Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos osaat vähän ruotsia ja olet vlmis oppimaan sitä edes vähän lisää niin ÅA. Siellä niitä helppoja tutkintoja löytyy. Sinne on myös esim teologiseen otettu ummikkosuomenkielisiä. Tutkijoiksi.
Mutta myös esim etnologia, enkun kieli, biologia tms. Tunnen niin monta sieltä valmistunutta. Niistä kukaan ei ole penaalin terävin kynä, ja osa ei ole edes hakeutneet koulutksen jälkeen töihin ollenkaan tai ei ainakaan koulutusta vastaavaan. ÅA:ssa on myös joku valtiotieteellinen linja jota pidetään hienona, suuri osa heistä pääsee (poliittisillä) suhteilla hyviin töihin. Vaikka ne eivät aikoinaan päässet Helsingissä MIHINKÄÄN opiskelemaan. Muun muassa Li Anderssin, Kaj Bärlundin poika, Daniel Olin, A_L lauren, Janina Andersson lista loputon.
Englanti tai biologia ei ole helppoja tutkintoja. Se, että ei haeta koulutusta vastaavia töitä, johtuu paljolti siitä, että niitä töitä ei ole tarjolla. Se vähä mitä on, niitä ei kiinnosta tehdäkään, koska teoreettinen opiskelu yliopistossa olikin täysin erilaista kuin peruskoulussa ja lukiossa.
Miksi turkulaisen ruotsinkielisen pitäisi muuten hakea Helsinkiin opiskelemaan, kun voi opiskella kotikaupungissaan omalla äidinkielellään tutkinnon? ÅA:n matalat pisterajat johtuvat siitä, että paikkoja on tarjolla enemmän kuin ruotsinkielisten osuus on väestöstä. Ei suoraan siitä, että ruotsinkieliset olisivat huonompia.
Ei ole etnologiakaan helppo, ja työllistyminen enemmän tai vähemmän haasteellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän suomea on rakennettu yliopiston opein. Kyllä hihat raksoilla ja tehtaissa on heilunu ammatillisen koulutuksen turvin.
Suomessa, kuten muuallakin sosialistisissa maissa on luotu ylempi luokka joka ylläpitää verovaroin mielikuvaa että ylopistot olisi aivan välttämättömiä yhteiskunna selviämisen kannalta, kuten em. naistutkimus.
Naistutkimus on varmasti ensiarvoisen tärkeää, niin logistisesti ja tuotannollisesti, satika näin talvipakkasilla talojen lämmityksenkin kannalta. Mitenkäs sitten metsistä saataisiin puut tien varteen, ja siitä tehtaille , voimaloihin ym.. jos naistutkimus ei olisi siinä asemassa missä se suomessa on, unohtamatta ugrilais vienan itkuvirsi tutkimusta, ja siinä ansioituneita lukuisia tutkijoita.
On myös hienoa että saadaan taas uusia johtajia sotepiireihin, työllistyy yliopistokin näitä kouluttaessaan.
Pari huomiota:
1. Suomi ei ole eikä ole koskaan ollut sosialistinen maa. Tietäisit tämän, jos olisit edes opiskellut lukiossa saati yliopistossa.
2. Suomessa kaikki toiminta ml. elinkeinot ja hallinto, perustuvat tutkitulle tiedolle (jota tulee vain korkeakouluista ja yliopistoista). Siivojakin käyttää työssään tutkimukseen perustuvaa tietoa kemiallisista aineista työssään.
3. Ilman Vienan Karjalasta kerättyä aineistoa, Suomella ei olisi kansalliseeposta ja monet klassikkotaulut ja -musiikit olisivat jääneet siten säveltämättä (esim. Sibeliuksen Kullervo ja Gallén-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset).
