Lue keskustelun säännöt.
1v aloittaa päivähoidon. Onko 9h hoitopäivät liian pitkiä?
26.01.2022 |
Mietin että olisin itse vienyt ja hakenut lapsen työmatkalla. Mutta onko liian pitkä päivä? On tosi reipas lapsi ja tykkää kun on muita lapsia ympärillä ja tapahtuu. Itse ajattelin että varmasti viihtyy hyvin, mutta sitten eräs ihminen sanoi että on aika pitkä päivä. Eikö tuo ole ihan perus jos on 8h työpäivä vanhemmalla?
Kommentit (261)
On liian pitkä aika..lapsi parka,en sano muuta..älkää tehkö lapsia jos on niin kova hinku takasin töihin..liian pieni vielä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vaan verrokiksi.... Ekaluokkalainen tuodaan aamulla klo 6 koululle aamutoimintaan. Koulun päätyttyä on vielä iltiksessä klo 16 asti. Että 10 tuntia putkeen ja lapsen äiti viettää päivänsä kotona/lenkillä/kahvilla. Ja voin kertoa että on väsynyt lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan verrokiksi.... Ekaluokkalainen tuodaan aamulla klo 6 koululle aamutoimintaan. Koulun päätyttyä on vielä iltiksessä klo 16 asti. Että 10 tuntia putkeen ja lapsen äiti viettää päivänsä kotona/lenkillä/kahvilla. Ja voin kertoa että on väsynyt lapsi.
Missä muka on aamutoimintaa koululaisille kello 6?
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Sinne vaan säilöön. Ketä kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tämä nykyinen ”oma aika” on lähtenyt ihan lapasesta. Sit tarvitaan myös parisuhde aikaa. Millonhan lapsi saa sitä aikaa vanhemmilta jota hän tarvitsee ja paljon? Minkä takia ihmiset hankkivat lapsia jos eivät halua viettää aikaa heidän kanssa? Valittavat miten raskasta on. Kyllä se varmasti raskasta onkin kun pitää käydä töissä, pitää saada omaa aikaa ja vielä sitä parisuhdeaikaa. Voisiko sitä vaan pysähtyä välillä ja nauttia siitä pienestä ihmistaimesta. Ja esim kasvattaa ihan itse hänet eikä viedä sitä sinne päiväkotiin laitos hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Joo tämä nykyinen ”oma aika” on lähtenyt ihan lapasesta. Sit tarvitaan myös parisuhde aikaa. Millonhan lapsi saa sitä aikaa vanhemmilta jota hän tarvitsee ja paljon? Minkä takia ihmiset hankkivat lapsia jos eivät halua viettää aikaa heidän kanssa? Valittavat miten raskasta on. Kyllä se varmasti raskasta onkin kun pitää käydä töissä, pitää saada omaa aikaa ja vielä sitä parisuhdeaikaa. Voisiko sitä vaan pysähtyä välillä ja nauttia siitä pienestä ihmistaimesta. Ja esim kasvattaa ihan itse hänet eikä viedä sitä sinne päiväkotiin laitos hoitoon.
Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään aiempi vanhempipolvi.
Ennen oli ihan tavallista laittaa lapset mummolaan koko kesäksi.
Ja lapset keskenään pihalle jo taaperoina.
Omasta lapsuudestani muistan äitini olleen kanssani KERRAN.
Muun aian olin isosiskoni hoteissa kiusattavana.
Oli myös ihan yleistä jättää lapset yksin kotiin. Minä olin viisivuotiaana ekan kerran vauvan lastenvahtina.
Ja yötyöläiswt jätti lapset yksin öiksi
Ja sekin oli tleistä että vanhemmat teki ne etelänmatkat yksin ilman lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On liian pitkiä. Yleensä 3v menee tarhaan. Toisen vanhemman pitää joustaa työpäivistä reippaasti pikkulapsiaikana.
Missä kuplassa elät?
Etelä-Suomessa todella moni aloittaa päiväkodin 1-1,5 vuoden iässä. Todella harvassa ovat ne, jotka enää 2020 luvulla aloittaisi päiväkodin kolmevuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä limitettiin työt koko päivähoitouran ajan. Ikinä ei ollut yli 5 tunnin päivää kummallakaan. Js hoitoon menivät nelivuotiaina.
