "totuuksia" kanssaihmisistä. Pyrin aina ystävällisyyteen ja ymmärtäväisyyteen sekä suhtautumaan ihmisiin positiivisesti.
Olen käynyt vuosia sitten psykologilla nepsy-kokeissa, mutta en saanut diagnoosia. Epäilen kuitenkin tulosta, koska vasta viime aikoina on alettu diagnosoimaan myös aikuisilla ADHD ja ADD:ta. Olen yrittänyt päästä uudelleen kokeisiin, mutta en saa lähetettä enää julkiselta, koska minut on jo testattu. Työttömänä ei ole varaa mennä yksityiselle.
Ap
En usko, että olisin resting-bitch-face, pyrin hymyilemään, vaikka sisällä myllertäisi. Yläasteella olin kiusattu, mutta siitä huolimatta luokanvalvoja sanoi viimeisenä päivänä, että tulee aina muistamaan minut hymystäni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Resting bitchfaceen auttaa kun alat opetella hymyilemään. Kun juttelet jollekulle, hymyile. Jos et tee mitään, naama hymyyn. Keskityt johonkin, hymyile. Liikkuessa, hymyile. Kun alat tehdä tätä aluksi vaikka väkisin, lopulta hymyilet lähes automaattisesti.
T: Ex-resting-bitchface
No höpsön löpsön taas. Susta en tiedä koska kuulostaa sille, että ihmisillä on joku kuva susta perustuen siihen miten ne on kokeneet sut kun ovat puhuneet sun kanssa tai viettäneet aikaa sun kanssa, suhtautuminen nähtävästi perustuu sitten suhun persoonana tai jotain mitä olet tehnyt.
Ja hieman oudolta kuulosti myös "entiset työkaverit" maininta. Miten ne vaikuttaisi siis kaikkiin nykyisiin kontakteihisi jo etukäteenkin? Asutko pienessä kylässä, jossa kaikki tuntee sut ja on ollu sun kanssa tekemisissä vai nämä jotkut "työkaverit" on pystyneet levittämään susta vähemmän mairittelevia juttuja ihan kaikkialle ja kaikille. Sinuna en hirveästi välittäisi jos jollain sellaisella on outo kuva, jonka kanssa et ole edes viettänyt aikaa. Jos tiedät että et ole mokannut tai käyttäytynyt töykeästi tai tosi oudosti, on joku muu syy kyllä sitten, jos jossain "uudessa" paikassa on heti outoja "ei niin kivoja" suhtautumisia. Sanoisin kyseessä olevan tahallisen maineen pilaaminen tai mustamaalaaminen. En sitten tiedä miksi joku tekisi niin jollekin, mutta kaikki on mahdollista. Tietenkin, jossain vaiheessa kyllä tuollaiset aina paljastuukin ja monet tajuaa mitä on ollut tekeillä.
Mä tiedän yhden tosi oudon tapauksen, missä yhdestä henkilöstä oli lähes jokaisella hirveän usein jotain etukäteistietoa, henkilöön suhtauduttiin oudosti ja outoja sattumuksiakin oli ihan selvästi järjestetty. Juttujen levittäminen ympäriinsä oli selvästi joku ketjutettu järjestetty juttu, kun ei tuo henkilö ollut kenenkään kanssa tekemisissä edes ja ainakaan kukaan sen henkilön kanssa tekemisissä tiiviisti oleva ollut ainakaan levitellyt tai kertoillut jotain juttuja, vaikka näin ehkä esitettiin asiat.
Nuo neuvot että hymyile, tuota ei ihmiselle tule kylläkään huono maine siitä, jos ei hymyile tuolla ympäriinsä tai kaupan kassoille sun muille, joten voit olla ihan sillä naamalla millä huvittaa ja hymyile, jos oikeasti hymyilyttää. Ei sitä tarvitse olla mikään itse mukavuus ja ystävällisyys, tai muuten kaikkialle leviäisi kuva jostain totaalisen inhottavasta ja töykeästä. Sehän olisi ihan hupsua. Jos leviää, niin joku sitten systemaattisesti on niitä levitellyt. Joku muu syy sitten täytyy olla.
