Lue keskustelun säännöt.
Riita miehen kanssa, kumman pitää myöntyä
26.01.2022 |
Pitkää selitystä vältellen, minä olen aina myöntynyt siihen että käydään anoppilassa viikottain, nyt en enää jaksa. Mies haluaa että jatketaan samalla linjalla koska niin on tehty aina ennenkin ja sitten "kaikki" ihmettelevät missä minä olen ja häneltä kysellään.
Jos minä en mene niin sitten ei mieskään ja se on minun vikani ettei hän pääse lähtemään.
Kommentit (51)
Niin miksi sinne pitää mennä joka viikko? Miksei mies osaa tavata äitiään ilman sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kysely on sen miehen ongelma, ei sun. Tosin mokasit jo heti alkuun kun suostuit tuohon pelleilyyn. Aikuiset eivät käy vanhempiensa luona kerran viikossa. Esiliinannauhat on vielä katkomatta.
Ei mies voi sua syyllistää. Sä et mitenkään fyysisesti ole hänen menoaan estämässä.
Eli käske sen vaan pitää päänsä kiinni. Sun ei aikuisena ole pakko rampata puolison vanhempien luona eikä "niin on aina tehty" ole mikään pätevä syy mihinkään.
Laita nyt herrantähden stoppi tuollaiselle. Ei tuollainen ole normaalia.
Tehkää kompromissi. Jos olette käyneet joka viikko, sano että jatkossa tulet mukaan joka toinen viikko. Että haluat omaa aikaa välillä tai harrastuksia tai mitä nyt sillä välin teetkään. Voit itse kertoa tästä aina anopilla käydessäsi: "Ensi viikolla en muuten sitten tulekaan, koska mulla on pitsinnypläys/tankotanssi/päiväunet just silloin". Jos tämä unohtuu viikossa ja "kaikki" kyselee missä olet, miehesi voi kertoa että olet nypläämässä/tanssimassa/nukkumassa, kuten viime viikolla kerroit.
Ja ehkä jonkin ajan päästä voit harventaa tuostakin, vaikka kolmen viikon välein tai kerran kuussa -kyläilytahtiin, mikä sulle sopivalta tuntuukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ihmeen takia mies ei voisi mennä ilman sinua?
Itse en olisi ikimaailmassa suostunut tuollaiseen alunperinkään. Anoppi ja appiukko eivät ole elossa, mutta puolison sisaria on, ja puoliso tietää, että minä lähden tapaamaan heitä vain harvakseltaan, noin kerran vuodessa. Itse hän tietysti voi käydä niin usein kuin haluaa.
Ei joka viikko. kerta kuukauteen tai silleen.
Miksi se on niin vastenmielistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia mies ei voisi mennä ilman sinua?
Itse en olisi ikimaailmassa suostunut tuollaiseen alunperinkään. Anoppi ja appiukko eivät ole elossa, mutta puolison sisaria on, ja puoliso tietää, että minä lähden tapaamaan heitä vain harvakseltaan, noin kerran vuodessa. Itse hän tietysti voi käydä niin usein kuin haluaa.
Vaikutat sympaattiselta ! ET!
Mies ei pääse lähtemään ilman sinua? Lastenhoitajaako hän tarvitsee mukaansa?
Itse valitsee olla menemättä jos sinä et lähde mukaan. Oma valinta.
Taitaa olla napanuora katkaisematta pojulla.
Mutta jos teillä olisi kahden aikuisen ihmisen kypsä terve parisuhde, tuostakaan asiasta ei tarvitsisi tapella eikä kenenkään taipua ja tyytyä. Aikuisessa parisuhteessa osataan ja halutaan tehdä kompromisseja. Aikuisessa parisuhteessa kyetään aikuismaiseen keksusteluun. Ei pakoteta ja painosteta toista omaan tahtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Sinun ei ole pakko kyläillä anoppilassa. 2. Mies vastaa kysymyksiin ja ne ovat hänen huolensa, koska sukulaiset ovat hänen. Voitte tietenkin keksiä jotain vastausta yhdessä tai erikseen, vastauksen jonka aina sanoo. 3. Mies vierailee itsekseen siellä. Voitte keksiä millä kyydillä tai ei ole pakko mennä koko ajan.
Olin aika nuori kun mentiin yhteen ja ajattelin että eri perheissä on eri tapoja toimia ja on vain hienoa kun mies on niin tiivisti yhteydessä vanhempiinsa (silloin saattoi käydä siellä useita kertoja viikossakin välillä).