4. Naistutkimusta ei ole ollut enää vuosikymmeniin, se on sukupuolentutkimus. Sukupuolen merkityksestä yhteiskunnassa kertoo jo aika hyvin se, että juuri erään sukupuolen valitsit pilkkasi kohteeksi. Osoitit siis omalla tekstilläsi kuinka vähän tasa-arvoa yhteiskunnassa edelleen on ja miten tärkeä sukupuoli edelleen on sosiaalisena roolina. Tutkimukselle on siis edelleen selkeästi tarvetta kuten todistit.
5. Yleensä älykäs ja sivistynyt ihminen ymmärtää monimutkaisia ja monimuotoisia asiayhteyksiä, eikä lähde naurettaviin vertailuihin kuten sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän suomea on rakennettu yliopiston opein. Kyllä hihat raksoilla ja tehtaissa on heilunu ammatillisen koulutuksen turvin.
Suomessa, kuten muuallakin sosialistisissa maissa on luotu ylempi luokka joka ylläpitää verovaroin mielikuvaa että ylopistot olisi aivan välttämättömiä yhteiskunna selviämisen kannalta, kuten em. naistutkimus.
Naistutkimus on varmasti ensiarvoisen tärkeää, niin logistisesti ja tuotannollisesti, satika näin talvipakkasilla talojen lämmityksenkin kannalta. Mitenkäs sitten metsistä saataisiin puut tien varteen, ja siitä tehtaille , voimaloihin ym.. jos naistutkimus ei olisi siinä asemassa missä se suomessa on, unohtamatta ugrilais vienan itkuvirsi tutkimusta, ja siinä ansioituneita lukuisia tutkijoita.
On myös hienoa että saadaan taas uusia johtajia sotepiireihin, työllistyy yliopistokin näitä kouluttaessaan.
Pari huomiota:
1. Suomi ei ole eikä ole koskaan ollut sosialistinen maa. Tietäisit tämän, jos olisit edes opiskellut lukiossa saati yliopistossa.
2. Suomessa kaikki toiminta ml. elinkeinot ja hallinto, perustuvat tutkitulle tiedolle (jota tulee vain korkeakouluista ja yliopistoista). Siivojakin käyttää työssään tutkimukseen perustuvaa tietoa kemiallisista aineista työssään.
3. Ilman Vienan Karjalasta kerättyä aineistoa, Suomella ei olisi kansalliseeposta ja monet klassikkotaulut ja -musiikit olisivat jääneet siten säveltämättä (esim. Sibeliuksen Kullervo ja Gallén-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset).
4. Naistutkimusta ei ole ollut enää vuosikymmeniin, se on sukupuolentutkimus. Sukupuolen merkityksestä yhteiskunnassa kertoo jo aika hyvin se, että juuri erään sukupuolen valitsit pilkkasi kohteeksi. Osoitit siis omalla tekstilläsi kuinka vähän tasa-arvoa yhteiskunnassa edelleen on ja miten tärkeä sukupuoli edelleen on sosiaalisena roolina. Tutkimukselle on siis edelleen selkeästi tarvetta kuten todistit.
5. Yleensä älykäs ja sivistynyt ihminen ymmärtää monimutkaisia ja monimuotoisia asiayhteyksiä, eikä lähde naurettaviin vertailuihin kuten sinä.
Hyvinvointiyhteiskunta nimenomaan on sosialistinen hanke , jos et usko, niin tutki asiaa , aloita vaikka käsitteistä tasa- arvo ja oikeudenmukaisuus, myös perehtyminen Suomen historiaan auttaa tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.
Oikis ei kyllä ole mikään helppo rasti.
Olen eri mieltä, että on, mutta koska on niin suosittu on vaikea päästä sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko yliopistoon vai käykö ammattikorkeakoulu? Amkin koulutusaloista helpoimman tuntuinen on mielestäni tradenomi, mutta tämä on vain mielikuva.
Itse pidän sosionomia helpoimpana. Lääkelaskut kyllä on, mutta vähemmän niitä on kuin tradenomilla muita. Olettaen, että ei ole hyvä matikkapää.
