1v aloittaa päivähoidon. Onko 9h hoitopäivät liian pitkiä?
Mietin että olisin itse vienyt ja hakenut lapsen työmatkalla. Mutta onko liian pitkä päivä? On tosi reipas lapsi ja tykkää kun on muita lapsia ympärillä ja tapahtuu. Itse ajattelin että varmasti viihtyy hyvin, mutta sitten eräs ihminen sanoi että on aika pitkä päivä. Eikö tuo ole ihan perus jos on 8h työpäivä vanhemmalla?
Kommentit (261)
Meillä päiväkodeissa on tullut uusi ilmiö. Esikoinen tuodaan hoitoon 1,5-2,5 vuoden iässä kun jäädään uudelle äitiysvapaalle. Siis on oltu esikoisen kanssa kotona, ei edes välillä töissä. Siinä on aika stressi pienelle kun aloittaa hoidon ja 1-3kk:n päästä saa uuden sisaruksen. Pahimmassa tapauksessa nämä isosiskot- ja veljet ovat hoidossa 7-17 koska työssäkäyvä isä kuljettaa eikä pidetä edes yhtä vapaapäivää kun isä on kotona 2-4 viikkoa kun vauva syntyy.
Tiedän toki, että perheillä on tähän oikeus ja se on heidän valinta mutta en minä olisi ikinä voinut kuvitella tehdä samoin oman lapsen kohdalla. On se 1,5-vuotias aika pieni päiväkotiin, ehkä juuri oppinut kävelemään, ei puhu vielä kovasti eikä päiväkodin rytmi osu siihen omaan rytmiin. Ei kaikki ole siellä päiväkodissa kuin kala vedessä vaikka toki niitäkin lapsia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päiväkodeissa on tullut uusi ilmiö. Esikoinen tuodaan hoitoon 1,5-2,5 vuoden iässä kun jäädään uudelle äitiysvapaalle. Siis on oltu esikoisen kanssa kotona, ei edes välillä töissä. Siinä on aika stressi pienelle kun aloittaa hoidon ja 1-3kk:n päästä saa uuden sisaruksen. Pahimmassa tapauksessa nämä isosiskot- ja veljet ovat hoidossa 7-17 koska työssäkäyvä isä kuljettaa eikä pidetä edes yhtä vapaapäivää kun isä on kotona 2-4 viikkoa kun vauva syntyy.
Tiedän toki, että perheillä on tähän oikeus ja se on heidän valinta mutta en minä olisi ikinä voinut kuvitella tehdä samoin oman lapsen kohdalla. On se 1,5-vuotias aika pieni päiväkotiin, ehkä juuri oppinut kävelemään, ei puhu vielä kovasti eikä päiväkodin rytmi osu siihen omaan rytmiin. Ei kaikki ole siellä päiväkodissa kuin kala vedessä vaikka toki niitäkin lapsia on.
Tiedätkös mistä se johtuu?
Vanhempia painostetaan laittamaan se esikoinen VARHAISKASVATUKSEEN. Kotihoito ei kuulemma ole yhtä hyvää. Lapsi TARVITSEE varhaiskasvatusta. Jos et vie VARHAISKASVATUKSEEN, olet epäilyttävä paskavanhempi.
Miten sydämetöntä.Miksi hankit lapsen yli päänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Onko se äiti jotenkin vajaa kun ei osaa ottaa sään mukaisia vaatteita mukaansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Tässä tapauksessa äiti voi vaihtaa toimistotyövaatteensa oikeisiin ulkovaatteisiin! :D Mutta joo, on hyvä, että lapsella on itsensä ikäisiä leikkikavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tämä nykyinen ”oma aika” on lähtenyt ihan lapasesta. Sit tarvitaan myös parisuhde aikaa. Millonhan lapsi saa sitä aikaa vanhemmilta jota hän tarvitsee ja paljon? Minkä takia ihmiset hankkivat lapsia jos eivät halua viettää aikaa heidän kanssa? Valittavat miten raskasta on. Kyllä se varmasti raskasta onkin kun pitää käydä töissä, pitää saada omaa aikaa ja vielä sitä parisuhdeaikaa. Voisiko sitä vaan pysähtyä välillä ja nauttia siitä pienestä ihmistaimesta. Ja esim kasvattaa ihan itse hänet eikä viedä sitä sinne päiväkotiin laitos hoitoon.
Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään aiempi vanhempipolvi.
Ennen oli ihan tavallista laittaa lapset mummolaan koko kesäksi.
Ja lapset keskenään pihalle jo taaperoina.
Omasta lapsuudestani muistan äitini olleen kanssani KERRAN.
Muun aian olin isosiskoni hoteissa kiusattavana.
Oli myös ihan yleistä jättää lapset yksin kotiin. Minä olin viisivuotiaana ekan kerran vauvan lastenvahtina.
Ja yötyöläiswt jätti lapset yksin öiksi
Ja sekin oli tleistä että vanhemmat teki ne etelänmatkat yksin ilman lapsia.
No tämäpä näin.
Mun äiti oli pitkään kotiäiti. Minä olin vain puolipäivähoidossa enkä koskaan iltapäiväkerhossa. Äiti masentui, katkeroitui, jäi työttömäksi ja alkoholisoitui. Että siitä sitten laatuaikaa. Meitä lapsia oli monta ja enpä muista että äiti ikinä, siis koskaan, olisi leikkinyt minun kanssani, tehnyt yhtään mitään kahden kanssani, antanut minulle jakamatonta aikaansa siis koskaan. Ja minäkin vahdin sisaruksiani kuusivuotiaana. Yksin.
Että vaikka tässä itse olenkin töissä ja kaksi lastani ovat kumpikin menneet 1,5-vuotiaina hoitoon, oon silti aivan varma, että vietän enemmän aikaa lasteni kanssa kuin äitini koskaan. Leikin heidän kanssaan jos en ihan joka päivä niin useamman kerran viikossa. Huolehdin, että kummallakin lapsella on aikaa kummankin vanhempansa kanssa ihan kahden kesken. Yökylään (mummolaan) ovat menneet erittäin lapsentahtisesti eikä todellakaan pitkiä aikoja kerrallaan. En esimerkiksi anna heitä päiväkotiviikon päätteeksi viikonlopuksi mummolaan. Sen sijaan viikolla voidaan vaihtaa pari päivähoitopäivää mummolaksi.
Töihin meno ei todellakaan tarkoita sitä, ettei olisi läsnä lapsilleen. Eikä kotonaolo automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin.
Tämä.Täällä kun niin kovasti haukutaan niitä töihin palaavia äitejä.Äidin jaksamisellekin on hyvä että on muuta kuin se koti.Toki aina se työ ei sitä jaksamista paranna.Toki silloin kun kahden vanhemman taloudessa palataan töihin,voisi miettiä osittaista hoitovapaata tai niin että isä vie ja äiti hakee,jolloin tulisi lyhyempi päivä.Ei toki onnistu aina jos tiukat työajat.Oikeasti kun se äiti on vuosia poissa työelämästä niin ei ole paikkaa mihin palata...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä limitettiin työt koko päivähoitouran ajan. Ikinä ei ollut yli 5 tunnin päivää kummallakaan. Js hoitoon menivät nelivuotiaina.
Tämä. Meillä mies aloitti seitsemältä työt ja itse vein lapsen hoitoon vähän ennen yhdeksää. Mies haki lapsen kolmelta.
Hienoa, että onnistui teillä!! Harvalla onnistuu… älä Ap ota itseesi näistä kommenteista!
Kenellä ei onnistu?
No meillä ei ainakaan onnistu. Mies on illat töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Onko se äiti jotenkin vajaa kun ei osaa ottaa sään mukaisia vaatteita mukaansa?
Ai raahaa mukanaan töihin kolmella julkisella tuökamojen lisöksi ulkoiluvarusteet? Justiinsa. Muita aivopieruja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Ai, eikö aikuisella ihmisellä ole ulkoiluvaatteita? Mä hain lapsen, ajettiin kotiin, ulkovaatteet kaikille päälle ja pihalle.
Pienelle lapselle paras hoitopaikka on oma koti ja hoitajana oma vanhempi. Lasten kotihoitoa tulisi tukea Suomessa paljon nykyistä enemmän.
Samalla tavalla lapsi joutuu kodin ulkopuolelle hoitoon perhepäivähoidossa kuin päiväkodissa. Ja harvalla on perheelle ennestään tuttu ja turvallinen henkilö perhepäivähoitajana.