Myöhemmin riitaa tuli siitä että mies aina riensi auttamaan vanhempiaan oli asia mikä hyvänsä. Ei väliä sillä mitä meillä oli suunnitelmissa. Riitaa tuli myös siitä että miehen mielestä kävimme liian harvoin minun vanhempieni luona (kahdesti kuussa).
Minun olisi jo pitänyt tämä aikoja sitten lopettaa, nyt se sitten tuntuu vaikealle kun mies myy ideaa että kun kerta aiemminkin niin totta kai jatkossakin tai muuten...jotain kamalaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei halua mennä, niin ei ole mitään syytä mennä. Meillä vaimo ottaa hirveät kilarit, kun en suostu vierailla hänen äitinsä luona (pl pakolliset joulut), mutta en näe mitään syytä miksi mennä.
Vierailija kirjoitti:
Olin aika nuori kun mentiin yhteen ja ajattelin että eri perheissä on eri tapoja toimia ja on vain hienoa kun mies on niin tiivisti yhteydessä vanhempiinsa (silloin saattoi käydä siellä useita kertoja viikossakin välillä).
Myöhemmin riitaa tuli siitä että mies aina riensi auttamaan vanhempiaan oli asia mikä hyvänsä. Ei väliä sillä mitä meillä oli suunnitelmissa. Riitaa tuli myös siitä että miehen mielestä kävimme liian harvoin minun vanhempieni luona (kahdesti kuussa).
Minun olisi jo pitänyt tämä aikoja sitten lopettaa, nyt se sitten tuntuu vaikealle kun mies myy ideaa että kun kerta aiemminkin niin totta kai jatkossakin tai muuten...jotain kamalaa.
Ap
Kiva että mies haluaa auttaa vanhempiaan. Mutta kahdesti kuussa vanhempiesi tapaaminen on todella usein, elleivät he ole hyvin hyvin iäkkäitä, apua tarvitsevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kysely on sen miehen ongelma, ei sun. Tosin mokasit jo heti alkuun kun suostuit tuohon pelleilyyn. Aikuiset eivät käy vanhempiensa luona kerran viikossa. Esiliinannauhat on vielä katkomatta.
Ei mies voi sua syyllistää. Sä et mitenkään fyysisesti ole hänen menoaan estämässä.
Eli käske sen vaan pitää päänsä kiinni. Sun ei aikuisena ole pakko rampata puolison vanhempien luona eikä "niin on aina tehty" ole mikään pätevä syy mihinkään.
Vastaavasti kun esiliinannauhat on avattu, niin vauvan tultua perheeseen ei ryhdytä niitä nauhoja hamuamaan ja vaatimaan isovanhempia lapselle hoitajiksi ja turvaverkoksi! Puolin ja toisin opetellaan olemaan aikuisia, vaikka silloin joutuisi itse kantamaan vastuun tekemisistään.
En osaa sanoa miksei mies halua mennä yksin. Itse väittää sen johtuvan ihmettelyistä. Minun mielestäni kyseessä on hankalat perhesuhteet ja mies kokee olonsa turvallisemmaksi vanhemmillaan jos olen mukana. Tai sitten ei halua että minulla on mitään omaa sillä välin kun hän on rutiininomaisesti auttamassa vanhempiaan.
Minunhan tässä nyt aikuinen pitäisi olla. Mies saa minut tuntemaan itseni erittäin itsekkääksi kun en halua uhrata vapaa-aikaani anoppilassa ja joskus mietinkin että mikä siinä nyt on niin paha..kunnes menemme kylään ja sekunnit muuttuvat tunneiksi.
Kyläily kestää myös aina vähintään 12 tuntia, pitää olla jo aamusta menossa ja vasta iltakahvien jälkeen pääsee pois. Joka kerta anelevat yökylään, mutta siihen en ole enää vuoteen suostunut. Siitäkin on ollut riitaa.
Ap
Tietysti menet. Ei anoppi ikuisesti elä.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti menet. Ei anoppi ikuisesti elä.
Minä kyllä luulen että minun ex-anoppini elää. Sillä on varmaan sopimus jonkun kanssa...
Kontrollointiongelma. exän perheessä oli samanlaista. Ja nimenomaan mun piti tulla aina mukaan. Kun muutettiin toiselle puolelle suomea jatkui siten että kaikkina juhlapyhinä anoppilaan. Myös 8kk raskaana sinne oli raahauduttava jouluksi nukkumaan patjalle. Jälkeenpäin tajusin ettei ole ihan normaalia. Mies oli henkisesti epäkypsä eikä ollut irtautunut äidistään.
Sinun!
Naisen pitää kantaa vastuu myös. ;)
Anoppi aiheuttaa kohta eron.