Sosionomin lääkelaskut oli ihan vitsi. Jos on selvinnyt peruskoulun matikasta, ei pitäisi olla ongelmaa. Vetelin lukiossa lyhyestä matikasta nelosia, mutta AMK:n lääkelaskut meni ihan ongelmitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teologiseen on melko helppo päästä, mutta papiksi pääseminen on tosi vaikeaa. Ei vaan löydy sitä ekaa työpaikkaa.
Kasvatustieteisiin on myös helppo päästä. Varhaiskasvatuksen opettajalla on 1000 % varma työllistyminen.
Kyllä löytyy. Tiedän monta seurakuntaa, jotka ovat vuosia hakeneet pappia, mutta paikkoja on vaikea täyttää, koska seurakunta on ruotsinkielinen, esim. Tampereella, joka on muuten erittäin suosittu ja Suomen paras paikka. Papilta ei vaadita mitään täydellistä ruotsia, ihan koulussa opeteltu käy hyvin, kyllä sen siinä työssä oppii paremmin. Muualla oli samaa ongelmaa ainakin muutama vuosi takaperin.
Teologia on erittäin vaikea opinala, siinä pitää opiskella monia vaikeita kieliä, mitä ei nykyään enää käytetä, eikä niistä ole ns. käytännön hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointiyhteiskunta nimenomaan on sosialistinen hanke , jos et usko, niin tutki asiaa , aloita vaikka käsitteistä tasa- arvo ja oikeudenmukaisuus, myös perehtyminen Suomen historiaan auttaa tässä.
Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus särähtävät aika pahasti korvaan jos niistä puhutaan samassa lauseessa sosialismin kanssa.
Ihmettelen yleistä näkemystä siitä, että kasvatustieteet olisivat jotenkin paljon muita yliopistoaloja helpompaa. Opiskelin itse kasvatustieteitä luokanopettajan koulutusohjelmassa suuntautuen maisteriopinnoissa koulutuspolitiikkaan. Sivuaineina opiskelin kansanterveystieteitä ja hallintotieteen kursseja. Terveystiede oli mielestäni helpointa, kasvatustieteet ja hallintotieteet melko samantasoisia. 60 opintopistettä kanditutkinnosta toki oli monialaisia opintoja eli peruskoulussa opetettavia aineita. Ne olivat teoreettisiin kursseihin verrattuna mukavia, mutta työläitä kursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leipäpappi, kasvatustiede, kauppakorkeassa moni tuttu suoritti aikanaan lisäopintoja ja kaikki sanoneet miten helppoa saada suorituksia kun vertaa muualle, hoitotiede. Sossuopinnot. Vaikeita ja työläitä taas ovat oikis, valtsikan moni yleinen linja. Lääkikseen vaikea päästä, mutta kun pääsee niin on koulumainen ja menet vaan putken läpi. Moni tutkinto vaikuttaa helpolta, mutta erittäin moni ei saa papereita kun ei sit ollukaan noin helppoa....esim. tietyt humanistiset alat ja valtsikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierestä katsonut kirjoitti:
Sosiologialla ei mitään tekemistä soten kanssa? Mitäs ne sosiaalityöntekijät ovat lukeneet (turha vängätä ettei sosiaalityö kuuluisi sosiologiaan)? Ai niin joo. Ketkä ovat esim. Helsingissä valmistelleet uutta järjestelmää? Helsingin kaupungin projektityöntekijät, jotka ovat yhteiskuntatieteilijöitä, esim. sosiologeja. On aivan totta, että keskusteluun ei voi osallistua jos perusasiat hukassa. Pysy siis poissa ja tule takaisin kun olet ne perusasiat oppinut.
Sosiaalityötä opiskellaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa eli samassa tiedekunnassa kuin sosiologiaa. Sosiologiasta ei valmistu sosiaalityöntekijäksi eikä saa sotealan ammattia. Suurin osa sotealan pomoista on lääkäreitä.
Sosiaalityötä opiskellaan kaupungista riippuen yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tai valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Siitä syystä johtuen osa sosiaalityöntekijöistä on yhteiskuntatieteiden maistereita ja osa valtiotieteiden maistereita. Tutkinnot vastaavat kuitenkin toisiaan.