Jos työpaikkaa et ole saanut voisiko olla kysymys että olet joutunut jonkun hampaisiin joka tahalleen haluaa pistää kapuloita rattaisiin. Mä tiedän yhden tapauksen, jossa jostain oli kerrottu ihan ihme juttuja etukäteen yhdelle työpaikalle ja siellä oli ihan twilight zone. Äkkiseltään vois ajatella että eikö huhut korjaudu kun näyttää että ei ole "sellainen" kun on kerrottu. No tuohon voi vastata kyllä ja ei. Eli riippuu tilanteesta. Jos se käytös on ihan ihmeellistä sieltä toisesta päästä siihen ei tule vastattua normaalisti, mutta jos tietää olevansa tuollaisen kohteena ei kannata mitenkään erityisemmin yrittää kumota epätoivoisesti huhuja. Sitähän se toinen haluaa ja myös sitä että hermostuisit. No wau mitä psykologiaa taas.
Minua ei palkata kirveelläkään töihin työhaastattelujen perusteella. Olen saanut työni muutoin oman aktivisuuteni ansiosta, ja olen pidetty ja asioita hoitava työntekijä. Jostain syystä tämä ei välity sitten millään työnantajille tai jotain. Ehkä se on ulkonäöstä kiinni, en tiedä kun kukaan ei ikinä kerro syytä miksi en tule valituksi. Onneksi olen vakituisissa töissä jotka eivät lopu kovin helpolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heippa,
Löytyykö ylipainoa? Lihoin sairastelun vuoksi aika paljon ja yhtäkkiä huomasin olevani melkoinen hylkiö!
totta vaikkei uskois kirjoitti:
Heippa,
Löytyykö ylipainoa? Lihoin sairastelun vuoksi aika paljon ja yhtäkkiä huomasin olevani melkoinen hylkiö!
Olen joskus nuorempana ollut, koska söin suruun. Mutta olen kovalla työllä, pysyvillä elämäntapamuutoksilla ja päivittäisellä liikunnalla onnistunut laihtumaan. Kasvisruokavalio on myös auttanut tässä, vaikka se ei ollutkaan perimmäinen syy, miksi ryhdyin kasvissyöjäksi, vaan eläinten oikeudet. Tiedän, että lihavat saavat välillä joiltakin ihan epäreilua kohtelua osakseen, mutta on työelämässä myös paljon lihavia, jotka ovat menestyneet urallaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap mulla ei vastaavaa, koska tiedän, että kaikki outoudet ovat johtuneet ihan järjestetyistä jutuista, ei mistään sellaisesta että olisin käyttäytynyt hassusti tai töykeästi ja oudoissa tilanteissa oudosti käyttäytyminen ei ole outoa. Jos joku on saanut uskoteltua outoja valheita, niin siitä vaan kun en usko niihin itse niin ei tunnu missään.
-mt ongelmat tai joku nepsy napsu, ei totta
-outo tyyppi, totta mutta outoudet ei sentään hulluuksia
-itsekäs, ei totta, normaalin rajoissa itsekkyys ei mikään miss hyväntekijäkään
-ujo, arka, ei totta
-piikikäs, totta
-huumorintajuinen, totta
-puhuu rumasti, lähinnä vain tällä palstalla
-aggressiivinen ja huutava, ei totta paitsi vihastuessa en puhu kyllä lempeällä kuiskaavalla äänellä
-hysteerinen, ei totta
-masentunut, ehkä joskus lievästi
-rajaton lasten kanssa, ei totta vaikka tiukkapipo vanhoillistosikot saattavat nähdä asiat niin. Ei rajaton mutta jonkin verran tirsk laiska ja boheemi.