Tämä. Meillä mies aloitti seitsemältä työt ja itse vein lapsen hoitoon vähän ennen yhdeksää. Mies haki lapsen kolmelta.
Hienoa, että onnistui teillä!! Harvalla onnistuu… älä Ap ota itseesi näistä kommenteista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä limitettiin työt koko päivähoitouran ajan. Ikinä ei ollut yli 5 tunnin päivää kummallakaan. Js hoitoon menivät nelivuotiaina.
Tämä. Meillä mies aloitti seitsemältä työt ja itse vein lapsen hoitoon vähän ennen yhdeksää. Mies haki lapsen kolmelta.
Hienoa, että onnistui teillä!! Harvalla onnistuu… älä Ap ota itseesi näistä kommenteista!
Kenellä ei onnistu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9 tunnin hoitopäivät ovat aivan liian pitkiä vuoden vanhalle lapselle. Jos tuota jatkuisi 5 päivää viikossa, pahimmillaan kiintymyssuhteenne kärsii ja siitä tulee ristiriitainen tai välttävä, sillä lapsi ei näe äitiään tarpeeksi usein.
Eikö jompikumpi vanhempi voisi jäädä kotiin lapsen kanssa ennen, kuin hän on 3-4-vuotias? Jos tienaat enemmän kuin aviomiehesi, eikö hänestä voisi tulla koti-isä hetkeksi aikaa? Kotihoidontukea saa kolmivuotiaaksi asti, ja kotona vietetty varhaislapsuus on tutkitusti paras vaihtoehto. Usein päiväkotien ryhmäkoot ovat liian isoja eikä lapsi saa tarpeeksi huomiota. Edellytys päiväkotiin menemiselle on se, että lapsi osaa syödä, käydä vessassa ja vaihtaa vaatteet itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tämä nykyinen ”oma aika” on lähtenyt ihan lapasesta. Sit tarvitaan myös parisuhde aikaa. Millonhan lapsi saa sitä aikaa vanhemmilta jota hän tarvitsee ja paljon? Minkä takia ihmiset hankkivat lapsia jos eivät halua viettää aikaa heidän kanssa? Valittavat miten raskasta on. Kyllä se varmasti raskasta onkin kun pitää käydä töissä, pitää saada omaa aikaa ja vielä sitä parisuhdeaikaa. Voisiko sitä vaan pysähtyä välillä ja nauttia siitä pienestä ihmistaimesta. Ja esim kasvattaa ihan itse hänet eikä viedä sitä sinne päiväkotiin laitos hoitoon.
Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään aiempi vanhempipolvi.
Ennen oli ihan tavallista laittaa lapset mummolaan koko kesäksi.
Ja lapset keskenään pihalle jo taaperoina.
Omasta lapsuudestani muistan äitini olleen kanssani KERRAN.
Muun aian olin isosiskoni hoteissa kiusattavana.
Oli myös ihan yleistä jättää lapset yksin kotiin. Minä olin viisivuotiaana ekan kerran vauvan lastenvahtina.
Ja yötyöläiswt jätti lapset yksin öiksi
Ja sekin oli tleistä että vanhemmat teki ne etelänmatkat yksin ilman lapsia.
No tämäpä näin.
Mun äiti oli pitkään kotiäiti. Minä olin vain puolipäivähoidossa enkä koskaan iltapäiväkerhossa. Äiti masentui, katkeroitui, jäi työttömäksi ja alkoholisoitui. Että siitä sitten laatuaikaa. Meitä lapsia oli monta ja enpä muista että äiti ikinä, siis koskaan, olisi leikkinyt minun kanssani, tehnyt yhtään mitään kahden kanssani, antanut minulle jakamatonta aikaansa siis koskaan. Ja minäkin vahdin sisaruksiani kuusivuotiaana. Yksin.
Että vaikka tässä itse olenkin töissä ja kaksi lastani ovat kumpikin menneet 1,5-vuotiaina hoitoon, oon silti aivan varma, että vietän enemmän aikaa lasteni kanssa kuin äitini koskaan. Leikin heidän kanssaan jos en ihan joka päivä niin useamman kerran viikossa. Huolehdin, että kummallakin lapsella on aikaa kummankin vanhempansa kanssa ihan kahden kesken. Yökylään (mummolaan) ovat menneet erittäin lapsentahtisesti eikä todellakaan pitkiä aikoja kerrallaan. En esimerkiksi anna heitä päiväkotiviikon päätteeksi viikonlopuksi mummolaan. Sen sijaan viikolla voidaan vaihtaa pari päivähoitopäivää mummolaksi.