Sosiologiaa ei kuulu varsinaisesti sosiaalityön tutkintoon, vaan sitä voi halutessaan käydä sivuaineena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä helppoudesta, mutta muutamia ihan mielenkiintoisia vaihtoehtoja jotka eivät ehkä pahimmasta päästä: biologia, hammashoitajan tutkinto (?), bioteknologia, eläintenhoitaja
Luuletko että hammashoitajat ja eläintenhoitajat ovat korkeakoulutettuja? Nämä ovat amistutkintoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän suomea on rakennettu yliopiston opein. Kyllä hihat raksoilla ja tehtaissa on heilunu ammatillisen koulutuksen turvin.
Suomessa, kuten muuallakin sosialistisissa maissa on luotu ylempi luokka joka ylläpitää verovaroin mielikuvaa että ylopistot olisi aivan välttämättömiä yhteiskunna selviämisen kannalta, kuten em. naistutkimus.
Naistutkimus on varmasti ensiarvoisen tärkeää, niin logistisesti ja tuotannollisesti, satika näin talvipakkasilla talojen lämmityksenkin kannalta. Mitenkäs sitten metsistä saataisiin puut tien varteen, ja siitä tehtaille , voimaloihin ym.. jos naistutkimus ei olisi siinä asemassa missä se suomessa on, unohtamatta ugrilais vienan itkuvirsi tutkimusta, ja siinä ansioituneita lukuisia tutkijoita.
On myös hienoa että saadaan taas uusia johtajia sotepiireihin, työllistyy yliopistokin näitä kouluttaessaan.
Pari huomiota:
1. Suomi ei ole eikä ole koskaan ollut sosialistinen maa. Tietäisit tämän, jos olisit edes opiskellut lukiossa saati yliopistossa.
2. Suomessa kaikki toiminta ml. elinkeinot ja hallinto, perustuvat tutkitulle tiedolle (jota tulee vain korkeakouluista ja yliopistoista). Siivojakin käyttää työssään tutkimukseen perustuvaa tietoa kemiallisista aineista työssään.
3. Ilman Vienan Karjalasta kerättyä aineistoa, Suomella ei olisi kansalliseeposta ja monet klassikkotaulut ja -musiikit olisivat jääneet siten säveltämättä (esim. Sibeliuksen Kullervo ja Gallén-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset).
4. Naistutkimusta ei ole ollut enää vuosikymmeniin, se on sukupuolentutkimus. Sukupuolen merkityksestä yhteiskunnassa kertoo jo aika hyvin se, että juuri erään sukupuolen valitsit pilkkasi kohteeksi. Osoitit siis omalla tekstilläsi kuinka vähän tasa-arvoa yhteiskunnassa edelleen on ja miten tärkeä sukupuoli edelleen on sosiaalisena roolina. Tutkimukselle on siis edelleen selkeästi tarvetta kuten todistit.
5. Yleensä älykäs ja sivistynyt ihminen ymmärtää monimutkaisia ja monimuotoisia asiayhteyksiä, eikä lähde naurettaviin vertailuihin kuten sinä.
Hyvinvointiyhteiskunta nimenomaan on sosialistinen hanke , jos et usko, niin tutki asiaa , aloita vaikka käsitteistä tasa- arvo ja oikeudenmukaisuus, myös perehtyminen Suomen historiaan auttaa tässä.