-sosiaali- lastensuojelu, terveyspuolen asiakas, ei mitään yhteyttä edellämainittuihin
-tuhlaileva, totta
-tuomittu rikoksista, ei koskaan paitsi mitä jotain mennyt ulosottoon
-epäsosiaalinen, vähän ehkä
-jotain sairauksia, diagnooseja, ei tietääkseni ellei piilossa jotain ole
-tunteeton, kylmä, ei totta mutta super tunteelliseen verrattuna voisi vaikuttaa siltä
-röyhkeä, riippuu keneen vertaa, noin keskimäärin väestöön suhteutettuna ei erityisen röyhkeä
-pinnallinen välittää vain rahasta, no monet henkilön ongelmat ovat kyllä johtuneet rahasta tai sen puutteesta, eikä kyseessä mitkään höpö löpö jutut joten tykkää rahasta
-ahne, no ei kieltäydykään rahallisesta avusta jos mahdollista saada.
-laiska, totta mutta tarpeen tullen ahkerakin
Ei kai ihmisten välttely ole mitään sorsimista. Sen voi tehdä ihan omista syistään, ei esim. halua tutustua niin moneen ihmiseen. Nykyään vars. nuorilla lienee joku kuvitelma jatkuvasta pulppuavasta yhteiselosta työssä ja töiden jälkeen. Muuten on jotain pieles.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Why People will Instantly Dislike You (as an Empath) - YouTube
En laita linkkiä, koska epämääräisiä linkkejä ei pidä avata, mutta tuolla löytää youtubesta videon, jossa selitetään, miksi ihmiset välttelevät empaatikkoja. Vika ei ole sinussa, vaan muiden epävarmuudessa <3
Jotenkin tuntuu, ettei "empaatikko" olisi päätynyt kauppatieteelliseen.
Uskon vastuulliseen markkinatalouteen ja olen sitä mieltä, että liike-elämässä tarvitaan myös empaatikkoja. Mitähän siitä tulisi, jos firmoissa olisi vain omaa etua tavoittelevia kyynerpäätaktiikalla eteneviä kuspäitä töissä, jotka eivät pyri yhteiseen hyvään. Panostamalla sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen, sekä yritys, että yhteiskunta voittavat. Pyrin työllistymään yrityksiin, joiden arvot vastaavat omiani.
Ap
Mitä tohon deittailuun tulee niin se on kaikille yhtä vaikeaa. Miehet ovat ihan kummallisia nykyään. Työelämässä on paljon kateutta mikä valitettavasti vaikuttaa. Minulle sanoi kerran ihan suoraan keski ikäinen nainen ettei palkkaa minua koska olen nuori. Tiedän niin miten pahalta toi tuntuu kun lokaa sataa vaikka itse on empaattinen. Se tunne on hirveä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi ap mulla ei vastaavaa, koska tiedän, että kaikki outoudet ovat johtuneet ihan järjestetyistä jutuista, ei mistään sellaisesta että olisin käyttäytynyt hassusti tai töykeästi ja oudoissa tilanteissa oudosti käyttäytyminen ei ole outoa. Jos joku on saanut uskoteltua outoja valheita, niin siitä vaan kun en usko niihin itse niin ei tunnu missään.
-mt ongelmat tai joku nepsy napsu, ei totta
-outo tyyppi, totta mutta outoudet ei sentään hulluuksia
-itsekäs, ei totta, normaalin rajoissa itsekkyys ei mikään miss hyväntekijäkään
-ujo, arka, ei totta
-piikikäs, totta
-huumorintajuinen, totta
-puhuu rumasti, lähinnä vain tällä palstalla
-aggressiivinen ja huutava, ei totta paitsi vihastuessa en puhu kyllä lempeällä kuiskaavalla äänellä
-hysteerinen, ei totta
-masentunut, ehkä joskus lievästi
-rajaton lasten kanssa, ei totta vaikka tiukkapipo vanhoillistosikot saattavat nähdä asiat niin. Ei rajaton mutta jonkin verran tirsk laiska ja boheemi.