1970- ja 1980-luvulla perhepäivähoitajat olivat kouluttamattomia naisia ja kuka tahansa pääsi alalle. Mitkä ovat nykyiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset alalle? Miten lasten turvallisuus toteutuu? Millaiset kasvatusmenetelmät perhepäivähoitajalla on? Pph työskentelee yksin omassa kodissaan ja kukaan ei valvo työtä. Miten pph hoitaa ja valvoo lapsia? Onko hoitaja ulkoillessa koko ajan valvomassa lapsia vai ovatko lapset välillä ilman valvontaa? Millaista ruokaa lapset saavat? Jos perhepäivähoitaja sairastuu, onko lapsen varahoitopaikka toisella perhepäivähoitajalla vai päiväkodissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on tuo melko pitkä päivä noin pienellä, mutta niin se 8tuntiakin on. Paras olisi olla kotona, mutta aina ei pysty.
Minulla on ollut hoidossa useinkin ihan 9-10kk:n ikäisistä alkaen. Usein sen ikäiset nukkuvat päivän aikana vielä sen 3h. En tiedä miten päiväkodissa pystyy. Loppupäivä menee sitten talvella rattaissa istuen kun ei vielä voi päästää maahan leikkimään ja syöttötuolissa syöden. Ihan hirveästi ei aikaa noin pienten kanssa jää muuhun. En tiedä miten päiväkodissa menee noin pienten kanssa, mutta siis meillä mennyt hyvin ja lapset ovat sopeutuneet yleensä hyvin. Harkitsisin kyllä vahvasti pphoitoa. Hirvittäisi viedä noin pieni päiväkotiin. Täällä kuitenkin on koko ajan valvovan silmän alla.T.pph
Pph ehdottomasti pienet lapset pitäisi viedä. Ei meillä päiväkodissa lapset voi nukkua niin kun ne haluavat. Meillä on tietyt rytmit minkä mukaan mennään. Henkilökuntaa on ihan liian vähän että voisimme ottaa jokaisen tarpeet huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä limitettiin työt koko päivähoitouran ajan. Ikinä ei ollut yli 5 tunnin päivää kummallakaan. Js hoitoon menivät nelivuotiaina.
Tämä. Meillä mies aloitti seitsemältä työt ja itse vein lapsen hoitoon vähän ennen yhdeksää. Mies haki lapsen kolmelta.
Hienoa, että onnistui teillä!! Harvalla onnistuu… älä Ap ota itseesi näistä kommenteista!
Kenellä ei onnistu?
No meillä ei ainakaan onnistu. Mies on illat töissä.
Eli hän voi hoitaa lapsia koko päivän! Hienoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Ai, eikö aikuisella ihmisellä ole ulkoiluvaatteita? Mä hain lapsen, ajettiin kotiin, ulkovaatteet kaikille päälle ja pihalle.
Mun lapset on päivähoidossa ja koulussa keskustassa ja jos haen sen päivähoitolapswn aiemmin, pitää ylkoilla siellä kun odotetaan koululaista. Ei ole ulkovaatteita vaan työvaatteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Onko se äiti jotenkin vajaa kun ei osaa ottaa sään mukaisia vaatteita mukaansa?
Ai raahaa mukanaan töihin kolmella julkisella tuökamojen lisöksi ulkoiluvarusteet? Justiinsa. Muita aivopieruja?
Voisko ottaa töihin mukaan vaihtovaateet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä limitettiin työt koko päivähoitouran ajan. Ikinä ei ollut yli 5 tunnin päivää kummallakaan. Js hoitoon menivät nelivuotiaina.
Tämä. Meillä mies aloitti seitsemältä työt ja itse vein lapsen hoitoon vähän ennen yhdeksää. Mies haki lapsen kolmelta.
Hienoa, että onnistui teillä!! Harvalla onnistuu… älä Ap ota itseesi näistä kommenteista!
Kenellä ei onnistu?
No meillä ei ainakaan onnistu. Mies on illat töissä.
Eli hän voi hoitaa lapsia koko päivän! Hienoa!
No on kyllä aamut ja päivätkin töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Ai, eikö aikuisella ihmisellä ole ulkoiluvaatteita? Mä hain lapsen, ajettiin kotiin, ulkovaatteet kaikille päälle ja pihalle.