Onko amis-ammattien arvostus sitten korkealla niissä maissa, joissa tasa-arvoa tai sosialismia ei tunneta? Sosialistinen maa Suomi ei ole ollut koskaan, mutta tervemenoa Saksaan tai Englantiin, jos ei duunarin liksat (eli koulutuksen ja vaivannäköön suhteutettuna ylihyvät, ammattiliittojen avulla kiristetetyt ja tämän maan turmioksi koituvat - ahtaaja tai paperitehtaan nappia painava apina tienaa enemmän kuin päivätyötä tekevä lääkäri) kelpaa. Saksassa tai Briteissä saisit raataa saman rahan eteen 2 duunia, näissä maissa akateemiselle maksetaan tuplasti siitä mitä Suomessa. Kummallista, että Suomessa persuja äänestävät just nämä duunarit, joilla ei ole mitään käryä siitä, kuinka oikeutettuja he maailman mittakaavassa ovat. Ja siitä, että heillä on korkea liksa, lomat, eläkkeet ja hyvät edut eikä 24/7 raadantaa kaalilautasta vastaan, heidän pitäisi arvostaa vasemmistoa, eikä äänestää oikeistoa, joka haluaa joko alentaa työn hintaa tai korvata suomalaiset tekijät millä tahansa halvemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos osaat vähän ruotsia ja olet vlmis oppimaan sitä edes vähän lisää niin ÅA. Siellä niitä helppoja tutkintoja löytyy. Sinne on myös esim teologiseen otettu ummikkosuomenkielisiä. Tutkijoiksi.
Mutta myös esim etnologia, enkun kieli, biologia tms. Tunnen niin monta sieltä valmistunutta. Niistä kukaan ei ole penaalin terävin kynä, ja osa ei ole edes hakeutneet koulutksen jälkeen töihin ollenkaan tai ei ainakaan koulutusta vastaavaan. ÅA:ssa on myös joku valtiotieteellinen linja jota pidetään hienona, suuri osa heistä pääsee (poliittisillä) suhteilla hyviin töihin. Vaikka ne eivät aikoinaan päässet Helsingissä MIHINKÄÄN opiskelemaan. Muun muassa Li Anderssin, Kaj Bärlundin poika, Daniel Olin, A_L lauren, Janina Andersson lista loputon.
Englanti tai biologia ei ole helppoja tutkintoja. Se, että ei haeta koulutusta vastaavia töitä, johtuu paljolti siitä, että niitä töitä ei ole tarjolla. Se vähä mitä on, niitä ei kiinnosta tehdäkään, koska teoreettinen opiskelu yliopistossa olikin täysin erilaista kuin peruskoulussa ja lukiossa.
Miksi turkulaisen ruotsinkielisen pitäisi muuten hakea Helsinkiin opiskelemaan, kun voi opiskella kotikaupungissaan omalla äidinkielellään tutkinnon? ÅA:n matalat pisterajat johtuvat siitä, että paikkoja on tarjolla enemmän kuin ruotsinkielisten osuus on väestöstä. Ei suoraan siitä, että ruotsinkieliset olisivat huonompia.
Ei ole etnologiakaan helppo, ja työllistyminen enemmän tai vähemmän haasteellista.
Kansatieteessä, etnologiassa, sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa, sekä eri aluetutkimuksen tutkinnoissa riippuu todella paljon siitä mihin suuntautuu. Lisäksi mitä sivuaineita ottaa. Yleensähän nuo kyllä ovat teoreettisia aineita, joissa tarkoitus on oikeastaan edetä tutkijaksi. Aikoinaan näihin aineisiinkin tuli se kandi (vielä jonnekin 90-luvun loppuun oli mahdollista suorittaa vain maisteri ensimmäisenä tutkintona). Silloin jo ihmettelin että mihin töihin niillä kandin papereilla oikein voi lähteä. Noista kantsii siis mun mielestä lukea vähintään maisteriksi.
Suomessa näillä tutkinnoilla on sijoituttu perinteisesti julkiselle sektorille tai järjestöihin. Palkat eivät siten ole kovinkaan hyvin suhteessa opintojen vaativuuteen ja kestoon. Pätkätyösuhteet ovat nekin arkea useimmilla. Tai tämä nyt on mun mutu omien ja opiskelukavereiden kokemusten perusteella.
Tehtävät ovat usein mielenkiintoisia ja vaativia kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän suomea on rakennettu yliopiston opein. Kyllä hihat raksoilla ja tehtaissa on heilunu ammatillisen koulutuksen turvin.