-sosiaali- lastensuojelu, terveyspuolen asiakas, ei mitään yhteyttä edellämainittuihin
-tuhlaileva, totta
-tuomittu rikoksista, ei koskaan paitsi mitä jotain mennyt ulosottoon
-epäsosiaalinen, vähän ehkä
-jotain sairauksia, diagnooseja, ei tietääkseni ellei piilossa jotain ole
-tunteeton, kylmä, ei totta mutta super tunteelliseen verrattuna voisi vaikuttaa siltä
-röyhkeä, riippuu keneen vertaa, noin keskimäärin väestöön suhteutettuna ei erityisen röyhkeä
-pinnallinen välittää vain rahasta, no monet henkilön ongelmat ovat kyllä johtuneet rahasta tai sen puutteesta, eikä kyseessä mitkään höpö löpö jutut joten tykkää rahasta
-ahne, no ei kieltäydykään rahallisesta avusta jos mahdollista saada.
-laiska, totta mutta tarpeen tullen ahkerakin
Ai niin
-huono itsetunto, ei erityisemmin
-ylpeä tai kateellinen, ei erityisemmin
Itseasiassa jos samasta ihmisestä sanotaan päinvastaisia kommentteja niin eikö vähän outoa. Ai niin eiku se on silloin epävakaa varmaan.
Olisit lisännyt tuohon vielä: pantu per...eeseen, ei totta
Vierailija kirjoitti:
Why People will Instantly Dislike You (as an Empath) - YouTube
En laita linkkiä, koska epämääräisiä linkkejä ei pidä avata, mutta tuolla löytää youtubesta videon, jossa selitetään, miksi ihmiset välttelevät empaatikkoja. Vika ei ole sinussa, vaan muiden epävarmuudessa <3
Saisko tästä suomeksi jonkun tiivistelmän ?
EN mitenkään väitä tietäväni, mikä aapeen ongelma on, mutta tunnen useita ihmisiä, jotka, kuten aapeekin, ovat itse vakuuttuneita siitä, että vika ei ole heissä. He ovat empaattisia, kiltteja ja mukavia, korkeastikoulutettuja ja koulussa paljon oppineita, paljon työtä tekeviä, avuliasita ja muut huomioonottavia.
Siis täysin vilpittömästi, omasta mielestään. Jotkut heistä ovat vielä mielestään pidettyjäkin, mutta sitten aina ihmiset osoittautuvatkin ikäviksi selkäänpuukottajiksi. Monia heistä mielestään sorsitaan turhaan kuin olisin huono tai hankala työntekijä?
Ongelma on sitten siinä, että tuo heidän oma käsityksensä omista taidoista, ahkeruudestatai empaattisuudesta ja mukavuudesta ei vastaa muiden käsitystä heistä. Eikä koskaan tulekaan vastaamaan, sillä he eivät yksinkertaisesti ota vastaan mitään informaatiota sitä, että he idän osaamisessaan on puutteita tai ahe´keruus kohdistuu väärin tai on ehkä vähän vajavaistakin muihin nähden, tai että heidän empatiansa on täsin omanapaista ja itsekeskeistä tai vaihtoehtosiesti rajatonta ja tunkeilevaa. Vaikka Elämä yrittää koko ajan kertoa, kerta toisenssa jälkeen, että "olisi vähän kehitettävää", vika ei koskaan ole heissä, vaan olosuhteissa, työkavereissa, ymmärtämättömässä työnantajassa.
TÄhän ei myöskään auta mikään muu kuin rehellinen itsereflektio, sellainen jossa miettii oikeasti ja tosissaan, mikä omassa toiminnassa meni pieleen ja sitten EI mieti, että miksi se kuitenkin on ihan ok vaan että miten sen voisi korjata.
Vierailija kirjoitti:
En väitä, ettei minussa olisi mitään vikaa. Tässähän sitä juuri yritän selvittää ja olen koko ikäni yrittänyt selvittää alkaen siitä, kun tulin koulukiusatuksi. En ole testien mukaan erityisherkkä. Myöskään persoonallisuushäiriötä ei ole. Olen käynyt terapeutilla ja kysyin, mikä minussa on vikana, mutta hänkin sanoi, ettei ole mitään. Ajattelin, että täällä ihmiset uskaltaisivat anonyymisti kertoa, mikä omassa työkaverissa tai tutussa on ollut vikana. Jospa sieltä löytyisi jokin selitys...