Mun lapset on päivähoidossa ja koulussa keskustassa ja jos haen sen päivähoitolapswn aiemmin, pitää ylkoilla siellä kun odotetaan koululaista. Ei ole ulkovaatteita vaan työvaatteet.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Onko se äiti jotenkin vajaa kun ei osaa ottaa sään mukaisia vaatteita mukaansa?
Ai raahaa mukanaan töihin kolmella julkisella tuökamojen lisöksi ulkoiluvarusteet? Justiinsa. Muita aivopieruja?
Voisko ottaa töihin mukaan vaihtovaateet.
Tämä kaikki sen takia että saa ulkoilla tunnin? Ihan kyin äidit ei ulkoilisi muuten koskaan? Kyllä sitä ulkoilua tulee korvistakib pienten lasten kanssa. Meilläkin on myös koira joten kun kylmettyneenä mönkisin sieltä päiväkodilta tunnin kotiin, pääsisin heti taas ulkoilemaan.
Lapseni oli pakko olla vuoden iässästä asti pitkää hoitopäivää, koska oli pakko opiskella ja saada ammatti ja työtä. Lapsen elättäminen on myös ihan välttämätön asia. Kaikilla ei ole tukiverkostoa tai edes lapsen isää apuna arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jännä miten nykyään on ihan normi että vanhempi ottaa ”omaa aikaa” töiden jälkeen ja hakee lapsen vasta esim tunnin myöhemmin klo17 päivähoidosta, vaikka olisi päässyt jo klo15 jälkeen töistä. Puhuvat että tarvitsevat omaa rauhoittumisaikaa, ansaitsevat sen rankan työpäivän jälkeen jne.
Minusta ihan käsittämätöntä, että lapsi hyvällä omalla tunnolla jätetään sitten tunniksi pidempään (!) sinne hälinään, itkuisena odottamaan vanhempaansa. Tosi monet lapset itkevät iltapäivisin vanhempiaan, etenkin ne jotka oikeasti tietävät itsekin että heidät on hyljätty sinne säilytyslaitokseen…
Mä haen lapset yleensä aina samaan aikaan siksi, että se iltapäivä vietetään kavereiden kanssa ulkona. Jos yhtäkkiä hakisin lapseni tunnin aiemmin, tarkoittaisi se joko tunnin vähemmän ulkoilua tai sitä, että me ulkoiltaisiin se tunti.
Mulla on toki myös joustavat työajat, joten käytän tuollaisen "ylimääräisen" tunnin työtekoon ja pidän sit toiste kerralla enemmän vapaata (ja otan lapset kotiin, ei huolta).
Helpompi myös lapsille, että heidät haetaan säännöllisesti tiettyyn aikaan. Saavat turvallista ennakoitavuutta päivään. Ja jos nyt joskus jää joku puolituntinen, jolla hoidan asioita tai kipaisen vaikka kaupassa, niin sehän tarkoittaa, että niitä asioita ei tarvitse hoitaa lapsen kanssa. Vaan voidaan tulla kotiin ja tehdä yhteisiä asioita ihan lapsen tahdin mukaan.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.
Kyllä se lapsi nauttii siitä kaverien kanssa ulkoilusta paljon enemmän kuin siitä että äiti siellä puiston laidalla hytisee toimistotyövaatteissaan ja lapsi leikkii yksinään.
Onko se äiti jotenkin vajaa kun ei osaa ottaa sään mukaisia vaatteita mukaansa?
Ai raahaa mukanaan töihin kolmella julkisella tuökamojen lisöksi ulkoiluvarusteet? Justiinsa. Muita aivopieruja?
Voisko ottaa töihin mukaan vaihtovaateet.
Tämä kaikki sen takia että saa ulkoilla tunnin? Ihan kyin äidit ei ulkoilisi muuten koskaan? Kyllä sitä ulkoilua tulee korvistakib pienten lasten kanssa. Meilläkin on myös koira joten kun kylmettyneenä mönkisin sieltä päiväkodilta tunnin kotiin, pääsisin heti taas ulkoilemaan.
Kannattaako niitä lemmikkejä hommata jos niiden kanssa ei jaksa liikkua.
No oishan se ihan kauheaa ulkoilla oman lapsen kanssa. Parempi, että ulkoilee siihen tarkoitukseen koulutetun henkilökunnan kanssa.