Suomessa, kuten muuallakin sosialistisissa maissa on luotu ylempi luokka joka ylläpitää verovaroin mielikuvaa että ylopistot olisi aivan välttämättömiä yhteiskunna selviämisen kannalta, kuten em. naistutkimus.
Naistutkimus on varmasti ensiarvoisen tärkeää, niin logistisesti ja tuotannollisesti, satika näin talvipakkasilla talojen lämmityksenkin kannalta. Mitenkäs sitten metsistä saataisiin puut tien varteen, ja siitä tehtaille , voimaloihin ym.. jos naistutkimus ei olisi siinä asemassa missä se suomessa on, unohtamatta ugrilais vienan itkuvirsi tutkimusta, ja siinä ansioituneita lukuisia tutkijoita.
On myös hienoa että saadaan taas uusia johtajia sotepiireihin, työllistyy yliopistokin näitä kouluttaessaan.
Pari huomiota:
1. Suomi ei ole eikä ole koskaan ollut sosialistinen maa. Tietäisit tämän, jos olisit edes opiskellut lukiossa saati yliopistossa.
2. Suomessa kaikki toiminta ml. elinkeinot ja hallinto, perustuvat tutkitulle tiedolle (jota tulee vain korkeakouluista ja yliopistoista). Siivojakin käyttää työssään tutkimukseen perustuvaa tietoa kemiallisista aineista työssään.
3. Ilman Vienan Karjalasta kerättyä aineistoa, Suomella ei olisi kansalliseeposta ja monet klassikkotaulut ja -musiikit olisivat jääneet siten säveltämättä (esim. Sibeliuksen Kullervo ja Gallén-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset).
4. Naistutkimusta ei ole ollut enää vuosikymmeniin, se on sukupuolentutkimus. Sukupuolen merkityksestä yhteiskunnassa kertoo jo aika hyvin se, että juuri erään sukupuolen valitsit pilkkasi kohteeksi. Osoitit siis omalla tekstilläsi kuinka vähän tasa-arvoa yhteiskunnassa edelleen on ja miten tärkeä sukupuoli edelleen on sosiaalisena roolina. Tutkimukselle on siis edelleen selkeästi tarvetta kuten todistit.
5. Yleensä älykäs ja sivistynyt ihminen ymmärtää monimutkaisia ja monimuotoisia asiayhteyksiä, eikä lähde naurettaviin vertailuihin kuten sinä.
Hyvinvointiyhteiskunta nimenomaan on sosialistinen hanke , jos et usko, niin tutki asiaa , aloita vaikka käsitteistä tasa- arvo ja oikeudenmukaisuus, myös perehtyminen Suomen historiaan auttaa tässä.
Ei ole. Sulla on väärä käsitys termistä sosialismi. Sosiaalinen, sosiaalidemokraattinen ja sosialistinen ovat kaikki eri asioita.
Diplomi-insinööriksi vaan. Insinöörimatematiikat ja fysiikat voivat toki olla vähän hankalia, mutta kun niistä selviää, loppu onkin mukavaa.
Ei ole olemassa mitään "helppoa ja vaivatonta" tutkintoa. Opiskelu vaatii aina vaivaa ja paneutumista. Työllistyminen on aivan itsestä kiinni, ei ole mitään helppoa ja vaivatonta työtä tässä maailmassa muutenkaan.
Englanninkielinen filologia ja kansaperinne ovat ainakin sivuaineina helppoja.
Pääaineekseni valitsisin kasvatustieteen.
Helppo opiskella, varma duuni.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Huom! Kasvatustieteistä valmistutaan luokanopettajaksi. Kaikista kasvatustieteen koulutuksista ei saa luokanopettajan pätevyyttä.
Aineenopettajat opiskelevat tietysti sitä ainetta tai niitä aineita, joita sittemmin opettavat ja suorittavat niistä samat opinnot kuin muutkin sitä ainetta opiskelevat. Siihen päälle pedagogiset.
Humanistinen ammattikorkeakoulu