Töihin meno ei todellakaan tarkoita sitä, ettei olisi läsnä lapsilleen. Eikä kotonaolo automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
No on tuo melko pitkä päivä noin pienellä, mutta niin se 8tuntiakin on. Paras olisi olla kotona, mutta aina ei pysty.
Minulla on ollut hoidossa useinkin ihan 9-10kk:n ikäisistä alkaen. Usein sen ikäiset nukkuvat päivän aikana vielä sen 3h. En tiedä miten päiväkodissa pystyy. Loppupäivä menee sitten talvella rattaissa istuen kun ei vielä voi päästää maahan leikkimään ja syöttötuolissa syöden. Ihan hirveästi ei aikaa noin pienten kanssa jää muuhun. En tiedä miten päiväkodissa menee noin pienten kanssa, mutta siis meillä mennyt hyvin ja lapset ovat sopeutuneet yleensä hyvin. Harkitsisin kyllä vahvasti pphoitoa. Hirvittäisi viedä noin pieni päiväkotiin. Täällä kuitenkin on koko ajan valvovan silmän alla.T.pph
Pph ehdottomasti pienet lapset pitäisi viedä. Ei meillä päiväkodissa lapset voi nukkua niin kun ne haluavat. Meillä on tietyt rytmit minkä mukaan mennään. Henkilökuntaa on ihan liian vähän että voisimme ottaa jokaisen tarpeet huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Työssäni päivittäin näen miten toiset perheet sumplaavat ja yrittävät tehdä niin että lapsilla on lyhyet hoitopäivät. Toiset perheet taas eivät yritä asioille tehdä mitään. Heidän Villekallensa ovat paikalla aina aamusta iltaan. Heillä ei tietenkään juuri lomiakaan ole.
Tiedättekö että näissä lapsissa näkyy selvä ero. Lapset jotka ovat hoidossa ”aina” ovat niitä villeimpiä ja rasittavia (sen takia ne varmaan hoidossa onkin kun vanhemmat eivät heitä jaksa 😞) ja lapset jotka ovat mahdollisimman lyhyillä päivillä hoidossa ovat niitä ihania söpöläisiä.
Ihan maalaisjärjellä jos asiaa ajattelee niin onko se ihme! Ei päiväkodissa pysty antamaan jokaiselle lapselle huomiota ja sitä mitä juuri kyseinen lapsi tarvitsee. Kotihoidossa/kotona lapsen pitäisi saada huomiota ja rakkautta yllin kyllin ja sitä rauhaa mitä päiväkoti ei voi antaa!
Työkavereiden kanssa usein mietitään, että mistä tämä päiväkodin ihannointi on tullut. Et jokaisen lapsen olisi tultava mahdollisimman pienestä päiväkotiin kun muuten se jää paitsi jostain. Mistä?
t. Päiväkodin täti
Arvostan ammattitaitoasi, teet vaativaa työtä. Olen hoitanut ainokaistani kotona pitkään, 3-vuotiaana yritettiin päiväkotiin useita kuukausia, mutta ei ollut vielä valmis. Muutama kuukausi, onneksi oli kesä, välissä ja uusi yritys, minkä jälkeen sujui hienosti. On nyt jo yläkoulussa. Mutta minä sain tuntea nahoissani toisen puolen isovanhempien ja naapurin varhaiskasvatusopen kommentit ja hiillostamisen siitä kun en vienyt tenavaa hoitoon heti äitiysloman päätyttyä. Tämän tästä kysyttiin että eikö se vaimo jo ole mennyt töihin? Vedottiin siihen että lapsi jää ikätovereista jälkeen kun kotona hoidetaan. Naapurikin puhui että se ja se vanhempi on ollut iät ja ajat kotona kun joku oli hoitovapaalla. Jokainen tyylillään, ihan vapaasti, mutta kunnioitetaan toistemme valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tämä nykyinen ”oma aika” on lähtenyt ihan lapasesta. Sit tarvitaan myös parisuhde aikaa. Millonhan lapsi saa sitä aikaa vanhemmilta jota hän tarvitsee ja paljon? Minkä takia ihmiset hankkivat lapsia jos eivät halua viettää aikaa heidän kanssa? Valittavat miten raskasta on. Kyllä se varmasti raskasta onkin kun pitää käydä töissä, pitää saada omaa aikaa ja vielä sitä parisuhdeaikaa. Voisiko sitä vaan pysähtyä välillä ja nauttia siitä pienestä ihmistaimesta. Ja esim kasvattaa ihan itse hänet eikä viedä sitä sinne päiväkotiin laitos hoitoon.
Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään aiempi vanhempipolvi.
Ennen oli ihan tavallista laittaa lapset mummolaan koko kesäksi.
Ja lapset keskenään pihalle jo taaperoina.
Omasta lapsuudestani muistan äitini olleen kanssani KERRAN.
Muun aian olin isosiskoni hoteissa kiusattavana.
Oli myös ihan yleistä jättää lapset yksin kotiin. Minä olin viisivuotiaana ekan kerran vauvan lastenvahtina.
Ja yötyöläiswt jätti lapset yksin öiksi
Ja sekin oli tleistä että vanhemmat teki ne etelänmatkat yksin ilman lapsia.
No tämäpä näin.
Mun äiti oli pitkään kotiäiti. Minä olin vain puolipäivähoidossa enkä koskaan iltapäiväkerhossa. Äiti masentui, katkeroitui, jäi työttömäksi ja alkoholisoitui. Että siitä sitten laatuaikaa. Meitä lapsia oli monta ja enpä muista että äiti ikinä, siis koskaan, olisi leikkinyt minun kanssani, tehnyt yhtään mitään kahden kanssani, antanut minulle jakamatonta aikaansa siis koskaan. Ja minäkin vahdin sisaruksiani kuusivuotiaana. Yksin.
Että vaikka tässä itse olenkin töissä ja kaksi lastani ovat kumpikin menneet 1,5-vuotiaina hoitoon, oon silti aivan varma, että vietän enemmän aikaa lasteni kanssa kuin äitini koskaan. Leikin heidän kanssaan jos en ihan joka päivä niin useamman kerran viikossa. Huolehdin, että kummallakin lapsella on aikaa kummankin vanhempansa kanssa ihan kahden kesken. Yökylään (mummolaan) ovat menneet erittäin lapsentahtisesti eikä todellakaan pitkiä aikoja kerrallaan. En esimerkiksi anna heitä päiväkotiviikon päätteeksi viikonlopuksi mummolaan. Sen sijaan viikolla voidaan vaihtaa pari päivähoitopäivää mummolaksi.
Töihin meno ei todellakaan tarkoita sitä, ettei olisi läsnä lapsilleen. Eikä kotonaolo automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin.
Ei tietenkään. Ymmärrän että vanhempien pitää tehdä töitä ja viedä lapsi päiväkotiin ja se on ihan Ok jos sen lapsen hoitopäivät muokataan sopiviksi eikä lapsi ole päiväkodissa ylimääräistä aikaa. Eniten mua ärsyttää että päiväkodista on tullut paikka jossa monet lapset on aamusta iltaan ei eroa onko äiti vauvan kanssa kotona tai pääseekö äiti klo 14 töistä. Ennen vanhaan vanhempien piti tuoda työajat ja hakea lapsi sieltä töiden jälkeen ja toivottavasti tähän palattaisiin. Samoin nämä kotiäitien lapset pois päiväkodista tai max hoitoaika 3-4h.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan verrokiksi.... Ekaluokkalainen tuodaan aamulla klo 6 koululle aamutoimintaan. Koulun päätyttyä on vielä iltiksessä klo 16 asti. Että 10 tuntia putkeen ja lapsen äiti viettää päivänsä kotona/lenkillä/kahvilla. Ja voin kertoa että on väsynyt lapsi.
Missä muka on aamutoimintaa koululaisille kello 6?
Täällä oli aikoinaan koska on paljon teollisuutta jonne mennään kuudeksi töihin. Ei ole enää koska säästöt.
Yleistä on, että toinen vanhempi vie ja toinen hakee. Tai esim. isovanhemmat auttaa tai palkataan hoitaja hakemaan, jos ei muuten saada lapsen päivää kohtuullisen mittaiseksi.
No miksi ei olisi??
Mä olen työtön ja nuorempi lapsi 5v.