Ap
Jaa että koulukiusattu? Tää oli vähän se taikasana. Sellaisella on yleensä huono itsetunto (sitä ei välttämättä edes itse ymmärrä), se tekee lopulta ihmisen olemuksesta hyvin torjuvan, eikä sitä todella itse edes tajua. Tämä siis tarkoittaa ilmeitä, kommentteja, asentoa jne jne. Tai sitten sinusta tietyissä tilanteissa ilmenee todella v-mäinen ja ylimielinen/sättivä ihminen toisia kohtaan, mutta nämä tilanteet tulevat esiin vain tietyissä stressitilanteissa eikä terapeuttisi niitä edes ole päässyt näkemään. Tietyissä tilanteissa tämmöinen henkilö voikin olla oikein hurmaava ja mukava kaikille. Sitten kun pitäisi päästää toinen oikeasti (henkisesti) lähelle, niin tulevat itsesuojeluvaistot päälle.
Ja miksikö tämmöisiä tässä selitän? Itse olen juuri tämmöinen tyyppi. Meni vuosia ja vuosia tämän tajuamiseen. Pidin aiemmin itseänin täysin normaalina ja muissa oli se vika kun suhteet meni mönkään. En tajunnu miksi kaikki oli aina niin ilkeitä ja v-mäisiä, mutta huomaamattani käyttäydyin yllämainitulla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa tapaamatta. Mikset kysy asiaa ihmisiltä,joita olet tavannut? Esim entisiltä työkavereiltasi?
Että soittaisin entisille työtutuille, joiden kanssa olin samassa työpaikassa muutaman kuukauden vuosia sitten? Aika korkea kynnys. Mitä itse vastaisit, jos joku vanha työkaverisi soittaisi sinulle?
Ap
Tälle pisteet. Tai soita suoraan pomolle ja pyydä rehellistä palautetta.
Olen pari kertaa yrittänyt varovasti kertoa loppukeskustelussa määräaikaiselle työntekijälle, että tiedän syyn tälle "kiertopalkinnon" asemalle. Olen kysynyt tulevaisuuden suunnitelmia ja että onko mahdollisesti ajatellut jotain muuta alaa. Koska en ole halunnut loukata henkilöä, en ole sanonut suoraan että ikävä kyllä ymmärrän miksi olet aina vain kiireapulaisena ja vain sen yhden kerran samassa yrityksessä.
Kun työtodistuksessa alkaa olla kymmenen saman alan lyhyttä määräaikaista (kevään kiireajalla) työsuhdetta ja muu aika vuodesta oltu työttömänä, niin se viittaa hyvinkin siihen, että ei oteta töihin muuta kuin jos on ihan viimeinen vaihtoehto. Meidän alalla on työvoimapula, joten tämä on suora indikaatio siitä että työtä ei osata tai sitten on jokin suoraan henkilöön menevä syy.
Yhden kohdalla syy oli selkeästi se, että hän ei osannut niitä töitä joita hän väitti osaavansa ja hänen jälkiään korjailtiin. Kiireaikana ei ehdi kaikkea vahtia joten kaikesta ei voinut sanoa heti.
Toisen kohdalla syy oli tosikkomaisuus ja huumorintajun puute. Kun naisporukalla kahvitauolla heitettiin juttua ja naurettiin, niin hän otti sen henkilökohtaisena loukkauksena ja lähti muualle mököttämään. Kaikkien muiden olisi pitänyt käyttäytyä hänen ajatusmaailmansa mukaan ja siitähän ei olisi tullut mitään. Kyse oli vähän kuin käänteisestä kiusaamisesta, hänen lähellään piti kävellä munankuorilla ja olla vakava. Hän ei siis istunut työporukkaan mitenkään ja huononsi ilmapiiriä jo pelkällä läsnäolollaan.
En väitä että kohdallasi on kyse kummastakaan, mutta koska jo itsekin mietit tätä, niin jotainhan selkeästi on.
Olen itse joskus seurassa kuin tönkkösuolattu silli, eli varmaan jotain autismia tai aspergeriä tai jotain. Ei ole diagnosoitu. Olen hyvin työorientoitunut ja turha liipalaapa ja korulauseet jää usein aika vähiin. Välillä suustani livahtaa sammakko, joka voi hyvinkin loukata muita vaikka se ei ole tarkoitukseni. Sanat vain joskus tulevat ulos ihan erilaisena kuin mitä olen tarkoittanut. Samoin kiinnostuksenaiheeni ovat usein aika erilaiset kuin muilla. Minulla ei ole oikeastaan ystäviä, muutamia tuttavia naapurustossa joiden kanssa vaihdetaan kuulumiset. Olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen tähän. Ehkä meistä voisi tulla ystäviä?
Se joka lähti teidän kahvitaukojuttujen jälkeen " mököttämäån" ei varmaan tuntenut oloaan turvalliseksi teidän kanssa.
Jokaisella on jonkinlainen huumorintaju. Suomalaiset eivät useinkaan oikein osaa ottaa mukaan porukkaan uutta ihmistä, vaan oletetaan, että tämä sopeutuu, vaikka ei kokisi olevansa yhtään tervetullut.
Jotkut vaan ovat sellaisessa asemassa. Itse kuulun näihin ihmisiin ja osin tiedänkin, että miksi. Olen myös empaattinen ja kiltti ja todennäköisesti liiankin kanssa, koska olen monesti valmis joustamaan liikaa muiden takia. Työmaailmassa tuo tulkitaan helposti selkärangattomuudeksi. Olen myös epävarma ja ajoittain pessimistinen, jotka johtuvat rankasta lapsuudesta/nuoruudesta. Minulla on paha tapa miettiä asioita monelta kantilta, kun isolla osalla on vain yksi näkemys ja tuoda esiin epäkohtia, jotta niitä voitaisiin parantaa. Olen myös aika varmasti paitsi ad/hd myös eräällä tapaa autistinen, mikä tekee sen että olen kuulemma ilmeettömän oloinen enkä sosiaalisesti kovin taitava, kun tulee siihen että pitäisi olla sosiaalisesti hurmaava henkilö. Olen myös introvertti ja saan ihmettelyä osaksi jos esim. ruokatauon haluan käyttää ihan vaan siihen, että omassa rauhassa tosiaan vain syön sen ruuan. Oikeasti välillä tarvin sen hiljaisen hetken. Mielenkiinnonkohteeni ovat hyvin poikkeavia eivätkä sosiaalisesti mitenkään hyväksyttäviä, puheenaiheita on siis vähän ja monesti yksipuolista, koska voin jutella toisen mielenkiinnonkohteista mutta en voi kertoa omistani.
Nämä ovat varmasti syitä miksi en ole työllistynyt vakipaikkaan eikä minulla ole montaa ystävääkään. Se on ollut kivuliasta, mutta nyttemmin vaan olen oppinut hyväksymään, että tämä on minun tapani olla yhteisössä ja tämmöinen minä olen. Ei se tee minusta yhtään huonompaa tai parempaa ihmistä. Positiiviset puolet asiassa on, että olen oppinut arvostamaan itse itseäni sellaisena kun olen ja ymmärtänyt, että se riittää mutta hyväksymään myös sen, että voin kehittyä joissakin asioissa. Ehkä jonain päivänä se varmuus näkyy vielä muillekin ja löytyy sellainen paikka johon voisin kuulua omana itsenäni. Hyvää on myös se, että toisin kun monet jotka ovat tiivis osa yhteisöä, minulla on mahdollisuus nähdä niitä puolia itsessä ja maailmassa, joita muuten ihminen ei ehkä koskaan tule nähneeksi.